Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Tyhmiä kysymyksiä  (Luettu 997730 kertaa)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1960 : 19.07.17 - klo:15:26 »
... vaikea on olla tykkäämättä maalämmöstä tuota kuvaa katsellessa.
Näin on.
Vakuuttavan näköinen kuva!

Poissa masa87

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1961 : 19.07.17 - klo:23:31 »
kohta maapiirien kaivuu edessä, miten olisi järkevin toteuttaa. vaihtoehto a. piirin toinenpää tekniseentilaan ja siitä lähteä vetämään lenkkiä noin 150m mitalla mitaten ja takaisin ja toinen pää sisään kyseessä 2*300m lenkkiä. vaihtoehto b. piirin molemmat päät tekniseentilaan ja sitten vetää lenkinpää haluttuun paikkaan ja kaivamaan kaivanto oikeaan kohtaan, tämä vaatii tietenkin koko kiepin levityksen ennen kaivuuta niin onko liian raskas liikutella tuota putkea sen jälkeen? miten olette tehneet?
nibe 1245 6kw, 2*300m vaakekeruu piiriä, vesikierto lattialämmitys. 2018 valmistuva oktalo lämpimättilat 114 m2. pudasjärvi

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1962 : 20.07.17 - klo:00:13 »
Kävin sadepäivän ratoksi hieman sähkönkulutuksen lukemia läpi siltä ajalta mitä meillä on ollut tuntimittaus.
Sieltä osui silmään tällainen vertailu joka saattaisi kiinnostaa muitakin. Paljonko vaikuttaa varaavasta yösähkölämmityksestä siirtyminen maalämpöön
aikana jolloin aurinko/tuuli tai muista hässäköistä ei saada yhtään mitään apuja? Yllättävän paljon.

Julkisuudessa on aina silloin tällöin näitä väitteitä että "maalämmöllä lämmittäminen on kansantaloudellisesti niin haitallista kun talvella ne käyttää kauheesti niitä vastuksia".

Ohessa faktaa 13-14 ja 16-17 talvien kylmimmältä vuorokaudelta miltä näyttää meidän torpan tuntikohtainen kulutus. Noissa lämpötiloissa ei vielä mlp vastuksille joudu,
mutta vaikka niin kävis niin onhan ero varaavaan yösähkölämmitykseen huima, isompi mitä itse olisin perstuntumalla arvioinut. (Öljy vs. MLP on sitten eri juttu)

sähkö vs. mlp
vuorokausikulutus: 141,2kWh vs. 42,07kWh
suurin tuntikulutus: 14.17kWh vs. 2.33kWh !!

(Molemmissa sisälämpötila saman 22-23C ja takassa on voitu jokunen klapi polttaa, lukemien pitäisi olla vertailukelposia siinä suhteessa)

Vuosikulutuksia ja euroja käytettäessä erot jotenkin suppenee, mutta jos yhtään miettii asiaa huoltovarmuus tai viherpiiperrys vinkkelistä, niin vaikea on olla
tykkäämättä maalämmöstä tuota kuvaa katsellessa.
Kaivelin helenin sivuilta ja 7.1.16 pakkasta 22,7C.
klo 00-16 kulutus aika tarkkaan 2,7kwh ja kotiin tullessa kulutus nousi 3,2kwh:iin. Kokonaiskulutus
huiteli päälle 60kwh, mutta pidän tätä aika pienenä. Kovana pakkkaspäivänä täytyy kokeilla sulkea iv-kone kokonaan niin näkee mitä vaikuttaa.
Miten tuossa käyrästössä on pärjätty monta tuntii ilman lämmitystä sähköaikana?
Teit muistaakseni LTO rempankin, joka selittää suuria säästöjä?
Meillä laulaisi tuo 6kw pumpun vastus jatkuvasti noilla ulkolämmöillä ja kämppä viilenisi varmasti.
Mutta mitä tekisitte jos pumppu hajoaisi ja ulkona on -25C? Tai sähkön jakeluun tulisi häiriö?

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1963 : 20.07.17 - klo:00:41 »
kohta maapiirien kaivuu edessä, miten olisi järkevin toteuttaa. vaihtoehto a. piirin toinenpää tekniseentilaan ja siitä lähteä vetämään lenkkiä noin 150m mitalla mitaten ja takaisin ja toinen pää sisään kyseessä 2*300m lenkkiä. vaihtoehto b. piirin molemmat päät tekniseentilaan ja sitten vetää lenkinpää haluttuun paikkaan ja kaivamaan kaivanto oikeaan kohtaan, tämä vaatii tietenkin koko kiepin levityksen ennen kaivuuta niin onko liian raskas liikutella tuota putkea sen jälkeen? miten olette tehneet?

Meillä tehtiin siten että vedin 200metrin putken kiepiltä suoraksi pyorittämällä putkikieppiä maata pitkin pihalle ja putken toinen pää kattilahuoneen tienoille siten että pituus yltää sisälle.
Putkiojan reitin merkkailin ja mitoitin kepeillä maan pinnalle ja esittelin kaivinkonekuskille.
Jos putkiojan reitillä on hankalasti marjapensaita,omenapuita tms niin ne voi kaivinkoneella siirtää työn ajaksi johonkin sivummalle ja työn jälkeen takaisin,meillä onnistui tämä osuus hyvin.
Eli ensin putki oikoseksi pihalle ja upotus alettiin läheltä kattilahuonetta
Kaivinkone alkoi kaivaa ojaa putkelle ja kun ojaa oli sen verran kaivettu ettei kaivinkone ollut lähellä niin aseteltiin putki ojan pohjalle ja putken päälle lapiolla senverran maata että putki pysyi suunnilleen paikoillaan.Kun kaivinkone sai seuraavan pätkän kaivettua niin samalla tavalla putki ojaan.Kun ojan päässä joutui putkeen tekemään loivaa mutkaa (r75cm) että putken sai viereiseen ojaan niin siinä piti käsitellä putkea varovasti ettei mennyt lyttyyn taivuteltaessa.
Putkikaivannosta pitäisi irtokivet kerätä pois tai ainakin siirrellä ettei kosketa putkea.
Kaivinkonekuski sitten täytteli valmiin putkikaivannon ja kaivoi uutta oman näkemyksen mukaan.
Jos putki mahtuu yhtenä lenkkinä niin se on helpoin tapa mutta jos putkea joutuu poimuttelemaan useita kertoja niin sitten on seurattava että putken toinen pää yltää sovinnolla pannuhuoneeseen.
Meillä oli aika ahdas tontti joten putki upotettiin poimuttamalla n 1,5metrin välein muistaakseni 5-6lenkkiä ja toinen putki kierti tontin ulkoreunaa yhden lenkin,yhteensä siis 2X200m

