Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Kiertopumppujen nopeus  (Luettu 41485 kertaa)

Poissa Trauma

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 18
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #40 : 24.01.16 - klo:21:31 »
Sanotaan vaikka että lämmityskierrossa olevaan litkuun pitää saada mahdollisimman suuri energiamäärä ja mahdollisimman suuri dt ympäristöönsä nähden niin se on siinä. :)
Pistetään tähän että miten tuollaiseen tilanteeseen sitten pääsee.
Kohtuullinen virtaus lauhduttimella.
Mahdollisimman pieni kierto laatassa.
Ohitusputki ei näin ollen kierrätä liikaa nestettä vaan ohjaa enemmän tavaraa lauhduttimen kautta.
Tälläkin foorumilla on monella ohgelmana tuon lauhduttimelle palaavan litkun lämpötila.
Eli varauskyky kärsii jos litkut kiertää turbonopeudella.

Jotain tuollaista mietiskelin aiemmin, mutta tuli sitten luettua liikaa. Jos tämä pienitehoinen pumppu on jotenkin poikkeus. Ainakin olen huomannut, että mikäli pikkuvedoilla yrittää säätää kohdilleen niin ei siitä tule yhtään mitään. Miten lie onnistuu reilummin mitoitetuilla pumpuilla.

Kun pumppu huutaa monta päivää putkeen ja lattian/liuoksen lämpötila on saavuttanut vakaan tilan, on hyvä lähteä säätelemään pollucomin avulla. Muutoin ainakin itsestä tuntuu turhauttavalle, kun pieni lämpötilamuutos liuoksessa viskaa arvot taas miten sattuu hetken ajaksi. Joku loggaus tietysti auttaisi, mutta enpä usko että älytöntä hyötyä enää tulisi.

Muutin nyt lämpötilaeroksi 9c, kun sillä ei ollut huimaa eroa siihen 11-12c verrattuna. Yli 12c nostaa ottotehoa reilusti, joten ihan varmuuden vuoksi ettei pääse käymään liian kuumalla.
Hyvä antoteho tuli rajalla, jolloin virtausta pienennettäessä pumpun ottoteho lähtee kasvamaan ja siitä vähän takaisin.

Liuospuolella laskin virtausta niin alas että antoteho lähtee laskemaan ja siitä pykälä ylös. Liian pienellä romuttaa hyötysuhteen vaikka miten säätelisi. Hämmentävää oli, että antoteho tippui reilusti mikäli liuospumpun lykkäsi reilusti suuremmalle.
Nyt liuoksen lämpötilaero on 6c ja ei ole mitään hyötyä lisätä virtausta. Kiertokin kestää pidempään ja lämmintä nestettä tulee pidemmän aikaa. Liekö vaikuttaa myös lämmön tehokkaampaan johtumiseen maaosuudelta (100m), kun putkessa kylmempää nestettä (putket järvessä).

"Leipomoissa PARI tehostaa lämmönsiirtymistä paistokseen, jonka ansiosta paistoajat nopeutuvat."

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #41 : 24.01.16 - klo:22:22 »
Jotain tuollaista mietiskelin aiemmin, mutta tuli sitten luettua liikaa. Jos tämä pienitehoinen pumppu on jotenkin poikkeus. Ainakin olen huomannut, että mikäli pikkuvedoilla yrittää säätää kohdilleen niin ei siitä tule yhtään mitään. Miten lie onnistuu reilummin mitoitetuilla pumpuilla.

Kun pumppu huutaa monta päivää putkeen ja lattian/liuoksen lämpötila on saavuttanut vakaan tilan, on hyvä lähteä säätelemään pollucomin avulla. Muutoin ainakin itsestä tuntuu turhauttavalle, kun pieni lämpötilamuutos liuoksessa viskaa arvot taas miten sattuu hetken ajaksi. Joku loggaus tietysti auttaisi, mutta enpä usko että älytöntä hyötyä enää tulisi.

