Onko halkaisijalla merkitystä, kun parhaan tarjouksen toistaiseksi antanut firma A tarjoaa 5 tuuman reikää (125 mm), kun muilla on ollut 165 mm.

Firma A:n mukaan hyötysuhde olisi kaksiputkisella ratkaisulla paras tuolla 5 tuuman reiällä, kun taas kaikilla Poratekiin kuuluvilla firmoilla kehittämänsä normikaivo on jostain syystä min. 130 mm, kaikilla, joilta olen kysynyt 165 mm.

Ottakaapa kantaa, kysymys ei liene osaavalle vaikea.

Hiukan täsmennystä reikäkokoon.
125 mm:n kokoista porareikää ei todennäköisesti poraa Suomessa yksikään porausliike, muuta kuin ns. pintaeristysporauksessa, missä porataan 115 mm:n reiän muoviselle 125 mm:n muoviselle eristysputkelle aloitusreikää.Tämä koskee siis vesikaivojen porausta.

Yleisin reikäkoko lämpökaivoissa on 140 mm kallioon, silloin kun porakruunu on uusi ja kulumaton.
Tähän reikäkokoon mahtuu 2 tai 3 lämmönkeruuputkea, eli valtaosa markkinoilla olevien lämpöpumppujen putkitarpeesta.
165 mm:n porareikää tarvitsee välttämättä ainoastaan Ekowellin lämpöpumppu, missä käytetään 4 lämmönkeruuputkea.
Paljon on kinattu siitä, mistä saadaan suurin hyöty
lämpökaivolle, suuresta reikäkoosta vai siitä, että vedentulo on erittäin runsas lämpökaivoon.
Itse olen sitä mieltä, että mitä suurempi on vedentulo ja jos vettä vielä käytetään runsaasti, eli pumpataan pois lämpökaivosta, siitä saadaan lämpökaivolle paras hyötysuhde.

alan_mies kirjoitti: "Porareita kannattaa kilpailuttaa, merkittävimmät erot ovat tosin muussa kuin kallion porauksessa, eli putkitettavassa osuudessa ja putkien asennuksessa."

Mielestäni nimenomaan lämpökaivon porauksessa kannattaa huomioida seuraavat asiat:

Mitoitus on oikea, eli ei porata liian matalaa eikä taas toisaalta liian syvää reikää.

Lämpökaivoon kannattaa tehdä pintavesieristys yhtä hyvin kuin vesikaivoonkin. Perusteluna on se, että monessa paikassa, missä on paksu maakerros, on kallion pinnassa ruosteista vettä. Jos tämä ruostevesi pääsee porareikään, kertyy ajanoloon lämmönkeruuputkien ulkopintaan usein monen millimetrin paksuinen ruostekerros, mikä osaltaan estää tehokkaan lämmönsiirron keruunesteeseen.

Pintavesieristykseen liittyen pitää käyttää myös ehdottomasti muoviputkea teräsputken sisällä. Tämä siksi, ettei lämmönkeruuputkia pilata asennettaessa reikään, eli yleensä rälläkällä katkaistun teräsputken reuna toimii terävän veitsen tavoin, eli vuolee siivua keruuputkien ulkopinnasta.

Porareiän tehokas puhdistus on myös välttämätöntä, sillä esim. 200 metrin porareikään voi kertyä metrikaupalla porausjätettä, jos puhdistusta ei tehdä, tai se tehdään huonosti.

Jos lämpökaivo jää porattaessa kuivaksi, kannattaa myös lämpökaivo painehalkaista, sillä mitä paremmin vesi liikkuu porareiässä, sitä parempi on reiän lämmöntuotto.

Valitettavan moni lämpökaivon tilaaja tuijottaa pelkästään halpaa poraushintaa, halpaa putkituksen hintaa ja vähät välittää/ tietää/ ymmärtää  työn laadusta.

Muutamia kommentteja edelliseen kirjoitukseen.

Kyllä porausliikkeistä saa melko hyvän kuvan, kun lukee niiden nettisivuja tai esitteitä. Lopullisen kuvan saa, kun soittaa ja kyselee useammalta yritykseltä samat asiat.

