Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Maalämpö 70-luvun patteritaloon?  (Luettu 5065 kertaa)

Poissa jonesi

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
Maalämpö 70-luvun patteritaloon?
« : 02.02.12 - klo:12:54 »
Kaipailisin arvon foorumilaisten asiantuntemusta. Olen jo pitkään miettinyt mikä lämmitysmuoto talooni olisi vähiten huono (hyviähän ratkaisuja ei ole koska kaikki maksaa  ;) ) ja olen nyt kallistumassa maalämpöön...
 
Taustatietoja:
Talo Tampereen kupeessa, 1976 rakennettu 1-kerroksinen tiilivuorattu puurunkotalo tasamaalla. Kok.pinta-ala 136m2, tilavuus 390m3, sisälämpötila +21, asukkaita 2+2, suihkussa käydään maltillisesti eli lämpimän veden kulutus hyvinkin kohtuullista.
 
Nykyinen lämmitysmuoto öljy + vesipatterit (1-lehtiset). Lisäksi asennettu ILP 2007. Ei takkaa (vanha avotakka pelkkä koriste).
Ennen ILPiä öljynkulutus ~2100l, ILPin jälkeen 1100-1300l + lämmityssähköä ILPiin 3000-4000kWh (isommat luvut kaksi edellistä talvea, pienemmät sitä aikaisemmat talvet jotka olivat paljon leudompia).
 
Tilannetta vähän mutkistaa se että ILPin asennuksen aikaan asensin myös ilmanvaihtojärjestelmän (koneena Enervent Pingvin 80). Entinen oli painovoimainen joka ei toiminut ollenkaan koska matala talo + vain 2 hormia/putkea ulos. IV-koneessa ei ole ilman esilämmitystä ollenkaan, eikä sitä ole edes kaivattukaan, nytkin -26 ulkoa ja sisälle lämmönsiirtimen jälkeen +15 :)
 
Niin, olen pohtinut maalämpöä ja luonnollisesti mikä pumpputyyppi + kokoluokka olisi toimivin. Tilannetta mutkistaa se että voisin saada sukulaisen kautta eräitä vaihtoventtiilikoneita (esim. Nibe) edullisemmin, joten ihan puolueeton valintani ei varmaan tule olemaan. Toisaalta olen täältä kirjoituksista saanut sen käsityksen että tulistuspumppu voisi toimia tällaisissa kohteissa paremmin mutta toisiko se oikeasti korkeammalle hinnalle katetta? Entä olisiko tässä tapauksessa mitään järkeä hankkia invertterikonetta, Nibellä käsittääkseni on niitäkin joten voisin saada senkin vähän edullisemmin? Mikälaisia/kokoisia varaajasäiliöitä kannattaisi miettiä näissä ratkaisuissa? Periaatteessa tilaa pitäisi olla reilummallekin varaajasäiliölle kun heivaan 3000l öljysäiliön sisältä pihalle, tosin oviaukon leveys on sitten se seuraava rajoitus.
 
Muuttuisiko tilanne merkittävästi jos vaihtaisin vesipatterit uudempiin monilehtisiin välipelleillä (saisin niitäkin edullisemmin, kuten kaikkia muitakin putkiosia), jolloin menoveden lämpötilavaatimus putoasi varmaan radikaalistikin? Tällä hetkellä menoveden lämpötila pattereille esim. -24 ulkona tilanteessa (ILP off) on +50 (paluu +46) -> mitoituslämpö taitaa siten olla +65 jos pattereita ei vaihda ja vaihdon jälkeen laskiskelin että +45 (paluu ~35-40?) riittäisi tuomaan saman lämmitystehon. Ainakin pumppu toimisi tällöin paremmalla hyötysuhteella mutta jos sijoitan ~2500e pattereihin niin saanko rahaani missään järkevässä ajassa takaisin?
 
Näiden lisäksi olisi hyvä saada jotain käsitystä lämpökaivon syvyydestä, itse arvioin että joku 170m voisi olla tarpeen? Pihallani on vanha rengaskaivo ~20m päässä aiotusta lämpökaivopaikasta ja sinne tulee vesi n. 3m maanpinnasta (~5,5m syvä, kallio on tuossa vastassa) joten voisin kuvitella että lämpökaivoonkin tulisi vesi.
 
