Tyhmiä kysymyksiä

[Mettis]

Vähän päivitystä. Tänää ajankuluksi puhdistin maapiirin mutasihdin ja ainahan sen puhdistuksen yhteydessä tulee vähän litkuja pois  ja puhdistuksen jälkeen tuli paisarin yläosaan pinta näkyviin. Oli siis aivan täynnä niin kuin täällä aikaisemmin seppaant arveli. No hyvä näin niin sai nyt mielenrauhan

[sundanic]

Itsellä käyn niin että täyttöastian (se valkoinen pönttö, ei ole paisaria) pinta laskee aina kesänlopulla noin puolen pönttöä kun maan lämpö on korkeimmillaan. Ilm. silloin maapiirin tilavuus on suurimmillaan janestettä mahtuu enemmän.  Sitten taas kylmän aikana saattaa tulla  hieman ulos koska maapiiri on paineeton ja astian venttiili on ns. huulilla. Viimeiset vuodet en ole enään juurikaan täyttänyt vaan tarkistanut tähän aikaan pinnan tason. Nytkin oli n 40% säiliössä nestettä jäljellä.

[tomppeli]

Itsellä käyn niin että täyttöastian (se valkoinen pönttö, ei ole paisaria) pinta laskee aina kesänlopulla noin puolen pönttöä kun maan lämpö on korkeimmillaan. Ilm. silloin maapiirin tilavuus on suurimmillaan ja nestettä mahtuu enemmän.

Muovien lämpölaajenemiskertoimet ovat suuria.
Muoviputken seinämä laajenee lämmöstä ja putken tilavuus kasvaa kesällä.
Siinä lienee yksi tärkeä syy vaihteluun.
Toki maaliuoksenkin volyymi muuttuu lämpenemisen mukaan. Veden volyymi on pienimmillään +4 C lämpötilassa.
Alkoholi ei noudata samaa sääntöä.

[peki]

Muovien lämpölaajenemiskertoimet ovat suuria.
Muoviputken seinämä laajenee lämmöstä ja putken tilavuus kasvaa kesällä.
Siinä lienee yksi tärkeä syy vaihteluun.
Toki maaliuoksenkin volyymi muuttuu lämpenemisen mukaan. Veden volyymi on pienimmillään +4 C lämpötilassa.
Alkoholi ei noudata samaa sääntöä.

Meillä kaivon kanssa astiassa nesteen pinta nousee kesäisin noin 4-5cm.
Talvisin on tullut joskus mieleen lisätä vähän litkuu kun pönikässä nesteen pinta laskee
noin 10cm pohjasta, mutta kesä tuo tuon helpotuksen ja taas on pönikkä puolillaan
Ajattelin tehdä jonkinlaisen lisäyksen 15vuotis huollossa.
Tällästä vielä.
Nyt kun tuli nämä biopolttoaineet ja tankissa kasvaa horsma, niin mitenkähän nämä natruletit
reagoida pitemmän päälle?

[peki]

Seuraava kyssäri. :)kein?
Talvella, pitkien käyntijaksojen aikana kuitenkin  että tuota tulistettua litkua tulee
ehkä liikaakin.
Miksi ei voisi ohjata jollain kolmitievenalla ja yhdellä lämmönvaitimella tämän ylimääräisen esim. keruulle?
Tai takkaan
Itseäni häiritsee tuon takan tosi hidas lämpeäminen vaikka onkin ns. pikkutakka.
Mökillä peltitakka lämmittää välittömästi, mutta varaavuutta ei sitten ole.
70 asteinen vesi takassa nostaisi nämä kaksi lämmitysmuotoa aivan uudelle tasolle

[tomppeli]

Lisää pumppuun tulistuksen poistava lämmönvaihdin ja ota sen avulla kuumin vesi käyttöön.
Sitten sinulla on tulistuspumppu.

[Kimmo_L]

Lisää pumppuun tulistuksen poistava lämmönvaihdin ja ota sen avulla kuumin vesi käyttöön.
Sitten sinulla on tulistuspumppu.

Lisään tähän nyt vielä, että tarvitsee olla myös jokin kohde siirrettävälle lämmölle, missä lämpötila tarvitsee olla korkea. Jos kohteen lämpötila on matala, kyseessä on vain osa lauhdutinta.

Kaikissa lämpöpumpuissa kylmäaine on (hieman) tulistunutta kompressorin jälkeen. Vaihtoventtiilikoneissa (poislukien Thermian HGW) tulistusta ei poisteta erikseen, vaan kaikki lämpöenergia otetaan talteen lauhduttimessa. Lämpöpumpuissa, joissa on tulistuksen poistolle erillinen lämmönvaihdin, saadaan kuumimmassa lämpötilassa olevaa energiaa erikseen talteen, jos on kohde, mihin kuumaa laittaa (yleensä lämmitysvesivaraajan yläosa).

Toinen asia on, että kompressorin kestävyyden ja prosessin hyötysuhteen kannalta kylmäainetta ei kannata tulistaa liikaa. Tulistuksen poistolla olevissa lämpöpumpuissa säädetään joskus enemmän tulistusta, jotta saataisiin enemmän kuuminta vettä, mutta tämä voi vaikuttaa negatiivisesti kompressorin kestävyyteen ja saavutettavaan hyötysuhteeseen.