Tuo painehalkaisuasia on mielenkiintoinen. Yritykset, joilla itsellään on painehalkaisuun tarvittava paineauto, tekevät mieluimmin näitä halkaisuita kun ne yritykset, jotka vuokraavat em. kalustoa.
Kukaan ei muuten ole esittänyt mitään todella negatiivista painehalkaisusta, mutta sen tekemistä on perusteltu useinkin.

Missä osin pystyy säästämään viisisatasen ja kuinka usein maalämpöprojektissa?

Nimimerkki " MOT" kirjoitti porareiän puhdistuksesta. Nämä hinnaltaan "halvemmat" porausliikkeet tekevät puhdistuksen huonosti, tämän kuulee useinkin, ainakin naapureilta.
Onko sitten säästöä, jos poraushinnassa säästää sen viisisatasen, mutta porareikää onkin 200 metrin lämpökaivossa jopa 10 metriä vähemmän käytössä kuin on laskutettu??
Eli porattu reikä on täyttynyt porausjätteestä.
Tähän vaikuttaa myös kallion laatu hyvin paljon.

Samalla porausliike säästää siltä osin myös putkituksen osuudelta putkikustannuksen ja liuoskustannuksen!

Kannattaa kiinnittää huomiota myös tähän maaosuuden putkitukseen.
Porausliike, joka käyttää pelkkää teräsputkea, pystyy hinnoittelemaan työn tältä osin halvemmaksi kun yritys, mikä tekee eristystyön käyttäen muoviputkea.

Kannattaa siis vertailla porausliikkeitä ja kiinnittää huomiota, mitä annetuilla hinnoilla saa vastikkeeksi.

On mielestäni hyvinkin helppo päätellä nimenomaan porauksen hinnoittelusta myös työn laatu.
Mitä halvempi hinta, todennäköisesti jossain pihistetään, yleensä juuri porareiän puhdistuksessa.
Moniko porausliike koepumppaa lämpökaivot ns. Mammut-pumpulla?? Sanoisin, hyvin harva liike, koska juuri tästä aiheutuu lisäkuluja.

Voit todellakin säästää valitsemalla hyvän ja luotettavan porausliikkeen, mutta voit joutua maksamaan turhasta, kun valitset väärin.

Kyllä porausliikkeiden nettisivut jotain osviittaa antavat yrityksestä, luepa vaikka foorumin sponsorin kotisivut ja vertaile sitten  muihin!!

Vielä muutama selvennys.

alan_mies kirjoitti:"En edelleenkään usko, että vapaassa markkinataloudessa palvelu hinnoitellaan yksin kustannusten mukaan, eli että kallein oli paras, halvin huonoin."

Kyllä kustannukset ovat varmasti suurin tekijä, kun palveluita hinnoitellaan. Yrityksen haalima kova kate on toinen hinnoittelun peruste.
Ei kallein välttämättä ole paras, eikä halvin huonoin, mutta kylläkin suuntaa antava.

Sitten mielipide "normilämpökaivosta":
alan_mies kirjoitti:

"Poratekin normilämpökaivo -standardi on varmaankin yksi jokseenkin luotettava, ainakin minimitason laadun mittari."

Kyseessä on nimenomaan minimitason lämpökaivo.

Kun lukee Poratekin sivuilta 15 kohtaa, miten lämpökaivo pitäisi tehdä, osuu silmään muutama mielenkiintoinen asia.

Kohta 9. ??

Miksi lämpökaivon vettä ei saisi käyttää talousvetenä?
Vastausta ei anneta Poratekin taholta, mutta ahneus paistaa liikaa läpi kiellosta.
Halu tehdä kaksi kaivoa!!

Kohta 12.?

Miksi ei käytetä painehalkaisua vedentulon lisäämiseksi?

Poratekille on tärkeämpää mitoitella putket kuin saada vettä lämpökaivoon.

Putkitusasia on mielenkiintoinen. Välillä muoviputken seinän paksuus on 5 mm, välillä 6,2 mm.

Ilmeisesti Poratekin jäsenliikkeet eivät käytä muoviputkea pintavesien eristämiseen lainkaan teräsputken sisällä.

Eli johtopäätös: "normilämpökaivon" teko-ohjeet ovat todella minimitasoa.

