Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Tyhmiä kysymyksiä  (Luettu 997658 kertaa)

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2320 : 13.01.21 - klo:12:29 »
Sekin kannattaa muistaa, että keruupiirin dT -arvon kasvaessa kaivoon menevän lämpötila laskee reippaammin pakkaselle.

Kohtuu vähän kuitenkin. Keruu dT:n suurentuessa tulee keruulta lämpimämpää. Tuossa tapauksessa keruun dT täydellä teholla on n. 3,2K 50mm, 3,5K 45 mm ja 4,2K 40 mm. Riippuu tietysti COPista, tuo on 4,5:lla, joka lienee aika lähelle sitä mihin S/F1255 pystyy täydellä teholla ja sitä vastaavalla menolämmöllä.

Tuolloin siis 50->40 keräimellä dT kasvaa 1 K, jolloin kaivosta tulee n. 0,5 K lämpimämpää ja sinne menee n. 0,5 K kylmempää. Onko tuolla sitten suurta merkitystä jäätymiseen? Aivan rajatapausmitoituksessa voi kai olla.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2321 : 13.01.21 - klo:17:01 »
Kaivon vesi on maalämpökoneen käydessä täydellä lämmitytehollaan noin 0,8 .. 1,5 astetta lämpöisempää, kuin on kaivosta tulevassa putkessa virtaavan liuoksen lämpötila.

Onko joku foorumilaisista tutkinut sitä, kuinka paljon kaivosta tulevan lämpötila nousee, kun dT arvoa kasvatetaan kiertoa hidastamalla yhdellä tai kahdella asteella?

Asiaan vaikuttaa vähän se, että dT -arvon kasvaessa COP huononee vähän, joten kaivon kuorma laskee muutamia prosentteja.
Toinen tekijä on se, että keruun kierto hidastuu ja kiertoneste ehtii lämmetä vähän enemmän, paitsi, jos virtaus muuttuukin laminaariseksi.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2322 : 13.01.21 - klo:18:55 »
Tällaisen koeajon olen tehnyt tasan 10 vuotta sitten.
Koe on tehty siten että keruupumppu on ollut käynnissä taukojaksolla tällöin kierrossa on tasalämmintä liuosta.
Koneen käynnistyessä kaivosta tulee n. 15 min ajan tasalämmintä liuosta ja tänä aikana olen kuristanut liuosvirtausta.
Yhden 15 min aikana voi ajaa parilla kolmella eri virtauksella.
Yhden päivän aikana sain ajettua oheisessa kuvassa olevat mittausarvot.

Löytyykö tästä vastaus kysymykseesi?

ATS

edit: Itse asiassa tästä kuvasta näkee että virtauksen kuristaminen ei vaikuta kaivosta tulevaan lämpötilaan ainoastaan kaivoon menevä jäähtyy.
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2323 : 13.01.21 - klo:19:43 »
Selitätkö vielä tarkemmin koejärjestelyn? Tuossa minun ajatuksessa lähdettiin siitä, että ajetaan pitkään samalla teholla eli ollaan tasapainotilassa. Tällöin siis keruuneste on kiertänyt monta kierrosta samalla teholla ja virtaamalla, jolloin lämmönsiirto kaivosta keruunesteeseen on sama kuin kaivovedestä kallioon ja keruunesteestä MLP:hen.

Lyhyessä testissä ei tasapaino ehdi syntyä. Pitäisi ajaa samaa tilannetta niin kauan, että lämpötilat ei enää muutu.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2324 : 13.01.21 - klo:19:50 »
Jäin miettimään tätä:
Tuolloin siis 50->40 keräimellä dT kasvaa 1 K, jolloin kaivosta tulee n. 0,5 K lämpimämpää ja sinne menee n. 0,5 K kylmempää. Onko tuolla sitten suurta merkitystä jäätymiseen? Aivan rajatapausmitoituksessa voi kai olla.
Löytyi vastaus.. Kiitos seppaant.
jmaja on arvostamani tutkijaluonne ja tietämystä omaava jäsen. Siksi arkaillen rohkenin ottaa kantaa tähän asiaan..

Kaipasin tukea ajatukselleni, että ei kaivosta tulevan lämpötila nousisi arvolla dT :n nousu /2, eli,
että puolet dT :n muutoksesta menisi kaivosta tulevan lämpötilaan ja toinen puoli kaivoon menevään.

Tähän voitaisiin soveltaa vaikkapa ajatusleikkinä ääritilannetta, jossa dT -arvo on hyvin korkea, vaikkapa 50 K.
Kaivosta tulevan lämpötila ei voi nousta korkeammaksi kuin kallioperän lämpötila, joka on meillä noin 3 - 7 C.
Tämän esimerkin mukaan kaivoon täytyisi kuitenkin mennä 50 - 7 = -43 C lämpöistä..

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2325 : 13.01.21 - klo:21:37 »
Toinen ajatusleikki on hidastaa virtausta äärettömästi eli pysäyttää. Silloin kaivosta tulee kaivon lämpöistä. Äärettömän nopealla virtauksella ei tule.

