Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Viessmann Vitocal 333-G kokemuksia, pohdintaa, optimointia? jne... ON-OFF-kone  (Luettu 253602 kertaa)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi

Tuo tulee käsittääkseni siitä syystä, kun tulistus ei pääse asetusarvoonsa vaikka syöttö on minimillä. Tietyn sietoajan jälkeen lopettaa toimintansa. Outoa on, miksei sammuta kompressoria samantien. Onko sitten ajatus, että vastuksella tekee katkaisurajaan asti ja sitten sammuu. Vastus estettynä käy varmaan sitten vaikka hamaan tulevaisuuteen asti.
Voisiko tuolla tulistuksen asetusarvon nostolla olla tarkoitus helpottaa konetta pysymään tulistuksen asetuksessa.

Jos tuota haluaisi tutkia lisää tarvisi varmaan tietää milloin ilmoitus on ilmaantunut eli onko olosuhteilla vaikutusta. Logista näkee koneen käyntiilähdön josta voi päätellä onko se käyntijakson alku vai loppupuolella ja tekeekö aparaatti käyttö- vai lämmitysvettä ja onko kone juuri vaihtanut esim lämmityksestä käyttöveteen. Eikös joku maininnut että käyttövesi -> lämmityshypyssä mlp:ssa voi tapahtua jotain rykimistä kylmäpuolen toiminnan takia?

Miten häiriöt liuspuolella vaikuttavat tulistukseen? Onko molemmilla herroilla häiriöt ilmaantuneet silloin kuin myös pirtillä on reilusti lämmitystarvetta? Tosin tammikuun 10 taidettiin mennä jossain muutaman asteen pakkasella.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa kWh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 135
  • Maalämpöfoorumi
Tuo paisuntaventtiilin poiskytkentä tapahtui 9.1.18 klo 17:03. Huomasin jonkin olevan vialla vasta seuraavana iltana suurehkosta kulutuslukemasta. Kompressoria oli käynnistelty ilman säätyvää paisuntaventtiiliä useita kertoja logilta katsoen, pitkiä jaksojahan se oli käynyt. Käyttövesijaksokin oli kestänyt reilu 2 tuntia. Sähkövastus on sallittuna, mutta ei käyttänyt vastuksia.

Kylmäainepiirin ilmoituksiin on vikahetkellä tarttunut koodit 10(normaali kompressorin poiskytkentä) ja 48(Imukaasun ylikuumeneminen liian vähäistä). Eli varmaan vikahetkellä se sammutti kompuran.

Paisuntaventtiili palasi toimintaan vasta käynnistäessäni koneen uudelleen. Kerran tähän on vaihdettu näyttö ja anturipiirikortti.
Kangasalla Viessmann Vitocal 333g A08 185/190 lokakuusta 2014. Lämmitettyä betonilaattaa 162+53, ympärillä siporexia vuodelta 1999.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Tuo paisuntaventtiilin poiskytkentä tapahtui 9.1.18 klo 17:03. Huomasin jonkin olevan vialla vasta seuraavana iltana suurehkosta kulutuslukemasta. Kompressoria oli käynnistelty ilman säätyvää paisuntaventtiiliä useita kertoja logilta katsoen, pitkiä jaksojahan se oli käynyt. Käyttövesijaksokin oli kestänyt reilu 2 tuntia. Sähkövastus on sallittuna, mutta ei käyttänyt vastuksia.

Kylmäainepiirin ilmoituksiin on vikahetkellä tarttunut koodit 10(normaali kompressorin poiskytkentä) ja 48(Imukaasun ylikuumeneminen liian vähäistä). Eli varmaan vikahetkellä se sammutti kompuran.

Paisuntaventtiili palasi toimintaan vasta käynnistäessäni koneen uudelleen.

Oliko kone ko tilanteessa tekemässä yksittäistä käyntijaksoa vai vaihtamassa esim käyttövedestä lämmitykselle? Satutko muistamaan oliko ilmoitus ilmaantunut miltei heti käynnistyksen yhteydessä? Muistelen jotenkinkin että käynnistymisen yhteydessä tuo tulistus alkuun seilaa hiukan.

Olettaisin että näytöllä ei vilkkunnut mitään ilmoitusta josta tuota olisi saanut "kuitattua" vaan nimenomaisesti vaati tuon virtojen katkaisun. Muistan joskus (kai) nähneeni jonkinlaisen virheilmoituksen jonka sai näytöltä kuitettua.

Lämmönjaossa ja liuospuolella oli varmaan myös kaikki kunnossa eikä kummempia lorinoita esiintynyt?
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Tuosta tilanteesta olisi ollut mukava nähdä kuva kylmäainepiirin säätimestä ja sijoittaa arvot sitten log-ph kaavioon. Tuosta pystyisi sitten näkemään mitä kone vikatilanteessa todellisuudessa tekee. Napatkaa kuva jos jumi vielä joskus tulee.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa kWh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 135
  • Maalämpöfoorumi
Rakennuksia lämmittämässä pumppu oli vikahetkellä. 16:36 oli lämmitysjakso alkanut. Vian jälkeen 17:15 alkoi taas lämmityskäyttö. Ulkolämpö oli pari astetta pakkasella, varmaan käyntijakso oli noin puolessa vian ilmetessä.

Ei vilkkunut mitään varoituksia, aloin ihmettelemään yli 30kWh vuorokausikulutusta ja sen myötä havaitsin ongelman.

