Tulistus vai ei?

[mets80]

                                        
Olen harkitsemassa öljystä maalämpöön siirtymisatä. Muutaman viikon tutustumisen ja tarjouspyyntöjen (niidenkin saaminen työlästä) jälkeen pää on sekaisin kuin...

Nyt muutaman myyjän kanssa keskusteltuani tällähetkellä suurin kysymys liittyy käyttöveden tuottamistapaan. Thermia-myyjä totesi "tulistuksen" olevan vanhaa tekniikkaa, jonka ovat jo hylänneet. Onko tällä kysymyksellä mielestänne millainen painoarvo pumpun valinnassa?

Thermia tarjosi järjestelmän ilman puskurivaraajaa. Mietityttää "lämmityskatkot" patterisysteemisessä talossa, jossa teini-ikäiset suihkuttelee jonninverran.

[Roori]

Kuulostaa yht'äkkiseltään sun thermian myyjäsi kuuluvan siihen kategoriaan joka "ensin haukkuu muut ja sitten katotaan omia vehkeitä"
Ite pyörittelin kanssa patteritaloon thermiaa jonkin aikaa mutta tällä tarjoajalla oli itsestään selvää että "puskuria" on hyvä olla. Ja thermian puskurirakenne on sinänsä ihan kelvollinen kun siinä KV esilämmitetään puskurin kierukassa...saa vähän lisää KV habaa...jos se nyt tarpeellista.
Tulistuksen hyvyydestä/vanhanaikaisuudesta ei pysty kyllä syvällä rinta-äänellä sanomaan mitään, pitäisi asua kummankin kanssa 20v...eli katellaan sitten 40v päästä sitä juttua
Nyt on menossa se "ei tulistus" aikakausi...

[tomppeli]

Patterilämmitteisessä talossa kiertoveden varaaja on tosi tarpeellinen.
Joskus aikoinaan suomessakin yritettiin korvata kolmitieventtiilillä tapahtuva huonelämpötilan säätö pelkästään huonetermostaatilla, joka katkoi patteriveden kiertopumpun sähkösyöttöä.
Tuo säätömenetelmä oli halpa.
Silti siitäkin oli pakko luopua.
Nyt taasen kauppiaat koettavat myydä vastaavalla periaatteella toimivia vaihtoventtiilikoneita patterilämmitteiseen järjestelmään.

Myyjäsi väite tulistustekniikan vanhanaikaisuudesta on väärä ja menee kyllä niiden mainospuheiden tiliin.
Välillä joku kauppias on väittänyt, että heidän pumppunsa on tehty paremmista osista, kuin muiden.
Nekin puheet ovat puppua. Kaikki pumput on tehty suunnilleen samoista osista.
Joitakin pieniä poikkeuksia on, mutta sellaiset ”laatueropuheet” ovat myöskin puppua.
Ihmettelen, että tällä alalla esiintyy niin paljon epäreilua kilpailemista.

Tulistustekniikalla tehty pumppu on kalliimpi; sisältäähän tulistuspumppu aina enemmän varustusta, kuin ruotsalaistyyppinen ns. vaihtoventtiilikone.
Tulistustekniikalla saadaan varaajan yläosaan helposti 65 asteinen vesi.
Korkea lämpö on hyvä käyttöveden tuottamiseen ja sillä voidaan hiukan nostaa patterikiertoon menevään veden lämpötilaa kovimmilla pakkasilla. Nelitieventtiili ottaa yläosan kuumaa vettä hiukan mukaan lämmityskiertoonkin.

Ns. suomalaistyyppinen pumppu ajaa koko ajan lähes vakiolämpöistä vettä patterikiertoon.
Periaate on se sama, jota on aina käytetty keskuslämmitysjärjestelmissämme.
Siis patteritalossa tulisi olla aina kiertovedelle tarpeeksi iso varaaja.
Jos lämmintä käyttövettä käytetään paljon on iso varaajakoko silloinkin välttämätön.

[sam68]

                                       
Olen harkitsemassa öljystä maalämpöön siirtymisatä. Muutaman viikon tutustumisen ja tarjouspyyntöjen (niidenkin saaminen työlästä) jälkeen pää on sekaisin kuin...

Nyt muutaman myyjän kanssa keskusteltuani tällähetkellä suurin kysymys liittyy käyttöveden tuottamistapaan. Thermia-myyjä totesi "tulistuksen" olevan vanhaa tekniikkaa, jonka ovat jo hylänneet. Onko tällä kysymyksellä mielestänne millainen painoarvo pumpun valinnassa?

Thermia tarjosi järjestelmän ilman puskurivaraajaa. Mietityttää "lämmityskatkot" patterisysteemisessä talossa, jossa teini-ikäiset suihkuttelee jonninverran.