Ei se ole symmetrinen prosessi, mutta väittäisin, että virtausta hidastamalla kaivosta tulo lähenee kaivon lepolämpötilaa. Tietysti ei tuokaan ihan yksiselitteistä ole, kun kylmä meno kaivoon jäähdyttää kaivon yläosaa tehokkaammin
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa Nakke vaan

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 231
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2326 : 14.01.21 - klo:10:27 »
Minäkin kävin tekemään aikani kuluksi pikku testin. Kone oli käynyt jo jonkin aikaa eli prosessi oli
valmiiksi vakaa.

Aluksi keruu 100% teholla.
Kaivosta 3.0             kaivoon -1.9
Nämä arvot hyvin staabiilit


Sitten keruu 50% teholle ja välittömästi alkoi muutos joka melkein vakioitui noin vartissa seuraavanlaiseksi
Kaivosta 3.8              kaivoon -4.2


Sitten taas keruu 100% teholle ja noin vartin päästä oltiin kymmenyksen sisään noissa aloituslämmöissä.

Täytyy tunnustaa että en uskonut noin käyvän, ajattelin että menevä kylmä viilentää tuloa kun se tulee pohjalta hitaammin. En siis uskonut että tuleva lämpenee, oletin päinvastoin. Kotilabra tuloksia mutta suunta aika selkeä. On/Off kone.
Stiebel eltron wpc10-2014, kaivo 220m, talo 1980, 2krs rinne, kaikki 290m2 laatoitettua lattialämpöä ja diy lattiaviilennystä, ei tulisijaa, myVallox 110, etelässä

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2327 : 14.01.21 - klo:11:30 »
Tuossa siis melko epäsymmetrinen, kun tulo lämpeni 0,8 C ja meno kylmeni 2,3 C. Uskoisin, että kylmemmällä kaivolla ja pienemmällä muutoksella tulos olisi symmetrisempi. Erityisesti alimitoitetulla Etelä-Suomen kaivolla, jossa siis kallio on reilusti plussalla, mutta kaivosta tulee nollaa tai jopa alle.

Tuohan menee niin, että keruupiirin teho tulee kallion ja keruunesteen lämpötilaerosta. Kylmä meno kasvattaa tehoa, jolloin loppupäässä teho on pienempi ja tulo lähempänä kallion lämpötilaa. Mitä suurempi lämpötilaero on kallion ja kerun välilä eli mitä alimitoitetumpi kaivo, sitä symmetrisemmin tuo toimii, koska menon ja tulon ero pienenee kallion ja noiden eroon verrattuna.

Miten nuo jäätymiset on tapahtuneet? Onko (ongelmallisia) jäätymisiä tapahtunut kaivoissa, joista tulee plussaa? Luulisin, että on hyvin eri asia tulo +4 meno -4 kuin tulo 0 ja meno -4. Tai vaikkapa tulo 2 ja meno -6. Uskoisin siis, että tuo nollan tulo on noista ainoa, joka voisi jäätyä ongelmallisesti.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2328 : 14.01.21 - klo:12:11 »

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2329 : 14.01.21 - klo:12:28 »
Tässä yksi esimerkki foorumilta: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7883.msg105812#msg105812
Tuossahan ilmeisesti oli alhainen dT ennen kuin kurttuun mennyt keruuputki kuristi virtausta. Mikähän tuossa oikein oli tapahtumaketju? Eikö tosiaan tulo mennyt edes nollaan?
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2330 : 14.01.21 - klo:12:30 »
Tällaisen koeajon olen tehnyt tasan 10 vuotta sitten.
Koe on tehty siten että keruupumppu on ollut käynnissä taukojaksolla tällöin kierrossa on tasalämmintä liuosta.
Koneen käynnistyessä kaivosta tulee n. 15 min ajan tasalämmintä liuosta ja tänä aikana olen kuristanut liuosvirtausta.
Yhden 15 min aikana voi ajaa parilla kolmella eri virtauksella.
Yhden päivän aikana sain ajettua oheisessa kuvassa olevat mittausarvot.

Löytyykö tästä vastaus kysymykseesi?

ATS

edit: Itse asiassa tästä kuvasta näkee että virtauksen kuristaminen ei vaikuta kaivosta tulevaan lämpötilaan ainoastaan kaivoon menevä jäähtyy.
Tarkemmin kun asiaa mietin, niin tämä koe ei anna vastausta kysymykseenne.
Tällä kokeella tutkin mitä vaikutuksia keruun virtauksella/Dt:lla on lämpöpumpun suoritusarvoihin.

Nyt parst'aikaa on menossa koe mistä saanee vastauksen kysymykseenne.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2331 : 14.01.21 - klo:12:57 »
Mikähän tuossa oikein oli tapahtumaketju? Eikö tosiaan tulo mennyt edes nollaan?
Siinä oli ilmeisesti alitehoinen maalämpöjärjestelmä. Sekä lämpöpumppu, että energiakaivo olivat vähän alimittaisia.

Keruu meni ensin vähän viileäksi ja kaivoon menevä oli jonkin verran pakkasella.
Kaivossa alas menevän putken ympärille alkoi muodostumaan pitkä jäälieriö.
Lieriö alkoi nostamaan keräintä ylös kaivosta.
Huoltokaivossa oli tilaa, jonne putki pääsi nousemaan.
Kaivosta ylös noussut putki taittui ja seurauksena kierto vaikeutui.
Keruun dT alkoi kasvamaan.
Seurauksena kaivoon menevä kylmeni lisää.
Lopulta keruulle lähtevän lämpötila laski hälytysrajalle.
Kone meni vikatilaan.