Muutin nyt lämpötilaeroksi 9c, kun sillä ei ollut huimaa eroa siihen 11-12c verrattuna. Yli 12c nostaa ottotehoa reilusti, joten ihan varmuuden vuoksi ettei pääse käymään liian kuumalla.
Hyvä antoteho tuli rajalla, jolloin virtausta pienennettäessä pumpun ottoteho lähtee kasvamaan ja siitä vähän takaisin.

Liuospuolella laskin virtausta niin alas että antoteho lähtee laskemaan ja siitä pykälä ylös. Liian pienellä romuttaa hyötysuhteen vaikka miten säätelisi. Hämmentävää oli, että antoteho tippui reilusti mikäli liuospumpun lykkäsi reilusti suuremmalle.
Nyt liuoksen lämpötilaero on 6c ja ei ole mitään hyötyä lisätä virtausta. Kiertokin kestää pidempään ja lämmintä nestettä tulee pidemmän aikaa. Liekö vaikuttaa myös lämmön tehokkaampaan johtumiseen maaosuudelta (100m), kun putkessa kylmempää nestettä (putket järvessä).

Monien pumppujen mukana tulee sekä liuos että lämmönjaon puolelle minimivirtaukset joita ei tehtaan ohjeiden mukaan saa alittaa. Usein se on tarkoittanut 10K lämmönjaossa  ja 5K liuospuolella.

Millainen lämmönjakotapa sinulla on? Onko hullunkiertoa kytkettynä? Jos hullunkierto on kytkettynä huomasitko kun säätelit virtauksia kuinka tuon ohitusputken toiminta muuttui? Kun puhut pumppujen nopeuksien muutoksista niin tarkoitatko lämmönjaon ulkoisen pumpun vai sisäisen pumpun nopeuden muutoksia? Onko pumput portaattomasti säädettävät? Nykyaikaiset kiertovesipumput kuluttavat vanhempiin pumppuihin nähden melkein puolta vähemmän energiaa.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Trauma

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 18
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #42 : 25.01.16 - klo:08:40 »
Monien pumppujen mukana tulee sekä liuos että lämmönjaon puolelle minimivirtaukset joita ei tehtaan ohjeiden mukaan saa alittaa. Usein se on tarkoittanut 10K lämmönjaossa  ja 5K liuospuolella.

Millainen lämmönjakotapa sinulla on? Onko hullunkiertoa kytkettynä? Jos hullunkierto on kytkettynä huomasitko kun säätelit virtauksia kuinka tuon ohitusputken toiminta muuttui? Kun puhut pumppujen nopeuksien muutoksista niin tarkoitatko lämmönjaon ulkoisen pumpun vai sisäisen pumpun nopeuden muutoksia? Onko pumput portaattomasti säädettävät? Nykyaikaiset kiertovesipumput kuluttavat vanhempiin pumppuihin nähden melkein puolta vähemmän energiaa.

Vesikiertoinen lattialämmitys kahdessa kerroksessa. Piirit tasapainoitettu niin että kaikista piireistä tulee ulos saman lämpöistä vettä. Ylä/alakerran suluilla kerroskohtainen hienosäätö.
Hullunkierto on ja pidän huolen ettei lämmitettyä litkua pääse takaisin.
Puhuin enimmäkseen sisäisen pumpun nopeuden muutoksesta.
Pumput P1 P2 ovat portaattomasti säädettävät ja P3 säätö 1-10. Kaikki on nykyaikaisia A-luokan pumppuja.
"Leipomoissa PARI tehostaa lämmönsiirtymistä paistokseen, jonka ansiosta paistoajat nopeutuvat."

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #43 : 25.01.16 - klo:15:10 »
Laitetaanpa tähän vielä tulokset omista koeajoista, joissa muutin lauhduttimen virtausta siten että Dt vaihteli välillä 3 - 11 C.
Kaikki muut asiaan vaikuttavat seikat pyrin vakioimaan mahdollisimman hyvin.
Koska lauhduttimelle menevä lämpötila ei muuttunut olivat ainoat oikeat muuttujat lauhdutinvirtaus ja lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #44 : 25.01.16 - klo:15:40 »
Tietenkin tuo edellinen kuva voidaan piirtää myös lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilan funktiona

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #45 : 25.01.16 - klo:17:22 »
Tietenkin tuo edellinen kuva voidaan piirtää myös lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilan funktiona

ATS
Sinulla antoteho nousi huonoimman ja parhaan välillä 0,9%?
Minulla tuo ero voi olla vähän suurempi. Tarkkaa virtausta en tiedä, eli voipi olla toisinkin päin.
Minulla lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilat on dt6, dt8 ja ykkösnopeudella dt10C
Kaikki valmistajan ilmoittamien raja-arvojen sisällä.
Eli ei ole oikeastaan mitään käytännön merkitystä millä nopeudella lauhduttimen pumppu on?