[tomppeli]

Tulistusta on aina, ei sitä tarvitse erikseen lisätä mitenkään.
Talvella tulistusta on yli tarpeen.

[peki]

Tulistusta on aina, ei sitä tarvitse erikseen lisätä mitenkään.
Talvella tulistusta on yli tarpeen.

Siis riippumatta pumpun tyypistä?
Järkeilin näin että jos kompuran lämmöt on esim 70c, laatta tarvii 37 asteista, niin onhan tuossa
hieman hukkaa

[k113635]

Siis riippumatta pumpun tyypistä?
Järkeilin näin että jos kompuran lämmöt on esim 70c, laatta tarvii 37 asteista, niin onhan tuossa
hieman hukkaa

Mitä luokkaa tuollainen ylimääräinen tulistus on eri pumpuissa. Katselin tuossa kesä-ajan lokeja
kun tehdään vain 27-asteista lämmitysvettä, niin Niben lokien mukaan kuumakaasu pysyy koko ajan
alle 45-asteisena. Tuntuu kovasti pienemmältä erolta kuin esimerkin 37/70?

[peki]

Mitä luokkaa tuollainen ylimääräinen tulistus on eri pumpuissa. Katselin tuossa kesä-ajan lokeja
kun tehdään vain 27-asteista lämmitysvettä, niin Niben lokien mukaan kuumakaasu pysyy koko ajan
alle 45-asteisena. Tuntuu kovasti pienemmältä erolta kuin esimerkin 37/70?

Niinpä. Inventterit toimii näköjään vähän eri tavalla , mutta minuakin kiinostaisi että
paljonko tuota hukkaa tulee näillä perinteisillä pumpuilla.
Jos itse saisi esim. 20 astetta yläpäästä johonkin muuhun niin ei tarviis paljoo paisuntavenaa
ruuvailla
Millä taajuudella otanta on?

[k113635]

Millä taajuudella otanta on?

Minimiteholla eli 20Hz, edellisen kerran tarvittiin lämmitykseen isompia kierroksia joskus huhtikuussa.

[Kimmo_L]

Tulistusta on aina, ei sitä tarvitse erikseen lisätä mitenkään.
Talvella tulistusta on yli tarpeen.

Tulistusta on aina, joo. Paisuntaventtiilillä säädetään, paljonko.

Eikä talvellakaan tulistusta pyritä säätämään "yli tarpeen" - tässä kanssa vähän sotketaan korkeita lämpötiloja ja kylmäaineen korkeaa painetta ja varsinaista tulistusta.

Järkeilin näin että jos kompuran lämmöt on esim 70c, laatta tarvii 37 asteista, niin onhan tuossa
hieman hukkaa

Ensinnäkin tässä sotketaan lämpötiloja ja lämpöenergiaa. Lämpöpumpussa ensisijaisesti siirretään lämpöenergiaa ja siinä ei ole mitään "hukkaa". Vaikka kuumakaasu olisi 70 astetta ja lämpö siirtyy lämmönvaihtimessa noin 30 asteiseen veteen, niin kyllä siitä lämpöenergia siirtyy ilman erityistä hukkaa.

Massavirrat vaikuttavat kanssa, eli pienempi määrä kylmäainetta esimerkiksi 70 asteisena riittää lämmittämään isomman määrän vettä 30 asteisena siihen haluttuun 37 asteeseen.

Niinpä. Inventterit toimii näköjään vähän eri tavalla , mutta minuakin kiinostaisi että
paljonko tuota hukkaa tulee näillä perinteisillä pumpuilla.
Jos itse saisi esim. 20 astetta yläpäästä johonkin muuhun niin ei tarviis paljoo paisuntavenaa
ruuvailla

Ei siinä tule mitään "hukkaa". Lämpöenergia siirtyy kohteeseen. On/off-pumpuissa lämmitysteho on tarvetta suurempi pumpun käyntiaikana, mutta samalla lailla se siirtää lämpöenergiaa ja lämmittää.

[peki]

Tulistusta on aina, joo. Paisuntaventtiilillä säädetään, paljonko.

Eikä talvellakaan tulistusta pyritä säätämään "yli tarpeen" - tässä kanssa vähän sotketaan korkeita lämpötiloja ja kylmäaineen korkeaa painetta ja varsinaista tulistusta.

Ensinnäkin tässä sotketaan lämpötiloja ja lämpöenergiaa. Lämpöpumpussa ensisijaisesti siirretään lämpöenergiaa ja siinä ei ole mitään "hukkaa". Vaikka kuumakaasu olisi 70 astetta ja lämpö siirtyy lämmönvaihtimessa noin 30 asteiseen veteen, niin kyllä siitä lämpöenergia siirtyy ilman erityistä hukkaa.

Massavirrat vaikuttavat kanssa, eli pienempi määrä kylmäainetta esimerkiksi 70 asteisena riittää lämmittämään isomman määrän vettä 30 asteisena siihen haluttuun 37 asteeseen.

Ei siinä tule mitään "hukkaa". Lämpöenergia siirtyy kohteeseen. On/off-pumpuissa lämmitysteho on tarvetta suurempi pumpun käyntiaikana, mutta samalla lailla se siirtää lämpöenergiaa ja lämmittää.