Kaivosta ylös tulevan lämpötila nousi vähän sen jälkeen, kun kierto oli mennyt liian huonoksi.
Kaivoa ei enään kuormitettu entiseen tapaan huonontuneen kierron takia.

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2332 : 14.01.21 - klo:13:53 »
Siinä oli ilmeisesti alitehoinen maalämpöjärjestelmä. Sekä lämpöpumppu, että energiakaivo olivat vähän alimittaisia.

Keruu meni ensin vähän viileäksi ja kaivoon menevä oli jonkin verran pakkasella.
Kaivossa alas menevän putken ympärille alkoi muodostumaan pitkä jäälieriö.

Mutta eikö tuo sitten pitäisi tapahtua todella monessa kaivossa? Aika tavallisiahan tuollaiset tulo +1-2 C ja meno -2 -3C ovat. Vai oliko tuossa kyse siitä, että ko. tilanne jatkui hyvin pitkään ja jäätä vain kertyi lisää eikä sulanut lainkaan. Luulisi tuolla tulolla kaivon veden olevan kuitenkin +3-4 C ellei enemmänkin ja estävän ylettömän jäänmuodostuksen.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2333 : 14.01.21 - klo:18:22 »
Nyt on koeajo tehty.
Sain kiristyvän pakkasen avittaman koneen pysymään käynnissä yhteensä 5 h ajan.
Oheisesta kuvasta näkee mitä tapahtui.
Ajoin aluksi normaalilla 0,38 l/s viratauksella vähän yli tunnin ajan sen jälkeen pudotin tunnin ajaksi virtauksen puoleen 0,19 l/s
sitten pulitoista tuntia täydellä virtauksella sitten kolmeksi vartiksi virtaus 70 %:iin 0,27 l/s ja lopuksi täydellä virtauksella.

Ajettaessa 50 % virtauksella:
- Kaivosta tulo +0,4 C
- Kaivoon meno -1,4 C
- Dt + 2,2 C

Ajettaessa 70% virtauksella
- Kaivosta tulo +0,2 C
- Kaivoon meno -0,8 C
- Dt + 0,9 C

Kaivoon menevä lämpötila jäähtyy n. 3,5 kertaa enemmän kuin mitä kaivosta tuleva lämpiää.
3-putkikeräin 2 alas ja yksi ylös.
Kaivo 163 m
Kaivon lämpömittarin anturi kaivon vesitilassa 25m maan- ja 15m veden pinnasta.
Liuoksen yhteen kierrokseen kuluu aikaa täydellä virtaksella n. 17 min ja 50% virtauksella n. 35 min.
Pitkistä kierrosajoista johtuu pitkät stabiloitumisajat.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa realii

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 371
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2334 : 14.01.21 - klo:22:54 »
Ajettaessa 50 % virtauksella:
- Kaivosta tulo +0,4 C
- Kaivoon meno -1,4 C
- Dt + 2,2 C

Ajettaessa 70% virtauksella
- Kaivosta tulo +0,2 C
- Kaivoon meno -0,8 C
- Dt + 0,9 C
Keruuliuospumpun kuluttama sähkö on varmaankin sen verran alhainen, jotta on kannattavaa ajaa sitä tehokkaammalla virtauksella, koska tehokkaamman virtauksen kautta saavutettu tehohyöty on suurempi kuin kulutetun sähkön määrä?
Thermia Atlas 3-12 + 100l puskuri 4-putkias. 230m kaivo (224m) + TurboCollector 45mm.
2-kerros rinnetalo rv. 89-90, huoneistoala 252m2 (795m3). 1-lehtiset alkup. patterit 121m2 + lattialämmitys 131m2.
Vallox 121 SE

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2335 : 15.01.21 - klo:00:08 »
Kaivoon menevä lämpötila jäähtyy n. 3,5 kertaa enemmän kuin mitä kaivosta tuleva lämpiää.
3-putkikeräin 2 alas ja yksi ylös.
Moinen epäsymmetria on varsin uskottava syystä, että alas menevän kylmän liuoksen alhainen lämpötila jäähdyttää myös palaavaa liuosta. Etenkin, jos kaivon veden lämpötila tietyn korkeuden yläpuolella alittaa n. +4 astetta, pintaan muodostuu eräänlainen tulppa, joka kylmenee kohti pintaa. Luonnollinen konvektio ei pysty kunnolla tuomaan lämpöä syvemmältä pitkän ja suhteessa ohuen reiän kautta syvemmistä kerroksista, joissa lämpötila luultavasti voisi ylittää +4 astetta.

Mitä hitaampi on liuoksen kiertonopeus, sitä tehokkaammin keräinlenkin ylin osuus toimii vastavirtalämmönvaihtimena. VIrtausnopeuden lisääntyessä lämmön siirtymisnopeus pidentää osuutta, jolla vastaava määrä lämpöä pystyy siirtymään nousevasta virtauksesta laskevaan. Samalla lämpötilaeron pienentyminen kaivon yläpäässä putkien välillä heikentää tätä lämmönvaihdinilmiötä entisestään.

