Miten on mahdollista, että aiempi laskelmasi näytti täystehoisen pumpun tehoksi 9,1kW ja nyt uusin laskelma 14,8kW ?
Nyt en ymmärrä miten ero on näin suuri.
Muokattu:
Taitaa ero johtua tuosta energialaskelmasta nimittäin tulokset ovat aivan eri luokkaa. Kumpaa tässä nyt sitten uskoisi, vanhaa laskelmaa vai uutta?
Pääsuunnittelijakin sanoi, että noilla energialaskelmilla voi pyyhkiä lattiaa, ei juuri mitään yhteistä todellisuuden kanssa kuulemma.
Kumman mukaan tässä nyt sitten pumpun mitoittaisi?
Laskin vielä kerran tuon.
Muutin keruupiirin maa-aines luokituksen siltiksi. Keruupiiri lyhenee.
Kun kyseessä hirsitalo, on sille sallittu hiukan lievemmät lämmitysenergian eristysarvot.
150mm lamellihirren U -arvona käytetään yleensä arvoa U = 0,27 (0,110 W/mK).
Rakennuksen energian kulutusarvoksi tulee tässä laskelmassa 8,0 Wh/m
3/Astepäivä/vuosi, joka on luultavasti aika lähellä totuutta!
Tässä ABergheat46_koplaA.pdf -taulukossa energian tarpeen määritys on tehty rakennuksen vaipan rakennetietojen perusteella.
Jos käyttämäni perustiedot pitävät vähänkään paikkaansa, on tuon rakennuksen lämmitystarve suunnilleen tämän ABergheat46_koplaA.pdf -luokkaa.
Mitat ja seinärakenteet voivat kuitenkin olla vääriä, jolloin laskelma ei pidäkään paikkaansa.!
Nykyisissä energiankulutuslaskelmissa käytetään varsin suuria laitesähkön vuosikulutusmääriä. Ne mielestäni vääristävät laskentaa.
Uutta on myöskin lämmitystavasta johtuvat erilaisen muunnoskertoimet, jotka hämäävät perusrakentajaa.
Tässä alla tätä uutta ohjeistusta:Uudet energiatehokkuusmääräykset
- E-luku = rakennuksen kokonaisenergiankulutus
- kWh/m2 (lämmitettyä nettoalaa kohti) (ennen kWh/brm2)
- Vaatimusarvot eri rakennustyypeille
- E-luku ei kuvaa rakennuksen todellista käyttöä ja energiankulutusta eikä energiakustannuksia
- Suurin E-lukuun vaikuttava tekijä on energiamuoto, jolle on kertoimet:
sähkö 1,7
fossiiliset polttoaineet 1,0
kaukolämpö 0,7
uusiutuvat polttoaineet 0,5