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #46 : 25.01.16 - klo:19:41 »
Vesikiertoinen lattialämmitys kahdessa kerroksessa. Piirit tasapainoitettu niin että kaikista piireistä tulee ulos saman lämpöistä vettä. Ylä/alakerran suluilla kerroskohtainen hienosäätö.
Hullunkierto on ja pidän huolen ettei lämmitettyä litkua pääse takaisin.
Puhuin enimmäkseen sisäisen pumpun nopeuden muutoksesta.
Pumput P1 P2 ovat portaattomasti säädettävät ja P3 säätö 1-10. Kaikki on nykyaikaisia A-luokan pumppuja.

Meillä lattialämmityssuunnitelmassa oli eri jäähtymät eri piireille. Jossain täällä oli aiemmin puhetta samasta asiasta. Tässä esim esimerkki http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6616.msg85334#msg85334

Jos sisäisen pumpun nopeutta nosti niin pystyikö yhdysputkesta huomaan koska vesi alkoi kiertämään sitä pitkin? Onko yläkerran putket betonissa vai lämmönluovutuslevyillä/kipsissä?
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #47 : 25.01.16 - klo:20:48 »
Lähtökohtaisesti ohitusputken väärään suuntaan kierron voi tarkistaa GT1 ja GT9 antureiden lämmöistä.
Antureiden pitäisi sijaita tuon ohitusputken haaran etu ja takapuolella. Minulla ero on aina 0,5C, koska gt9 sijaitsee koneen sisäpuolella ja gt1 pumpun ulkopuolella.

Poissa Trauma

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 18
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #48 : 25.01.16 - klo:21:02 »
Meillä lattialämmityssuunnitelmassa oli eri jäähtymät eri piireille. Jossain täällä oli aiemmin puhetta samasta asiasta. Tässä esim esimerkki http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6616.msg85334#msg85334

Jos sisäisen pumpun nopeutta nosti niin pystyikö yhdysputkesta huomaan koska vesi alkoi kiertämään sitä pitkin? Onko yläkerran putket betonissa vai lämmönluovutuslevyillä/kipsissä?

Kyllä näkyy, mikäli ulkoinen ja sisäinen on epäsynkassa. Oikeastaan välittömästi infrapunamittarilla, mittauskohdissa on teipit.
Yläkerran putket betonissa.

Piirien säätö oli aika hidas prosessi, käsin tunnustelemalla paluupuolten lämpötiloja sai ne aika hyvin balanssiin toisiinsa nähden.
"Leipomoissa PARI tehostaa lämmönsiirtymistä paistokseen, jonka ansiosta paistoajat nopeutuvat."

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #49 : 25.01.16 - klo:21:38 »
Kyllä näkyy, mikäli ulkoinen ja sisäinen on epäsynkassa. Oikeastaan välittömästi infrapunamittarilla, mittauskohdissa on teipit.
Yläkerran putket betonissa.

Piirien säätö oli aika hidas prosessi, käsin tunnustelemalla paluupuolten lämpötiloja sai ne aika hyvin balanssiin toisiinsa nähden.
Tuo inframittari on kyllä aika epäluotettava mittaustapa. Laita ohitusputkeen joku langallisen mittarin anturi teipaten ja vertaa sitten ohitusputken ja koneen lähtölämpöjä. Tai sitten koneen omilta kuten aikaisemmin selitin.

