Vanha rautatieasema maalämpöön

[Lievestuore As.]

Kovasti olen koittanut kelata käyttökokemuksia vanhemmista, suurikokoisista taloista, jotka ovat maalämpöön siirtyneet, mutta kovin on kiven alla..

Meillä on 1928 rakennettu rautatieasema perheemme kotina. Olemme asuneet täällä viime joulukuusta mutta jo syksyllä teimme kaupat joten olemme saaneet seurata öljynkulutusta viime lämmityskauden ajan.

Talossa on lämmitettävää 990m3, neliöitä 330m2. Kiinteistöön on tehty joitain remontteja vuosien mittaan, seiniä on lisäeristetty. Lämmitysvesiputket uusittu 2010-2011.
Viime syys-kevätkaudella öljyä meni vain (!) 4500 litraa.

Lisäksi talossa olisi kaksi puuhellaa, joita emme lämmittäneet koska nuohooja ei ole käynyt kolmeen vuoteen. Joten se olisi vielä tulossa isona plussana noihin lämmityskustannuksiin ja tulee laskemaan sähkönkulutusta kun ei tartte sähköhellaa tohottaa.

Mitään 23 astetta talvella me ei lähdetä tavoittelemaan, johan siinä paatunut ok-asuja tuskastuu. Huonelämmöksi riittää 20 astetta, sitä saa piristettyä niillä helloilla päiväsaikaan. Puut tulee pelkällä työllä.

Olen saanut viisi eri tarjousta maalämmöstä, hinta vaihtelee 24-34 000. Vielä odotan tarjousta ainakin kahdesta paikkaa.

Liki kaikki ovat laskeneet tarjoukseen 2x157m kaivot, 16kw pumppu ja 500l varaaja.

Niben myyjällä oli parhaiten laskettu tarjous, vaan ei tietysti halvin.. Siinä oli kaksi erillisvaraajaa (300+200), onko se jotenkin hyvä tai huono asia?
Heillä myös hintaan kuului asennustyöt ja porausjätteen poisvienti.

Muiden tarjouksessa ei tota jätettä ole mainittu, mites paljon sellainen lysti sitten oikein kustantaa?  :-?

Edukkain tarjous tuli Vaillantilta, oli ainoa myyjä joka vaivautui käymään paikan päällä mutta tarjousta ei saatu sähköisesti vaan ruutupaperilla, niin eihän sitä nyt löydy, eikä muistikuvaa kuuluiko jäte tai edes asennustyöt siihen..Taisinpa lisäksi juuri lukea heidän jälleenmyyjänsä olevan melkoisia "velikultia"..

Hinta on kuitenkin niin suuri, että hirvittää lähteä keneltäkään tilaamaan kun ei itsellä ymmärrys riitä näihin juttuihin...joten mulle saisi vääntää rautalankaa, olkaa hyvät  

[tomppeli]

Taulukossa näyttäisi tältä:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Lievestuoreen asemarakennus. Vaihtamassa öljystä maalämpöön      41400      Lievestuore
Tulostuspäivä      01.08.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa                  Patterilämmitystalo      39400 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa                  44200 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            330 m2      23,9      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            990 m3      8,0      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            330 m2      119      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            990 m3      39,8      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      330 m2      39400 kWh      119 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      352 m2      4000 kWh      48200 kWh      137 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      352 br m2      137 ET      A luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle                  16,0 kW      tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä                  5 200 litraa      1,200 €/ltr      6 240 €      85,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä                  44200 kWh      0,130 €/kWh      5 746 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta                  43682 kWh      0,130 €/kWh      1 992 €      3,0 COP
Sähkövastuksella tuotetaan                        518 kWh      0,130 €/kWh      67 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP 44200 kWh      15322 kWh      2,88 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta                  96,6%      14804 kWh      1 925 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta            3,4%      518 kWh      67 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa            100,0%      15322 kWh      1 992 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna            4 248 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna            3 754 €

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  MÄRKÄ      SAVI      45,2 kWh/m      978 m      1,0 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu              340 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )            5,0 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )            2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            2,88 COP      45472 kWh      
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -32C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      9,1kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      10,8kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      12,5kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      14,1 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      15,8 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      17,5 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      19,2 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]16,3 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI      16,0 kW      Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka-30,5 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 763 h      31,5%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut   [ch8594]                  Konnevesi, koko vuosi=4995AP, tammikuu=797AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Porakaivojen aktiivisyvyys noin 2 x 170 metriä.