Jos putki kuitenkin menee littuun jossain taivutuksessa niin kannattaa hiukan oikaista putkea ja jollain puristella putki takaisin pyöreäksi ja varmistaa ennen peittämistä ettei putki ole lutussa.Lisäksi tuollaisesta kohtaa  putkea kannattaa vetää esim 6mm oranssi nailon naru maanpinnalle että paikka löytyy helposti jos virtaus alkaa heiketä.Samoin jos maan sisään joutuu tekemään jatkoliitoksia niin nekin kannattaa merkata narulla.

Sisällä olevat keruuputket kannattaa eristää myös venttiilien ym metalliosien kohdalta koska pintalämpötilat noiden pinnalla on kosteuden tiivistymisen kannalta sopivalla alueella niin välttyy lammikoilta lattialla ja ruostumiselta

Kaikki putkenpäät kannattaa viedä kattilahuoneeseen ja laitella siellä sulkuventtiili jokaiseen putkeen ja niiden jälkeen joku Y-kappale ja maalämpokoneelle menee yksi meno- ja paluuputki tuosta Y-haarasta
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1964 : 20.07.17 - klo:01:26 »
Miten tuossa käyrästössä on pärjätty monta tuntii ilman lämmitystä sähköaikana?
Sähköaikaan varattiin yösähköllä 1200l varaajaa, joka selittää sähkönkulutuksen tippumisen aamu seitsemästä eteenpäin,
mutta iltapäivällä napsahti vastukset päälle päiväsähkölläkin. Tuossa on itse asiassa ainoa "parempi" seikka sähköajalta,
silloin kulutus oli pienempi aamun ruuhkatunteina.

Teit muistaakseni LTO rempankin, joka selittää suuria säästöjä?
Hankala sanoa, toisaalta ilmamääriä suurennettiin joten ero lienee lopulta aika pieni ja noilla pakkasilla sekä uusi että vanha valloxi sulatteli itseään aikasten paljon.

Mutta mitä tekisitte jos pumppu hajoaisi ja ulkona on -25C? Tai sähkön jakeluun tulisi häiriö?
6kW vastus piisais ehkä just ja just tuonne -25:een, mutta jos menis sähköt kokonaan niin latoisin takkaan ja saunan kiukaaseen
täydet panokset ja odottelisin sähköjä takas. Mutta samalla murehtisin niitä joilla ei ole minkäänlaista ilman sähköä toimivaa varalämpöä saatavilla.
Toivotttavasti ei tarvitse kumpaakaan hätätilaa kokeilla käytännössä.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1965 : 20.07.17 - klo:02:02 »
Sähköaikaan varattiin yösähköllä 1200l varaajaa, joka selittää sähkönkulutuksen tippumisen aamu seitsemästä eteenpäin,
mutta iltapäivällä napsahti vastukset päälle päiväsähkölläkin. Tuossa on itse asiassa ainoa "parempi" seikka sähköajalta,
silloin kulutus oli pienempi aamun ruuhkatunteina.
Hankala sanoa, toisaalta ilmamääriä suurennettiin joten ero lienee lopulta aika pieni ja noilla pakkasilla sekä uusi että vanha valloxi sulatteli itseään aikasten paljon.
6kW vastus piisais ehkä just ja just tuonne -25:een, mutta jos menis sähköt kokonaan niin latoisin takkaan ja saunan kiukaaseen
täydet panokset ja odottelisin sähköjä takas. Mutta samalla murehtisin niitä joilla ei ole minkäänlaista ilman sähköä toimivaa varalämpöä saatavilla.
Toivotttavasti ei tarvitse kumpaakaan hätätilaa kokeilla käytännössä.
Kiitos. Olikin vähän yösähköpainotteiset nuo tolpat.
Tämä itseänikin on ihmetyttänyt että kuinka voi joku 2kw ottoteho lämmitykselle riittää -20C?
Ei meidän syytä ainakaan ole piikit kululuksessa, johon vedotaan aina kun valtakunnan verkko meinaa kyykätä.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1966 : 20.07.17 - klo:02:42 »
Sähköaikaan varattiin yösähköllä 1200l varaajaa, joka selittää sähkönkulutuksen tippumisen aamu seitsemästä eteenpäin,
mutta iltapäivällä napsahti vastukset päälle päiväsähkölläkin. Tuossa on itse asiassa ainoa "parempi" seikka sähköajalta,
silloin kulutus oli pienempi aamun ruuhkatunteina.
Hankala sanoa, toisaalta ilmamääriä suurennettiin joten ero lienee lopulta aika pieni ja noilla pakkasilla sekä uusi että vanha valloxi sulatteli itseään aikasten paljon.
6kW vastus piisais ehkä just ja just tuonne -25:een, mutta jos menis sähköt kokonaan niin latoisin takkaan ja saunan kiukaaseen
täydet panokset ja odottelisin sähköjä takas. Mutta samalla murehtisin niitä joilla ei ole minkäänlaista ilman sähköä toimivaa varalämpöä saatavilla.
Toivotttavasti ei tarvitse kumpaakaan hätätilaa kokeilla käytännössä.
Jos tuon sähköaikaisen kulutuksen 141kwh jakaisi tunneittain, niin alle 6kwh kulutus?
Maalämmöllä tasainen kulutus 2kwh ja uusi LTO, niin paljonko oikeesti on COP pumpulla?