Poissa Trauma

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 18
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #50 : 26.01.16 - klo:09:51 »
Tuo inframittari on kyllä aika epäluotettava mittaustapa. Laita ohitusputkeen joku langallisen mittarin anturi teipaten ja vertaa sitten ohitusputken ja koneen lähtölämpöjä. Tai sitten koneen omilta kuten aikaisemmin selitin.

Teipin pitää olla oikeanlaista niin näyttää abaut saman kuin anturitaskussa olevat anturit.
Mielestäni koneen antureihin ei ole luottamista, mikäli ne eivät ole anturitaskussa. Vaikka kuinka laittaa kuparitahnaa anturin ja putken väliin ja yrittää eristää pidemmältä matkalta niin en ole niitä saanut näyttämään oikein, varsinkaan kylmäpuolella jolla suuret lämpötilaerot sisätilaan nähden.
Tekisikin mieli laittaa kaikki anturit taskuihin.
"Leipomoissa PARI tehostaa lämmönsiirtymistä paistokseen, jonka ansiosta paistoajat nopeutuvat."

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #51 : 26.01.16 - klo:18:18 »
Teipin pitää olla oikeanlaista niin näyttää abaut saman kuin anturitaskussa olevat anturit.
Mielestäni koneen antureihin ei ole luottamista, mikäli ne eivät ole anturitaskussa. Vaikka kuinka laittaa kuparitahnaa anturin ja putken väliin ja yrittää eristää pidemmältä matkalta niin en ole niitä saanut näyttämään oikein, varsinkaan kylmäpuolella jolla suuret lämpötilaerot sisätilaan nähden.
Tekisikin mieli laittaa kaikki anturit taskuihin.

Oliko tämä jo tuttu?

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6579.0
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Trauma

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 18
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #52 : 26.01.16 - klo:22:08 »
Oliko tämä jo tuttu?

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6579.0

Kiitos ei ole tullut luettua. Siinähän oli ihan mukavasti tutkittu asiaa.
"Leipomoissa PARI tehostaa lämmönsiirtymistä paistokseen, jonka ansiosta paistoajat nopeutuvat."

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #53 : 01.02.16 - klo:01:37 »
Tälläistä joskus ihmettelin aikoinaan. Jos menoveden lämpötila on vakio niin tällöin hyötysuhde kasvaa virtauksen ollessa pienempi. Kuvassa on copit sekä 5K ja 10K lämpötilaerolla. Sinänsä tämä johtaa joissain tapauksissa ainakin menoveden lämpötilan nousuun. Esim jos mlp lähtee normaalisti paluuveden ollessa 25 astetta käytiin ja tällöin menovesi olisi vaikka 30 astetta. Jos lämpötilaero olisi 10K niin mlp lähtisi käytiin kun paluuvesi olisi 25 mutta menovesi olisikin tällöin jo 35 astetta. Romuttaako tuolloin korkeampi menoveden lämpötila saavutetun hyödyn? Todennäköisesti. En tiedä onko tähän mahdollista saada vastausta ilman testaamista ja vaadittaisiinko siihen jo joku millä mitata tuotettua energiamäärää....