Olen nähnyt vastaavan ilmiön, kun rakennusta yritettiin lämmittää katosta lämpöä vaakasuoraan puhaltavalla ilmavaihtolämmityksellä ja poistoilma otettiin eräänlaisten ilmanvaihtoikkunoiden alaosasta. Lopputulos oli, että jäähtymään päässyttä rakennusta ei pystynyt järjestelmällä enää kunnolla lämmittämään, kun kattoon kerrostuva lämpö muodosti ilmanvaihtoikkunoiden kanssa vastaavanlaisen vastavirtalämmönvaihtimen, joka imi alaosasta kylmää ilmaa lämmiten matkalla ylöspäin poistokanaviin ja jäähdyttäen samalla katon kerrostunutta ilmaa lähelle huoneen alaosan (liian viileää) lämpötilaa.

Opetus on oikeastaan sellainen, että kannattaisi eristää nouseva putki aika syvälle ja erityisen hyhvin yläosasta, jos haluaa lämmön siirtyvän kaivosta mahdollisimman hyvin pienellä virtauksella (näin päin siksi, että maksimaalisen lämmitystarpeen aikaan kaivo oletettavasti on syvältä lämpimin).

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2336 : 15.01.21 - klo:08:52 »
Opetus on oikeastaan sellainen, että kannattaisi eristää nouseva putki aika syvälle ja erityisen hyhvin yläosasta, jos haluaa lämmön siirtyvän kaivosta mahdollisimman hyvin pienellä virtauksella (näin päin siksi, että maksimaalisen lämmitystarpeen aikaan kaivo oletettavasti on syvältä lämpimin).

Vai laskeva? Silloin siitä ei tulisi suurta tehopiikkiä kaivon yläosaan, kun on suuri lämpötilaero kaivon veden ja keruunesteen välillä. Ohut eriste tuossa tasaisi tehon pidemmälle matkalle ja putken pinta ei jäätyisi yhtä helposti. Samalla kaivon yläosa pysyisi lämpimämpänä.

Nythän käy päinvastoin. Kun päälle kertyy jäätä, jonka lämmönjohtavuus on 4-kertainen veteen nähden (2,22 vs. 0,555), teho vain kasvaa jäätyneellä pätkällä. Ohut eriste toimisi tehorajoittimena, jolloin keruuneste lämpenisi alussa hallitummin.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2337 : 15.01.21 - klo:12:26 »
Vai laskeva? Silloin siitä ei tulisi suurta tehopiikkiä kaivon yläosaan, kun on suuri lämpötilaero kaivon veden ja keruunesteen välillä. Ohut eriste tuossa tasaisi tehon pidemmälle matkalle ja putken pinta ei jäätyisi yhtä helposti. Samalla kaivon yläosa pysyisi lämpimämpänä.

Nythän käy päinvastoin. Kun päälle kertyy jäätä, jonka lämmönjohtavuus on 4-kertainen veteen nähden (2,22 vs. 0,555), teho vain kasvaa jäätyneellä pätkällä. Ohut eriste toimisi tehorajoittimena, jolloin keruuneste lämpenisi alussa hallitummin.
Noin asia luultavasti on, jos painottaa jäätymisriskien välttämistä ja tavallaan tuo parantaa myös kokonaistehoa, joka kaivosta on imettävissä (eli mahdollisimman kylmä pohjalle painottaa lämpögradienttia sinne, mistä eniten periaatteessa irtoaa ja missä kylmä liuosvirtaus lämmön kokonaisvirtausta keräimeen edistää).

Itse ajattelin tavallaan uusiutuvan auringon lämmön pyydystämistä (tyypillisesti tuoreimman pohjaveden virtauksista), jolloin pohjan luultavasti enemmän kallion lämmönjohtavuuden varassa olevasta lämpösisällöstä ja sen hitaalla virtauksella hyödyksi kerättävissä olevasta korkeammasta lämpötilasta saisi eniten hyötyä. Kaivosta palaavan nesteen lämpötila vaikuttaa myös siihen, miten paljon siitä voi imeä tehoa virtaamaan nähden alittamatta merkittävän jäätymisriskin rajaa.

Onhan tulevan putken eristäminen riskialttiimpi lähtökohta ja vaatisi ainakin enemmän valvontajärjestelyjä menevän putken ympäristön jäätymisen havaitsemisen estämiseen. Ehkä jäätymisen alettua pitäisi virtauksen suunta kääntää, jolloin edellä alas menevän putken ympäristön olisi melko tehokkaasti sulatettavissa, vaikka kaivosta samalla jatkettaisiin energian ottamista vastasuuntaan. Havaitseminenhan voisi perustua liuoksen lämpötilan tarkkailuun. Sulatuksen ei edes välttämättä tarvitse sulattaa kaikkea kertynytää jäätä, vaan vain irrottaa se keruuputken pinnalta, jolloin se pääsisi liukumaan pitkin putken pintaan ja kertymään kohtaan, missä se saa tukea reiän seinistä ja mahdollisesti ahtautuu, jolloin noste suurelta osin katoaa. Nyt siis mennään alueelle, joka omasta puolestani on aika spekulatiivista ja saattaisi yllättää käytännössä.

