Niin eli ymmärsinkö asian oikein että mielestänne on järkevämpää mitoittaa pumppu alakanttiin siten että -10 asteen pakkasella ja sitä kylmemmässä lämpö tehdään ilmaisella sähköllä ja jopa tuottavalla öljyllä?
Ja että koneet käy taukoamatta joka lisää käyttöikää koko ajan?Unohtamatta kaivojen mitoitusta,porataan sellaiset kaivot että ne rupeaa varmasti vetämään jäähän sillä seurauksella että saadaan höyrystimelle mahdollisimman kylmää nestettä jotta kompura saa tehdä isomman työn?
Näihin huonosti tehtyihin kiinteistökohdemitoituksiin törmää valitettavan usein.
Nimenomaan isossa kiinteistössä kannattaa mitoittaa laitteet täysteholle,koska maksettava per asukas ei muodostu kovinkaan paljon suuremmaksi ja laitteet kestää pidempään.
Haluaisin palstan professoreilta kuulla TIETOON perustuvat FAKTAT miksi kannattaa alimitoittaa?
(Muuta syytä en keksi muuta kuin urakoitsijan näkökulmasta että saa keikan)
Kyllä jos mitoittaa kiinteistöpumput 50% huipputehontarpeesta tai alle tulee sen käyntitunnit olemaan yli valmistajan suositukset.
Jos mitoittaa n. 80% huipputehontarpeesta tulet jo pysymään valmistajien suosimien käyttötuntien paremmalla puolella.
Usein mitoitus tehdään vanhan energiankulutuksen perusteella, lämmityksen todellinen huipputeho ei tiedetä ja LVK:n osuus aliarvioidaan.
LV:n ja LVK:n tulistukseen/ylläpitoon tarvitset joko sähköä, öljyä tai kaukolämpöä vain tarvittavan lämpötilan saavuttamiseen. LV:n ja LVK:n energiantarve on usein jopa 10-25% kokonaisenergiantarpeesta (omien kokemuksien perusteella).
Esim. LVK:n jatkuva tehontarve on vanhoissa kerros/rivitaloissa usein 3-6kW = 26k-52k kWh/vuosi. LV:n tulistus kulutuksesta riippuen esim. 26k kWh (800000 l/v, dT keskim. 8K), 0,9 l/s virtaamalla se vastaa n. 8kW tehontarvetta.
Eli taloyhtiön arvioidusta 100 kW huipputehontarpeesta 10-15 kW teho tarvitaan ottaa muulla kuin maalämmöllä.
Tässä projektissa tehontarve on arvioitu olevan n. 100 kW, 80% mitoituksessa jää silloin 20 kW vajaa huipusta. 20 kW:n teho maalämmöllä tarkoittaa rahassa 30k-40k€.
Jos lämmitysenergiantarve on 250 MWh lisäenergiantarve on noin 5% siitä eli 12,5 MWh (~1500€/v). Lisäinvestoinnin takaisinmaksuaika on näin 20-26 vuotta...
Kun otetaan huomioon että kyseessä on öljylämmityksen saneeraus on menolämpötila huippupakkasilla usein 60-70 astetta eli 100% mitoituksessakin tarvitaan lisäenergiaa sähkön/öljyn muodossa.
Vanhan öljykattilan hyödyntäminen vähentää myös sähköliittymän noston tarvetta mikä vähentää kustannukset jo 5-10k€.
Maalämmön mitoituksessa puhutaan kahdesta eri mitoituksesta: Lämpöpumpun tehonmitoitus ja energiakaivojen energiamäärän mitoitus.
Ei ole kyse lämpökaivojen alimitoituksesta, ei niitä voi mitoittaa alle 100% maasta tarvittavasta energiamäärästä vaan ne mitoitetaan oikeaan suhteen tarvittavaan energiamäärään. 80kW lämpöpumppu ei pysty ottamaan yhtä paljon energiaa kaivoista kuin 100kW pumppu samoissa olosuhteissa. Ei ne jäähdy jos ne ovat oikein mitoitettu.
Jos 100% mitoitus vaatii esim. 2500m lämpökaivoa 80% mitoitus voi vaatia esim. 2200m (88%) (riippuu otettavasta energiamäärästä ei mitoitussuhteesta). Tällä säästää n. 10k€ lisää.
Tällaisessa projektissa puhutaan varmasti jo n. 25% (!!) säästöistä investointikustannuksissa. Ei ole mitään järkeä maksaa 25% enemmän niin pienestä hyödystä.
Taloyhtion kannalta 80% mitoitus on taloudellisesti kannattavampi kuin 100% mitoitus. 100% mitoituksella säästöä ei kerty kuin pari prosenttia enemmän mutta investointikustannus ja takaisinmaksuaika on huimasti korkeampi. Kun laskee kertyneet säästöt pidemmän ajanjakson aikana (esim 25v) 100% mitoitus ei koskaan saavu 80% mitoituksen säästöihin.
Joo en ole pumppumyyjä mutta olen tehnyt säästölaskelmat eri lämmitysmuodoille ja eri lämpöpumppujen mitoitussuhteelle kymmenille kerros/rivitaloyhtiöille ennen urakkaan ryhtymistä. Käytännönkokemusta tällaisista projekteista on siis jonkunverran.