Niin ja sitten vankkoja vinkkejä miten käytännössä kannattaisi edetä? Tuo pumpun + tarvikkeiden omatoiminen hankkiminen rajoittaa maalämpöfirmojen kiinnostusta projektiini niin onko vinkkejä Pirkanmaan seudulta mistä kannattaisi pyytää tarjouksia suunnittelusta, porauksesta + asennuksesta? En koe sitä ongelmaksi että teettäisin kaikki hommat eri tekijöillä. Voin ottaa sen riskin että en pystyisi hoitamaan esim. takuujuttuja yhden toimijan kautta, ne pitää sitten vain selvittää tapauskohtaisesti.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 614
  • Vanha pieru!
Re: Maalämpö 70-luvun patteritaloon?
« Vastaus #1 : 02.02.12 - klo:13:43 »
Laitoin antamasi arvot taulukkoon.
Nostin ilmanvaihdon takia polttoöljyn keskimääräisen vuosikulutusarvion lukemaan 2400 ltr/vuosi. Tällä kulutuasarviolla saavutetaan aika tyypillisen 1970 -luvun tuvan keskikulutus. (Noin 30 Wh/m2/Ap/v ja noin 10 Wh/m3/Ap/v)
Näyttäisi tältä:

MAALÄMMITYSLASKELMA                  
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                  
Omakotitalo ”jonesi”                  
Tampereella                  
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla.                  Tulostuspäivä            02.02.2012      
Vuotuinen rakennusten lämmitystarve            16 400 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m2)      136 m2      26,8      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m3)      390 m3      9,3      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2      136 m2      121      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3      390 m3      42,1      kWh/m3/v
Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      1000 kWh/p      4 000 kWh
Rakennusten + lämpimän  käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa            20 400 kWh      
Sen tuottamiseen kuluisi lämmitysöljyä            2 400 litraa      
- Jos öljyn litrahinta hinta on            1,180 €      
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa            2 832 €      
- Jos sähkön kWh hinta on            0,120 €      
Lämmittäminen pelkästään suorasähköllä maksaisi vuodessa            2 448 €      
- Pumpun COP -arvoksi valittu lämmityskäytöllä            3,2 COP      
- Pumpun COP -arvoksi valittu lämpimän käyttöveden tuottamiseen            2,6 COP      
- Pumpun COP -arvoksi saadaan laskemalla koko vuoden arvo            3,06 COP      
* Käyttöveden lämmittämiseen pumppu kuluttaa vuodessa            1 538 kWh      
* Talon lämmittäminen lämpöpumpulla kuluttaisi sähköä vuodessa            5 125 kWh      
* Täystehoisen lämpöpumpun sähkön kokonaiskulutus vuodessa olisi            6 663 kWh      
Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi vuodessa            800 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella öljylämpöön verrattuna            2 032 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella suorasähköön verrattuna            1 648 €      
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu            140 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu (oC)            5,7 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)            2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            24 059 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)            Riittävä.      
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -20C -lämpötilalla            7,0kW      
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla            7,9 kW      
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla            8,9 kW      
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -35C -lämpötilalla            9,8 kW      
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -40C -lämpötilalla            10,8 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI            9,0 kW      
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka            -30,7 C
     
Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti.                  
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman lisälämmönlähdettä.                   
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                   
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                  
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 267 h      
Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on            25,9%      
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)            4502 AP      
Laskennassa käytetty tammikuun Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)            734 AP      
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!                  
            
...
Pumpun COP -arvoa ei voi patteritalossa valita pumppumerkkien mainoksista huolimatta edellä olevaa korkeammaksi.
Olisi hyvä, jos voit suurentaa niitä nykyisiä pattereita. Silloin alenisi lähtevän kiertoveden lämpötila ja COP paranisi hiukan.
Tulistuspumppu riittävän isolla varaajalla olisi kieltämättä toimiva ja samalla helpoin ja vaivattomin ratkaisu.
Jos kuitenkin sinulla on suhteita vv -koneiden kauppiaisiin, on sekin toki otettava huomioon. Kokonaisuus ratkaisee!

Poissa saimaanranta

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 272
  • Thermia 8kw, 155m kaivo,145 neliötä lattialämmitys
Re: Maalämpö 70-luvun patteritaloon?
« Vastaus #2 : 02.02.12 - klo:17:05 »
Tomppeli
Eikös tuo kaivo ole hiukan matala? Kun 8kw pumpulle 160m suosittelevat......

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 614
  • Vanha pieru!
Re: Maalämpö 70-luvun patteritaloon?
« Vastaus #3 : 02.02.12 - klo:22:39 »
Tampereen alueelle tuo voisi riittää, mutta olen kanssasi samaa mieltä, kaivoon kannattaa satsata, liian syviä kaivoja ei ole.
Kannatan sitä ajatusta, että kaiken varalta porataan hiukan enemmän, kuin laskelmat antavat.