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1967 : 20.07.17 - klo:03:07 »
Tyhmä kysymys, mutta missä lämptötilassa lauhduttimelta pumppusi tekee
parhaalla hyötysuhteella töitään?
Oma arvaus on että 37C, mutta ottotehon laskiessa 100w arvaukseni on väärä ja oikea
tulos on 26C :)

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1968 : 20.07.17 - klo:14:33 »
Jos tuon sähköaikaisen kulutuksen 141kwh jakaisi tunneittain, niin alle 6kwh kulutus?
Maalämmöllä tasainen kulutus 2kwh ja uusi LTO, niin paljonko oikeesti on COP pumpulla?
Ei maalämpöaikaan mene pakkasillakaan kuin pikkuisen reilut puolet sähköstä lämmittämiseen, tältä näyttää lokitukset 5.1.2017
Koko sähkönkulutus: 42,07kWh (Tampereen sähkö = tarkka).
Niben osuus : 23,84kWh (omasta Enermet mittarista = tarkka) josta lämmitystilassa 22,06kWh ja kv-tilassa 1,78kWh (+-1% virhe)
Muut (sis IV): 18,23kWh

Energiaa tuotettu lämmitykseen:
Lämmitystilassa: 100,4kWh (+- 5% virhe)
Käyttöveteen: 5,2kWh (+- 10% virhe)

Sähköaikaan oli tosiaan vanha vallox joka kulutti ehkä 3kWh/vrk uuden 1kWh/vrk sijaan (vähän pyöristettynä)
jolloin saatais sähköaikainen muu kulutus arvioitua olemaan 18,23+2,0=20,2, eli lämmitykseen ja
käyttöveteen olis mennyt 141kWh-20,2kWh n. 120kWh joka näyttäisi ihan loogiselta, sillä isossa
varaajassa oli koosta ja lämpöisemmästä vedestä johtuen moninkertaiset häviöt verrattuna mlp+gtv komboon.

Jos lähtee hyötysuhdetta arvioimaan niin eihän tuo ihan metsässä ole ottaen huomioon että kaivolta tulo oli kylmimmillään
(ka 1.6C) ja lahduttimen lähtö kuumimmillaan (ka. 33C.), lopun vuotta mennäänkin paremmalla hyötysuhteella.
Lämmitys: 100,4 / 22,06 = 4,55
KV: 5,2 / 1,78 = 2,9 (KV:n pieni osuus selittyy sillä että KV:n lämmityksestä yli puolet on tullut esilämmityksestä)
yht. (100,4 + 5,2) / 23,84 = 4,43

Lämmitystilassa keskitaajuus oli vain 68Hz ja hyötysuhde on noinkin paljon pudonnut suhteessa ilmoitettuihin 0/35 lukuihin,
joten kyllä se vaan siltä näyttää että invertteri pikkuisen kyykkää isommilla taajuuksilla. Tullapa joskus viikko -30C pakkasia
niin näkis miten käy kun oikeasti mennään maksimeilla.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa Mettis

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 218
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1969 : 20.07.17 - klo:17:44 »
Vuosikulutuksia ja euroja käytettäessä erot jotenkin suppenee, mutta jos yhtään miettii asiaa huoltovarmuus tai viherpiiperrys vinkkelistä, niin vaikea on olla
tykkäämättä maalämmöstä tuota kuvaa katsellessa.

Tuohon huoltovarmuus asiaan pakko kommentoida, että jos huoltovarman lämmityksen haluaa, on se suorasähkö.
Kallis tapahan se on lämmittää mutta sen kanssa ei tarvi värkätä mitään ja toimii aina jos ei sähköt katkea :D
Oulu, Tasakattoinen 1krs OKT 170m2, rv 1970, patterilämmitys ja pesuhuoneessa lisäksi lattiassa kaapeli.
IVT Premiumline Hq C10, 100l puskuri ja kaivo akt 188m.

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1970 : 20.07.17 - klo:19:04 »
Tuohon huoltovarmuus asiaan pakko kommentoida, että jos huoltovarman lämmityksen haluaa, on se suorasähkö.
Kallis tapahan se on lämmittää mutta sen kanssa ei tarvi värkätä mitään ja toimii aina jos ei sähköt katkea :D
Huoltovarmuus oli ehkä huono sanavalinta, lähinnä hain sitä että sähkön tuottajien puolelta lienee helpompi hallita tilannetta
jossa kiinteistö kuluttaa tasaisesti 2kW +-200W kuin tuollaiset 1kW -> 14kW on/off tyyppiset loikkaukset, jos vaikka
miettii tuhansien kiinteistöjen suurusluokissa, sekä siitä kuinka säätövoimaa ajetaan alas kaikenmaailman tuulitukiaisten takia.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1971 : 22.07.17 - klo:00:56 »
Ei maalämpöaikaan mene pakkasillakaan kuin pikkuisen reilut puolet sähköstä lämmittämiseen, tältä näyttää lokitukset 5.1.2017
Koko sähkönkulutus: 42,07kWh (Tampereen sähkö = tarkka).
Niben osuus : 23,84kWh (omasta Enermet mittarista = tarkka) josta lämmitystilassa 22,06kWh ja kv-tilassa 1,78kWh (+-1% virhe)
Muut (sis IV): 18,23kWh

Energiaa tuotettu lämmitykseen:
Lämmitystilassa: 100,4kWh (+- 5% virhe)
Käyttöveteen: 5,2kWh (+- 10% virhe)

Sähköaikaan oli tosiaan vanha vallox joka kulutti ehkä 3kWh/vrk uuden 1kWh/vrk sijaan (vähän pyöristettynä)
jolloin saatais sähköaikainen muu kulutus arvioitua olemaan 18,23+2,0=20,2, eli lämmitykseen ja
käyttöveteen olis mennyt 141kWh-20,2kWh n. 120kWh joka näyttäisi ihan loogiselta, sillä isossa
varaajassa oli koosta ja lämpöisemmästä vedestä johtuen moninkertaiset häviöt verrattuna mlp+gtv komboon.