Ei lorinoita, painetta keruussa ja jaossa. Talven kylmin keruusta paluu -0.1C.
Kangasalla Viessmann Vitocal 333g A08 185/190 lokakuusta 2014. Lämmitettyä betonilaattaa 162+53, ympärillä siporexia vuodelta 1999.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Eli ei mitään selittävää ukoista tekijää käytökselle. Varsinkin jos se on tapahtunut kesken käyntijakson, jolloin kaikki pitäisi olla kaiken järjen mukaan varsin vakaata.

Joskus olen kuullut sellaisen hummaavan äänen koneen käydessä. Sen mitä olen täälta lukenut termostaattisen paisuntaventtiilin säädöstä ja sen oskilloimisesta ja vaikutuksesta koneen käyntiääneen olen ajatellut itsekseni että mahtaakohan kyseessä olla sama ilmiö eli kone sekoilee itsekseen sähköisen paisarin kanssa. Tuokin on esiintynyt kait yleensä keskellä käyntijaksoa ilman sen kummempaa syytä. Kesto on senverran lyhyt että sen takia ei kannata lähteä mihinkään katsomaan olisiko jossain jotain nähtävää koska todennäköisesti ääni olisi tuolloin jo loppunut ja todennäisesti myös ääni on luonteeltaan sellainen ettei sitä pysty kuulemaan jokapaikasta.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa kWh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 135
  • Maalämpöfoorumi
http://imgur.com/Va477qd

Kuva kylmäainepiirin toiminnasta 0% paisuntaventtiilin asennolla. Ilman vikaa keruun delta tuppaa olemaan lähes 4K.
Kangasalla Viessmann Vitocal 333g A08 185/190 lokakuusta 2014. Lämmitettyä betonilaattaa 162+53, ympärillä siporexia vuodelta 1999.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Kuva taisi jäädä maailmalle? Jos sulta löytyy kuva normaalista toiminnasta että vikatilasta niin laita molemmat. Katsotaan sitten saanko arvot ripoteltua log-ph kaavioon ja saako siitä jotain irti. Saattaa olla että täytyy hiukan alkuun palautella mieleen kuinka tuo softa toimi millä arvot saa helpsti kaavioon.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa kWh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 135
  • Maalämpöfoorumi
Joo, img-bb tägit ei nyt ole hanskassa nekään. Muutin urliksi edelliseen postiin.

http://i.imgur.com/NgZAgj8

Tuolta löytyy kuva talvisesta normaalitilasta.
Kangasalla Viessmann Vitocal 333g A08 185/190 lokakuusta 2014. Lämmitettyä betonilaattaa 162+53, ympärillä siporexia vuodelta 1999.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Virhetilanne



Normaalitilanne



Suoraan lauhduttimen lämpötilaerosta 2,5K vs 3K laskemalla olettaen että laitteen teho on normaalisti toimiessaan noin 8kW saadaan lämmitystehoksi virhetilanteessa noin 8/3x2.5=6,7kW(83%) (toki toisessa tilanteessa lauhtumis- ja höyrystymislämpötilat ovat suotuisammat joten tehoa puuttunee hiukan enemmänkin)
Höyrystimeltä laskien saadaan 2,9K vs 3,6K = 80% (=kompressori tekee enemmän työtä > huonompi hyötysuhde?)

Tiedätkö oliko kone ottanut vastuksia käyttöön vai mikä selitti korkean kulutuksen vai johtuiko se vain häiriötilanteesta? Mikä oli kulutuksen ero "normipäivään" ?

Tässä nuo laitettuna log-ph kaavioon mikäli en tehnyt virhettä. Sininen on ok toimiva kone ja oranssi häiriköivä.

Tässä naapurifoorumilta poimittuna mitä kiinninäinen paisari aiheuttaa. Jotenkin en nyt saa noita sopimaan tähän yhtälöön.



Tässä mitä liian avonainen paisari aiheuttaa. Tämä vaikuttaa mielestäni loogisemmalta. Saattaa toki olla niin etten ymmärrä homman jujua tässä nyt.  Käsittääkseni tälläisessä tilassa kompressorin kylki on kylmä ja saattaa olla huurussa.


Millaiseenhan asentoon tuo paisari itsensä pyöräyttää kun sieltä katkaistaan ohjaus? Luulisi että kone jättäisi jonkun ohjauksen sille vielä päälla vai jääkö laite johonkin vakiotilaan sitten?

Pahuuttaan katsoin lukeeko tuosta EX4-M21 paisuntaventtiilistä mitään infoa. Jos käsitin oikein niin venttiilin ohjaus jää siihen asentoon mihin se on viimeksi ajettu. Ja tässä tapauksessa jos tilanne on päättynyt siihen että tulistus on karannut liian pienelle niin tällöin myös saattaa olla käynyt niin että myös venttiilin asento on jäänyt liian suurelle vaikka ohjaus näyttääkin sille 0%. Se saattaa vaan kertoa siitä että ko härveli ei ole ohjauksessa tällähetkellä. Saattaa olla että olen väärässäkin.
http://www.emersonclimate.com/Documents/FlowControls/pdf/eevc/msds/EX4-8_Technical_Data.pdf
« Viimeksi muokattu: 28.02.18 - klo:04:26 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Näyttää tuolla joitain parametrejakin olevan tuolla paisarille. Kunhan huvikseni katselen uteliaisuuttani...