Kiitos. Niinhän se on että kuumempi kylmis sitoo enemmän.
Mikä sitten on kun toinen pumppu tarvii 100 asteista kylmistä ja tuotto lauhduttimelta on jotain 52C
ja toinen 90 asteisena tuottaa58C lauhtuttimelta, ja ensimmäisessä on paremmat kylmikset?
Onkohan mulla joku fysiikan tunti jäänyt taas väliin

[Kimmo_L]

Kiitos. Niinhän se on että kuumempi kylmis sitoo enemmän.
Mikä sitten on kun toinen pumppu tarvii 100 asteista kylmistä ja tuotto lauhduttimelta on jotain 52C
ja toinen 90 asteisena tuottaa58C lauhtuttimelta, ja ensimmäisessä on paremmat kylmikset?
Onkohan mulla joku fysiikan tunti jäänyt taas väliin

Ne on juuri ne massavirrat. Lauhduttimessa kulkee kylmäainetta erilainen virtaus toisella puolella kuin vettä toisella puolella.

Lämmityspuolen veden virtausta lauhduttimessa voi säätää kiertopumppua säätämällä. Kylmäaineen massavirta taas riippuu monista tekijöistä, mm. siitä, kuinka paljon keruusta saadaan otettua lämpöenergiaa.

Eli esimerkikissäsi 100 asteisen kylmiksen massavirta on pienempi ja riittää lämmittämään vettä vähemmän kuin 90 asteisen kylmiksen massavirta. Tietysti myös veden puolella virtaukset on todennäköisesti erilaiset.

Pelkät lämpötilat ei kerro paljonkaan. Lämpöenergian siirtoon vaikuttaa oleellisesti nuo virtaukset eli massavirrat.

[peki]

Ne on juuri ne massavirrat. Lauhduttimessa kulkee kylmäainetta erilainen virtaus toisella puolella kuin vettä toisella puolella.

Lämmityspuolen veden virtausta lauhduttimessa voi säätää kiertopumppua säätämällä. Kylmäaineen massavirta taas riippuu monista tekijöistä, mm. siitä, kuinka paljon keruusta saadaan otettua lämpöenergiaa.

Eli esimerkikissäsi 100 asteisen kylmiksen massavirta on pienempi ja riittää lämmittämään vettä vähemmän kuin 90 asteisen kylmiksen massavirta. Tietysti myös veden puolella virtaukset on todennäköisesti erilaiset.

Pelkät lämpötilat ei kerro paljonkaan. Lämpöenergian siirtoon vaikuttaa oleellisesti nuo virtaukset eli massavirrat.

 
Kiitos.
Ymmärtääkseni kylmääainepuolen kierron nopeus on aika vakio. Siis isolla pumpulla tavaraa on vaan enemmän kierrossa kuin pienessä.
Isommat levarit?
Aika monta mittausta olen tehnyt  tuolla vesipuolella ja tulokset on aka tarkkaan samanlaiset. 7kw pumppu on 7kw
Pumppu kierron nopeudesta riippumatta.
Eli jos pumpun kylmisen lämpö on korkeampi ja vesipuolen litkun lämmöt heittää noin paljon niin ei voi olla mistään massavirtauksista kyse.

[euroshopperi]

7 kW pumppu on tietysti juurikin sen 7 kW, joka ilmoitetaa. Mutta on ihan eri asia, tarvitaanko sen tehon tuottamiseen 2 vaiko 3 ampperia sähkölaitokselta. Eli mitä korkeampi on lauhdutus lämpö, niin sen enemmän siihen nostoon kuluu amppereita. Ideaali tilanne olisi toision ääretön kierto, joka pystyisi pitämään toisiokierron Dt:n nollassa. Tällöin kaikki energia saataisiin siirrettyä kaasusta toisiokiertoon ja ampperit kompuralle laskemaan minimiin. Höyrystimelle menisi sitten aivan tajuttoman kylmää liuosta, joka pyrittäisiin kiehuttamaan järkyttävän kokoisella lauhduttimella ja kaivon äärettömällä kierrolla. Kaivossakin ideaalitilanne olisi Dt nolla. Tämän jälkeenhän ei ole muuta pähkäiltävää kuin kylmäaineen ominaisuudet, joka ehkä hieman rajaa toimintaympäristöä, vaikka onkin juuri siinä keskiössä......

Toision kierrosta voisi laskea sen tulon ja menon keskilämpötilan ja sitten pähkäillä, että millä hyötysuhteella se energia tuotetaan. Jos tulo on esim 50 astetta ja meno kovalla kierrolla 52 astetta, niin keskiarvona saadaan 51. Jos taas kuristetaan toision kiertoa, tai esim saastuneet lauhduttimet aiheuttaa sen, että toision tulolla menon lämpö nousee 12 asteella ja meno 62, niin keskiarvoksi tulee 56 astetta ja tällä on siis selvästi huonompi kyky jäähdyttää kaasua, kuin tuolla edellisellä. Eli kaivosta ei sitten otetakaan yhtä paljon energiaa, kuin enemmän jäähtyneellä. Joten kompura ottaa enemmän virtaa, kun paine-ero kasvaa. Toisiolla siis olisi mahdollisimman suuri kierto eduksi. Ja tietysti mahdollisimman alhainen lauhdutuslämpö. Huomiona siis teho pysyy jatkuvasti lauhduttimelta samana, jos kaivon lämpötila pysyy vakiona. Sähkömittarilla saattaa näkyä jopa 150% ero kulutuksessa, vaikka se sama 7 kW tulee pumpusta ulos. Eli ei tuossa suuressa Dt:ssä kyllä toisiolla ole mitään erityistä tavoiteltavaa. Mullakin on lämpimällä vedellä 6 asteen yli ja en pidä sitä mitenkään hyvänä, vaan osoituksena toisiokierron lämmönluovutuksen puuttena. Ideaali olisi varmaan sellainen 5 m korkea varaaja, jossa olisi kierukka katolta pohjalle.