Jos lähtee hyötysuhdetta arvioimaan niin eihän tuo ihan metsässä ole ottaen huomioon että kaivolta tulo oli kylmimmillään
(ka 1.6C) ja lahduttimen lähtö kuumimmillaan (ka. 33C.), lopun vuotta mennäänkin paremmalla hyötysuhteella.
Lämmitys: 100,4 / 22,06 = 4,55
KV: 5,2 / 1,78 = 2,9 (KV:n pieni osuus selittyy sillä että KV:n lämmityksestä yli puolet on tullut esilämmityksestä)
yht. (100,4 + 5,2) / 23,84 = 4,43

Lämmitystilassa keskitaajuus oli vain 68Hz ja hyötysuhde on noinkin paljon pudonnut suhteessa ilmoitettuihin 0/35 lukuihin,
joten kyllä se vaan siltä näyttää että invertteri pikkuisen kyykkää isommilla taajuuksilla. Tullapa joskus viikko -30C pakkasia
niin näkis miten käy kun oikeasti mennään maksimeilla.
Eikö  varaajan vuodot jää nollaan jos varaaja sijaitsee sisällä?
En kyllä vieläkään tajua että COP voi olla 4,43 jos sähkön kulutus tipahtaa tuntikohtaisesti vajaasta kuudesta reiluun kahteen.
Mikä tuon sähkövaraajan COP on jos mennään neljännesvuorokausi nollakuluksella?
68 Hz näin maallikkona ymmärtää että mennään ostosähkön osalta jo negatiiviselle puolelle.
Eli jos 50Hz ja ilmoitettu ottoteho,esim 1,3kwh, niin ottotehon  on oltava suurempi.
Esimerkissä  pumppu on käynyt varmaan tauotta 24h/vrk ja ottoteho  kumminkin 1kwh?
Melkein 200m kaivoa ei tuolla ottoteholla voi kylmetä 1,6 asteiseksi, vai voiko?
Tiedän toki että pieni ottoteho kuormittaa keruuta enemmän, mutta että noin paljon.
Tässä omassa talossa vm 2003 rakennusmääräysten mukaisesti tehdyssä 3kw vastus ei riitä
pitämään kämppää lämpöisenä edes 0C ulkolämpötilassa. 
On siis vaikea uskoa että hieman neliöiltään pienempi talo pysyisi -17C lämpimänä 4,5kw teholla, jos mitään muuta lämmitysmuotoa ei ole?

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1972 : 22.07.17 - klo:06:25 »
Eikö  varaajan vuodot jää nollaan jos varaaja sijaitsee sisällä?
En kyllä vieläkään tajua että COP voi olla 4,43 jos sähkön kulutus tipahtaa tuntikohtaisesti vajaasta kuudesta reiluun kahteen.
Mikä tuon sähkövaraajan COP on jos mennään neljännesvuorokausi nollakuluksella?
68 Hz näin maallikkona ymmärtää että mennään ostosähkön osalta jo negatiiviselle puolelle.
Eli jos 50Hz ja ilmoitettu ottoteho,esim 1,3kwh, niin ottotehon  on oltava suurempi.
Esimerkissä  pumppu on käynyt varmaan tauotta 24h/vrk ja ottoteho  kumminkin 1kwh?
Melkein 200m kaivoa ei tuolla ottoteholla voi kylmetä 1,6 asteiseksi, vai voiko?
Tiedän toki että pieni ottoteho kuormittaa keruuta enemmän, mutta että noin paljon.
Tässä omassa talossa vm 2003 rakennusmääräysten mukaisesti tehdyssä 3kw vastus ei riitä
pitämään kämppää lämpöisenä edes 0C ulkolämpötilassa. 
On siis vaikea uskoa että hieman neliöiltään pienempi talo pysyisi -17C lämpimänä 4,5kw teholla, jos mitään muuta lämmitysmuotoa ei ole?
Ennen oli suotta teknisessä tilassa talvellakin lähemmäs +30C josta yhden tason talossa lämpö suurelta osin valui hukkaan.

Lattialämmityksen kanssa yksi vuorokausi on aivan liian lyhyt aika tehdä tarkempia vertailuja, koska edellisten vuorokausien ulkolämpötila ja
varsinkin sen vaihtelut vaikuttavat ihan liikaa. Jos ulkona äkkiä viilenee esim. nollasta tuonne -17C niin paksun laatan lämmittämiseen
tarvitaan huomattavasti enemmän hetkellistä tehoa kuin jos ulkona on monta päivää tasaiseen sama -17C. Meillä näyttäis nollassa nykyisin
tarvittavan hitusen alle 2kW, -10:ssä 3kW, -20:ssä 4kW ja -30 on kysymysmerkki. Tuo on pelkkä pumpun tuottama lämpö, sen päälle tulee
hupisähkö joka esim. tammikuussa on meillä keskimäärin yli 0.7kW.

Jos kurkkaa asiaa kuukausitasolla niin näyttää tältä:

Sähköaikaan:
kuukausi, koko talouden sähkönkulutus, LTL
Tammikuu 2013, 3279.2kWh, 719
Tammikuu 2014, 3705.1kWh, 822
Tammikuu 2015, 2911.7kWh, 632

Nuo jos keskiarvoistaa ja normeeraa Tampereen pitkän ajan LTL keskiarvoon 724 saa tammikuun
vertailukulutukseksi 3300,3kWh.