(5086) Minimum intake pressure   1.5 Bar
(5088) Evaporation temperature limit   50 °C
(5089) Condensation temperature limit   65 °C
(508A) Condensation temperature limit 2   0 °C
(5090) Set superheating value   3 K
(5091) PWM cycle time   20 Seconds
(5092) MOP limit 2   6.6 Bar
(5093) Opening position   30 % (mahtaakohan tämä olla kohta mistä kone alkaa veivaamaan paisaria kohti oikeaa suuntaa?, täytys joskus vilkasta huvikseen kun kone käynnistyy)
(5094) Start opening duration   5 Seconds
(5212) Superheating temperature limit   20 °C (maksimitulistus?)
(5214) Low pressure hysteresis   1.5 Bar
(5215) Low pressure delay   10 Seconds
(5290) Prop. superheating controller   80  (taitaa olla paisarin pid-säätimeen liittyvä säätö)
(5291) LOP limit   2 (low evaporation temperature)
(5292) LOP integral   150
(5293) LowSH minimum superheating   30 (tämä aiheutti varmaan sinulla vikatilan, minimi tulistuksen määrä)
(5295) Superheating controller delay   10
(5296) MOP integral value   200 ( high evaporation temperature)
(5298) Superheating controller run-on time   250 Seconds

Täällä olikin jossain noista vastaavista ohjaimista parametrit selitettynä: http://www.carel.com/documents/10191/0/+0300006EN/6bd676be-922f-4fab-810b-2cf59f338c57?version=1.3

Kumma juttu tuossa yhtälössä oli se että vaikka kone jämähti vikatilaan niin se ei vaatinut joko kuittausta siitä tai se että se käynnistyi "halvaantuneessa" tilassa eikä kokeillut venttiillin säätöä uudestaan jospa se olisi toiminut...
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Katsoin vielä huvikseen tuota vanhaa logiani mistä pystyy hiukan tsiikaleen mitä tuo paisari oikein tekee. Melko levälleenhän se tuon heti kärkeen aukaisee.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa kWh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 135
  • Maalämpöfoorumi
Tuollaisella parin asteen pakkasella pumppu on tavannut viedä 21-22kWh vuorokaudessa. Vian aikana kulutus oli 34kWh vuorokaudessa. Sähkövastuksia se ei ollut login mukaan käyttänyt, eikä vastustunnit kasvaneet. Kyseisen viikon käyttöveden cop-lukema oli muistaakseni poikkeuksellisen hyvä, kun ei saanut lämpöjä nousemaan. Käyttövesijakso kesti 2 tuntia normaalin 20-30 minuutin sijaan.

Yksi havainto on kylmäainepiirin ilmoitukset. Vikahetkellä oli tullut merkintä "Ohje otettu Virhe lämpöpumpun kylmäainepiirin ohjauskeskuksessa" 10 minuuttia myöhemmin ilmoitus: "Ohje poistettu Virhe lämpöpumpun kylmäainepiirin ohjauskeskuksessa". En tiedä mitä tarkoittaa, jotenkin "ohje otettu" ja "ohje poistettu" voisi ymmärtää myös disabloimaan/enabloimaan joku ominaisuus, kuten vaikka paisuntaventtiilin säätö.
Kangasalla Viessmann Vitocal 333g A08 185/190 lokakuusta 2014. Lämmitettyä betonilaattaa 162+53, ympärillä siporexia vuodelta 1999.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Tuollaisella parin asteen pakkasella pumppu on tavannut viedä 21-22kWh vuorokaudessa. Vian aikana kulutus oli 34kWh vuorokaudessa. Sähkövastuksia se ei ollut login mukaan käyttänyt, eikä vastustunnit kasvaneet. Kyseisen viikon käyttöveden cop-lukema oli muistaakseni poikkeuksellisen hyvä, kun ei saanut lämpöjä nousemaan. Käyttövesijakso kesti 2 tuntia normaalin 20-30 minuutin sijaan.

Yksi havainto on kylmäainepiirin ilmoitukset. Vikahetkellä oli tullut merkintä "Ohje otettu Virhe lämpöpumpun kylmäainepiirin ohjauskeskuksessa" 10 minuuttia myöhemmin ilmoitus: "Ohje poistettu Virhe lämpöpumpun kylmäainepiirin ohjauskeskuksessa". En tiedä mitä tarkoittaa, jotenkin "ohje otettu" ja "ohje poistettu" voisi ymmärtää myös disabloimaan/enabloimaan joku ominaisuus, kuten vaikka paisuntaventtiilin säätö.

Poikkeuksellisen hyvä cop johtunee siitä että höyrytymis- ja lauhtumislämpötila ovat niin lähekkäin toisiaan. Silti tosielämän kanssa tällä ei ole mitään tekemistä koska kylmäaineprosessi ei toimi niin kuin koneen tehoja laskeviin parametreihin on laitettu. Sama juttu noissa kuvissa mitä tuossa on. Kuulostiko koneen käyntiääni normaalille?

Jos vika on esiintynyt samanlaisena myös käyttöveden teossa niin tuolta ei varmaan oo paljoa ollut lämpöä jaettavaksi kun katsoo kuumakaasun lämpötilaa sellaisessa tilanteessa että kone toimii kuten pitää ja siinä missä paisari on levällään.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa kWh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 135
  • Maalämpöfoorumi
Joo tarkoitin juuri koneen laskurin mukaan copin olevan hyvä vaikka sähköä samaan työhön meni paljon enemmän. En käyntiäänessä huomannut mitään erikoista, ei tullut varsinaisesti kuunneltuakaan. IV-kone mekkaloi pumpun yli helposti kun samassa tilassa ovat.

Katsotaan nyt jos tuohon joku selvyys tulee, valmistajalta tätä nyt varmaan kysytään.
Kangasalla Viessmann Vitocal 333g A08 185/190 lokakuusta 2014. Lämmitettyä betonilaattaa 162+53, ympärillä siporexia vuodelta 1999.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Hiukan yleistä tietoa tulistuksesta.