[Kimmo_L]

7kw pumppu on 7kw
Pumppu kierron nopeudesta riippumatta.
Eli jos pumpun kylmisen lämpö on korkeampi ja vesipuolen litkun lämmöt heittää noin paljon niin ei voi olla mistään massavirtauksista kyse.

Pumppu, jonka nimellistehoksi on ilmoitettu 7 kW, on 7 kW tilanteessa B0W35 eli keruun ollessa 0 asteista ja lauhduttimelta lähtee 35 asteinen vesi (lattialämmitystalossa käytännössä).

Jos keruulta tulee esimerkiksi 10 asteista keruunestettä kesällä, 7 kW nimellistehoinen pumppu on hyvinkin 8 tai jopa 9 kW lämmitysteholtaan.

Samoin, jos lauhtumislämpö onkin vaikka 50 astetta (käyttöveden teossa), 7 kW nimellistehoinen pumppu onkin käytännössä vain ehkä 6,5 kW lämmitysteholtaan.

Pelkän lauhduttimen virtauksen muuttaminen ei tietysti muuta pumpun tehoa oleellisesti, mutta keruupuolen lämpötilan muuttuminen tai lauhtumislämpötilan muuttuminen muuttaa.

Erityisen selvästi tämä ilmiö tulee esiin ilmalämpöpumpuissa, joissa keruupuoli eli ulkoilman lämpötila muuttuu huomattavasti enemmän kuin maalämpöpumpuissa. Kovilla pakkasilla ILP:in teho ei olekaan enää kovin hyvä, kun taas leudoilla keleillä ILP lämmittää todella hyvin (siis valitettavasti juuri päinvastoin kuin lämmityksen tarve talossa olisi...).

[peki]

7 kW pumppu on tietysti juurikin sen 7 kW, joka ilmoitetaa. Mutta on ihan eri asia, tarvitaanko sen tehon tuottamiseen 2 vaiko 3 ampperia sähkölaitokselta. Eli mitä korkeampi on lauhdutus lämpö, niin sen enemmän siihen nostoon kuluu amppereita. Ideaali tilanne olisi toision ääretön kierto, joka pystyisi pitämään toisiokierron Dt:n nollassa. Tällöin kaikki energia saataisiin siirrettyä kaasusta toisiokiertoon ja ampperit kompuralle laskemaan minimiin. Höyrystimelle menisi sitten aivan tajuttoman kylmää liuosta, joka pyrittäisiin kiehuttamaan järkyttävän kokoisella lauhduttimella ja kaivon äärettömällä kierrolla. Kaivossakin ideaalitilanne olisi Dt nolla. Tämän jälkeenhän ei ole muuta pähkäiltävää kuin kylmäaineen ominaisuudet, joka ehkä hieman rajaa toimintaympäristöä, vaikka onkin juuri siinä keskiössä......

Toision kierrosta voisi laskea sen tulon ja menon keskilämpötilan ja sitten pähkäillä, että millä hyötysuhteella se energia tuotetaan. Jos tulo on esim 50 astetta ja meno kovalla kierrolla 52 astetta, niin keskiarvona saadaan 51. Jos taas kuristetaan toision kiertoa, tai esim saastuneet lauhduttimet aiheuttaa sen, että toision tulolla menon lämpö nousee 12 asteella ja meno 62, niin keskiarvoksi tulee 56 astetta ja tällä on siis selvästi huonompi kyky jäähdyttää kaasua, kuin tuolla edellisellä. Eli kaivosta ei sitten otetakaan yhtä paljon energiaa, kuin enemmän jäähtyneellä. Joten kompura ottaa enemmän virtaa, kun paine-ero kasvaa. Toisiolla siis olisi mahdollisimman suuri kierto eduksi. Ja tietysti mahdollisimman alhainen lauhdutuslämpö. Huomiona siis teho pysyy jatkuvasti lauhduttimelta samana, jos kaivon lämpötila pysyy vakiona. Sähkömittarilla saattaa näkyä jopa 150% ero kulutuksessa, vaikka se sama 7 kW tulee pumpusta ulos. Eli ei tuossa suuressa Dt:ssä kyllä toisiolla ole mitään erityistä tavoiteltavaa. Mullakin on lämpimällä vedellä 6 asteen yli ja en pidä sitä mitenkään hyvänä, vaan osoituksena toisiokierron lämmönluovutuksen puuttena. Ideaali olisi varmaan sellainen 5 m korkea varaaja, jossa olisi kierukka katolta pohjalle.

