Viessmann Vitocal 333-G kokemuksia, pohdintaa, optimointia? jne... ON-OFF-kone

[fraatti]

Oli näköjään lauennut uudestaan. Oli vielä ilman etukantta, joten jäähdytystä on kyllä riittänyt. Jännä tosiaan tuo sinetti ja sen säätäminen maksimiin. Oliskohan jo asentaessa lauennut? Tai sitten näissä on tyyppivika ja kaikkiin on ohjeistettu laittaan täysille.

Saatkos koneen logista katsottua että onko se lauennut kun kone on tehnyt käyttövettä vai silloin kuin se on lämmitänyt lattiaa... virtaa se ottaa käyttövettä tehdessä luultavasti huomattavasti enemmän...

[tomppeli]

Joskus voi siinä itse lämpöreleessä olla mekaaninen vika.
Releen liipasin mekanismi voi olla sellainen, että se ei kestä kontaktorin aiheuttamaa mekaanista tärähdystä.

Olisi varmaan aluksi hyvä seurata pumpun käyntiä, missä käynnin vaiheessa tuo laukeaminen tapahtuu.
Jos on mahdollista mitata moottorin vaihevirrat, olisi se syytä tehdä.

Jos teillä on sähkösyötössä tulppasulakkeita, olisi syytä koettaa kohtuulisesti kiristää niitä.
Sulakkeen pohjakoskettimessa voi olla "rokonarpia" merkkinä huonosta kosketuksesta.
Se huono kosketus aiheuttaa lämpöreleen laukeamisen.

Joskus voi moottorin käynnistyskontaktorin (releen) kosketinkärjissä olla arpeutumista, josta syntyy huono kosketus.
Huono kosketus jossain vaihejohtimessa aiheuttaa toisissa vaihejohtimissa kasvavan virran, joka voi laukaista lämpöreleen.

[Matias]

Taitaa nyt olla jotain pielessä?Jos lämpöpumpun antoteho on 6kw:n paikkeilla niin ottotehon pitäisi jäädä alle 2kw:n.

Jos kompressorin virta on 6A tai yli niin ottoteho olisi 3,7kw:n tienoilla.

Tämä saattaa johtua vuodenajan huomioon ottaen lian korkeasta lauhtumislämpötilasta usein syynä on siihen on liian pieni virtaus lauhduttimessa.

Eihän talossa lämmitysverkon kierto ole jostain syystä (termostaatit tms) kuristtettu liikaa?

[tomppeli]

Me tässä Matiaksen kanssa kilpalauletaan!

Korkeapainepressostaatin pitäisi tehdä käynnin katkaisu, jos lauhdutin ei jäähdy tarpeeksi ja vastapaine nousee liikaa.
Jos se korkeapainepresso onkin rikki, silloin lämpösuojarele joutuu katkaisemaan.

[Matias]

Me tässä Matiaksen kanssa kilpalauletaan!

Jahas,minunko vuoro nyt?

Joskus voi siinä itse lämpöreleessä olla mekaaninen vika.

Sulakkeen pohjakoskettimessa voi olla "rokonarpia" merkkinä huonosta kosketuksesta.

Huono kosketus jossain vaihejohtimessa aiheuttaa toisissa vaihejohtimissa kasvavan virran, joka voi laukaista lämpöreleen.

Nuo kaikki esimerkkihäiriöt aiheuttaa jännitehäviön moottorille ja silloin on mahdollista sellainen tilanne että moottorin pyörimisnopeus laskee ja jättämä kasvaa jolloin moottorin ottama virta suurenee.
Tässä käyntitilanteessa moottori ei ehkä jaksa nostaa painetta korkeapainepressostaatin katkaisurajaan vaan paineen kasvaessa pyörimisnopeus hidastuu ja virta suurenee kunnes lämpörele laukeaa.
Aika samanlainen tilanne kuin jos kompressorilta puuttu yksi vaihe,kahdella vaiheella se ei jaksa käynnityä mutta jos kolmas vaihe katkeaa käynnin aikana niin kompressori jää osateholla käydä jurnuttamaan kunnes lämpörele laukeaa.

Vaihevirtojen mittauksella nuo saa parhaiten tarkistettua,jos jollain vaiheella on vajaa jännite niin vastaavasti sen vaiheen virta on pienempi kuin kahdessa muussa vaiheessa.

Koska kyseessä on tämänvuoden puolella käyttöönotettu lämpöpumppu niin kannattaa tarkistaa "pannuhuoneen" ilman lämpötila,jos se ylittää +25C niin lämpöreleen laukeaminen voi johtua siitäkin.

[lämppäri]

Tilassa on lattialämmitys vesikierrolla jaettuna WC:n kanssa, joten siellä on kesät talvet yli 25 astetta, kun pumppu ja putket lämmittää tuota huonetta mukavasti.
Maakylmällä varmaan pitää jäähdyttää tämä huone laitteelle sopivaksi? 