So what exactly is superheat?
Superheat is an indication of the amount of extra heat (or superheating) the refrigerant vapour has received after it has passed through its latent phase in the heat transfer coil.

Why is correct superheat so important?
The compressors lifespan!! If the superheat is set right then there is no reason why the compressor won’t run for twenty or more years. If it’s not set right and the compressor is flooding or starving excessively, then expect as little as a year or two before failure. The compressor needs the correct amount of returning refrigerant to keep its motor windings at the correct temperature and most importantly its oil at an optimum.

High Superheat: (starving)
In this scenario, the compressor will get too hot causing its sump oil to overheat, slowly break down and lose its viscosity (lubricating effect). If you don’t have the correct lubricating effect, the compressor bearing will wear and eventually seize.

Low Superheat (flooding)
In this scenario, there is too much refrigerant coming back. Some say that these new scroll compressors can withstand liquid flooding, which they can, but it’s the oil that can’t. What happens is the sump oil becomes diluted with the refrigerant and loses its viscosity (lubricating effect). If you don’t have the correct
lubricating effect, the compressor bearing will wear and eventually seize.

Compressor Discharge pipe temperature (hot gas)
The compressor discharge pipe temperature is in direct relationship to the superheat. A ball park figure is that this temperature on a scroll compressor is usually 60ºc to mid 70’s when the superheat is acceptable and the operating conditions are normal. As a crude rule of thumb, you will find that if the discharge pipe is cool enough to hold your hand on then you can almost guarantee that the refrigerant is flooding back (0ºc superheat). If it’s too hot to touch then its superheat is probably too high (starving). You should be able to touch the compressor discharge pipe for about half a second before the heat is unbearable. Next time you set the superheat, measure the discharge temperature and after a few settings you should see a pattern emerge.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Vitomies

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 18
  • Maalämpöfoorumi
Viime viikolla oli meillä puolen tunnin sähkökatkos, jonka jälkeen kone alkoi kyselemään aikaa ja päivämäärää ennenkuin sain sen käyntiin. Kone 333g 10 kW vuosimalliltaan 12/12. Onneksi oltiin kotosalla! Jälleenmyyjä lupasi Viessmannin lähettävän uuden näytön ja niinhän siinä sitten kävi. Tämä tiedoksi samanikäisien koneiden omistajille, mikäli aiotte olla pitemmissä reissuissa. Jossain näillä palstoilla oli aikaisemminkin juttua tästä.
mlp 333-g 10kW kaivo 200m 185 m2 -70 patterilämmitys maalämpö 12/12 alkaen Kajaanissa

Poissa kWh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 135
  • Maalämpöfoorumi
Elektronisen paisuntaventtiilin poiskytkentäongelmaan liittyen en saanut vastausta mistä vika johtuu. Viessmannin ohje on säätää tulistus 3K:n sijaan arvoon 5K. Prosentuaalisesti korotus on huima. Tiedä sitten mikä vaikutus tuolla on koneen toimintaan, nähdäkseni copin ainakin pitäisi laskea. ::) Ehkä katsoisin toista merkkiä tällä kokemuksella.
Kangasalla Viessmann Vitocal 333g A08 185/190 lokakuusta 2014. Lämmitettyä betonilaattaa 162+53, ympärillä siporexia vuodelta 1999.

Poissa HCKIWi

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Moro,

Onko 20.000€ liikaa asennuksineen, porauksineen liikaa Viessmann Vitocal 333-G Inverter käyttöönotosta Tampereella? 6 metriä pannuhuoneesta kaivo ja asennus muuten suht.simppeliä.
 
Mikä firma tekis edullisimmin tai paljonko tossa on tinkivaraa? Asennuksen osuss 9600€

Kiitos!

Poissa metenu

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Kyllä siinä ilmaa on. Oletan että tämä tarjous on tullut Lämpöykköseltä..  ::)
Katso Viessmanin jälleenmyyjät Pirkanmaalla ja kysy toiselta myyjältä.
Näin me teimme ja hyvä tuli.

Poissa HCKIWi

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Kyllä siinä ilmaa on. Oletan että tämä tarjous on tullut Lämpöykköseltä..  ::)
Katso Viessmanin jälleenmyyjät Pirkanmaalla ja kysy toiselta myyjältä.
Näin me teimme ja hyvä tuli.

Mistä firmalta otitte? Pistin nyt muillekin Pirkanmaalla Viessmanneja myyville firmoille että antavat oman tarjouksensa. Kiitos avusta!

Poissa Ziizel

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 17
  • Maalämpöfoorumi
Opettelen vasta näitä maalämpöpumppu -asioita. Pumppu ollut vasta muutaman viikon käytössä. Ihmettelin vain reissusta palattuani kun lämmityspiirin menoveden lämpötila oli 43 astetta... Onko tuo ihan normaalia? Käyttöveden lämmitys oli tauolla ja sen lämmitys alkoi muistaakseni tänä tai eilisaamuna.

Edit: ja tosiaan pyynti on tuollainen 25° ulkolämmön ollessa 20 (että saa laatan pysymään miellyttävänä kun ei sitä minimilämpötilan asetusta oo ainakaan vielä keksinyt).

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Tuossahan sulla kone huilii kun toisiopumppu eikä liuospumppu ole käynnissä. Tuolloin noita lukemia ei kannata liikaa tuijottaa. Liekö tehnyt käyttövettä viimeksi tms...