Ne tukkeutuneet lauhduttimet näkyisivät kyllä lämmitysajossakin.
Iso, 12asteen ero lauhduttimella tai parin asteen ero kertoo kyllä jostain muusta.
Joskus oli mietintää että paljonko on tuota lämmönluovutuspintaa eri varaajatyypeillä.
Jos joku muistaa niin linkkiä...
No itsellä kuitenkin manttelin ulkovaipan tilavuus on 54 litraa ja aika hyvin näyttäisi siirtyvän lämmöt
varaajaan. Toimii varaajan rakenteesta johtuen vielä kun pumppu on seis

[peki]

Pumppu, jonka nimellistehoksi on ilmoitettu 7 kW, on 7 kW tilanteessa B0W35 eli keruun ollessa 0 asteista ja lauhduttimelta lähtee 35 asteinen vesi (lattialämmitystalossa käytännössä).

Jos keruulta tulee esimerkiksi 10 asteista keruunestettä kesällä, 7 kW nimellistehoinen pumppu on hyvinkin 8 tai jopa 9 kW lämmitysteholtaan.

Samoin, jos lauhtumislämpö onkin vaikka 50 astetta (käyttöveden teossa), 7 kW nimellistehoinen pumppu onkin käytännössä vain ehkä 6,5 kW lämmitysteholtaan.

Pelkän lauhduttimen virtauksen muuttaminen ei tietysti muuta pumpun tehoa oleellisesti, mutta keruupuolen lämpötilan muuttuminen tai lauhtumislämpötilan muuttuminen muuttaa.

Erityisen selvästi tämä ilmiö tulee esiin ilmalämpöpumpuissa, joissa keruupuoli eli ulkoilman lämpötila muuttuu huomattavasti enemmän kuin maalämpöpumpuissa. Kovilla pakkasilla ILP:in teho ei olekaan enää kovin hyvä, kun taas leudoilla keleillä ILP lämmittää todella hyvin (siis valitettavasti juuri päinvastoin kuin lämmityksen tarve talossa olisi...).

Näinhän se on, tehot heittää keruun mukaan, toisilla enemmän.
Mutta kylmiksien eroista.
Onko niin että nämä 410 koneet on enemmän miedoille lämmöille tehtyjä?
http://www.husdata.se/pop_report.asp?ID_User=583&H=&View=Rapport
Tuossa muuten yksi kone jonka 407 kylmikset käy kuumempana ja tuotto lauhduttimelta on
suhteellisesti heikompi kuin pikkukoneilla- Miksi?
Esimerkissä kompuran lämmöt jotain 100C ja lauhduttimelta noin 60C kun minulla 88.5/57.5.

[peki]

Meri-ilmasto, kalassa viikonloppu näköjään tuottaa kysymyksiä
Ajattelin että laitan tuohon hullunkierron putkeen linjasäädön viimein.
Eli nyt sitten tarvitsisin huudattaa molempia, lauhduttimen ja ulkoista pumppua yhtäaikaa myös
pumpun huilatessa.
Kysymys.
Jos kaksi pumppua on ns. peräkkäin samassa linjassa niin paljonko virtausnopeus kasvaa?
Pumput on mitoitettu niin että lauhduttimella on astetta järeämpi.

[seppaant]

Sarjaan kytkettäessä on nostokorkeus yksittäisten pumppujen nostokorkeuksien summa.
Putkiston virtausvastus kasvaa virtauksen toiseen potenssiin.
Lopputulema on että virtaus kasvaa mutta ei ole läheskään niin paljon kuin mitä on yksittäisten pumppujen virtausten summa.

ATS

[noble]

Puskurin kanssa on delta ollut nyt noin 4K, kun Niben sisäinen pumppu on AUTO-asennolla. Tällöin myös puskuri sekoittuu täysin, kun lämmitysvettä tehdään.

Kannattaako manuaalisesti hakea 7K deltaa? Tällöin puskuri ei ehkä sekoitu niin kovasti, mutta eikös COP huonone, koska tehdään hieman lämpöisempää vettä. Jostain muistan lukeneeni, että varaaja/puskurien kanssa noin 5K on ok..?

[jm82]

Puskurin kanssa on delta ollut nyt noin 4K, kun Niben sisäinen pumppu on AUTO-asennolla. Tällöin myös puskuri sekoittuu täysin, kun lämmitysvettä tehdään.

Kannattaako manuaalisesti hakea 7K deltaa? Tällöin puskuri ei ehkä sekoitu niin kovasti, mutta eikös COP huonone, koska tehdään hieman lämpöisempää vettä. Jostain muistan lukeneeni, että varaaja/puskurien kanssa noin 5K on ok..?

Onko siinä se bt25 anturi joka on se ulkoinen menolämpötila-anturi?

Täältä jostain varmaan löytyisi ne ohjeet jossa saa niben AUTO asetuksella valittua deltan 5, 6 tai 7C. Voisi se kai 7C myös olla eli puskuri ei aivan niin nopeasti sekoittuisi.