Poissa javanto

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Maapiirin Ilmauksesta
« Vastaus #2338 : 24.01.21 - klo:08:51 »
Minulla Danfoss maalämpöpumppu. Kysymys maapiirin ilmauksesta että kuinka olennaista on että ilmauslaite tai venttiili on putkiston korkeimmalla kohdalla? Meillä Allenin asentamssa järjestelmässä Impeller dn25 ilmauslaite/täyttölaite on metrin alempana kuin putkiston korkeinkohta.

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2339 : 24.01.21 - klo:09:57 »
Ilmaus toimii parhaiten putkiston ylimmässä kohdassa siksi, että keruunesteen kierron ollessa pysähtyneenä, nousevat ilmakuplat kevyinä vähitellen siihen korkeimpaan kohtaan.
Kierron aikana kuplat virtaavat vauhdilla nestemassan mukana, eikä ilman poistuminen silloin ole mahdollista.

Jos kuitenkin keruussa on putken vaakatasoinen kohta, vaikkakaan ei olisi ylimpänä ja siinä putkiosuudessa ylöspäin suuntautuva T -haara, voivat kaivon suunnasta tulevat kuplat (poreet) kertyä tuohon T -haaraan ja sitä kautta ilmanpoistajaan.
Tehokkain paikka on kuitenkin se ylin kohta.
Pystyputkessa olevaan T -haaraan kuplat tuskin osaavat mennä.

Poissa javanto

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2340 : 24.01.21 - klo:23:15 »
Kiitos vastauksesta
Se miksi kyselen ilmauksesta on koska nyt pienpaine presostaatti laukeilee monta kertaa päivässä ja minulle on kerrottu että se johtuu ilmasta keruuputkistossa. Laite on Danfoss dhp-h jossa ilmaus/täyttölaite on Impeller dn25 valkoisella muovisäiliöllä. Kyseinen laite on 60cm alempana kuin putkiston korkein kohta. Kun  keruuputkisto tulee kellariin, niin se nousee kattoon 4m matkalle, jonka jälkeen laskeutuu alas missä Impeller laite on.

Poissa masa87

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2341 : 25.01.21 - klo:10:12 »
Moro

Pumppuna nibe 1245 6kw ja nyt vasta hoksasin että tulee aina legionellan kuumennuksen aikaan viesti korkea lauhduttimeentulolämpötila. Onko normaalia vai onko joku vikana, muuten kyllä toimii kaikki normaalisti. Liitteenä kuvat
nibe 1245 6kw, 2*300m vaakekeruu piiriä, vesikierto lattialämmitys. 2018 valmistuva oktalo lämpimättilat 114 m2. pudasjärvi

Poissa luu5

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 768
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2342 : 25.01.21 - klo:14:32 »
Tuo hälytys on normaalia. Ei välttämätön mutta normaalia.
Kanta-Häme, puutalo (2003), 170m2 1,5 krs lattialämm. rossi + 30m2 AT ML konvekt. 2003 - 2018 Nibe 410P (ka. 21MWh/v). 1/2019-> Nibe F1255-12 R EM + UKV100, Vallox 110MV, 219m kaivo/219m akt (nyt 9,3MWh/v)

Poissa Siikki

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 192
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2343 : 25.01.21 - klo:18:36 »
Meillä tulee lisäksi menolämpötilakin. Tämänkin olen käsittänyt olevan normaalia, vaikka alkuun vähän säikäyttikin.

23.1.2021 14.47.44   Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
23.1.2021 14.45.43   Korkea lauhduttimen menolämpötila.
23.1.2021 8.52.00   käynnistyy
20.1.2021 0.02.44   Vika: BT50
20.1.2021 0.02.42   käynnistyy
8.1.2021 13.44.35   Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
25.12.2020 13.44.48   Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
25.12.2020 13.42.51   Korkea lauhduttimen menolämpötila.
11.12.2020 13.33.09   Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
11.12.2020 13.29.57   Korkea lauhduttimen menolämpötila.
Puurunkoinen okt 2011, E-Karjala | 144m2+30m2, lattialämmitys | Nibe F1255-6, kaivo 192/197m (5/2019) | Vallox 110MV

Poissa Lappanen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 851
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2344 : 26.01.21 - klo:08:34 »
Omassa pumpussani lauhduttimen korkea menolämpötila -hälytys tulee jos menoveden lämpö nousee yli 57 asteen ja kuumakaasu on tuolloin yli 110 astetta, olen legionellatapon säätänyt 56 asteeseen ja hälyä ei tule enää ja kuumakaasu pysyy legionellatapon lopussa alle 105 asteisena. Toisessa samanlaisessa pumpussa tuo häly tulee jo 55 asteessa, joten siihen säädin 54 asteeseen legionellan, kuumakaasu käyttäytyy samalla tavalla joten sen lämmöstä on helppo haarukoida tuo hälytysraja oman kokemuksen mukaan. Tuossa toisessa systeemissä varaaja kerrostuu paremmin kuin omassani niin yläosa kohoaa 58 asteeseen eli ei haittaa vähän matalampi katkaisuraja.
Jämä Star Inverter 16 kW (=Nibe F1155 4-16) + VLM 500 Star kv-varaaja + kaivo 230m | Pirkanmaa, täystiilitalo, 2 kerrosta lattialämmitys yht 280 m2 / 850 m3 + eristetty kellari 50m2. IV- & lattia-viilennys.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2345 : 26.01.21 - klo:09:04 »
Onko nuo ilmotuksia vai hälytyksiä?, omassa sanastossa hälytys laittaa asioita pois päältä ja joutuu kuittaamaan pois ennenkuin alkaa hommiin, ilmo tulee ja lähtee pois issekseen...