Käyttöveden tuottaminen tehokkaasti ei vaadi tulistusta ja esim varaajatilavuuden(käyttövesi)  lisääminen riittää jos vedentarve on suuri. Tulistuksella saadaan kuumempaa vettä, mutta siitä ei yleensä ole mitään hyötyä normaalikäyttäjälle joka tarvii yleensä max. 38 asteista. Perinteisellä kierukkaperiaatteella toimivassa on oltava tuo tulistus koska muuten ei saada edes tuota 38 asteista aikaiseksi riittävästi. Korkeampi lämpötila=>huonompi hyötysuhde=>isompi sähkölasku eli kannattaa miettiä tarkkaan omat tarpeet. Varaajaa en ainakaan itse ole kaivannut missään vaiheessa.

Tasaus-säiliö on usein ainut tekniseentilaan lisäksi mahtuva "lisävaraaja" jolla saadaan tasoitettua piirin lämpöpiikkejä niin ettei tuosta vaihtoventiilitekniikasta tule ongelma. Bypass kytkentä toisella ulkoisella kiertopumpulla siihen mukaan niin pelaa etkä kaipaa muuta..

[Roori]

Perinteisellä kierukkaperiaatteella toimivassa on oltava tuo tulistus koska muuten ei saada edes tuota 38 asteista aikaiseksi riittävästi.

Tämä kommentti nyt ei kyllä ole oikein kohillaan...ei se tulistus kyllä tuota varten ole.
Nyky kierukoilla saadaan kyllä hyvin lämmintä käyttövettä alhaisemmistakin varaajan lämmöistä ja paljon...ite olen puksutellut tässä alle 50c varaajalla n1.5kk eikä käyttöveden suhteen ole esiintynyt onkelmii...

[Peca]

Patterilämmitteisessä talossa kiertoveden varaaja on tosi tarpeellinen.
Joskus aikoinaan suomessakin yritettiin korvata kolmitieventtiilillä tapahtuva huonelämpötilan säätö pelkästään huonetermostaatilla, joka katkoi patteriveden kiertopumpun sähkösyöttöä.
Tuo säätömenetelmä oli halpa.
Silti siitäkin oli pakko luopua.
Nyt taasen kauppiaat koettavat myydä vastaavalla periaatteella toimivia vaihtoventtiilikoneita patterilämmitteiseen järjestelmään.

Myyjäsi väite tulistustekniikan vanhanaikaisuudesta on väärä ja menee kyllä niiden mainospuheiden tiliin.
Välillä joku kauppias on väittänyt, että heidän pumppunsa on tehty paremmista osista, kuin muiden.
Nekin puheet ovat puppua. Kaikki pumput on tehty suunnilleen samoista osista.
Joitakin pieniä poikkeuksia on, mutta sellaiset ”laatueropuheet” ovat myöskin puppua.
Ihmettelen, että tällä alalla esiintyy niin paljon epäreilua kilpailemista.

Tulistustekniikalla tehty pumppu on kalliimpi; sisältäähän tulistuspumppu aina enemmän varustusta, kuin ruotsalaistyyppinen ns. vaihtoventtiilikone.
Tulistustekniikalla saadaan varaajan yläosaan helposti 65 asteinen vesi.
Korkea lämpö on hyvä käyttöveden tuottamiseen ja sillä voidaan hiukan nostaa patterikiertoon menevään veden lämpötilaa kovimmilla pakkasilla. Nelitieventtiili ottaa yläosan kuumaa vettä hiukan mukaan lämmityskiertoonkin.

Ns. suomalaistyyppinen pumppu ajaa koko ajan lähes vakiolämpöistä vettä patterikiertoon.
Periaate on se sama, jota on aina käytetty keskuslämmitysjärjestelmissämme.
Siis patteritalossa tulisi olla aina kiertovedelle tarpeeksi iso varaaja.
Jos lämmintä käyttövettä käytetään paljon on iso varaajakoko silloinkin välttämätön.

Tulistuspumpun varaajan tulistusosasta voidaan ottaa hetken aikaa patteriverkkoon kuumempaa vettä 4-tieventtiilin kautta. Se tosin on pois käyttövedestä. Jos on esim. 10kw:n tulistuspumppu ja 10kw:n vaihtoventtiilipumppu, ihan sama teho niistä ulos tulee.

Tulistuksen poisto ei nykyisillä ulkolämpötiloilla talvellakaan tehokkaasti toimi kuin pohjois-suomessa, etelä-suomessa ehkä kaksi kuukautta vuodesta. Lopun vuotta varaajan alaosa on pidettävä kuumempana, jotta käyttövesi saadaan priimattua min. 55C. Varaajan alaosan lämpötilan nostosta seuraa talon lämmityksen osalta huonompi hyötysuhde. Keskiverto talossa talon lämmityksen osuus on 80-85 prosenttia. 15-20 prosentin käyttöveden teon osuuden takia ei kannata pilata kokonaishyötysuhdetta. Eiköhän se Thermian myyjä tuota tarkoittanut puhuessaan "vanhasta tekniikasta".