[desig]

Kyseinen komponentti on myös vaihdettu omaani jo syksyllä muutaman kuukauden ikäisenä. Alkoi temppuilemaan eikä pysynyt kompura päällä enää ollenkaan vaan heti sammui kun kuittasi tuosta punaisesta napista.
Seuraavana päivänä vaihtoivat uuden kontaktori/ylivirtasuojan tilalle. Epäilivät että olisi ollut viallinen se vanha osa.
No, nyt on kyllä toiminut, joten voihan se olla että olikin syy pelkästään siinä komponentissa eikä muualla.

[lämppäri]

Viessmanin edustaja vaihtoi ensin sen ylivirtasuojan muttei auttanut. Sitten hän vaihtoi kontaktorin ja sen jälkeen on toiminut. Katsotaan kuinka kauan pelaa.
Kova pamaushan siitä kontaktorista on aina lähtenyt, siksi sitä lähdin eristämäänkin. Uudesta ei ole vielä kokemusta.

[fraatti]

Noniin se olisi sitten tasan vuosi asuttu tässä torpassa ja pumppu on saanut hoitaa talon lämmityksen ja käyttövedet ilman vastuksia.
Kokonaisuudessaan pumppu on ollut käynnissä 2v 4kk. Ensimmäisen vuoden sen hoiti pelkästään talon rakentamisen aikaista lämmitystä ja sitten myöhemmin talli liitettiin lämmitettäväksi myös. Muuttoa ei edeltanytkään sitten kuin 4kk ajanjakso kun pumppu lämmitti perus 20 astetta taloon ja talliin.

Kokonaisuudessaan tämä kompleksi, 170m2 + 70m2 vei nyt sitten vuoden aikana sähköä yhteensä 10230,19kWh ajanjaksolla 1.7.2014-30.6.2015 johon tosiaan kuuluu kaikki kiinteistössä kulunut sähkö. Pyöriväkennoinen Onnline eco XL (enervent) ilmanvaihtokone haukkasi vuoden aikana 712kWh. Vettä tällä ajanjaksolla kului yhteensä noin 105m3. Puita tuli poltettua viimetalvena kokonaiset 4 pesällistä. Jospa ens vuonna sitten pääsis alle 10MWh kerhoon... 

Tämän 2v 4kk ajanjakson aikana käynnistyksiä on kertynyt 3160 kpl ja käyntitunteja 4170h. Sähköä tänä aikana pumppu on haukannut yhteensä 1880kWh(vanha Swissnoxin mittari) + 7915 kWh(uusi Finder) =9795kWh.

Muuton jälkeen laiskuus vei voiton ja kulutuksia tuli seurattua melko laiskasti. Vuodenvaihteen jälkeen olen ottanut hiukan paremmin eri tietoja ylös(mlp kWh, iv kWh) ja laittanut ne ylös taulukkoon. Taulukossa on myös pumpun ilmoittamat tuotot/kulutukset vuoden 2014 viikosta 27 eteenpäin. Taulukko on liiteenä jos jotain kiinnostaa tutkia/vertailla.  Tuossa hyllyllä olisi vielä yksi kWh mittari hollilla joka täytyisi asentaa tuohon jätevedenpuhdistamon eteen jotta näkisi myös mitä se kuluttaa.

Muutama päivä takaperin tuli myös tilattua sakemanneista uusi Wilo Stratos Para 25 / 1-11 T1 liuospumppu kun sattui olemaan hinta passissa.   
Jos/kun tuo saa asennettua paikoilleen niin sitten näkee onko tehokkaammasta liuospumpusta mitään iloa. Tosin tähän kun raskisi ostaa vielä kaveriksi Kamstrupin ultraäänellä toimivan energiamittarin niin voikutuksen pystyisi toteamaan varsin helposti sekä tietysti seuraamaan talon energiankulutusta/mlp tuottoa. 

[peki]

Noniin se olisi sitten tasan vuosi asuttu tässä torpassa ja pumppu on saanut hoitaa talon lämmityksen ja käyttövedet ilman vastuksia.
Kokonaisuudessaan pumppu on ollut käynnissä 2v 4kk. Ensimmäisen vuoden sen hoiti pelkästään talon rakentamisen aikaista lämmitystä ja sitten myöhemmin talli liitettiin lämmitettäväksi myös. Muuttoa ei edeltanytkään sitten kuin 4kk ajanjakso kun pumppu lämmitti perus 20 astetta taloon ja talliin.