Poissa Lappanen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 851
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2346 : 26.01.21 - klo:09:33 »
Onko nuo ilmotuksia vai hälytyksiä?, omassa sanastossa hälytys laittaa asioita pois päältä ja joutuu kuittaamaan pois ennenkuin alkaa hommiin, ilmo tulee ja lähtee pois issekseen...

Hälytyksiä, jotka ei tosin vaadi mitään toimenpiteitä (välttämättä):

Korkea lauhduttimen tulolämpötila.

Hälytysnumero: 163
Raportoitiin: 15.11.2020 0.52.08
Hävisi: 15.11.2020 0.53.44
Tämä hälytys palautuu automaattisesti seuraavan kompressorikäynnistyksen yhteydessä.
Hälytys saattaa johtua seuraavista:
- Korkea lämpökäyrä ja/tai lämpökäyrän muutos
- Suuri virtaus lämmitysjärjestelmässä.
- Korkea käyttövesituotannon pysäytyslämpötila.
- Huone-/termostaattiventtiilit kiinni/pienellä korkean huonelämpötilan vuoksi.
Jos hälytys uusiutuu, ota yhteys asentajaan.
Jämä Star Inverter 16 kW (=Nibe F1155 4-16) + VLM 500 Star kv-varaaja + kaivo 230m | Pirkanmaa, täystiilitalo, 2 kerrosta lattialämmitys yht 280 m2 / 850 m3 + eristetty kellari 50m2. IV- & lattia-viilennys.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2347 : 18.07.21 - klo:09:41 »
Miksi tuon Spotsähkön hinta on noussut moninkertaiseksi verrattuna viime kesään?

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2348 : 19.07.21 - klo:01:08 »
Miksi tuon Spotsähkön hinta on noussut moninkertaiseksi verrattuna viime kesään?
Sähkämarkkina-analyytikot viittaavat vesipulaan koko Pohjolassa vähäisten sateiden takia. Norjan ja Ruotsin vesialtaiden ei ennusteta täyttyvän edellisten vuosien malliin tunturijäätiköiltä sulavasta lumesta. Tuulet ovat myös olleet heikohkoja, mikä on lisännyt tarvetta juoksuttaa altaiden vettä tavanomaista enemmän sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseksi. Kulutuskin lienee ollut korkeahko jäähdytystarpeiden ja helteillä lisääntyvän käyttöveden kulutuksen takia (kun ihmiset käyvät suihkussa ja sekaan tarvitaan lämmintäkin vettä). Pörssihintainen sähkö on tuottajille, suurkuluttajille ja jälleenmyyjille marginaalituote (ennustettu pohjatuotanto ja -kulutus useimmiten suojataan sähkömarkkinainstrumenteilla), joten marginaalierien hinta reagoi hyvin voimakkaasti tällaisessa tilanteessa, jotta tuotanto- ja kulutus saadaan kohtaamaan.

Poissa Nakke vaan

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 231
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2349 : 31.07.21 - klo:21:27 »
Hetivalmis kiuas Harvia forte 9kw 2015 vuotinen pimahti päivällä kesken löylyjen, siis pimeni täysin.
Yksi kolmesta sulakkeesta rikki ja uusi sulake hajoaa aina noin sekunnin päästä. Ei siis edes kerkeä laittamaan kiukaaseen virtoja päälle vaan sulake menee poks lähes välittömästi.
Onko jollekin niin tuttu juttu että tietää mikä mättää?
Stiebel eltron wpc10-2014, kaivo 220m, talo 1980, 2krs rinne, kaikki 290m2 laatoitettua lattialämpöä ja diy lattiaviilennystä, ei tulisijaa, myVallox 110, etelässä

Poissa Tipi

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 437
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2350 : 31.07.21 - klo:22:21 »
Todennäköisesti 1 vastus viallinen.

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2351 : 31.07.21 - klo:22:50 »
Hetivalmis kiuas Harvia forte 9kw 2015 vuotinen pimahti päivällä kesken löylyjen, siis pimeni täysin.
Yksi kolmesta sulakkeesta rikki ja uusi sulake hajoaa aina noin sekunnin päästä. Ei siis edes kerkeä laittamaan kiukaaseen virtoja päälle vaan sulake menee poks lähes välittömästi.
Hiukan erikoisesti ilmenevä vika, eli kannattaa vastusvaurion ohella selvittää myös mahdollisuus, että ohjausreleessä, kiukaan johdotuksessa tai sähkönsyötössä olisi jotakin hämminkiä. Sähkölaitteita harvemmin nimittäin suunnitellaan niin, että vastukseen tulee jännitettä maata vastaan, jos kytkin tai käyttörele on johtamattomana (hetivalmiskiukaasta tosin voi olla hiukan konstikasta saada kaikki tehot pois päältä). Toki vastuksen maavuoto on aika tavallinen vika ja se voi polttaa jonkin releen kontaktin kiinni, eli alkuperäinen vika voi aiheuttaa lisävikojakin.