Ominaiskulutus 8,0 Wh/m3/Ap/v vaikuttaa liian pieneltä.
Riittääkö laskelmassa käytetty öljymäärä 5200 litraa /vuosi pitämään koko rakennuksen lämpöisenä?
Rakennuksen lämmitysenergian tarve olisi 39400 kWh/vuosi + Käyttöveden lämpöenergia 4800 kWh/v = 44200 kWh/vuosi.
Jos tämä lämmitysenergia on noin suurelle rakennukselle riittävä, on siihen tehty todella hyvä lämmön lisäeristys.
Olisin olettanut lämmitystarpeen olevan ainakin 10-12 Wh/m3/Ap/v (=Wattituntia/kuutiometri/Astepäivä/vuodessa).

Laskin lämmitystarpeen tilavuuden ja hirsiseinien lisäeristämisen huomioon ottaen
ja sain rakennuksen lämmitystarpeeksi 46300 kWh/vuosi + lämpimän käyttöveden tarvitsema energia 4800 kWh = 51100 kWh/vuosi.
Tämäkin niin, että oli oletettu huomattava ulkoseinämärakenteiden lisäeristäminen. Tälläkin ominaiskulutus olisi vain noin 9,4 W/Ap/m3/v.

[tomppeli]

Niben myyjällä oli parhaiten laskettu tarjous, vaan ei tietysti halvin.. Siinä oli kaksi erillisvaraajaa (300+200), onko se jotenkin hyvä tai huono asia?

Ilmeisesti yksi on tarkoitettu patteriverkon kiertovedelle ja toinen lämpimän käyttöveden tuottamiseen.

Patteriverkostoisen talon lämmitysjärjestelmään tarvitaan aina varaajatilavuutta pattereissa kiertävälle lämmitysvedelle.
Lisäksi tulee toki olla riittävästi varaajatilavuutta myöskin lämpimälle käyttövedelle.

Patteriverkostoiseen taloon soveltuu hyvin ns. tulistuslämpöpumppu, jossa on aina varaajatilavuutta sekä kiertovedelle, että lämpimälle käyttövedelle.
Tulistuslämpöpumpusta lähtee pattereille tasalämpöinen kiertovesi, samoin, kuin tavallisessa keskuslämmitysjärjestelmässäkin.

500 litrainen varaaja on liian pieni estämään pätkäkäyntiä näinkin isossa järjestelmässä.
700 - 1000 litraa olisi parempi.

[Lievestuore As.]

Hyvä, laskelma yllättikin ihan positiivisesti
Täytyy tinkaista isompaa varaajaa mukaan.

Kalliohan meillä on tässä lähellä pintaa, tontin rajalla on kallioleikkaus.
Kun foorumia lueskelee, niin ilmeisesti kaksi kaivoa on pakollinen kun on 16kw kokoinen pumppu? Miksi näin, jos kerran yhdestä syvästä kaivosta saadaan parempi lämmönkeruu?

[tomppeli]

Porarit voivat yleensä porata korkeintaan vain noin 200-240 metriin.
Kun tarvitaan näinkin paljon kaivosyvyyttä, siihen ei tavallinen porari pääse, siksi valitettavasti joudutaan tekemään kaksi kaivoa, vaikkakin se on huonompi, kuin yksi syvä.
Lisäksi kaksi kaivoa on kalliimpikin!

[seppaant]

Kun foorumia lueskelee, niin ilmeisesti kaksi kaivoa on pakollinen kun on 16kw kokoinen pumppu? Miksi näin, jos kerran yhdestä syvästä kaivosta saadaan parempi lämmönkeruu?

Jos olisi vain yksi kaivo, pitäisi sen olla vähän yli 300m syvä.
Näin syvien kaivojen poraaminen ei tahdo onnistua tavallisilta porausfirmoilta.

Mikä oli menoveden lämpötila viime talven kovilla pakkasilla?
50-55C veden tekeminen puhtaasti maalämmöllä alkaa olla nykyisten lämpöpumppujen suorituskyvyn ylärajoilla.
Jos tarvitaan kuumempaa menovettä, pitää käyttää suoraa sähköä apuna.

ATS

[hoohöö]

kannattaa muistaa että MLP:n kiertopumpunkaan teho ei mahtaisi riittää 300 metrin kaivolle, tokihan sinne voi aina jytäkämmän pumpun vaihtaa mutta ns. vakiopumput taitaa olla mitoitettu maks. rapiat 400 metrin lenkille eli noin 200m kaivolle

[tomppeli]

Tai laittaa 3-4 putkisen keräimen, jossa virtausvastus on pienempi.
Neliputkisella voidaan periaatteessa mennä jopa 400 mertriä syvään kaivoon.
Kaivon porausläpimitta pitää toki olla vastaavasti riittävän iso.

[Lievestuore As.]

Okei, eli selkisi miksei yhtä kaivoa vaan kaksi. Eihän se ongelma ole, muuten vaan kiinnosti

Meillä oli menovesi aluksi jotain 60 astetta, mutta pakkasten tultua säädettiin vähän lisää, noin 65.
Koko talvi me kikkailtiin noiden lämpöjen kanssa, kun paineet aina katosi yllättäen ja kämppä jäähtyi. Keväällä se sitten paljastui että kattilassa oli reikä.