Kokonaisuudessaan tämä kompleksi, 170m2 + 70m2 vei nyt sitten vuoden aikana sähköä yhteensä 10230,19kWh ajanjaksolla 1.7.2014-30.6.2015 johon tosiaan kuuluu kaikki kiinteistössä kulunut sähkö. Pyöriväkennoinen Onnline eco XL (enervent) ilmanvaihtokone haukkasi vuoden aikana 712kWh. Vettä tällä ajanjaksolla kului yhteensä noin 105m3. Puita tuli poltettua viimetalvena kokonaiset 4 pesällistä. Jospa ens vuonna sitten pääsis alle 10MWh kerhoon... 

Tämän 2v 4kk ajanjakson aikana käynnistyksiä on kertynyt 3160 kpl ja käyntitunteja 4170h. Sähköä tänä aikana pumppu on haukannut yhteensä 1880kWh(vanha Swissnoxin mittari) + 7915 kWh(uusi Finder) =9795kWh.

Muuton jälkeen laiskuus vei voiton ja kulutuksia tuli seurattua melko laiskasti. Vuodenvaihteen jälkeen olen ottanut hiukan paremmin eri tietoja ylös(mlp kWh, iv kWh) ja laittanut ne ylös taulukkoon. Taulukossa on myös pumpun ilmoittamat tuotot/kulutukset vuoden 2014 viikosta 27 eteenpäin. Taulukko on liiteenä jos jotain kiinnostaa tutkia/vertailla.  Tuossa hyllyllä olisi vielä yksi kWh mittari hollilla joka täytyisi asentaa tuohon jätevedenpuhdistamon eteen jotta näkisi myös mitä se kuluttaa.

Muutama päivä takaperin tuli myös tilattua sakemanneista uusi Wilo Stratos Para 25 / 1-11 T1 liuospumppu kun sattui olemaan hinta passissa.   
Jos/kun tuo saa asennettua paikoilleen niin sitten näkee onko tehokkaammasta liuospumpusta mitään iloa. Tosin tähän kun raskisi ostaa vielä kaveriksi Kamstrupin ultraäänellä toimivan energiamittarin niin voikutuksen pystyisi toteamaan varsin helposti sekä tietysti seuraamaan talon energiankulutusta/mlp tuottoa. 

Ei se paksu laatta niin kauheesti sitten loppupeleissä haitannut?

[fraatti]

Ei se paksu laatta niin kauheesti sitten loppupeleissä haitannut?

Eipä sillä muuta merkitystä ole kuin se että käyntijaksot venyivät koska hystereesin säätöön tarvittavat tiedot olivat hukassa... sama asia kuin 300l varaaja vs 2000l varaaja...

[pade]

Nyt on startattu täälläkin 333g 10kw nordic. Selvisikös sinulle jo toisiopumpun logiikka? Omassa on asetusarvo 85% enkä ole keksinyt vielä mistä tuota saa muutettua. Liian kova teho lepoaikana, mutta liian pieni käydessä. DT on nyt 7c ja nousee kun paluukierrosta energiansa ottava autotallin lämmitys starttaa aikanaan.

Huomenna ajattelin kokeilla liuospumpun asetuksen vaihtamista external inputiin, ainakin numerot vaihtuu ohjainyksikön näytössä, joten ilmeisesti osaisi sitä säätää johonkin arvoon. Mikä se sitten lieneekään. Liuospuolen DT pyörii 6c tasolla, 200m kaivoa... :/

[fraatti]

Nyt on startattu täälläkin 333g 10kw nordic. Selvisikös sinulle jo toisiopumpun logiikka? Omassa on asetusarvo 85% enkä ole keksinyt vielä mistä tuota saa muutettua. Liian kova teho lepoaikana, mutta liian pieni käydessä. DT on nyt 7c ja nousee kun paluukierrosta energiansa ottava autotallin lämmitys starttaa aikanaan.

Huomenna ajattelin kokeilla liuospumpun asetuksen vaihtamista external inputiin, ainakin numerot vaihtuu ohjainyksikön näytössä, joten ilmeisesti osaisi sitä säätää johonkin arvoon. Mikä se sitten lieneekään. Liuospuolen DT pyörii 6c tasolla, 200m kaivoa... :/

Tuosta:
7340 (ei välttämättä pääse säätämään (vakio 333:lla 3)
7341 Toisiopumpun minimi %
7342 Toisiopumpun maksimi %
7343
-jos 7340=2 niin parametri määrittää toisiopumpun vakionopeuden
-jos 7340=3 niin parametri säätää mistä % nopeudesta toisiopumppu alkaa säätämään nopeutta automaattisesti kohti haluttua lämpötilaeroa
7347 Toisiokierron haluttu lämpötilaero

Vastaavat parametrit on myös olemassa tuolle uudemmassa mallisarjassa myös liuospumpulle mutta niistä ei ole tässätapauksessa mitään iloa koska 200m kaivon kanssa pumppu saa pyöriä aina täysillä. Eli liuospumpusta punainen nappi vakiopaine asentoon niin pitkälle kuin se vain menee. Eli ei se puoli mistä lähtee viiva lähtee 45 asteen kulmassa yläviistoon vaan missä viivat ovat vaakatasossa.