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa eikkaiivari

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
  • Maalämpöfoorumi
Päivää Viessmann-osaajille,

Tuli hankittua Vitocal 333-G tyyppi BWT 331.C06 SC invertterimaalämpöpumppu. Sain sen käymään muutama päivä sitten ja nyt olen päässyt syventymään hieman asetuspuoleen ja luonnollisesti törmäsin muutamaan mieltä askarruttavaan kysymykseen, joihin toivon saavani teiltä apua.

Tilanne:
Toisiopiirin Grundfossin kiertopumppu näyttää pyörivän käyttövettä tehtäessä vakio 50%:n teholla. Ja kun lattiaa lämmitetään niin ko. pumppu pyörii vakio 70%:n teholla. Ja kun lattialämmitys loppuu niin pumppu jää pyörimään 70%:n teholla. Aina kun laite on aloittamassa lämmitystä niin toisiopiirin pumppu pyörii jonkin aikaa 100%:n teholla.

Olisiko mahdollista saada jostain säädettyä tuota toisiopiirin pumppua siten, että se osaisi säädellä itse itseään vallitsevan tilan mukaisesti? En tiedä onko käyttöveden lämmityksessä 50%:n teho aina paras enkä myös sitä millä lämpötilaerolla lattiaa kannattaisi lämmittää ja pumppua sen mukaan säätää.

Ensiöpuolen Grundfossissa oli myös aluksi vakioteho 100% päällä ja dT oli yhden asteen luokkaa. Sen sain säädettyä parametrista 7401 arvosta 0 arvoon 2 (muut arvot tässäkin eli 1 ja 3 antoivat vain tuon vakiotehon), jolloin laite rupesi hienosti säätämään itse itseään pitäen dT:n 2-3 asteen tasolla ja ensiöpiirin pumppu pyörii näillä keleillä useasti n. 20 % teholla.

Olen lueskellut tuota pumpun mukana tullutta 336 sivuista Vitotronic 200-manuaalia ja huomannut ettei se täsmää tämän laitteen kanssa ainakaan ihan täysin. Esim. sivulla 233: Sisäinen kierto 7340 Toisiopumpun käyttötapa -asetusta ei löydy koneesta ollenkaan.

Liitteenä kuva tältä päivältä kun pumppu lämmittää lattiaa.

Poissa Jarno

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 157
  • Geopro SH7 + 330l varaaja + kaivo 195m
Päivää Viessmann-osaajille,

Tuli hankittua Vitocal 333-G tyyppi BWT 331.C06 SC invertterimaalämpöpumppu. Sain sen käymään muutama päivä sitten ja nyt olen päässyt syventymään hieman asetuspuoleen ja luonnollisesti törmäsin muutamaan mieltä askarruttavaan kysymykseen, joihin toivon saavani teiltä apua.

Tilanne:
Toisiopiirin Grundfossin kiertopumppu näyttää pyörivän käyttövettä tehtäessä vakio 50%:n teholla. Ja kun lattiaa lämmitetään niin ko. pumppu pyörii vakio 70%:n teholla. Ja kun lattialämmitys loppuu niin pumppu jää pyörimään 70%:n teholla. Aina kun laite on aloittamassa lämmitystä niin toisiopiirin pumppu pyörii jonkin aikaa 100%:n teholla.

Olisiko mahdollista saada jostain säädettyä tuota toisiopiirin pumppua siten, että se osaisi säädellä itse itseään vallitsevan tilan mukaisesti? En tiedä onko käyttöveden lämmityksessä 50%:n teho aina paras enkä myös sitä millä lämpötilaerolla lattiaa kannattaisi lämmittää ja pumppua sen mukaan säätää.

Ensiöpuolen Grundfossissa oli myös aluksi vakioteho 100% päällä ja dT oli yhden asteen luokkaa. Sen sain säädettyä parametrista 7401 arvosta 0 arvoon 2 (muut arvot tässäkin eli 1 ja 3 antoivat vain tuon vakiotehon), jolloin laite rupesi hienosti säätämään itse itseään pitäen dT:n 2-3 asteen tasolla ja ensiöpiirin pumppu pyörii näillä keleillä useasti n. 20 % teholla.

Olen lueskellut tuota pumpun mukana tullutta 336 sivuista Vitotronic 200-manuaalia ja huomannut ettei se täsmää tämän laitteen kanssa ainakaan ihan täysin. Esim. sivulla 233: Sisäinen kierto 7340 Toisiopumpun käyttötapa -asetusta ei löydy koneesta ollenkaan.

Liitteenä kuva tältä päivältä kun pumppu lämmittää lattiaa.

Saitko tähän mitään vastausta? Onko ensiöpumpun asetus vielä samassa asennossa?

Poissa eikkaiivari

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
  • Maalämpöfoorumi
Hei,

Ei ole vielä mistään vastausta tullut, joten tilanne on pysynyt nyt samana jo pitkän aikaa. Olisi hienoa jos joku osaisi vastata tähän.

Poissa JS88

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Moro

Tuntuisi olevan suunnilleen ainut invertteri mitä saa tmän vuoden toimituksiin n12kw teholuokassa.

Oletteko olleet tyytyväisiä ja invertterin käyttäjät seurailleet coppeja?

Nibe oli jo tilauksessa vaan tuli ilmoitus että ensivuodelle menee, boschilla haasteit amyös toimittaa eikä mitään varmuutta saatavuudesta...