[euroshopperi]

Mulla sekoittuu tuo 500 L varaaja täysin ja varautuu saman lämpöiseksi lattiasta kattoon. Se on hyvä asia mielestäni. Sen jälkeen mulla on shunteille maksimi määrä lämmintä vettä sekoitettavaksi piireihin. Eli aluksi lämmityspiirien virtaus on pientä ja kerrostuminen on takuu varmaa, kun pohjalle tulee viileämpi vesi hitaasti. Kun varaajan yläosa alkaa myös viiletä aukeaa shuntit kunnolla ja virtaus alkaa pyöriä myös varaajassa. Tässä kohtaa pumppu pärähtää ja piireihin menee aluksi suoraan lämmöt pumpulta, kunnes menolämmöt nousee ja shuntit alkaa pyöriä kiinni. Tämän jälkeen pukataan vielä varaajaan, kunnes tulee stop käsky. Ja mielellään siis tasalämpöinen pönttö, Kiitos. Tauko käyntien välillä pitenee ja käyntiaika käydessä samaten.

[noble]

Jep, bt25 on varaajan yläosassa. Myös käynnin jälkeen on kerrostuminen havaittavissa kun piireistä alkaa säiliön pohjalle tulemaan kylmää.

Delta eniten mietityttää, miksi se kannattaa säätää, vai antaako olla autolla.

[peki]

Mulla sekoittuu tuo 500 L varaaja täysin ja varautuu saman lämpöiseksi lattiasta kattoon. Se on hyvä asia mielestäni. Sen jälkeen mulla on shunteille maksimi määrä lämmintä vettä sekoitettavaksi piireihin. Eli aluksi lämmityspiirien virtaus on pientä ja kerrostuminen on takuu varmaa, kun pohjalle tulee viileämpi vesi hitaasti. Kun varaajan yläosa alkaa myös viiletä aukeaa shuntit kunnolla ja virtaus alkaa pyöriä myös varaajassa. Tässä kohtaa pumppu pärähtää ja piireihin menee aluksi suoraan lämmöt pumpulta, kunnes menolämmöt nousee ja shuntit alkaa pyöriä kiinni. Tämän jälkeen pukataan vielä varaajaan, kunnes tulee stop käsky. Ja mielellään siis tasalämpöinen pönttö, Kiitos. Tauko käyntien välillä pitenee ja käyntiaika käydessä samaten.

Niin no jos 17kw pumpulla lataa jotain 500 litrasta varaajaa niin shunttien onkin toimittava nopeasti ja koko kapasiteetti käytössä.
Millainen tuollaisen shuntin aukeamisnopeus on?

[k113635]

Niin no jos 17kw pumpulla lataa jotain 500 litrasta varaajaa niin shunttien onkin toimittava nopeasti ja koko kapasiteetti käytössä.

Itse kannatan voimakkaasti varaajan lämpötilan mittauksia eri korkeuksilta, jotta oikeasti näkee mitä tapahtuu.

Tältä toinen ääripää eli n. 1.5kW / 500l kombinaatio näyttää kesätilassa kun lämmitetään vain pesutiloja. Varaajan kerrostumat säilyvät sekä latauksen että purun aikana. Nibe pitää kesällä dT:n lauhdutinpiirissä n. 4-asteessa, mutta lämmityspiirien shuntin asennolla latauksen aikana pystyy itse vaikuttamaan siihen suhteeseen paljonko lämmitysjakson aikana ladataan lämpöä lattiaan ja paljonko varaajaan. Koska täällä on käytössä kv-esilämmitys olen itse 'optimoinut' asetukset siten että pumpulle menisi mahdollisiman kauan lattiapiirien paluuta kylmempää vettä, käynnistysten lukumäärä pysyisi mahdollisimman alhaisena ja lauhduttimeltä lähtö mahdollisimman vähän pyyntilämpötilaa korkeampana (pyynti 27 näin kesällä)

[k113635]

Täällä joskus pohdittiin sitä paljonko pesutilojen lämmitys kesäkaudella maksaa ja kannattaako siihen
ylipäätään käyttää maalämpöpumppua.

Tänään tutkiessani lokituksia kesän ajalta tuli sellainen mielenkiintoinen ilmiö vastaan, että lämmittämällä
pesutiloja niben vuorokausikulutus muuttuu vain minimaalisesti ja saattaa jopa pudota

Ainakin omassa pumpussani on kompressorin kyljessä pieni sähkövastus (32W) jolla käsittäkseni turvataan
voitelun toimivuus kompressorin lähtöhetkestä asti. Ennen tuo vastus oli aina päällä kun kompressori ei pyörinyt,
mutta uusimissa softissa lämmitys kytketään pois päältä n. 3.5 tunniksi kompressorin sammumisen jälkeen.
Eli yhden KV-jakso/vrk tahdilla kompuran pitämiseen käyntikuntoisena menee 'hukkaan' (24h-0.5h-3.5h)*0,032kW=0,64kWh

Pesutilojen lämmittämiseen(meno 27, paluu 25) tarvitsen n. 3.9kWh lämpöä, joka pumpun minimiteholla 1.56kW
hoituu n. 2.5h käyntijakso(i)lla. Sähköä tähän lämmityksen tekoon menee n. 2.5h*240W=0,6kWh.

Eli säätämällä pumppu käynnistymään n. 4h välein 0.5h lämmitysjaksoja ei kompressorin lämmitystä käytetä lainkaan
ja menee itse lämmityksen tekoon vähemmän kuin meni ilman pesutilojen lämmitystä kompressorin lämmittämiseen.
Hämmentävää.

Absoluuttiset arvot ovat taas niitä kuuluisia lillukanvarsia, eikä tuo sähkövastuksen lämpöenergia suljetusta järjestelmästä
harakoille täysin karkaa, mutta tässä yksi esimerkki siitä kuinka paljon mikro-optimoitavaa nykyisissä pumpuissa vielä
on jäljellä.