Itsellä on tuossa suurempi 25/1-11 wilo odottamassa motivaatiota asennukseen. Kerran sen vaihdon kerkesin jo aloittaa mutta huomasin että uusi pumppu oli 180mm ja vanha 130mm. Tietysti vanha pumppu oli tuolloin jo kädessä:) Nyt olisi sitten "uusi" yksilö joka olisi sitten tuon 130mm. Sitten pääsee testailemaan jos ja mitä tuo tehokkaampi pumppu vaikuttaa...

Kuinka sinulle on otettu talliin kierto ja kiertääkö siellä vesi kokoajan? Puskuria? Ilmeisesti "ryöstät" levarilla paluulämmöstä. Tuo saattaa olla hiukan haastavaa koska pumpun käynnistyminen normaalisti perustuu paluulämpötilaan ainakin jos kierto ei ole kokoajan päällä tallissa... Noh turha tässä on arvuutella kun ei tiedä miten olet ajatellut järjestelmän virittää...

[OilToSoil]

Tuosta:

7341 Toisiopumpun minimi %
7342 Toisiopumpun maksimi %
7343 (ei välttämättä pääse säätämään (vakio 333:lla 3)
-jos 7340=2 niin parametri määrittää toisiopumpun vakionopeuden
-jos 7340=3 niin parametri säätää mistä % nopeudesta toisiopumppu alkaa säätämään nopeutta automaattisesti kohti haluttua lämpötilaeroa
7347 Toisiokierron haluttu lämpötilaero

Vastaavat parametrit on myös olemassa tuolle uudemmassa mallisarjassa myös liuospumpulle mutta niistä ei ole tässätapauksessa mitään iloa koska 200m kaivon kanssa pumppu saa pyöriä aina täysillä. Eli liuospumpusta punainen nappi vakiopaine asentoon niin pitkälle kuin se vain menee. Eli ei se puoli mistä lähtee viiva lähtee 45 asteen kulmassa yläviistoon vaan missä viivat ovat vaakatasossa.

Itsellä on tuossa suurempi 25/1-11 wilo odottamassa motivaatiota asennukseen. Kerran sen vaihdon kerkesin jo aloittaa mutta huomasin että uusi pumppu oli 180mm ja vanha 130mm. Tietysti vanha pumppu oli tuolloin jo kädessä:) Nyt olisi sitten "uusi" yksilö joka olisi sitten tuon 130mm. Sitten pääsee testailemaan jos ja mitä tuo tehokkaampi pumppu vaikuttaa...

Kuinka sinulle on otettu talliin kierto ja kiertääkö siellä vesi kokoajan? Puskuria? Ilmeisesti "ryöstät" levarilla paluulämmöstä. Tuo saattaa olla hiukan haastavaa koska pumpun käynnistyminen normaalisti perustuu paluulämpötilaan ainakin jos kierto ei ole kokoajan päällä tallissa... Noh turha tässä on arvuutella kun ei tiedä miten olet ajatellut järjestelmän virittää...

Pakko heittää väliin tuosta liuospumpusta, että täällä meillä on 230 m kaivoa ja liuospumpuksi vaihdettu alun perin Wilon Stratos Para 25/1-12. Delta on ymmärtääkseni hiukan yli kolmen. Ihan tarkkaan en tuota pääse seuraamaan, koska mistään en automaattisesti näe menon ja paluun arvoja. Kone itse näyttää vain kaivoon palaavan litkun lämmöt.

[pade]

Tuosta:

7341 Toisiopumpun minimi %
7342 Toisiopumpun maksimi %
7343 (ei välttämättä pääse säätämään (vakio 333:lla 3)
-jos 7340=2 niin parametri määrittää toisiopumpun vakionopeuden
-jos 7340=3 niin parametri säätää mistä % nopeudesta toisiopumppu alkaa säätämään nopeutta automaattisesti kohti haluttua lämpötilaeroa
7347 Toisiokierron haluttu lämpötilaero

Vastaavat parametrit on myös olemassa tuolle uudemmassa mallisarjassa myös liuospumpulle mutta niistä ei ole tässätapauksessa mitään iloa koska 200m kaivon kanssa pumppu saa pyöriä aina täysillä. Eli liuospumpusta punainen nappi vakiopaine asentoon niin pitkälle kuin se vain menee. Eli ei se puoli mistä lähtee viiva lähtee 45 asteen kulmassa yläviistoon vaan missä viivat ovat vaakatasossa.