Edelleen minulle on epäselvää se mikä on kaivon optimihalkaisija kahdelle 40 mm liuosputkelle.

Asiasta on kuulemma tehty Ruotsissa tutkimus viime vuonna (tulos:  pienempi on parempi) ja siellä ollaan kuulopuheiden mukaan siirtymässä jopa 90 mm reikään.

Googlettelun tuloksena löysin yhden putken/porakaivon jäätymisestä tehdyn tutkimuksen vuodelta 2004:
http://epubl.ltu.se/1402-1617/2005/070/LTU-EX-05070-SE.pdf

Tässä mainittiin halkaisijasta, että vanhemmat kaivot ovat 115 mm ja uudemmat 140 mm ja nyt ollaan palaamassa 115 mm halkaisijaan.

Toinen tutkimus kaivon mittaamisesta:
http://www.energy.kth.se/proj/projects/energibrunnar/www/reports/Characterization%20and%20Temperature%20Measurement%20Techniques%20of%20Energy%20Wells%20for%20Heat%20Pumps%20-%20Jose%20Acuna.pdf

The thermal resistance of two boreholes with different radius but, identical BHEs, identical thermal and ground water conditions, would be lower in the borehole with lower diameter. This is because the values of the logarithmic temperature distribution associated with radial conduction become lower since the BHE pipes sit closer to the borehole wall.

Itse olen pähkäillyt
1. lämmönjohtavuutta:
Veden lämmönjohtavuus 0,6 W/mK
Jään lämmönjohtavuus 2,2 W/mK
Graniitin lämmönjohtavuus 2,1-4,1 W/mK (riippuu graniitin laadusta)

Johtopäätös 1: Vesi toimii eristeenä kallion lämmönjohtavuuden ollessa 3,5-6,8 kertainen veteen nähden. (Toivottavasti se vesi ei seiso paikallaan, vaan reiässä on virtausta.)

Johtopäätös 2: Toisaalta jäätynyt reikä (mikäli taklataan jään laajenemisesta aiheutuvat ongelmat => tehdään pienempi reikä) siirtää tehokkaammin kallion lämmön keruuputkeen, mutta jää on aina pakkasen puolella...

2. Lämpökapasiteettia (=lämmönvarauskyky)
Veden lämpökapasiteetti 4,1855 kJ/kg K
Veden ominaispaino 1000 kg/m3
=> lämpökapasiteetti  4185,5 kJ/m3 K
Graniitin lämpökapasiteetti 0,775 kJ/kg K  (riippuu graniitin laadusta)
Graniitin ominaispaino 2630 kg/m3  (riippuu graniitin laadusta)
=> lämpökapasiteetti 2112 kJ/m3 K

Johtopäätös: Reiässä olevan veden lämmönvarauskyky on 2 kertainen vastaavan graniittipatsaan lämmönvarauskykyyn nähden

3. kaivon ulkosinän pinta-alaa (=lämmönluovutuspinta-ala) suhteessa kaivon tilavuuteen
halkaisija ! tilavuus ! vaipan pinta-ala ! suhdeluku
115 mm - 10,4 l/m - 0,36 m2/m - 28,75 l/m2
140 mm - 15,4 l/m - 0,44 m2/m - 35,00 l/m2
165 mm - 21,4 l/m - 0,52 m2/m - 41,25 l/m2

Johtopäätös: 115 mm kaivo lämpiää ennalleen 1,4 kertaa nopeammin kuin 165 mm kaivo

5. ja sitten vielä:
Suurihalkaisijainen kaivo todennäköisesti osuu useampaan halkeamaan => parempi virtaus

Mutta suurihalkaisijaisessa kaivossa liuosputket ovat kauempana kallioseinästä. Voiko tämän korjata vinoporauksella?

Vinoporaus taas ei yllä yhtä syvälle ja kaivon alapään lämpötila ei ole tällöin maksimoitu.

Suurempihalkaisijaisesta kaivosta saa enemmän kasteluvettä (jos veden pinta ei ole yli 10 metrin syvyydessä)

Vähän pyörällä päästä

Tulipa pta:lta asia tekstiä, olen täysin samaa mieltä

Lämmön johtumista voisi parantaa täyttämällä kaivo esimerkiksi kvartsihiekalla. Onko kellään teistä tästä käytännön kokemusta? Tuon edellisenlinkin mukaan Jenkkilässä näin tehdään yleisesti.