Itse heitän härkisti 0.1-0.2kWh potentiaalista säästöä hukkaan, koska oletan että kompressorin käynnistysten minimointi
on tärkeämpää kuin sähkönkulutus, joten kompromissinä teen lämpöä 2 käyntijaksolla vuorokaudessa.

[peki]

Täällä joskus pohdittiin sitä paljonko pesutilojen lämmitys kesäkaudella maksaa ja kannattaako siihen
ylipäätään käyttää maalämpöpumppua.

Tänään tutkiessani lokituksia kesän ajalta tuli sellainen mielenkiintoinen ilmiö vastaan, että lämmittämällä
pesutiloja niben vuorokausikulutus muuttuu vain minimaalisesti ja saattaa jopa pudota

Ainakin omassa pumpussani on kompressorin kyljessä pieni sähkövastus (32W) jolla käsittäkseni turvataan
voitelun toimivuus kompressorin lähtöhetkestä asti. Ennen tuo vastus oli aina päällä kun kompressori ei pyörinyt,
mutta uusimissa softissa lämmitys kytketään pois päältä n. 3.5 tunniksi kompressorin sammumisen jälkeen.
Eli yhden KV-jakso/vrk tahdilla kompuran pitämiseen käyntikuntoisena menee 'hukkaan' (24h-0.5h-3.5h)*0,032kW=0,64kWh

Pesutilojen lämmittämiseen(meno 27, paluu 25) tarvitsen n. 3.9kWh lämpöä, joka pumpun minimiteholla 1.56kW
hoituu n. 2.5h käyntijakso(i)lla. Sähköä tähän lämmityksen tekoon menee n. 2.5h*240W=0,6kWh.

Eli säätämällä pumppu käynnistymään n. 4h välein 0.5h lämmitysjaksoja ei kompressorin lämmitystä käytetä lainkaan
ja menee itse lämmityksen tekoon vähemmän kuin meni ilman pesutilojen lämmitystä kompressorin lämmittämiseen.
Hämmentävää.

Absoluuttiset arvot ovat taas niitä kuuluisia lillukanvarsia, eikä tuo sähkövastuksen lämpöenergia suljetusta järjestelmästä
harakoille täysin karkaa, mutta tässä yksi esimerkki siitä kuinka paljon mikro-optimoitavaa nykyisissä pumpuissa vielä
on jäljellä.

Itse heitän härkisti 0.1-0.2kWh potentiaalista säästöä hukkaan, koska oletan että kompressorin käynnistysten minimointi
on tärkeämpää kuin sähkönkulutus, joten kompromissinä teen lämpöä 2 käyntijaksolla vuorokaudessa.

Saishan tuossa yhden lämmitysajon ilmaiseksi jaksottamalla useampaan osaan.
Inventteristä kysymys.
Missä lämpötilassa sinulla alkaa taajuudet nousta kun teet lämmitysvettä?

[k113635]

Saishan tuossa yhden lämmitysajon ilmaiseksi jaksottamalla useampaan osaan.
Inventteristä kysymys.
Missä lämpötilassa sinulla alkaa taajuudet nousta kun teet lämmitysvettä?

Invertteripä hyvinkin. Sen verran rupes kutkuttaan että laskin käynnistyksen asteminuuttirajaa hiukan eli nostin käynnistysten määrää vuorokaudessa ehkä yhdellä ihan kokeeksi, tosin ei oikein lokitusten tarkkuus riitä näin pienien muutosten vertailuun, yksikin iso ylimääräinen kv-jakso vaikuttaa vuorokaudessa reilusti enemmän.

Edellisen kerran lämmityksessä oltiin yli tyhjäkäynnin (20Hz) 30.4, koska siitä eteenpäin on pesutiloja lukuunottamatta sisätilat lämmenneet/viilenneet ILP:illä, koko huushollin MLP+lattialämmitykseen palataan vasta kun ulkolämpötila rupeaa säännöllisesti alittamaan kaivolta tulevan 7-asteen tai laatttalattia tuntumaan viileältä, vielä ei ole tullut vastaan kumpaakaan. ILP reagoi huomattavasti nopeammin ulkolämpötilan muutoksiin ja toisaalta pystyn pitämään menoveden kuumempana =27 koko kesän pesutiloja varten. Sähkönkulutuksessa en huomannut eroa mlp vs ilp näillä pienen lämmitystarpeen keleillä, mutta asumisviihtyvyys on huomattavasti korkeampi tasaisen sisälämpötilan ansiosta.

Täällä Niben jatkuvan käynnin raja on jossain +2 - +3 asteen ulkolämpötilassa ja Nibe yrittää pysyä tyhjäkäynnillä niin kauan kuin mahdollista, joten ensimmäiset kunnon kiihdytykset alkaa vasta kun ulkona menee pakkaselle. Nykykäyrällä on nollassa lämmitysvesi noin 27-asteista. (käyrä 4/ muutos -2)

[noble]

Liitteessä kuva, kun Niben sisäinen on automaatilla. Märkätilan pumppu kierrättää noin 0,3 m3/h (Grundforssin näytön mukaan).