MLP:
kuukausi, koko talouden sähkönkulutus, LTL, Niben kulutus, muu kulutus
Tammikuu 2016, 1154.4kWh, 884, 598kWh, 556.4kWh
Tammikuu 2017, 967.6kWh, 639, 388kWh, 579.6kWh

-> MLP normeerattu tammikuun kulutus 1020.9kWh

Mutta noiden perusteella ei voida laskea suoraan COP arvioita, sillä hupisähköä on MLP
aikana melkein puolet ja sen COP on aika tarkkaan yksi, koska ulkovaloja lukuunottamatta
kaikki muu jää talon sisälle.

Jos käytetään mlp ajalta mitattujen "muu kulutus" keskiarvoa 568kWh pohjana ja lisätään
siihen vanhan valloxin kulutuksen kasvu niin sähköaikaan hupisähkö olis voinut olla
568kWh + ( 31 * 2kWh) = 630kWh

Ja nyt voidaan ruveta arvioimaan lämmitysjärjestelmän COP suuruusluokkia:
(3300.3kWh - 630kWh) / ( 1020.9kWh - 568kWh) -> 5.9
joka on liian suuri. Loogisin selitys liian suurelle hyötysuhteelle on että uuden valloxin lämmöntalteenoton
parantuminen on vähentänyt lämmitysenergian tarvetta. Tai sitten on saunottu, takkailtu, matkusteltu eri tavoin,
sinällään asukkaat ja asuintottumukset ovat pysyneet kohtuu samoina, mitä nyt lapset hieman kasvaneet.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1973 : 24.07.17 - klo:01:49 »
Ennen oli suotta teknisessä tilassa talvellakin lähemmäs +30C josta yhden tason talossa lämpö suurelta osin valui hukkaan.

Lattialämmityksen kanssa yksi vuorokausi on aivan liian lyhyt aika tehdä tarkempia vertailuja, koska edellisten vuorokausien ulkolämpötila ja
varsinkin sen vaihtelut vaikuttavat ihan liikaa. Jos ulkona äkkiä viilenee esim. nollasta tuonne -17C niin paksun laatan lämmittämiseen
tarvitaan huomattavasti enemmän hetkellistä tehoa kuin jos ulkona on monta päivää tasaiseen sama -17C. Meillä näyttäis nollassa nykyisin
tarvittavan hitusen alle 2kW, -10:ssä 3kW, -20:ssä 4kW ja -30 on kysymysmerkki. Tuo on pelkkä pumpun tuottama lämpö, sen päälle tulee
hupisähkö joka esim. tammikuussa on meillä keskimäärin yli 0.7kW.

Jos kurkkaa asiaa kuukausitasolla niin näyttää tältä:

Sähköaikaan:
kuukausi, koko talouden sähkönkulutus, LTL
Tammikuu 2013, 3279.2kWh, 719
Tammikuu 2014, 3705.1kWh, 822
Tammikuu 2015, 2911.7kWh, 632

Nuo jos keskiarvoistaa ja normeeraa Tampereen pitkän ajan LTL keskiarvoon 724 saa tammikuun
vertailukulutukseksi 3300,3kWh.

MLP:
kuukausi, koko talouden sähkönkulutus, LTL, Niben kulutus, muu kulutus
Tammikuu 2016, 1154.4kWh, 884, 598kWh, 556.4kWh
Tammikuu 2017, 967.6kWh, 639, 388kWh, 579.6kWh

-> MLP normeerattu tammikuun kulutus 1020.9kWh

Mutta noiden perusteella ei voida laskea suoraan COP arvioita, sillä hupisähköä on MLP
aikana melkein puolet ja sen COP on aika tarkkaan yksi, koska ulkovaloja lukuunottamatta
kaikki muu jää talon sisälle.

Jos käytetään mlp ajalta mitattujen "muu kulutus" keskiarvoa 568kWh pohjana ja lisätään
siihen vanhan valloxin kulutuksen kasvu niin sähköaikaan hupisähkö olis voinut olla
568kWh + ( 31 * 2kWh) = 630kWh

Ja nyt voidaan ruveta arvioimaan lämmitysjärjestelmän COP suuruusluokkia:
(3300.3kWh - 630kWh) / ( 1020.9kWh - 568kWh) -> 5.9
joka on liian suuri. Loogisin selitys liian suurelle hyötysuhteelle on että uuden valloxin lämmöntalteenoton
parantuminen on vähentänyt lämmitysenergian tarvetta. Tai sitten on saunottu, takkailtu, matkusteltu eri tavoin,
sinällään asukkaat ja asuintottumukset ovat pysyneet kohtuu samoina, mitä nyt lapset hieman kasvaneet.
Voi tuo COP hyvinkin olla 6. Vanha Vallox, mitä oli tuloilman lämpötila silloin ja uudella koneella? Omalla vanhalla digit se
Mallilla on pakko siirtää lämmön tuotanto pumpulle kun alkaa vastus huutamaan vähemmästäkin.
On pumpulla jotenkin halvempaa tehdä koti lämpimäksi vaikka vähän kylmempää venttiileistä pukkaakin.
Eli meillä tuo laatan lämpötila on varmaan hieman koholla tästä syystä.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1974 : 05.08.17 - klo:00:26 »
Tällänen.
Mitä jos laittaisi kaksi laihdutinta yhden sijaan? Siis kaksi peräkkäin?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1975 : 05.08.17 - klo:08:56 »
...Mitä jos laittaisi kaksi laihdutinta yhden sijaan? Siis kaksi peräkkäin?

Lauhdutinta?
Sitten siitä tulee tulistuksenpoistosysteemi.
Rakenna tulistusvaraajallinen pumppu!