Ja sitten vaan sormet ristiin ja toivomaan, ettei mahd. jäätyminen murra putkea. Maapiirin Korjaaminen lienee mahdotonta  

Vaikka et halunnutkaan MUTUa, olisiko lopputulema (ilman kvartsia) tutkumuksesi jälkeen (kaivossa, jossa ei virtausta):
 - Jos MLP käyttö-syklit yleensa "lyhyitä", iso reikä parempi (aika liaarisesti veden tilavuuden mukaan / halkaisijan neliössä) (vedessä enemmän energiaa)
- Jos MLP käyttö-syklit "pitkiä", pieni reikä parempi (johtuminen kalliosta parempaa)
- Jos lepoaika lyhyt, pieni reikä parempi (vesi palautuu kallion lämpöön nopeammin)

Lyhyt kayttösykli ja pidempi lepoaika onkin sitten = pidempi kaivo (joka selittäisi mainitsemasi ruotti-tutkimuksen isn halkaisijan "alimitoituskaivot")?

Meillä "normaali" halk. 174m/167m, kallo kvartsia (3.5m maata / 6m suojaputkea), ei juurikaan veden tuottoa poratessa (huom! uusi reikä, arvot kesäkuulta):
 - Ens. 15min näyttävät tulevan vedestä (pudotus n. 0.3C/h)
 - Sitten selkeä askelmainen pudotus n. 1.5C (kesäkuussa) / 1.4C (elokuussa) (mol. menossa ja paluussa)
 - "Kalliolämpö"-vaiheessa pudotusta alussa nopeampaa, sitten hidastuu....



Koska jäätyminen ongelma vain loppu-talvella   kerrankin "pienempi parempi" ?  :-/

Veli ruåtsalainen on tehnyt simuloinnin:
http://www.accio.se/borrdim_eng.pdf

och samma på svenska:
http://www.accio.se/borrdim.pdf

Tuo osoittaisi pienemmän reiän olevan isoa parempi. Siis täysin päinvastoin kuin tämä Luulajan teknillisen yliopiston professori Bo Nordell sivulla 13 väittää: http://www.siki.se/downloads/borrhal.pdf

Nordellin esityksen kaava kertoo 165 mm reiän tuottavan 5% enemmän tehoa kuin 115 mm reikä.

Tämä keskustelu tuli meikäläisittäin kreivin aikaan vastaan! Meillä porataan ylihuomenna 16-senttinen reikä, johon tulee 3 putkea. Lämpökaivon lisäksi oltiin suunniteltu erillistä rengaskaivoa pihakaivoksi, kun olen aiemmin lukenut, että lämpökaivon vettä ei saisi pumpata pois.

Soittelin kaivonporaajalle, joka kertoi, että missään tapauksessa lämpökaivon käyttämisestä pihakaivona ei ole mitään haittaa, vaan päin vastoin - kuten täälläkin on kerrottu.

Keskiviikkona katsotaan nyt sitten, kuinka korkealle vesi nousee kaivossa ja ratkotaan sitten, tuleeko pumppu ottoletkulla, vai uppopumppu n. 30 metrin syvyyteen. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa hinta tosin on melko liki rengaskaivon hintoja, mutta turha kuitenkin kahta kaivoa on tehdä, jos yhdellä selviää...

On kuulemma ihan normaali ratkaisu, että lämpökaivoon laitetaan 3 tuuman uppopummpu. Meillä tosin riittänee imuletku, koska kaivon tuotto oli vaivaiset 10 kuutiota tunnissa... 155 metriin porattiin - syvemmälle ei mennyt. Kaivon tuotto kuitenkin takaa sen, että tuon syvyyden pitäisi riittää. Riittävä tehollinen syvyys olisi ollut 145 metriä.

Vielä en ole ehtinyt käydä tutkailemassa kuinka korkealle veden pinta on noussut. Huomenna sitten.

En huolehtisi niinkään reiän halkaisijasta, kuin syvyydestä.