Vaihtoventtiili koneella ajetaan talon lämmitys koko vuoden optimi hyötysuhteella suoraan lämmönvaihtimelta taloon. Lämpöpumpulla ei KOSKAAN kannata tehdä yhtään kuumempaa vettä kuin tarvitaan, siksi vaihtoventtiilipumpuilla käyttövesi ajetaan 55 asteeseen (ainakin IVT).

Ideana tulistustekniikka on hyvä, mutta nykyiset lämmityskausien ulkolämpötilat ei sitä palvele enään Suomessakaan.

-Peca-

[seppaant]

Tulistuksen poisto ei nykyisillä ulkolämpötiloilla talvellakaan tehokkaasti toimi kuin pohjois-suomessa, etelä-suomessa ehkä kaksi kuukautta vuodesta.

Ideana tulistustekniikka on hyvä, mutta nykyiset lämmityskausien ulkolämpötilat ei sitä palvele enään Suomessakaan.  

Tämähän riippuu tietenkin pumpusta ja asetusarvoista. Minulla pumppu (L-Ässä V-7.0) käy puhtaasti varaajan alaosan ohjaamana, kun ulkolämpötila laskee alle +10C.
Meillä täällä aivan Etelä-Suomessa on viime vuosina keskimääräinen ulkolämpötila ollut alle tämän +10C syyskuun lopulta toukokuun puoleenväliin, eli n. 7,5 kuukautta vuodessa.
ATS

[Peca]

Tämähän riippuu tietenkin pumpusta ja asetusarvoista. Minulla pumppu (L-Ässä V-7.0) käy puhtaasti varaajan alaosan ohjaamana, kun ulkolämpötila laskee alle +10C.
Meillä täällä aivan Etelä-Suomessa on viime vuosina keskimääräinen ulkolämpötila ollut alle tämän +10C syyskuun lopulta toukokuun puoleenväliin, eli n. 7,5 kuukautta vuodessa.
ATS

No jos nyt käyt katsomassa osiosta:
 
"Suuri dataloggereiden keräysketju (www-linkkejä)"

mitä on lauhtumislämpö Lämpöässässä:

http://colibri.yi.org/pumppu/trend/

"VaraajaAla (M10)" tai

minun talonlämmityksen lauhtumislämpö GT01:

http://www.kolumbus.fi/pecamail/last.htm

ja samasta käyttöveden lämmityksen lauhtuminen GT09.

Lauhtumislämpö on suoraan verrannollinen hyötysuhteeseen, kuten tiedät.
Minulla käyttövettä tehdessä lauhtumislämpö on max 43,2 astetta ja taloa lämmitettäessä viime yönä max 28,7 astetta.
Colibrilla on joka käyntikerralla max lauhtumislämpö vähintään 47 astetta, myös taloa lämmitettäessä, vaikka ulkolämpötila on ollut alimmillaan n.2,5 astetta ja minulla min. 5,8 astetta. Miksi?

-Peca-

[seppaant]

Lauhtumislämpö on suoraan verrannollinen hyötysuhteeseen, kuten tiedät.
Minulla käyttövettä tehdessä lauhtumislämpö on max 43,2 astetta ja taloa lämmitettäessä viime yönä max 28,7 astetta.
Colibrilla on joka käyntikerralla max lauhtumislämpö vähintään 47 astetta, myös taloa lämmitettäessä, vaikka ulkolämpötila on ollut alimmillaan n.2,5 astetta ja minulla min. 5,8 astetta. Miksi?

Kuten sanoin pumput ovat erilaisia samoin lämmitettävät kohteet.
Ilmeisesti Colibrin L-Ässä on vanhempaa mallia kuin minun.
Viime yönä ulkona oli kylmimmillään 7C ja tällöin oli:
- M10  32C -> 38C
- Lauhduttimelle menevä vesi 31C -> 34C
- Pattereille menevä 33C
- Pattereilta palaava 31C
- Käyttövettä tehtäessä lauhtumislämpötila 31C ->34C

Pitää huomata, että varaajan lämpötila, mittaus M10, ei suinkaan ole lauhtutumislämpötila, vaan lautumislämpötila on varaajan alaosasta lähtevän veden lämpötila.