Poissa Nakke vaan

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 231
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2352 : 01.08.21 - klo:10:41 »
Vika löytyi

https://aijaa.com/xnRSo5

https://aijaa.com/N6YyZ5

Hitsaaja käynyt.
Aika solmussa oli vastuksetkin, vääntelin ryhtiinsä. Yksi kivikin rikki :(
Stiebel eltron wpc10-2014, kaivo 220m, talo 1980, 2krs rinne, kaikki 290m2 laatoitettua lattialämpöä ja diy lattiaviilennystä, ei tulisijaa, myVallox 110, etelässä

Poissa Siikki

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 192
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2353 : 21.09.21 - klo:17:54 »
Ihan mielenkiinnosta ja kenties tulevaisuutta ajatellen lasten muuttuessa teineiksi: Miten invertteripumpuissa (F1255 6/8kW meillä) onnistuu lämpimän käyttöveden kapasiteetin lisääminen, jos pumpun sisäinen varaaja kyykkää kunnolla? Käyttöveden teko tehostetuilla hz yksi tapa, mutta en tiedä auttaako sekään kovin hyvin teinejä vastaan :D

Jonkinlainen puskurivaraaja kenties, mutta tuleeko se ennen pumppua vai pumpun jälkeen? Googlaillut olen tuota, mutta monenlaista kokemusta ja tapaa tuntuu olevan, enkä itse noviisina osaa sanoa mikä on paras ratkaisu nimenomaan invertteripumpulle. Millaisilla kytkennöillä ja varaajilla tuo normaalisti tehdään?
Puurunkoinen okt 2011, E-Karjala | 144m2+30m2, lattialämmitys | Nibe F1255-6, kaivo 192/197m (5/2019) | Vallox 110MV

Poissa Kysymys

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 109
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2354 : 21.09.21 - klo:18:24 »
Täällä laitettiin vanha 300l jäspi maalämpöpumpun jälkeen käyttövesipuolelle. Termari säädetty reiluun 50 asteeseen.
Reilussa vuodessa vienyt sähköä 80 kwh.
Eli maalämpöpumppu lämmittää veden ja vesi menee tuohon varaajaan "varastoon".
Reilu 600l saa laskea 40 asteista vettä jos olettaa tuon 300l olevan 50 asteista ja pumpun 180 l 60 asteista.


Poissa Lappanen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 851
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2355 : 21.09.21 - klo:18:39 »
Ihan mielenkiinnosta ja kenties tulevaisuutta ajatellen lasten muuttuessa teineiksi: Miten invertteripumpuissa (F1255 6/8kW meillä) onnistuu lämpimän käyttöveden kapasiteetin lisääminen, jos pumpun sisäinen varaaja kyykkää kunnolla? Käyttöveden teko tehostetuilla hz yksi tapa, mutta en tiedä auttaako sekään kovin hyvin teinejä vastaan :D

Jonkinlainen puskurivaraaja kenties, mutta tuleeko se ennen pumppua vai pumpun jälkeen? Googlaillut olen tuota, mutta monenlaista kokemusta ja tapaa tuntuu olevan, enkä itse noviisina osaa sanoa mikä on paras ratkaisu nimenomaan invertteripumpulle. Millaisilla kytkennöillä ja varaajilla tuo normaalisti tehdään?

Ainoa mikä ilman lisäinvestointeja tulee mieleen on nostaa käyttöveden teon rajoja niin, että se alkaa lämmittää varaajaa hyvissä ajoin. Käytännössä tuo pitäisi hakea kohdilleen tostilanteessa ja säätä se vaikka Luksus-tilan alle jotta sen saa tarvittaessa takaisin normaalitilaan siksi aikaa kun teinit ovat jossain reissuissa. Eli jos normaalisti rajat on vaikka 40-50, niin nostaa vaikka 46-55. Alaraja sen mukaan, että vesi riittää ja yläraja sen mukaan ettei ala tulla liian korkeasta menovedestä hälyjä.

Ja toinen sitten on säätää sekoitusventtiilistä vähän kipurajan yläpuolelle lämpötila.
Jämä Star Inverter 16 kW (=Nibe F1155 4-16) + VLM 500 Star kv-varaaja + kaivo 230m | Pirkanmaa, täystiilitalo, 2 kerrosta lattialämmitys yht 280 m2 / 850 m3 + eristetty kellari 50m2. IV- & lattia-viilennys.

Poissa Siikki

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 192
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2356 : 22.09.21 - klo:11:21 »
Käyttövesi on kyllä nyt riittänyt, mutta pysäytys ja käynnistyslämpötilat onkin suht varman päälle tyyliin 45-53, enkä ole enempää sitä alkanut säätämään. Sekoitusventtiilistä en taida kehdata alkaa säätämään. Mukava on kun vaikka pannunpesussa saa reilusti kuumaa vettä. Tai suihkun hanastakin tarvittaessa.

Tai sitten tytöt saa tuossa muutaman vuoden päästä keskenään opettaa toisiaan vedenkäytössä. Vuorokerroin kun saa kylmää vettä vaan niin ehkä homma muuttuu :D. Tosin jo tässä vaiheessa tiedän melkein varmasti ettei homma tule toimimaan niin, vaan se Jäspi lienee se todennäköisin ratkaisu tähän...