Itsellä on tuossa suurempi 25/1-11 wilo odottamassa motivaatiota asennukseen. Kerran sen vaihdon kerkesin jo aloittaa mutta huomasin että uusi pumppu oli 180mm ja vanha 130mm. Tietysti vanha pumppu oli tuolloin jo kädessä:) Nyt olisi sitten "uusi" yksilö joka olisi sitten tuon 130mm. Sitten pääsee testailemaan jos ja mitä tuo tehokkaampi pumppu vaikuttaa...

Kuinka sinulle on otettu talliin kierto ja kiertääkö siellä vesi kokoajan? Puskuria? Ilmeisesti "ryöstät" levarilla paluulämmöstä. Tuo saattaa olla hiukan haastavaa koska pumpun käynnistyminen normaalisti perustuu paluulämpötilaan ainakin jos kierto ei ole kokoajan päällä tallissa... Noh turha tässä on arvuutella kun ei tiedä miten olet ajatellut järjestelmän virittää...

Kiitosta! Huomenna pitää yrittää, vaan ensin tuli pieni putkityö eteen. Meni lattialämmityksessä kiertosuunnat ristiin, asialla ei muuten olisi väliä mutta yhdessä jakotukissa on virtausmittarit, eikä niistä virtaa vesi näköjään kuin yhteen suuntaan. Käytännössä yläkerta ei siis lämpeä kuin vain vähän. Tulee pieni kauneusvirhe putkituksiin kun kääntää nuo...

Toivottavasti pumpun vaihdosta tulee konkreettista hyötyä, ainakin sinulla on hyvät mittaukset lähtökohdista.

Talli on levarilla, ja siellä tulee kiertämään glykoli jatkuvalla kierrolla. Ajatuksena oli, että kierto saa olla aina päällä joka pitäisi tallin n. 15 asteisena. Katsotaan miten suttaantuu, jos kulutus on tasaista tuo ei haitanne ohjaustakaan. Toisaalta voi olla että pitää käynnistyshystereesiä nostaa ettei tipu liian lähelle käynnistysrajaa heti. Tämä on kuitenkin vasta vuoden päästä edessä, tallissa kun on vasta runko pystyssä 

[fraatti]

Talli on levarilla, ja siellä tulee kiertämään glykoli jatkuvalla kierrolla. Ajatuksena oli, että kierto saa olla aina päällä joka pitäisi tallin n. 15 asteisena. Katsotaan miten suttaantuu, jos kulutus on tasaista tuo ei haitanne ohjaustakaan. Toisaalta voi olla että pitää käynnistyshystereesiä nostaa ettei tipu liian lähelle käynnistysrajaa heti. Tämä on kuitenkin vasta vuoden päästä edessä, tallissa kun on vasta runko pystyssä 

Jatkuvan kierron perässä voikin pelata ihan ok. Aika näyttää sitten. Mulla talli huutaa enemmän lämmitystehoa kuin talo veden puolesta. Sen sisälämpötila laskee kovemmilla pakkasilla(joka tosin ei haittaa mitään) mutta voi kuitenkin jollain tapaa vaikuttaa tuohon levari systeemiin... No turha spekuloida tälläkään kun laitteet ei ole kytketty...

Niin noissa parametreissa oli virhe ja korjasin sen tuohon alkuperäiseen viestiin...

[pade]

Milläs tuonne expert modeen pääsikään noiden parametrien säätöä varten? Aiemmin postatun tech guiden mukaista access rights valikkoa ei ole.

Olen tasapainotellut lämpökameralla lattiapiirejä, dt on pudonnut tasolle 6,1 ja sisälämpötila noussut samalla kiertoveden lämmöllä noin asteen. Onkos muut tarkastelleet miten hyvin lasketut esisäätöarvot ovat osuneet?

[fraatti]

Milläs tuonne expert modeen pääsikään noiden parametrien säätöä varten? Aiemmin postatun tech guiden mukaista access rights valikkoa ei ole.

Olen tasapainotellut lämpökameralla lattiapiirejä, dt on pudonnut tasolle 6,1 ja sisälämpötila noussut samalla kiertoveden lämmöllä noin asteen. Onkos muut tarkastelleet miten hyvin lasketut esisäätöarvot ovat osuneet?

Mullon itsellä jakotukeissa virtausmittarit niin tuohon en osaa sanoa mitään.

Expert / koodaustaso 2 :lle pääsee:
1. Paina  "OK" ja "Menu" nappeja 4 sekuntia
2. Paina "OK" und "Takaisin" nappeja 4 sekuntia
3. Anna salasana 3442541331 ja paina OK

[kWh]

Onko muilla 333-G kerännyt tällä viikolla energiaseurantaan dataa? Itsellä on tämän viikon näyttänyt 0 kWh sekä kulutetuksi sähkömääräksi sekä tuotetuksi lämpömääräksi.