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1976 : 05.08.17 - klo:11:09 »
Optimaalinen R407C lle olisi 5 lämmönvaihdinta sarjassa
1. Tulostuksen poisto
2. Kuumimpana lauhtuvan jakeen lauhdutus
3. Keskimmäisenä lauhtuvan jakeen lauhdutus
4. Kylminmän jakeen lauhdutus
5. Lauhteen jälkijäähdytys
Tällä saataisiin paras COP mutta optimaalisen rakenteen konstruointi onkin sitten toinen juttu

ATS

L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1977 : 08.08.17 - klo:13:58 »
Meinasin kommentoida että miksei samalla monta kompuraa, mutta onhan noita jo olemassa esim. Niben f1345
Ja nyt on näemmä tuloillaan on/off pumppaajien pahin painajainen, F1355 kahdella invertterikompuralla:
http://www.nibe.eu/Products/Ground-source-heat-pumps/nibe-f1355/  :o
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa heinaaho

  • Asentaja/Yrittäjä
  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • Maalämpöfoorumi
Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1978 : 12.08.17 - klo:09:22 »
Itseasiassa siinä on 12kw jäykkä ja 4-16kw inverter. Mielenkiintoineen uutuus jokatapauksessa. Ilmeisesti sellainen jo suomessakin pörisee
Nibe 1255-6/Nibe ERS/Nibe PV3063+EME/SPA

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1979 : 13.08.17 - klo:23:46 »
Optimaalinen R407C lle olisi 5 lämmönvaihdinta sarjassa
1. Tulostuksen poisto
2. Kuumimpana lauhtuvan jakeen lauhdutus
3. Keskimmäisenä lauhtuvan jakeen lauhdutus
4. Kylminmän jakeen lauhdutus
5. Lauhteen jälkijäähdytys
Tällä saataisiin paras COP mutta optimaalisen rakenteen konstruointi onkin sitten toinen juttu

ATS
Itse ajattelin tuota kuumimpana lauhtuvan jakeen lauhdutus. Eli siis olisi käyttövedelle oma lauhdutin, joka ehkä voisi toimia tarvittaessa lämmityksen apuna. Viisi lauhdutinta on ainakin määrällisesti varmaan ihan ok :)
Jos nyt muistan oikein niin joku testi vilpeillä on tehty ja voittajalla oli kaksi eri kylmiskiertoo.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1980 : 14.08.17 - klo:08:45 »
Tulistuspumpuissahan on juuri tuo kahden lauhduttimen  toiminta
ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1981 : 14.08.17 - klo:19:01 »
Tulistuspumpuissahan on juuri tuo kahden lauhduttimen  toiminta
ATS
Kyllä, mutta tarkoitan että tuo tulistin lauhdutin toimisi pätkissä ja pienemmällä lämpötilalla kuin
oikea. Ei olisi tulistin varaajaa, vaan normi kierukkavaraaja, jolla olisi oma lauhdutin.
En tosin tiedä mitä hyötyä tuosta loppupeleissä olisi.
Tai miksi ei kahta kylmispiiriä, eri kylmäaineet eri lämpötiloille?

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1982 : 20.08.17 - klo:23:51 »
Kalalla istuessani päivällä tuli mieleen että voiko kolmivaihemoottoria ajaa kesäisin yksivaiheisena?
Hoituisi tuon kylppäriosaston lämmityskin ilman pätkimisiä.
Tai laittaisi erillisen pikku kompuran, tyyliin jääkaappi siihen viereen.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1983 : 09.09.17 - klo:23:43 »
Tällänen.
Talon sulakkeet 25A ja 6kw nimellistehoinen mlp-pumpun käynnistysvirta 67A.
Inventteri olisi paikallaan ainakin haja-asutus alueella :-\

Poissa k113635

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1984 : 10.09.17 - klo:10:18 »
Tällänen.
Talon sulakkeet 25A ja 6kw nimellistehoinen mlp-pumpun käynnistysvirta 67A.
Inventteri olisi paikallaan ainakin haja-asutus alueella :-\
Alpha Innotec PWZSV 6 Nordic Inverter (oletan että tuossa on sama kompura kuin pienessä Niben invertterissä)
Käynnistysvirta < 5A.
Tampere, 1-taso, puutalo, -97, netto 119m2/300m3(22C) + AT/VAR netto 32m2/90m3(15C), brutto 169m2/460m3 ,lattialämmitys
08/15- Nibe F1255-6, Jäspi GTV Hybrid 500, kaivo 190m, Toshiba Arctic 35 ILP, Vallox 121 SE

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 598
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1985 : 28.09.17 - klo:21:51 »
Katselin tässä Alpha Innotecin PWZSV asennusohjeista suorakytkennän periaatekytkennän kaaviota, ja huomasin että viinakierrossa kalvopaisunta, painemittari, varoventtiili ja ilmaus on piirretty kaivoon lähtevään putkeen, kiertopumpun painepuolelle, kun taas lämmityskierrossa kalvopaisunta, painepainemittari ja ilmaus on piirretty lattian paluuseen, eli kiertopumpun imupuolelle.

Toimiiko nuo automaatti-ilmaimet ynnä muut kiertopumpun kummalla puolella tahansa ilman ongelmia?

https://www.scanvarm.fi/sites/default/files/liitetiedostot/tuotteet/83056500ouk_ba_pwzs_pwzsv_maalampopumpun_asennusohje_7.6.2017_net_0.pdf sivu 46
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa Heikki75

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 37
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1986 : 01.10.17 - klo:14:33 »
Huomasin että vesikiertolattian huonetermostaatti on pimeänä.

Termostaatissa ei ole mitään lattia-anturia, vaan siihen tulee vain kolme johtoa N, L, ja musta.
Jakotukin toimilaitteessa lukee "230v. NO" eli on jännitteettömänä auki?

Tätä termostaattia siis ei voi korvata esim. Sähkökaapelin ohjaustermostaatilla, koska sehän toimii väärinpäin, vai olenko ymmärtänyt oikein?