Pelkästään käyttövesipuolelle nimenomaan tuo kun tulossa niin luulisi, että toimisi myös inverterin kanssa ihan ok? Onneksi on teknisessä tilassa vielä tilaa ja muutama muukin kikka kokeiltavissa. Kiitokset kommenteista.   
Puurunkoinen okt 2011, E-Karjala | 144m2+30m2, lattialämmitys | Nibe F1255-6, kaivo 192/197m (5/2019) | Vallox 110MV

Poissa Lappanen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 851
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2357 : 22.09.21 - klo:11:55 »
Käyttövesi on kyllä nyt riittänyt, mutta pysäytys ja käynnistyslämpötilat onkin suht varman päälle tyyliin 45-53, enkä ole enempää sitä alkanut säätämään. Sekoitusventtiilistä en taida kehdata alkaa säätämään. Mukava on kun vaikka pannunpesussa saa reilusti kuumaa vettä. Tai suihkun hanastakin tarvittaessa.

Tai sitten tytöt saa tuossa muutaman vuoden päästä keskenään opettaa toisiaan vedenkäytössä. Vuorokerroin kun saa kylmää vettä vaan niin ehkä homma muuttuu :D. Tosin jo tässä vaiheessa tiedän melkein varmasti ettei homma tule toimimaan niin, vaan se Jäspi lienee se todennäköisin ratkaisu tähän...

Pelkästään käyttövesipuolelle nimenomaan tuo kun tulossa niin luulisi, että toimisi myös inverterin kanssa ihan ok? Onneksi on teknisessä tilassa vielä tilaa ja muutama muukin kikka kokeiltavissa. Kiitokset kommenteista.

Jos on mahdollista, niin myös käyttöveden paineella saa vaikutettua lämpimän veden riittävyyteen. Yleensähän se suihku on täysillä ja lämmintä vettä sitten kuluu senkin takia nopeammin kuin olisi tarpeen.

Ehkä se lisävaraaja kuitenkin on lopulta paras ratkaisu, meilläkin on 500 litran varaaja (ei sisäistä varaajaa MLP:ssä) ja alkuun yritin säästellä käyttöveden teossa. Nyt kuitenkin pikkuhiljaa pitänyt nöyrtyä ja nostella lämpöjä ja paineita kun vaatimukset kasvaa samaa tahtia kun lapset kasvaa..  ::)  Ehkä sitä itsekin vähän on päässyt mukaan mukavuus edellä menoon, vähillä kuluilla kuitenkin pääsee maalämmöllä.
Jämä Star Inverter 16 kW (=Nibe F1155 4-16) + VLM 500 Star kv-varaaja + kaivo 230m | Pirkanmaa, täystiilitalo, 2 kerrosta lattialämmitys yht 280 m2 / 850 m3 + eristetty kellari 50m2. IV- & lattia-viilennys.

Poissa Siikki

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 192
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2358 : 22.09.21 - klo:21:19 »
Jos on mahdollista, niin myös käyttöveden paineella saa vaikutettua lämpimän veden riittävyyteen. Yleensähän se suihku on täysillä ja lämmintä vettä sitten kuluu senkin takia nopeammin kuin olisi tarpeen.

Ehkä se lisävaraaja kuitenkin on lopulta paras ratkaisu, meilläkin on 500 litran varaaja (ei sisäistä varaajaa MLP:ssä) ja alkuun yritin säästellä käyttöveden teossa. Nyt kuitenkin pikkuhiljaa pitänyt nöyrtyä ja nostella lämpöjä ja paineita kun vaatimukset kasvaa samaa tahtia kun lapset kasvaa..  ::)  Ehkä sitä itsekin vähän on päässyt mukaan mukavuus edellä menoon, vähillä kuluilla kuitenkin pääsee maalämmöllä.

Juu, sama täällä mukavuuden suhteen jo nyt. Kun huomasin, että koko talon sähkönkulutus käytännössä puolittui tuonne 7000-7500kWh paikkeille PILP-ajan jälkeen niin ei enää ihan suurempia intoja enää ollut enää lähteä pudottamaan veden lämpöjä alemmalle tasolle totutusta.

Se mikä mietitytti, niin tuo inverter-pumppu ja varaaja. Vaan eikai siinä mitään kummallista pitäisi olla, jos MLP lämmin vesi siirtyy varaajaan, jossa sitä pidellään lämpimänä ja tuolta varaajasta sitten lähtee lämmin vesi vesipisteisiin. 
Puurunkoinen okt 2011, E-Karjala | 144m2+30m2, lattialämmitys | Nibe F1255-6, kaivo 192/197m (5/2019) | Vallox 110MV

Poissa Kysymys

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 109
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #2359 : 22.09.21 - klo:21:31 »
Hyvin tuo varastotankki on toiminut.
Vesi riittää ja halvalla tuli.
Saman riittävyyden varmaan jollain esilämmityksellä lattialämmityspiiristä. Tästä sekoitusventtiilille "kylmään" haaraan.
Tuommoinen levylämmönsiirrin parisataa + kiertopumppu parisataa + työt ja nippelit 400?