Ottoteho

[Hannes]

Seurailin oman ja muiden tiedonkeruutaulukoiden ottotehoja (kulutus jaettuna käyntitunneilla). Ihmetystä herätti se että kylmimmän ajan n. 2,2 kwh (8kwh pumput) ottoteho nousee lähemmäs kolmea kesään tultaessa. Käyttöveden suhteellisella kohoamisella ei voi tätä täysin mielestäni selittää, koska kun seurasin esim. omaa pumpun sykäysmittaria lämpöisintä käyttövettä tehtäessä sain useamman testin perusteella hetkelliseksi ottotehoksi muistaakseni 2,3 kwh. Täytyypä vielä kotona tsekta montako kertaa valo välkähtää / kauanko 10 välkähdykseen menee kun kompura ei ole päällä.

[tomppeli]

Tulee tässä mieleen pari syytä, miksi kesäajan ottoteho näyttää suuremmalta.

1. Kulutus jaettuna käyttötunneilla laskee mukaan myöskin pumpun ottaman "joutokäyntitehon", eli mukaan tulee ohjainyksikön ottama kulutus, joka sinänsä on pieni, mutta tässä se näyttelee jonkinlaista osaa, koska käyntikertojen välit voivat olla pitkiäkin.

2. Vaihtoventtiilikone tekee käyttöveden korkeammalla lauhdutuslämpötilalla, kuin esimerkiksi lattiaan menevän kiertoveden. Korkeammalla lauhdutuslämpötilalla kompressorin ottoteho on aina suurempi korkeamman vastapaineen takia.

[Matias]

Meillä kesäaikana kompressorin virta on n 5,5A kun se talviaikaan on 4,5A:n paikkeilla.
Luulisin sen johtuvan korkeammasta lauhtumislämpötilasta,kesällä +50 astetta ja talvella jossain +30---+45 välillä.
Keruuneste on yli 10  astetta lämpimämpää kuin alimmillaan talvella joten hyötysuhteen pitäisi olla myös korkeampi kuin talviaikaan.

[justus01]

Kompressorituntia kohden kulutus kasvaa yllämainittujen lisäksi myös sen takia, että kiertovesipumpun ja muun 24h kulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta kasvaa.

Esimerkkilaskelma (60w hatusta vedetty arvo):
Kesällä vuorokausi kulutus 60w*24h + 2300w*1h, josta saadaan kulutus 3,73kWh kompressorituntia kohti.
Talvella vuorokausi kuluts 60w*24h + 2300w*12h, josta saadaan kulutus 2,42kWh kompressorituntia kohti.

[sailor]

Nykyisillä kesäasetuksilla 38-48 astetta kompressori vie melkein 7kW käyntijakson loppusekunneilla. Talvella 23-30 asteen välissä kompura vie loppusekunneilla 6,3kW ja käynnistyessä jotain 5,7kW.

Tämä siis johtuu pelkästään lauhtumispaineen kasvusta.

Jani

[seppaant]

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=6306039.jpg][IMG]http://i6.aijaa.com/b/00100/6306039.jpg[/IMG][/url]

Näin minulla muuttuu ottoteho lauhtumislämpötilan funktiona kaivosta tulevan nesteen lämpötilan ollessa +5C.
Kuvassa myös valmistajan antamat ottotehot 35 ja 50C lämpötiloissa kaivolämpötilalla 0C.

Tässä nähdään jälleen selvästi kuinka valmistajien antamat ottotehot ovat salvästi pienempiä kuin todelliset mitatut tehot.
Ero olisi vieläkin suurempi, jos mittaukseni olisi tehty 0C:ssa.

ATS

[Hannes]

Nyt pikaisesti katsoin miten vilkkaasti imp-valo vilkkuu kun kompura ei ole päällä. Näytti paranin otoksen perusteella melko tarkasti vilkahtavan 33 sek välein.

Kymmeneen menee siis 330 sekkaa.

Siis jos 10:een vilkkuun kuluu aikaa 330 s ja kerroin on 1000, on teho
P = 3600*10/(330*1000)
 = 0,109 kwh

Eli siis reippaasti enemmän kun toi 60 w, jos nyt laskin oikein ...

[justus01]

Aika iso ero, 22-23%.

Sinulla on  varmaan mittauksissa mukana kiertovesipumput ja ohjaukset? Montako kiertovesipumppua? Onhan kyseessä mitattu (ei laskettu) hetkellinen ottoteho kompressorin pyöriessä?

Miten valmistaja ilmoittaa?
Onko valmistajan lukemassa kv-pumput mukana?
Jos on niin millä nopeudella?

Kv-pumpuistahan tulee herkästi 200-300w lisää. Kv-pumppuja lienee talosta, pumpusta, lämmönjaosta, sähkömiehestä ja putkimiehestä riippuen 2-4 kpl pumpun kanssa samassa syötössä.

[Hannes]

Aika iso ero, 22-23%.

Sinulla on  varmaan mittauksissa mukana kiertovesipumput ja ohjaukset? Montako kiertovesipumppua? Onhan kyseessä mitattu (ei laskettu) hetkellinen ottoteho kompressorin pyöriessä?

Miten valmistaja ilmoittaa?
Onko valmistajan lukemassa kv-pumput mukana?
Jos on niin millä nopeudella?

Kv-pumpuistahan tulee herkästi 200-300w lisää. Kv-pumppuja lienee talosta, pumpusta, lämmönjaosta, sähkömiehestä ja putkimiehestä riippuen 2-4 kpl pumpun kanssa samassa syötössä.