Kyseessä siis on tässä linkin takaa löytyvä huonetermostaatti 450000

Mitäköhän vaihtoehtoja lienee ylipäätään tarjolla, kun voisi vaihtaa hiukan modernimman tilalle, ihan esteettisistä syistä.




Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1987 : 01.10.17 - klo:18:03 »
Lainaus
Mitäköhän vaihtoehtoja lienee ylipäätään tarjolla, kun voisi vaihtaa hiukan modernimman tilalle, ihan esteettisistä syistä.

Jos hankit termostaatin jossa on vaihtokosketin (NO/NC) niin siitä löytyy sopiva kosketintoiminta toimilaitteelle. ;)
Esim  http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/BasicPlus2_VICUL220.pdf

9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1988 : 13.10.17 - klo:22:53 »
Tällänen.
Mitä eroa on jos käynnistän 6kw:n kompuran ja saman tehoisen vastuksen?
Nouseeko ampeerit hetkellisesti myös vastuksella, vaiko ei?
Jos ei niin miksi ei.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1989 : 13.10.17 - klo:23:05 »
Ampeerit laskee vastuksella kun jännite tippuu kompuran takia.... 8)

Poissa ego

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 302
  • Lapin ammattiopisto - taitajien tekijä
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1990 : 13.10.17 - klo:23:20 »
Vähän vaikea kymysys!

Kun kytketään vastus, niin virta on heti peruskaavan mukaisesti P/U=I

Eli 6000W / 230V = 26A

Kolmivaihevirralla tietysti amppeereita on vähemmän yhtä vaihetta kohden riippuen onko kytketty tähteen vai kolmioon.

Pyöriivällä koneella kytkentähetkellä R eli resistanssi on käämin vastus, joka on hyvin pieni.'

Kun moottorin virta kytkeytyy niin kokonaisresistanssiin tulee myös induktanssi eli sähkövirta teki käämistä magneetin.

Käämi toimii kuristimena ja virta pienenee hetkessä, sama toimii myös loistelampun kuristimessa.

Käytännössä moottorin käynnstyessä sen läpi pääsee noin 6-kertainen oikosulkuvirta kunnes tilanne tasaantuu moottorin pyöriessä.

Ellei moottori lähde pyörimään virta nousee lähelle oikosulkuvirtaa ja käämit kuumenevat...

Näin itseoppineen putkarin päässä..
VILPIN JA MLP TEKIJÄ

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1991 : 13.10.17 - klo:23:56 »
Vähän vaikea kymysys!

Kun kytketään vastus, niin virta on heti peruskaavan mukaisesti P/U=I

Eli 6000W / 230V = 26A

Kolmivaihevirralla tietysti amppeereita on vähemmän yhtä vaihetta kohden riippuen onko kytketty tähteen vai kolmioon.

Pyöriivällä koneella kytkentähetkellä R eli resistanssi on käämin vastus, joka on hyvin pieni.'

Kun moottorin virta kytkeytyy niin kokonaisresistanssiin tulee myös induktanssi eli sähkövirta teki käämistä magneetin.

Käämi toimii kuristimena ja virta pienenee hetkessä, sama toimii myös loistelampun kuristimessa.

Käytännössä moottorin käynnstyessä sen läpi pääsee noin 6-kertainen oikosulkuvirta kunnes tilanne tasaantuu moottorin pyöriessä.

Ellei moottori lähde pyörimään virta nousee lähelle oikosulkuvirtaa ja käämit kuumenevat...

Näin itseoppineen putkarin päässä..
TM-Rakennusmaailma lehdessä 08/17 oli vaan juttu.
Mlp sähköyhtiöiden kiusana.
Tässä jutussa kerrotaan että käynnistysvirta nostaisi ampeerit kymmenkertaisiksi pumpun ottotehoon nähden.
Näin ollen mikä nostaa ampeerit kolmevaihemoottorilla?
Itsellä täällä kotona keskuspölynimurin käynnistys aiheuttaa noin sekunnin himmenemistä valoissa.
Tosin taitaa olla samasta vaiheesta kytkennät imurin kanssa, mutta tuo lehden artikkeli jäi kaivelememaan.
Pumpun käynnistyessä himmenemistä ei tapahdu.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 748
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1992 : 14.10.17 - klo:01:08 »
Oikosulkumoottorissa ei ole induktiovaikutusta ollenkaan lepotilassa. Eli oikosulkuvirta ilman staattoria on suoraan johtimen impedanssi.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1993 : 14.10.17 - klo:09:45 »
Täällä: https://www.tiede.fi/keskustelu/39039/ketju/sahkomoottorin_kaynnistysvirta
on keskustelua aiheesta.

Täällä on lisää asiasta: http://www.oamk.fi/~kurki/automaatiolabrat/TTT/18_S%84hk%94moottorik%84yt%94t.pdf

ABB:n käsikirja sanoo näin: Käynnistysvirta on tavallisesti 5...7 kertaa moottorin nimellisvirta.
Ilmeisesti pienempi luku, tuo 5 kertainen pätee lähinnä pienempitehoisille oikosulkumoottoreille siksi,
että niissä on käämin resistiivinen komponentti suhteessa suurempi induktiiviseen verrattuna.

On olemassa myöskin ihan pienitehoisia moottoreita,
joiden käämityksen resistanssi on niin suuri, että ne eivät kärähdä, vaikka moottori on pysähtyneenä.
Kylmäkoneiden moottorit eivät ole tällaisia.

Poissa noble

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 324
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1994 : 20.10.17 - klo:10:11 »
Mikä on hyvä lämmönjaon delta puskurin kanssa?

Pelkän lattialämmityksen kanssa Nibe hakee automatiikalla delta 7K. Vuosi sitten laitettu puskuri, shuntti kuivalle lattialämmityspiirille ja märkätilat suoraan puskurista. Puskurin koko 200l. 3-putkikytkentä.