[fraatti]

En tiedä vielä. Otin eilen illalla vuoden viimeiset luvut ylös ja katsoin että tuossa oli vko 53 jo näkyvissä mutta se oli täynnä 0. Kello saattoi olla tuolloin jo hiukan yli puolenyön... Käyn katsomassa onko tuohon kertynyt mitään..

EDIT. ei ole luvut kasvaneet. Mahtaisiko keratä noita lukuja viikolle 1?

[TeeHoo]

Onko muilla 333-G kerännyt tällä viikolla energiaseurantaan dataa? Itsellä on tämän viikon näyttänyt 0 kWh sekä kulutetuksi sähkömääräksi sekä tuotetuksi lämpömääräksi.

Sama juttu täällä. Liekö viikko 53 ei ole tuettu? 

[Newbie]

Vko53 oli ylivoimainen 300G'llekin - Vko1 taas oimii

[fraatti]

Vko53 oli ylivoimainen 300G'llekin - Vko1 taas oimii

Huomasitko kertyikö 1 - 3.1 päivät kummallekaan viikolle eli 52 tai 1?

[TeeHoo]

Ei ainanakaan meillä...
Katkaisu näyttäisi olevan täysissä viikoissa.

[fraatti]

Ei ainanakaan meillä...
Katkaisu näyttäisi olevan täysissä viikoissa.

Niimpä tuo näytti unohtavan arvot kokonaan. Perseestähän tuo on. Näyttää olevan bugeja softissa. Saakohän näitä päivitettyä mitenkään vai meneeköhän aina rautaa vaihtoon... Kukahan tuohon tietäisi vastauksen? Ja onko järki ylipäätään tuossa näytössä vai jossain sen ulkopuolella.

Jos omaa kirjanpitoa varten nuo haluaa niin käyttöpäiväkirjassa on ainakin itsellä käyntitunnit joiden perusteella pystyy hiukan arvioimaan sinnepäin edellisten viikkojen perusteella paljonko energiaa on tuotettu ja kulutettu. Esimerkiksi näin:

Viikolla 53 kone käynyt 73h. (EDIT. voiko pitää paikkaansa kun 4:ssä pvssä on 96h, taitaa olla bullshittiä tuokin luku?)

Viikolla 52 käyntitunteja on kertynyt 57h. Energiaa lämmitykseen kulutettu 137,6kWh, tuotettu 607,8 kWh; käyttöveteen 15,9/49,4kWh.

Oletetaan että käyttövettä tuotetaan 9,5kWh teholla. Jolloin saadaan viikon jaksolle 49,4/9,5=5,2h käyttöveteen. Viikolla 53 päiviä oli kuitenkin vain neljä. Oletetaan että vettä on kulutettu suhteessa saman verran. Joten voimme jakaa käyttöveden energiat sekä tunnit 7pv ja kertoa neljällä. Käyttövesiotto 15,9/7*4=9,1 kWh
Käyttötuotto 49,2/7*4=28 kWh
Käyntitunnitkäyttövedelle 5,2/7*4=3h

Tällöin koko viikon käyntimäärästä vähennetään käyttöveteen käytetyt tunnit. 73-3=70h lämmitykseen.
Oletetaan että lämmitys on tehty samassa suhteessa kuin aikaisemmallakin viikolla. Aikaisemmalla viikolla lämmitykseen käytettiin 57h - 5= 52h
Lämmitysotto 137,6/52/70=185kWh
Lämmitystuotto 607,8/52*70=818kWh

Tuo tuottolukema ei kyllä ole realistinen koska 2015 yhdenkään kokonaisen viikon tuotto ei ollut noin suuri. PRKL!

[Newbie]

eix vkossa 53 ollut 7pv niinkuin muissakin... 
...ja ko viikon lukemat on hukassa mullakin.

[fraatti]

eix vkossa 53 ollut 7pv niinkuin muissakin... 
...ja ko viikon lukemat on hukassa mullakin.

No prkl. Niinhän tuo on. Olin kuvitellut että viikko 1 alkaa aina 1.1. mutta eihän se niin ole. Mielestäni 1.1 lähtien kertyneet kWh:t kertyi sarakkeeseen vko 1:lle. Vain näinköhän unta? Katsoiko kukaan heti alkuvuodesta mihin sarakkeeseen pumppu oli tunteja kerännyt? 

Huomasin muuten hetki sitten että foorumilla on näköjään saksalaisiakin lukijoita. Saksalaisilla keskustelufoorumeilla on linkkejä tänne. Valittavat että google kääntää suomea saksaksi huonosti 

[euroshopperi]

Ei tainnu mulla kadota ne luvut mihinkään. Ainakin viikko 1 sai reilunhkon lisän noihin pilareihin ja epäilen, että se 53 jaettiin naapureille.