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 748
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #54 : 01.02.16 - klo:02:03 »
Jos nuo K5 ja K10 pitäisi lukea niin, että jos tuo K 10 vastaa hyvin tehokasta lämmitysjärjestelmää joka pystyy hävittämään sen 10 astetta. Eli lauhduttimen tilanne olisi esim tietyllä nimellisvirtaamalla ulos 35 ja takasin 25. Keskilämpö laskee ja COP nousee. Eli nuo K 5 ja K 10 olisi niinkun lämmitysjärjestelmän tehoja, tai kykyjä, jotka heijastuu juuri COP arvoon. K arvon pienentäminen taas kierron lisäyksellä johtaa tehon siirtomäärän nousuun. Seuraava vastaan panija on tilan lämmön tarve. Maksimi tehosyöppö lienee betonilaatta ilman taloa taivasalla, tai alumiiniprofiili putkitettuna. Huono lämmitysjärjestelmän viimeinen lenkki olisi siis 6-kertaisella kipsilevyllä varustettu lankkulattia ja matot lattialla. Tuolloinhan pääsee K 10 arvoon ihan minimi kierrolla. Maksimi kierto johtaa lähelle K 0-1 lukuja, eikä lämpöä siirry oikeestaan ollenkaan. Jätetään nyt varaajan järkeilyt pois kokonaan. Samalla tuollaisessa kipsilevy paperi  lankku eristys massassa täytyisi nostaa huoneen ja kierron Dt esim 20 astetta korkeammalle, jotta edes jotain alkaa siirtyä. Ja tietysti COP putoaa pohjiin, kun lauhduttimien välinen Dt kasvaa. Eli huonelämpö pitäisi laskea 0 asteeseen 35 asteen kierrolla, tai vaihtoehtoisesti kiertovesi nostaa 55 asteeseen lattialämmityksessä. Samalla saisi hienosti laitettua nuo Dt suureksi höpöttäjät oikeaan karsinaan. Eli jos lämmitysjärjestelmä tarvitsisi parannusta, niin Dt:n kasvatus lauhduttimella ei ole suinkaan ratkaisu, vaan oire. Tällä tavoinhan pyrittiin se yksi kaivot sarjassa oleva 540m lenkki ja 2 kaivoa saamaan pienellä pumpulla kuriin. Eli laskettiin toision kiertoa, jolloin Dt nousi lauhduttimella, mutta saatiin ensiön liian suuri Dt alas. Eli tehtiin 10 kW pumpusta ehkä 9 kW, tai pienempi. Sillä kaverilla oli tosin seurauksena niin huikea tulolämpö, että pumpun reaaliteho lienee pysynyt vähintään siinä normitehossaan, jollei ylikin. Ittellä on sellainen epäilys, että ensiön puolella kunnolla liian alhainen liuoskierto aiheuttaa kylmäpiirissä pahoja ongelmia. Ittellä huomasin omituista käytöstä kaasujen lämmön pomppimisena, mutta kierron palautus täysille tasoitti nykimisen. Se oli jossain Dt 6,5 asteen paikkeilla, eli alle minimivirtaaman mentiin tuolloin reilusti.
« Viimeksi muokattu: 01.02.16 - klo:08:29 kirjoittanut euroshopperi »
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 748
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #55 : 01.02.16 - klo:08:46 »
Ja pitäisi sitten erottaa tilanne, johon on saattanut jotku joutua, kun oli tuo pakkasjakso. Eli tarvehan oli sille koko laitteesta ulos saatavalle maksimi teholle, eikä niinkään optimoidulle toimintaympäristölle.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #56 : 01.02.16 - klo:09:49 »
Pumpulle palaavan kiertoveden lämpötilatkin muuttuvat, kun lähtevä on vakiona +35 C (B0 W35)

@ Δt = 5 K (Spreizung), paluun lämpötila = 35 - 5 = 30 C, ja
@ Δt = 10 K (Spreizung), paluun lämpötila = 35 - 10 = 25 C

Tuo matalampi paluun lämpötila on ilmeisesti se selitys vähän isompaan antotehoon.

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #57 : 01.02.16 - klo:10:36 »
Pojat taas unohtaa oleellisimman.

Laatta varaa, mutta täytyy olla mahdollisimman iso lämpötilaero litkun ja betonin välillä että varausta tapahtuu tehokkaasti.
Ei asteen parin korkeampi litku kuin laatan lämpötila varaa vielä oikeasti yhtään mitään.
Patteritalossa on sitten aivan eri juttu, kun varaavuutta ei ole.
Kaupan pääle tulee tuo matala litku lauduttimelle :)

Poissa rayb

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 114
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #58 : 01.02.16 - klo:19:30 »
NIBEN asentajan käsikirjassa olevia  tehotaulukkoja kun tarkastelee esim. F1245-10  osalta niin lämpötehot on
annettu lauhduttimen nimmellisvirtauksella 0.22 l/s  , ja EN14511 mukaan lauhduitindeltalla 5.