Nibe hakee automatiikalla deltaksi noin 4K 70% nopeudella. Pieni puskuri sekoittuu väistämättä. Käsinajossa noin 30% nopeudella saadaan deltaksi 7K. Käsinajaessa menovesi hieman nousee mutta toisaalta paluuvesi on hieman viileämpää kun viileämpää vettä tulee piireistä eikä puskurin läpi.

Antaako olla automatiikalla vai ajaako käsin?
Muusta en osaa sanoa, mutta ainakin kiertovesipumpun nopeuden muutos 70%-->30% tiputtaa sähkönkulutusta 30-40W mittarilta katsottuna.
Nibe 1245-8 / 180m kaivo

Poissa Hambula

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 348
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1995 : 21.10.17 - klo:22:45 »
Mikä on hyvä lämmönjaon delta puskurin kanssa?

Pelkän lattialämmityksen kanssa Nibe hakee automatiikalla delta 7K. Vuosi sitten laitettu puskuri, shuntti kuivalle lattialämmityspiirille ja märkätilat suoraan puskurista. Puskurin koko 200l. 3-putkikytkentä.

Nibe hakee automatiikalla deltaksi noin 4K 70% nopeudella. Pieni puskuri sekoittuu väistämättä. Käsinajossa noin 30% nopeudella saadaan deltaksi 7K. Käsinajaessa menovesi hieman nousee mutta toisaalta paluuvesi on hieman viileämpää kun viileämpää vettä tulee piireistä eikä puskurin läpi.

Antaako olla automatiikalla vai ajaako käsin?
Muusta en osaa sanoa, mutta ainakin kiertovesipumpun nopeuden muutos 70%-->30% tiputtaa sähkönkulutusta 30-40W mittarilta katsottuna.
Yleensä lattialämmityssuunnitelmista näkyy lämmönjaon suunniteltu delta. Samoin näkyy menoveden lämpötila mitoittavassa ulkolämpötilassa. Nämä asiat kun huomioi lämpökäyrässä ja lämmönjaon deltaT:ssä, niin suunnitelmat toteutuu ihan käytännössä.
Lämpöpumpun toisiopiirin deltaT 4k puskuriin päin on hyötysuhteeltaan parempi vaihtoehto, mitä esim 7k.
Onko varaajassa anturi? Ilman anturia lepoaikana mlp turhaan sotkee varaajan kerrostumaa.

Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla

Mlp: Oilon ja Viessmann. Vilp:Viessmann, Mitsubishi.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1996 : 31.10.17 - klo:23:06 »
Täytyy ehkä selventää että mitä ajan takaa.
Normi lämmityksessähän pumppu pysähtyy kun paluunlitkun arvo on toteutunut. Esim. 29c.
Lauhduttimelta lähtee noin36c litku.
Oman järkeilyn mukaan tavoitteeni on plokata tämä lämmin litku tuonne kiertoon pysäyttämällä kierto pumpun pysähtyessä.
Näin ollen laatta ehtinee imeyttää tässä kiertovedessä olevan energian täydellisemmin hyötykäyttöön.
Pumpulle ei siis palaa yhtään hyödyntämättä jäänyttä energiaa kuten normi ajattelulla toteutettu järjestelmä toimii.
Lokakuun kulutus 730kwh koko kämppä :)
Aikaisemmin meni 800-900kwh. Sähkölaitos oli yhtenä viikonloppuna katkaissut sähköt vain meiltä ;)
Tosin aika lämpimiä nuo sosiaalitilojen lattiat :)

Poissa noble

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 324
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1997 : 01.11.17 - klo:10:33 »
Yleensä lattialämmityssuunnitelmista näkyy lämmönjaon suunniteltu delta. Samoin näkyy menoveden lämpötila mitoittavassa ulkolämpötilassa. Nämä asiat kun huomioi lämpökäyrässä ja lämmönjaon deltaT:ssä, niin suunnitelmat toteutuu ihan käytännössä.
Lämpöpumpun toisiopiirin deltaT 4k puskuriin päin on hyötysuhteeltaan parempi vaihtoehto, mitä esim 7k.
Onko varaajassa anturi? Ilman anturia lepoaikana mlp turhaan sotkee varaajan kerrostumaa.

Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla
Varaajassa on anturi, ja MLP:n sisäinen pumppu on lepoaikana seis.
Annetaan olla siis automatiikalla :)
Nibe 1245-8 / 180m kaivo

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1998 : 18.11.17 - klo:00:10 »
Milloinka tulee  hybridipumput markkinoille?
6kw akku kyljessä niin päästäis spot sähkössä halvalla :)
Inventterillä voisi ajaa päiväkausia ::)
Unohtamatta aurinkoo ;)
Jäisi nuo esilämmityskierukatkin sinne minne ne oikeesti kuuluu............
Tai jos olisi sähköauto, niin voisi käyttää sen akkuja varastona kun uudet pistokkeet sallivat
sähkön siirron molempiin suuntiin.
« Viimeksi muokattu: 19.11.17 - klo:22:31 kirjoittanut peki »

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Tyhmiä kysymyksiä
« Vastaus #1999 : 13.01.18 - klo:00:59 »
Onko tämä reilua? 13,5 vuotta ja  pumppu käynyt 30050h.
Viimeinen vuosi meni 8450kwh.  Meidän nettotuloilla 2% meni sähköön, lämmitykseen ja käyttöveteen koko taloudessa. Tuosta saisi pois vielä noin 1000kwh päivittämällä ulkosen kiertopumpun ja lto koneen, mutta näillä mennään mitä luoja on suonu.
Maalämmön ja lämmönjaon kustannukset silloin joskus oli noin 10%  koko talon rakennuskustannuksista
 kun itse tein kaiken.
Melkein saman otti muuten vesi ja sähkölaitos liittymistä :)