[kWh]

Mulla on energianseurannan lukema ylhäällä viikon 1 maanantailta 4.1. klo 22:45 27.8kWh. Väittäisin ettei tuossa ole edellistä viikkoa mukana. . Viikko 1 vei lattian lämmittämisen 233kWh, ja tuotti lämpöenergiaa 1029.4kWh. Jos mulla nuo palkit pysyisivät koneeni muistissa ylipäätään, kyllä tuo palkki erottuisi. Mielenkiinnolla odotan tammikuun lämmitystarvelukuja... Ei voi olla keskiarvoa laskeva tammikuu...

[desig]

Jos mulla nuo palkit pysyisivät koneeni muistissa ylipäätään, kyllä tuo palkki erottuisi.

Itse käyn joka sunnuntai ilta lukemassa xls-taulukkoon talteen noi lukemat. Itsellä häviää niitä tietoja viikon vaihtuessa kanssa niin paljon että siihen on mennyt luotto ihan täysin.
Mitä tulee siihen viikkoon 53 niin mulla ei kertynyt missään vaiheessa viikkoa mitään lukemia energianseurantaan vaan se näytti aina nollaa. En usko että se meni itselläkään millekään toiselle viikolle.

[kWh]

Itse käyn joka sunnuntai ilta lukemassa xls-taulukkoon talteen noi lukemat. Itsellä häviää niitä tietoja viikon vaihtuessa kanssa niin paljon että siihen on mennyt luotto ihan täysin.

Mulla on iltaisin kynäloggeri käytössä. Joitain lukemia ylös ja katson koneen login. Mulla tosiaan energianseurannassa ehkä 6/7 osaa viikoista kadonnut. Joskus viikko jää näkyviin käyttöveteen, lämmitykseen ei. Ja toisinpäin. Pitäisi jaksaa reklamoida tuosta.

[fraatti]

Joo kinkkinen tilanne mutta selvitän varmasti onko nuo energiat tulleet mihinkään vai ei. Ajatus tätäkin varten on kerennyt kypsyä jo. Otan lähimmältä mittaus-asemalta mistä on saatavilla vrk lämpötilojen keskiarvot talteen ja lasken niiden perusteella viikottaiset lämpötilakeskiarvot. Kun tiedän viikkojen lämpötilakeskiarvot voin tehdä graafin missä näkyy viikottainen lämmitysenergia kulutus suhteessa ulkolämpötilaan. Tästä saa myös samalla kätevästi graafin mistä näkee talon lämpöisenä pitämiseen vaadittavan tehon riippuen ulkolämpötilasta. Itsellä on dataa käytettävissä 1,5v ajalta tuolta energiaseurannasta niin eiköhän tuosta jotain keksi.

Datan sää täältä ilmaiseksi ja tuohon voi vaihtaa haluamansa päivämäärät sekä mittausaseman: http://finnish.wunderground.com/history/airport/EFTP/2015/1/1/CustomHistory.html?dayend=31&monthend=12&yearend=2015&req_city=&req_state=&req_statename=&reqdb.zip=&reqdb.magic=&reqdb.wmo=&MR=1

Jahka olen saanut nämä selvitettyä pystyn helposti tuon datan perusteella laskemaan mitkä ovat viikolle 52 ja viikolla 1 oikeat energiamäärät ja onko niihin lisätty jotain vai puuttuuko viikolta 53 vain jotain. Hiukan työtähän tässä on ja tuon mittausaseman lämpötila on usein pakkasella hiukan lämpöisempi mutta kun parempaakaan ei ole tarjolla niin täytyy tyytyä siihen. Katsotaan mitä saan aikaiseksi.... Oletus tietysti on että sisälämpötila olisi asunnossa vakaa ja itsellä kävi tammikuun alussa niin että pumppu hurautti kovimpien pakkasten aikana mökin ylilämpöiseksi.

[kWh]

Sen verran minäkin ohjelmoinnista tiedän, että kyllä case vko 53 täyttää selkeästi ohjelmointivirheen tunnusmerkistön. Etenkin kun datan keruu ohjelmistossa ei ole muutoinkaan ns. jiirissä. Jos se nyt vielä osaisi splitata ko. viikon tulokset vierekkäisille viikoille olisi suorastaan ihme. Periaatteessa saa olla tyytyväinen, ettei koko ohjelmisto kuitenkaan seonnut sukkiinsa. Tai onhan sen joku watchdog voinut resetoida jos onkin seonnut. Mulla oli vko 52 tarttunut energianseurantaan, 509.7/102.6. Ei siihen ylimääräistä viikkoa ole ilmaantunut.