Poissa OlliKuhta77

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 18
  • Maalämpöfoorumi
Moro. Täällä on toi 2,4-11,4 ollut käytössä kohta 3 vuotta eikä valittamista. en tiedä todellista coppia mutta tässä on koneen ilmoittama viimeisen vuoden ajalta. uudet C21 / C22 patterit käytössä. pumppu on vähän liian pieni tähän mökkiin ja kompura huutaa täysillä jossain -22 mutta ilman vastuksia selvitty. 265m kaivo 45mm turbolla dt pysynyt helposti alle 3:ssa. kaivolotossa voitin kylmän ja tuleva litku painuu 0 asteeseen kovemmilla pakkasilla.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Moro. Täällä on toi 2,4-11,4 ollut käytössä kohta 3 vuotta eikä valittamista. en tiedä todellista coppia mutta tässä on koneen ilmoittama viimeisen vuoden ajalta. uudet C21 / C22 patterit käytössä. pumppu on vähän liian pieni tähän mökkiin ja kompura huutaa täysillä jossain -22 mutta ilman vastuksia selvitty. 265m kaivo 45mm turbolla dt pysynyt helposti alle 3:ssa. kaivolotossa voitin kylmän ja tuleva litku painuu 0 asteeseen kovemmilla pakkasilla.

Hyvää coppeloa tuo tarjoaa varsinkin kun kohde pattereilla. Arvohan on tosin laskennallinen.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Ainakin "niinku omasta mielestään tekee hyvää tyätä"...  :D


Poissa lämppäri

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 61
  • Maalämpöfoorumi
Osaisikohan kukaan neuvoa miten maapiirin pumpun saisi pyörimään pidempään? Kesällä se voisi jopa pyöriä koko ajan.
Ongelmana on siis se että 7v vanha kaivo alkaa olemaan melko kylmä. Jo tässä vaiheessa vuotta (marraskuu) lähtö -3 ja tulo 0.
Tarkoitus olisi myös asentaa konvektori että saisi kesällä kaivoa edes pikkasen lämmitettyä.
130m kaivo kyseessä.
Viessman Vitocal 333-G 6kW, 130m kaivo. Vesikiertoinen lattialämmitys.

Poissa Roaddog

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Tervehdys arvon foorumilaiset! Ja kiitos keskusteluista, joita olen jo pidemmän aikaa sivusta seurannut vierailijana. Meillä uudiskohteessa ketjun aiheen mukainen lämpöpumppu on toistaiseksi ollut kaikkea muuta kuin huoleton.

Nyt marraskuussa ulkolämpötilan ollessa 5...10 asteen välillä (ka 7) kone on käynyt n. 60-70 % ajasta, mikä lienee sinänsä ok. Lämmitykseen tulee katkoksia lähinnä käyttöveden teon ja nousevien ulkolämpötilojen aikana. Koneen oman lämmityspuolen energiaseurannan mukaan lämmitysenergian tuotto on marraskuussa ollut 45 kWh/d. Ottoenergian puolella on ilmeisesti joku softaongelma(!), mutta sähkönkäyttö talossamme on nyt marraskuussa ollut 22kWh/d, josta käyttösähkö + käyttöveden lämmitykseen kuluu (elokuun perusteella) 13kWh/d, jättäen lämmitykselle 9kWh/d. Lämmityspuolen COP olisi tällä hyvin karkealla arviolla 45/9 = 5... Käyttövesipuolen HSPF-arvoksi kone ilmoittaa n. 3,5. 

Kuitenkin kummastuttaa ensiöpuolen meno- ja paluuliuoksen pieni lämpötilaero. Normaalitilanteessa lattioita lämmittäessä kone ja ensiöpiirin kiertopumppu on nyt käynyt n. 20 % teholla, jolloin ensiöpiirin dT asettuu ajan oloon n. 1 kelviniin (kuva 1). Käyttövettä tehdessään kompura ja ensiöpiirin pumppu pyörivät puolisen tuntia täydellä teholla, käyttöveden lämmitys pysähtyy 52 asteeseen. Käyntijakson loppupuolella liuoksen dT on n. 0,1 kelviniä (kuva 2). Miten tuollaisella lämpötilaerolla voi liuoksesta edes irrota lämpöenergiaa  ::)

Pitkän lepojakson jälkeen pelkkää ensiöpiirin pumppua pyörittämällä liuoksen lämpötila asettuu näin loppusyksystä 6...7 plusasteen tuntumaan, joka lienee ihan OK. Kaivo toki on matala, mutta pitäisihän kai höyrystimen yli liuokseen muodostua isompi lämpötilaero?? (Syvempi kaivo oli tilauksessa, mutta porarin mukaan vedentulo oli niin runsasta, että syvemmälle ei päästy ::))

Tehojen noustessa ~>50% kompura alkaa lisäksi pitää jumalatonta ääntä, joka on ollut ongelmana alusta saakka. Aika kaukana jääkaapin käyntiäänestä  :D Kone toki vielä hyvän aikaa täystakuun piirissä, jota oikeutta on jo jokusen kerran käytettykin...
Viessmann Vitocal 333‐G Inverter 1,7 - 8,6 kW, kaivo 120 m
OKT Espoo 2022 - lattialämmitys, 111 m2 @ 21°C + 27 m2 @ 17°C (392 m3)

Poissa aksutre

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Näillä keleiilä on vähän heikko arvioida lämmityksen toimivuutta, kun lämmitys on vähäistä, sähkön nettotarve muutamia kWh. kun viilenee vaikka 0-keliksi pystyy sitten lämmityksen toimivuutta arvioimaan.

Vaikka kaivo on todella matala niin pohjaveden virtaus saattaa pelastaa tilanteen.
Kun noita kuvia katsoo niin ne on molemmat otettu käyntijakson lopulla, jolloin invertteripumppu "jarruttaa" eikä tarvitse kaivosta juuri mitään. Kuvat kannattaa ottaa 10-15 min käynnin jälkeen niin tulee todellisempi kuva. t symbolin lämpötila kuvaa maksimia/minimiä kun niitä vertaa kaivosta tulevaan niin lämmöt ovat 4.1 -> 1.5 ja 2.4 -> -1.9 eli ihan normaaleja.