Miehen kertomana vielä lisätietoa, että menoveden lämpötila 65-70 astetta, patteriverkoston vedenkiertoa rajoitettiin automaatti-säätöventtiilillä, joka oli maksimissaankin auki vain 30-40%.
Automaatti-venttiili sääti vedenkiertoa perustuen ulkolämpötilaan + patteriverkoston tulolämpöön (37 astetta)

 

[tomppeli]

Miehen kertomana vielä lisätietoa, että menoveden lämpötila 65-70 astetta, patteriverkoston vedenkiertoa rajoitettiin automaatti-säätöventtiilillä, joka oli maksimissaankin auki vain 30-40%.
Automaatti-venttiili sääti vedenkiertoa perustuen ulkolämpötilaan + patteriverkoston tulolämpöön (37 astetta)

Tuolla aikaisemmin jo jäsen "seppaant" kertoikin jo, että lämpöpumpusta ei saa  yli +55C -asteista patteriverkkoon menevää kiertovettä.
Jos patteriverkko kaipaa korkeampaa lämpötilaa kovimmilla pakkasilla, voidaan asiaa auttaa lisäämällä johonkin keskeiseen tilaan uusi patteri tai sitäkin helpompi tapa on vaihtaa joku / joitakin isoja yksilehtisiä pattereita kaksi tai kolmilentiseksi.

Sähkövastuksilla voidaan toki apulämmittää, mutta silloin järjestemän vuotuinen COP tosiaankin laskee.
Jos harrastamme ekologista ajattelutapaa, ei sähkövastuskäyttö kyllä oikein ole sen ideologian mukaista!

[Xargo]

Miehen kertomana vielä lisätietoa, että menoveden lämpötila 65-70 astetta, patteriverkoston vedenkiertoa rajoitettiin automaatti-säätöventtiilillä, joka oli maksimissaankin auki vain 30-40%.
Automaatti-venttiili sääti vedenkiertoa perustuen ulkolämpötilaan + patteriverkoston tulolämpöön (37 astetta)

Maalämmöllä kannattaa ajaa niin, että virtaama on maksimissaan ja sopiva lämpötila haetaan menoveden lämpötilaa muuttelemalla pyrkien siihen, että kierrossa on mahdollisimman viileää vettä. Alhainen paluuveden lämpötila on hyvä juttu.

[Lievestuore As.]

Tuolla aikaisemmin jo jäsen "seppaant" kertoikin jo, että lämpöpumpusta ei saa  yli +55C -asteista patteriverkkoon menevää kiertovettä.
Jos patteriverkko kaipaa korkeampaa lämpötilaa kovimmilla pakkasilla, voidaan asiaa auttaa lisäämällä johonkin keskeiseen tilaan uusi patteri tai sitäkin helpompi tapa on vaihtaa joku / joitakin isoja yksilehtisiä pattereita kaksi tai kolmilentiseksi.

Meillä on suurin osa isoja valurautapattereita, mutta joitain kymmeniä vuosia sitten rempatussa osassa on kaksilehtisiä pattereita. Pattereita on joka ikkunan alla, isommissa tiloissa myös vastakkaisessa kulmassa.

Eihän se sähkövastuskäyttö meistä mitenkään hyvä juttu ole, vaan ei meillä taida nyt muutakaan vaihtoehtoa olla kuin ottaa huima harppaus sinne maalämmön pariin ja kokeilla sitten miten se toimii..

Kuitenkin maalämmöllä patteriverkostossa varmaan pysyisi paremmin paineet kun vuotavalla kattilalla  
Kuvittelen että silloin myös aiempaa alhaisempi menovesi saattaa riittää kun patterit on tasaisesti lämpimät eikä välillä vedä jääkylmiksi..vai?

[Lievestuore As.]

Päädyimme nyt sitten tilaamaan Viessman Vitocal 200-G 17,2 kW pumpun, kahdella varaajalla (390 + 200) ja 2x170m kaivoilla.
Hintaa oli suolaiset 27 200 euroa.

Viessmanilla lupailee +60C menovettä, saas kattoo..

Pakko ihmetellä, ettei maalämpöfirmoille tunnu rahat kelpaavan.
Tarjouksia ei tullut kuin pari pyynnöistä huolimatta, yhdeltäkin firmalta tuli vain tarkentava kysymys (mikä on huonekorkeus) eikä sitten enää mitään muuta. Pientä skarppausta kaivattaisi  

[JPN]

Parivuotta sitten, kun itse pumpun hommasi sama oli tilanne. Kaippa kauppa käy siihen malliin, että vain ns. standarti ratkaisuihin lähdetään tarjoamaan. Senkun vain lähettää vakiotarjouksen, eikä myyjän tarvitse osata pähkäillä sen enempää :-(