[fraatti]

Sen verran minäkin ohjelmoinnista tiedän, että kyllä case vko 53 täyttää selkeästi ohjelmointivirheen tunnusmerkistön. Etenkin kun datan keruu ohjelmistossa ei ole muutoinkaan ns. jiirissä. Jos se nyt vielä osaisi splitata ko. viikon tulokset vierekkäisille viikoille olisi suorastaan ihme. Periaatteessa saa olla tyytyväinen, ettei koko ohjelmisto kuitenkaan seonnut sukkiinsa. Tai onhan sen joku watchdog voinut resetoida jos onkin seonnut. Mulla oli vko 52 tarttunut energianseurantaan, 509.7/102.6. Ei siihen ylimääräistä viikkoa ole ilmaantunut.

Olen samoilla linjoillla. Tarkistetaan kuitenkin tuo vaihtoehto.

Onko sinulla tallessa vuodenvaihteen 14/15 data? Huomasin tuossakin jonkinlaisen piikin viikon 1 kohdalla mutta en kommentoi sitä sen enempää ennekuin kerkeen tekemään tutkimuksia enemmän....

[kWh]

Onko sinulla tallessa vuodenvaihteen 14/15 data? Huomasin tuossakin jonkinlaisen piikin viikon 1 kohdalla mutta en kommentoi sitä sen enempää ennekuin kerkeen tekemään tutkimuksia enemmän....

Yritin tarkistaa tietorakennearvailujeni vuoksi viikon 1 vuodelta 15 jo ennen edellistä viestiäni, mutta en pääse historiassa niin paljon taaksepäin. Sinäkö pääset? Pääsen viikkoon 4/15, eli pyöreästi vuoden taaksepäin.

[fraatti]

Olen ottanut tiedot läppärille talteen....

Yksi mistä olisi pitänyt datat ottaa talteen on lämmönkeruun alhaisimmat lämpötilat...

[fraatti]

Jaahas jos sitä kokeilisi saada sitten tämän vko 53:n pakettiin.

Tästä käyttöveteen menevästä energiasta jo näkee että vko 52 ja vko 1 ei ole saanut mukaansa mitään ylimääräistä. Eikä ole lämmityskään sen kummemmin. Epäilen että kone laski 1.1 alkaen dataa viikolle yksi mutta jahka oikea viikko 1 koitti niin kone pyyhki tuon viikon 1 datan yli ja viikolle kertyi sittenloppujen lopuksi vain viikon yksi energia. Myös viikon keskilämpötilaan tehty vertailu tukee tätä.

[fraatti]

Viikon 53 keskilämpötilaksi muodostui -8 astetta. Näistä käyristä on nyt sitten helppo arvioida mitä nuo energiamäärät tuolle viikolle pitäisi olla lämmityksen osalle. Eli 800kWh lämmitykselle antotehona ja ottotehona vaikka 193kWh.



Käyttöveden tuotto on läpi vuoden ollut jotakuinkin saman suuruinen. Ainostaan käyttöveden cop hiukan vaihtelee riippuen onko lämmityskausi menossa vai ei.
Käyttöveden osalta tuotto on ollut noin 50kWh/vko. Copin voinee sitten poimia arvalla tästä ja olkoon se sitten 3,0. Tällöin ottoenergiaksi muodostuu 16,7kWh. Samalla graafiksi sai näppärästi cop vs ulkolämpötilan. Jos vaikuttava asia ei olisi kuin menoveden lämpötila niin silloin tuo käyrä olisi suora. Nyt kun vaikuttava tekijä on myös kaivosta tapahtuva energian otto ja kaivon lämpötila niin käyrä menee tuollaiselle montulle ja laskee varsin nopeasti.



Näillä tiedoilla mitä on käytettävissä ei taida olla mahdollista päästä enää parempiin tuloksiin. Paremmalta nuokin luvut tuossa käyrässä näyttävät vaikka eivät aivan absoluuttisen tarkkoja olekaan. (kuten tuskin muutkaan)  Ajaa kuitenkin asiansa talon energian seurannassa. 

[fraatti]

Samalla tietysti selvisi myös millaisen lämpö ja sähkötehon tämä kompleksi vaatii keskimäärin ulkolämpötilasta riippuen jotta se pysyy lämpöisenä.

[euroshopperi]

Kokeillaan, että näkyykö kuva. No näkyy sen verran, että näkee tuon vk 1. Ei mulla ole tämän vuoden puolella muistaakseni tuo viikko 1 ihan kylmintä ollut. Tai sitten muistuu väärin. Jäi jotenkin sellainen mielikuva, että tuohon olisi ilmestynyt palkkia yhtäkkiä. Tai sitten muisti pettää, mutta jossain 10 päivän tienoilla kyllä kylmää pukkasi. Palkki 1 on silti korkeahko ja tuolla lämpimän veden puolella ei kyllä ole minkäänlaista heiluntaa. Tiedä sitten tarkkaa totuutta. Eli mum mielestä tuossa olisi joulukuun viikko vajaata tehoa ja vikko 1 liikaa tehoja ne 3 päivää. Viikko 53 on siis tuolla sekä plus, että miinuskertymänä.