Uuden talon kulutus on 1. vuotena rakenteiden kuivumisen takia korkeampi, jos on pitkiä pakkasjaksoja niin tarvitsee tuo pumppu vastusta avuksi, muuten toimii varmaan ihan hyvin.
« Viimeksi muokattu: 11.11.22 - klo:14:59 kirjoittanut aksutre »
Bosch 4-16 LWM, 210m kaivo, 6 kWp lasipaneelit 2-puoli  half cell, rak. v2007,187m2, Vallox 180 DC Energiatehokkuusluokka A 2018, E-luku 55 kWh/m2/v. Ympäristöstä otettu energia netto 93 kWh/m2/v, plusenergiatalo

Poissa JS88

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Hei

Täälläkin vitocal 333g odottelee asennusta. Isompi malli siis. Tekninen tila alkaisi olla pian pumpun sähköjä ja putkaria vaille valmiina. Porakaivo valmistui eilen. Etänergianmittaukseen ostin shellyn niin saa töistäkin seurata laitetta  :D

Kohde lapissa, hirsitalo 125m2 ja myöhemmin kevään/kesän aikana kanaalilla liitetään myös autotalli. Uskomattoman vaikea oli tänne pohjoiseen saada järkevää kaivoa, soitin valehtelematta 15 firmaa, joista ainoastaan kaksi suostui asentamaan mitään muuta kuin 40keräintä ja sitten haasteena oli myös se että kukaan ei ymmärtänyt yli 200m kaivon tarvetta. Paras peruste oli ettei syvästä kaivosta hyödy kun pohjoisessa on kylmä kallio eikä siten saa lämpöä. Siksi itse juurikin sen syvän kaivon halusinkin, vaikka kompromissi tämä on edelleen. Vesi tuolla vaihtuu aika hyvin porarin mukaan ja kaikki naapuruston kaivot lyhempiä joten eiköhän tällä pärjätä.

Nyt siis pihassa 270metrinen reikä, vesi oli alkanut 4metrissä. Ensi viikolla tulee 45turbocollectori keräimeksi. Loppukuusta jos olis oikeat lämmöt päällä :) Sitten alkaakin varmaan armoton kysely säädöistä sen mitä raksailuilta ehtii.

Poissa Roaddog

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Näillä keleiilä on vähän heikko arvioida lämmityksen toimivuutta, kun lämmitys on vähäistä, sähkön nettotarve muutamia kWh. kun viilene vaikka 0-keliksi pystyy sitten lämmityksen toimivuutta arvioimaan.

Vaikka kaivo on todella matala niin pohjaveden virtaus saattaa pelastaa tilanteen.
Kun noita kuvia katsoo niin ne on molemmat otettu käyntijakson lopulla, jolloin invertteripumppu "jarruttaa" eikä tarvitse kaivosta juuri mitään. Kuvat kannattaa ottaa 10-15 min käynnin jälkeen niin tulee todellisempi kuva. t symbolin lämpötila kuvaa maksimia/minimiä kun niitä vertaa kaivosta tulevaan niin lämmöt ovat 4.1 -> 1.5 ja 2.4 -> -1.9 eli ihan normaaleja.

Uuden talon kulutus on 1. vuotena rakenteiden kuivumisen takia korkeampi, jos on pitkiä pakkasjaksoja niin tarvitsee tuo pumppu vastusta avuksi, muuten toimii varmaan ihan hyvin.

Kiitos vastauksesta. Seurailen tilannetta kelien viilentyessä ja nyt erityisesti ensimmäisenä vuotena myös kaivon jäähtymisen kannalta. Pakkasjaksoina tulee jo rahan säästönkin vuoksi lämmitettyä myös takkaa. Kaivo oli tosiaan tilattu jonkin verran syvempänä ja mitoitettu on-off pumpulle, joka kuitenkin viime hetkellä piti vaihtaa toimitusongelmien vuoksi johonkin saatavilla olevaan malliin. Katsotaan miten kaivon kanssa käy, itselläkin tosiaan oli ajatus että runsas vedentulo olisi lämmöntuoton kannalta eduksi. Kun sain tietää että kaivo jäi vajaaksi olivat porarit jo pakanneet kimpsunsa, olivat omatoimisesti mitoittajalta selvittäneet että aktiivimetrit riittävät  :D

Laitteen manuaalin mukaan symbolit tc ja t0 kuvaavat kylmäaineen nesteytymis- ja höyrystymislämpötiloja, eivätkä siten suoranaisesti keruuliuoksen lämpötilaa. Käyntijakson alussa dT on vähän isompi kun lämmennyt liuos saapuu pumpulle ekaa kertaa, ehkä vajaa 2K, kuitenkin asettuen nopeasti tuonne alle 1K luokkaan.  Pakkasen puolelle liemi ei ole vielä syksyllä mennyt.  Katsotaan miten kehittyy kelien viilentyessä.

Viessmann Vitocal 333‐G Inverter 1,7 - 8,6 kW, kaivo 120 m
OKT Espoo 2022 - lattialämmitys, 111 m2 @ 21°C + 27 m2 @ 17°C (392 m3)

Poissa markoM

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 1
  • Maalämpöfoorumi
Miltä näyttää Käyttöpäiväkirja T.in T.out? (omasta kuva jos onnistun liittämään)


Tervehdys arvon foorumilaiset! Ja kiitos keskusteluista, joita olen jo pidemmän aikaa sivusta seurannut vierailijana. Meillä uudiskohteessa ketjun aiheen mukainen lämpöpumppu on toistaiseksi ollut kaikkea muuta kuin huoleton.