Toinen kyssäri liittyen konvektoriin ja sen liuospumppuun. Viritin viikkokellokytkimen talveksi tuolle pumpulle ja kolmitieventtiilille. Mikähän olisi järkevä aikaväli pumpun pyöritykselle, ettei se jumiudu? Kerta päivä, kerta viikko? Niin kauan tietenkin pyöritetään, että venttiilikin saa jumppaa.

[k113635]

Liitteessä kuva, kun Niben sisäinen on automaatilla. Märkätilan pumppu kierrättää noin 0,3 m3/h (Grundforssin näytön mukaan).

Toinen kyssäri liittyen konvektoriin ja sen liuospumppuun. Viritin viikkokellokytkimen talveksi tuolle pumpulle ja kolmitieventtiilille. Mikähän olisi järkevä aikaväli pumpun pyöritykselle, ettei se jumiudu? Kerta päivä, kerta viikko? Niin kauan tietenkin pyöritetään, että venttiilikin saa jumppaa.

Pysyykö sulla märkätilojen lattioiden pintalämpötila vakaana noin harvoilla 'lämpösykäyksillä'?

Ouman EH800 säätimessä on venttiilin huuhtelu ja samalla tehtävä kiertopumpun pyöräytys kesäpysäytyksen aikana oletuksena kerran viikossa, siinä jonkunlainen referenssi.

edit. typo

[noble]

Pysyykö sulla märkätilojen lattioiden pintalämpötila vakaana noin harvoilla 'lämpösykäyksillä'?

Ouman EH800 säätimessä on venttiilin huuhtelu ja samalla tehtävä kiertopumpun pyöräytys kesäpysäytyksen aikana oletuksena kerran viikossa, siinä jonkunlainen referenssi.

edit. typo

Aika hyvin pysyy vakaana, paluun lämpötila keskimäärin 26'C ja se on kesällä myös pyyntinä.

Kiitos referenssistä, kerran viikossa saa siis pyörähtää. Vaikka tuskin viinapiirissä olevat osat niin helposti jumittavat kuin esim. käyttövesipuolen.

[peki]

Tyhmä kysymys.
Miten tuon inventterin kierrokset kompuralla menee?
Normi pumppussa kierrokset on jotain 2700r/min, mutta jos taajuus on 20 hertsiä niin pitkillä vedoilla
arvelluttaa voitelun riittävyys.
Onko niihin rakennettu joku erillinen öljyn kierrätyksen kanavisto, vai mennäänkö roiskevoitelulla?

[OilToSoil]

Kysymys 1:
Minkä verran lämmitysverkon paineeseen vaikuttaa sulkeutuvat tai avautuvat patteritermostaatit?
Eli jos pattereissa termarit aukeaa, niin laskeeko lämmitysverkon paine?
Vai eikö vaikuta ollenkaan?

Kysymys 2:
Kuinka toimii kiertovesipumpun asetus 'muuttuva paine-ero', dp-v?
Kumpaan suuntaan kierrokset muuttuvat, kun termarit aukeavat tai menevät kiinni lämmityspiirissä?
Milloin pumppu lisää kierroksia ja milloin pienentää?

[OilToSoil]

Kysymys 1:
Minkä verran lämmitysverkon paineeseen vaikuttaa sulkeutuvat tai avautuvat patteritermostaatit?
Eli jos pattereissa termarit aukeaa, niin laskeeko lämmitysverkon paine?
Vai eikö vaikuta ollenkaan?

Kysymys 2:
Kuinka toimii kiertovesipumpun asetus 'muuttuva paine-ero', dp-v?
Kumpaan suuntaan kierrokset muuttuvat, kun termarit aukeavat tai menevät kiinni lämmityspiirissä?
Milloin pumppu lisää kierroksia ja milloin pienentää?

No mitä, oliks jo liian tyhmät kysymykset? 

[tomppeli]

Kysymys 1:
Minkä verran lämmitysverkon paineeseen vaikuttaa sulkeutuvat tai avautuvat patteritermostaatit?
Eli jos pattereissa termarit aukeaa, niin laskeeko lämmitysverkon paine?
Vai eikö vaikuta ollenkaan?

Menojohdossa paine nousee hiukan termostaattien sulkeutuessa ja laskee saman verran imupuolella.
Keskimääräinen paine pysyy suunnilleen samana.
Verkoston vesimassan lämpötilan muutokset näkyvät verkoston paineen vaihteluina.

[OilToSoil]

Menojohdossa paine nousee hiukan termostaattien sulkeutuessa ja laskee saman verran imupuolella.
Keskimääräinen paine pysyy suunnilleen samana.
Verkoston vesimassan lämpötilan muutokset näkyvät verkoston paineen vaihteluina.

Kiitokset!

Eli paine on käytännössä aina sama, teki ne termostaatit mitä tahansa.

Mihin tarkoitukseen on sitten tehty kiertovesipumppuihin se dp-v -asetus?
Kun muistaakseni jostain olen lukenut, että sitä pitäisi käyttää, jos on termareita pattereissa.
Mutta mihin perustuu? Miten se oikeasti toimii?

[euroshopperi]

Tuossa on selitetty hyvin kattavasti pupun säätämisestä ja toiminnasta.

http://www.kaukora.fi/sites/default/files/kaukorafiles/kayttoohjeet/Grundfosliterature-1191224-1.pdf