Ulkokierron ei pitäisi pyöriä, mutta lattiassahan kiertää koko ajan. Tosin käsittääkseni sielläkin vain yksi pumppu, ei montaa.

[Hannes]

Jos viime kuussa meni 359 kwh ja kompura kävi 133 tuntia, eli ottoteho n. 2,7 kwh.

Jos lasketaan paljonko tossa on tyhjäkäyntiä 720 h - 133 h = 587 h * 0,11 kwh = n. 65 kwh

Tämä kun otetaan pois tosta 2,7 ottotehosta = 65 kwh / 133 h = n. 0,49

2,7 kwh - 0,49 kwh = 2,31 kwh, eli suurin piirtein se mitä ottotehon pitäisikin ... tai no vähän enemmän.

[justus01]

Aika iso ero, 22-23%.

Sinulla on  varmaan mittauksissa mukana kiertovesipumput ja ohjaukset? Montako kiertovesipumppua? Onhan kyseessä mitattu (ei laskettu) hetkellinen ottoteho kompressorin pyöriessä?

Miten valmistaja ilmoittaa?
Onko valmistajan lukemassa kv-pumput mukana?
Jos on niin millä nopeudella?

Kv-pumpuistahan tulee herkästi 200-300w lisää. Kv-pumppuja lienee talosta, pumpusta, lämmönjaosta, sähkömiehestä ja putkimiehestä riippuen 2-4 kpl pumpun kanssa samassa syötössä.

Ulkokierron ei pitäisi pyöriä, mutta lattiassahan kiertää koko ajan. Tosin käsittääkseni sielläkin vain yksi pumppu, ei montaa.

Mikäli valmistajan ilmoittamassa lukemassa ei ole ulkokierron pumppua mukana, niin silloin senkin ottoteho pitää erikseen huomioida. Ulkokierron pumpullekin on eri nopeuksia/tehoja, joten sen kulutuskaan ei ole välttämättä sitä mitä valmistaja on käyttänyt tehoa ilmoittaessaan.
Käsittääkseni joillakin on 2-piirinen lämmönjako 2 eri pumpulla, lisäksi joillakin saattaa olla kiertovesipumppu lämpimän käyttövedelle kierrätykselle ja IVK:n patterille. Jos nuo kaikki on MLP:n syötöltä otettu niin kertyyhän siinä jokunen wattitunti ylimääräistä.

Nibe ei taida ottotehoa ilmoittaessaan huomioida mitenkään kiertovesipumpun ottotehoa. Ainakin COP ilmoitetaan ilman tuota ja otto/anto antaa saman kuin COP. Joten jos haluat laskea ottotehon samalla periaatteella kuin Nibe on sen ilmoittanut niin kaava menisi näin.

(kokonaiskulutus(kWh)-(kv-pumpunteho(kW)*kaikki tunnit(h))/kompressorin tunnit(h)

Tulos olisi 2.104 kW.

Pääasia on kuitenkin, että lämmintä riittää ja sähkölasku on pieni. 8-)

[niperox]

Jos keruupiirin lämpö nousee esim. 10k kesällä, niin luonnollisesti myös myös kompressorin ottoteho kasvaa. Ei tuosta pidä hätääntyä, enemmän se antoteho kasvaa.

[Hannes]

Jos keruupiirin lämpö nousee esim. 10k kesällä, niin luonnollisesti myös myös kompressorin ottoteho kasvaa. Ei tuosta pidä hätääntyä, enemmän se antoteho kasvaa.

Kentässä jos on letkut niin näin juuri. Kaivoissa ei lämpötila kauheesti nouse kesälläkään.

[niperox]

Totta, kaivossahan ei lämpötilaeroja juuri ole.
Maapiirissä nuo erot voivat olla suuret.

Tässä myös mielenkiintoinen kuva, kuinka keruupiirin lämpötila vaikuttaa otto/antotehoon.

[Matias]

Maapiirissä nuo erot voivat olla suuret

Isot on,meillä pintaputkistossa kiertävä neste on n 10 astetta lämpimämpää kuin talvella.

[Hannes]

Totta, kaivossahan ei lämpötilaeroja juuri ole.
Maapiirissä nuo erot voivat olla suuret.

Tässä myös mielenkiintoinen kuva, kuinka keruupiirin lämpötila vaikuttaa otto/antotehoon.

Nyt tuli ottotehohuiput, eli 3,9 kw / h. No pelkkää käyttövettä tehtiin, vaikka sisäkierto onkin ollut koko ajan päällä. Käyttövettä tehtiin se 45 tuntia (niin ja tunnin legionellan lämmitys).

Kun tutkiskelin hieman sisääntulevan nesteen lämpötiloja, lämmintä käyttövettä tehtäessä, huomasin että alle 6 asteen ei mennyt missään vaiheessa (vaikka kaivo). Muutenkin uskon että antotehokin ollut kova koska käyttövettä on mennyt varmasti enemmän kun ollaan koko perhe oltu koko kuu kotona. Lämmintä vettä on kuitenkin tehty kohtuullisen vähän aikaa (noin 10 - 15 % vähemmän kuin yleensä).

ps. oli muuten pumppu ottanut yli 150 kwh vähemmän kuin viime vuonna heinäkuussa. Silloin olikin ulkokierto koko ajan päällä, eli ei varmaan selity ihan kokonaan tämän vuoden kuumemmalla heinäkuulla.