 0/35                 Teho =0.22 l/s x 4.186 x  delta 10.93 = 10.06 Kw
 
 0/35 EN14511   Teho = 0.461 l/s x4.186 x  delta      =  9.66 Kw


 0/50                 Teho = 0.22 l/s x4.186 x delta 9.19    =8.46   Kw

 0/35                  Nibellä  siis  4% parempi lämpöteho nimellisvirtaus-deltalla :-X
Nibe 1245 10 kw +2 kpl UKV 100 l sarjassa(asen.v.2011)
Ok-talo -1972 , 1-taso 160 m2 , isot 2-lasi ikkunat
Radiaattorit 16 kpl 2-putki, +Sabiana Mistral MI-IR1 kallioporaus 193 m akt.185m
(öljylämm. 3500-4000 l /v

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #59 : 01.02.16 - klo:19:56 »
NIBEN asentajan käsikirjassa olevia  tehotaulukkoja kun tarkastelee esim. F1245-10  osalta niin lämpötehot on
annettu lauhduttimen nimmellisvirtauksella 0.22 l/s  , ja EN14511 mukaan lauhduitindeltalla 5.

 0/35                 Teho =0.22 l/s x 4.186 x  delta 10.93 = 10.06 Kw
 
 0/35 EN14511   Teho = 0.461 l/s x4.186 x  delta      =  9.66 Kw


 0/50                 Teho = 0.22 l/s x4.186 x delta 9.19    =8.46   Kw

 0/35                  Nibellä  siis  4% parempi lämpöteho nimellisvirtaus-deltalla :-X

Jep mutta se mistä tuossa ei puhuta on ottoteho. Toiset tehot on ilmoitettu en255(ilman pumppuja) mukaan ja toiset en14511 mukaan.
pumput ovat 185W ja 72W. Jos nuo lasketaan vaikka 185+36W = 221 W
Antoteho 9,95kW ja ottoteho 1,98kW+221W -> 4,5cop

Tässäkin tosin täytyy muistaa se että lämmönjaon keskilämpötila on toisessa tapauksessa 32,5 astetta ja toisessa tapauksessa 30 astetta. Jotta vastaava lämmitysteho(keskilämpötila) saavutetaan sen edellyttää suuremmalla deltalla ajettaessa myös menoveden lämpötilan nostamista 2,5 asteella.  ::)


Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #60 : 01.02.16 - klo:21:01 »
NIBEN asentajan käsikirjassa olevia  tehotaulukkoja kun tarkastelee esim. F1245-10  osalta niin lämpötehot on
annettu lauhduttimen nimmellisvirtauksella 0.22 l/s  , ja EN14511 mukaan lauhduitindeltalla 5.

 0/35                 Teho =0.22 l/s x 4.186 x  delta 10.93 = 10.06 Kw
 
 0/35 EN14511   Teho = 0.461 l/s x4.186 x  delta      =  9.66 Kw


 0/50                 Teho = 0.22 l/s x4.186 x delta 9.19    =8.46   Kw

 0/35                  Nibellä  siis  4% parempi lämpöteho nimellisvirtaus-deltalla :-X
Näin se taisi Seppaantikin laskeskella. Mutta ajatelkaas miten tuon hyöysuhteen käy kun litkun lämpö alkaa siirtyä betoniin?

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 420
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Kiertopumppujen nopeus
« Vastaus #61 : 03.02.16 - klo:23:17 »
NIBEN asentajan käsikirjassa olevia  tehotaulukkoja kun tarkastelee esim. F1245-10  osalta niin lämpötehot on
annettu lauhduttimen nimmellisvirtauksella 0.22 l/s  , ja EN14511 mukaan lauhduitindeltalla 5.

 0/35                 Teho =0.22 l/s x 4.186 x  delta 10.93 = 10.06 Kw
 
 0/35 EN14511   Teho = 0.461 l/s x4.186 x  delta      =  9.66 Kw


 0/50                 Teho = 0.22 l/s x4.186 x delta 9.19    =8.46   Kw

 0/35                  Nibellä  siis  4% parempi lämpöteho nimellisvirtaus-deltalla :-X
Tarkemmin kun ajattelee, niin Nibessä tuo hitaan virtaaman hyöty on huomioitu jo tehtaalla.
Meinaan aika pieni tuo virtaus on 10kw:n koneeksi.