Nyt marraskuussa ulkolämpötilan ollessa 5...10 asteen välillä (ka 7) kone on käynyt n. 60-70 % ajasta, mikä lienee sinänsä ok. Lämmitykseen tulee katkoksia lähinnä käyttöveden teon ja nousevien ulkolämpötilojen aikana. Koneen oman lämmityspuolen energiaseurannan mukaan lämmitysenergian tuotto on marraskuussa ollut 45 kWh/d. Ottoenergian puolella on ilmeisesti joku softaongelma(!), mutta sähkönkäyttö talossamme on nyt marraskuussa ollut 22kWh/d, josta käyttösähkö + käyttöveden lämmitykseen kuluu (elokuun perusteella) 13kWh/d, jättäen lämmitykselle 9kWh/d. Lämmityspuolen COP olisi tällä hyvin karkealla arviolla 45/9 = 5... Käyttövesipuolen HSPF-arvoksi kone ilmoittaa n. 3,5. 

Kuitenkin kummastuttaa ensiöpuolen meno- ja paluuliuoksen pieni lämpötilaero. Normaalitilanteessa lattioita lämmittäessä kone ja ensiöpiirin kiertopumppu on nyt käynyt n. 20 % teholla, jolloin ensiöpiirin dT asettuu ajan oloon n. 1 kelviniin (kuva 1). Käyttövettä tehdessään kompura ja ensiöpiirin pumppu pyörivät puolisen tuntia täydellä teholla, käyttöveden lämmitys pysähtyy 52 asteeseen. Käyntijakson loppupuolella liuoksen dT on n. 0,1 kelviniä (kuva 2). Miten tuollaisella lämpötilaerolla voi liuoksesta edes irrota lämpöenergiaa  ::)

Pitkän lepojakson jälkeen pelkkää ensiöpiirin pumppua pyörittämällä liuoksen lämpötila asettuu näin loppusyksystä 6...7 plusasteen tuntumaan, joka lienee ihan OK. Kaivo toki on matala, mutta pitäisihän kai höyrystimen yli liuokseen muodostua isompi lämpötilaero?? (Syvempi kaivo oli tilauksessa, mutta porarin mukaan vedentulo oli niin runsasta, että syvemmälle ei päästy ::))

Tehojen noustessa ~>50% kompura alkaa lisäksi pitää jumalatonta ääntä, joka on ollut ongelmana alusta saakka. Aika kaukana jääkaapin käyntiäänestä  :D Kone toki vielä hyvän aikaa täystakuun piirissä, jota oikeutta on jo jokusen kerran käytettykin...
Viessmann Vitocal 333-G C12 SC, 250m kaivo
Lattialämmitys 220m2/640m3 1 tasossa keski-suomi
Rakennettu v.2000, vaihto maalämpöön 11/2022

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
T.in - T.out = 3,4 - (-3,9) = 7,3 K.

Poissa JS88

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 8
  • Maalämpöfoorumi
Moro. Täällä on toi 2,4-11,4 ollut käytössä kohta 3 vuotta eikä valittamista. en tiedä todellista coppia mutta tässä on koneen ilmoittama viimeisen vuoden ajalta. uudet C21 / C22 patterit käytössä. pumppu on vähän liian pieni tähän mökkiin ja kompura huutaa täysillä jossain -22 mutta ilman vastuksia selvitty. 265m kaivo 45mm turbolla dt pysynyt helposti alle 3:ssa. kaivolotossa voitin kylmän ja tuleva litku painuu 0 asteeseen kovemmilla pakkasilla.

Ootko mennyt ensipumpussa muuttuvalla nopeudella? Mulla oli tehtaan jäljiltä kiinteä 80%, koitin laittaa nyt automaatille ja tuntuu että pumppu pyrkii ajamaan delta t:n neljään asteeseen. Kolme voisi olla parempi pyrkimys kaivon kannalta. Ei siis nosta ensiön nopeutta automaatilla täysille pienentääkseen delta T.tä, käyttövettä tehdessä ajaa kyllä liuostakin 100% arvolla. Noh täytyy seurailla ajan kanssa, vasta vuorokauden hurissut laite.

Poissa OlliKuhta77

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 18
  • Maalämpöfoorumi
Automaatilla mennään. Mulla pitää dt:n alle kolmessa. Just kävin kurkkaamassa niin kompura käy 39% ja ensiöpumppu 34%.
Jos oikein muistan niin kovilla pakkasilla kompura 100% ja pumppu 97%. Nyt oli tuleva litku 2,3 ja meno 0.

Poissa Roaddog

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Mihin arvoon teillä on parametri 7401 Säätöstrategia ensiölähde asetettu? Manuaalin perusteella näyttäisi, että oikea arvo joka tähtää tiettyyn dT:hen olisi ”3”, mutta ainakin minun laitteessa valinnat ”0”, ”1” ja ”3” pyörittävät ensiöpumppua vakioteholla (tehdasasetus 70%). Tätä aihetta on käsitelty aiemminkin foorumilla, ja muilla oli samoja päätelmiä.

Kakkosella ensiöpumpun teho seurailee kompressorin tehoa, mutta dT jää minullakin alle kolmen.
Viessmann Vitocal 333‐G Inverter 1,7 - 8,6 kW, kaivo 120 m
OKT Espoo 2022 - lattialämmitys, 111 m2 @ 21°C + 27 m2 @ 17°C (392 m3)