Se mitä edellisessä viestissä halusin sanoa oli se, että minun lämpöpumppu ei ainakaan vielä ole huomannut kasvihuoneilmiötä, eli talviaikaan n. 7,5 kuukautta vuodessa lämmittää taloa ja tekee sivutuotteena kuumaa vettä ja lopun aikaa käy sekakäyntiä käyden pääasiassa kuuman veden tarpeen ohjaamana.
ATS

[Peca]

Kuten sanoin pumput ovat erilaisia samoin lämmitettävät kohteet.
Ilmeisesti Colibrin L-Ässä on vanhempaa mallia kuin minun.
Viime yönä ulkona oli kylmimmillään 7C ja tällöin oli:
- M10  32C -> 38C
- Lauhduttimelle menevä vesi 31C -> 34C
- Pattereille menevä 33C
- Pattereilta palaava 31C
- Käyttövettä tehtäessä lauhtumislämpötila 31C ->34C

Pitää huomata, että varaajan lämpötila, mittaus M10, ei suinkaan ole lauhtutumislämpötila, vaan lautumislämpötila on varaajan alaosasta lähtevän veden lämpötila.

Se mitä edellisessä viestissä halusin sanoa oli se, että minun lämpöpumppu ei ainakaan vielä ole huomannut kasvihuoneilmiötä, eli talviaikaan n. 7,5 kuukautta vuodessa lämmittää taloa ja tekee sivutuotteena kuumaa vettä ja lopun aikaa käy sekakäyntiä käyden pääasiassa kuuman veden tarpeen ohjaamana.
ATS

Joo, ymmärrän, eikö kannattaisi näyttää dataloggereissa myös todellinen lauhtumislämpö, kuin varaajan alaosan lämpö, jos se todella on alempana kuin M10? Olisi helpompi vertailla.

Edelleen ihmetyttää, miksi Colibrilla vaihtelee taloon menevän veden (L1) lämpötila noin rajusti, kun Tomppeli jaksaa jatkuvasti mainostaa, kuinka 3-tie venttiilillä ajetaan tasaista lämpöä taloon. Ilmeisesti shuntti on täysin auki, jotta saadaan lauhtumislämpö alas. Jonkinlainen ristiriita Tomppelin väittämään, eikö?.
Ja kovin alhaiselta näyttää käyttövesi meno lämpötila korkeimmillaankin.

Patteritalo minullakin, tosin puhallinpatterien ansiosta lauhtumislämmöt jossain lattialämmitys- ja patteritalon välissä.

-Peca-

[colibri]

Edelleen ihmetyttää, miksi Colibrilla vaihtelee taloon menevän veden (L1) lämpötila noin rajusti.

Venttiili ajaantuu täysille tuon "lepojakson" aikana ja kun kompura sitten hörähtää tulille, on venttiili vielä auki ja hidastuksista johtuen venttiili ei ennätä reagoida => L1 piikki.

Toisinsanoen piikki ilmenee silloin kun L1 meno/pyynti on suurinpiirtein sama kuin tuo M10 (alalämpö).

Tilanteessa jossa esim. käyttöveden lämmitystarpeesta johtuen kompressori käynnistyy ennen kuin alalämmöt ovat pudonneet tuonne L1 tai L2 käyrän tienoolle, ei piikkiä muodostu (tai se on matalampi)

Ja kovin alhaiselta näyttää käyttövesi meno lämpötila korkeimmillaankin.

Käyttöveden meno otetaan taas dallasin antureilla putkesta.
Käyttöveden kierto ei ole päällä ja siksi tuo pyrkii heittämään lähinnä huonelämmön tuohon kohtaan.
Kun taas vettä käytetään niin kestää vähän aikaa ennen kuin tuo putken metalli lämpenee... ja yleensä siinä ajassa jo lämpimän veden tarve on tyydytetty. Tällöin ei tuo mittaus pääse antamaan todellista käyttöveden lämpötilaa. Se tosin olisi enintään tuo mittaus M9.

Vahvalla mutu tietämyksellä meillä mennään  

[Peca]

No selvispä nekin piikit L1 menossa, itselläkin käyttövesianturi kulutuspisteille menevässä putkessa, tosin niin lähellä varaajan yläosaa kuin mahdollista. Minulla Dallas näyttää hyvinkin tarkkaan samaa käyttövesilämpötilaa kuin hanasta mitattu, siis se piikki. Ehkä olen eristänyt anturin paremmin.

Laita Colibri 1 anturi näyttämään todellista lauhtumislämpötilaa, niin talven tullen saa hyvää vertailudataa.

-Peca-

[guru]

Tulistuspumpun varaajan tulistusosasta voidaan ottaa hetken aikaa patteriverkkoon kuumempaa vettä 4-tieventtiilin kautta. Se tosin on pois käyttövedestä. Jos on esim. 10kw:n tulistuspumppu ja 10kw:n vaihtoventtiilipumppu, ihan sama teho niistä ulos tulee.

Huh huh varsinaista pötypuhetta, pitää muistaa että tulistuksenpoisto takaa myöskin hyvän lämpökertoimen ja ämpimänkäyttöveden riittävyyden,
Makkinoilla on ns. välillisillä ja suoralla tulistuksen poistolla varustettuja lämpöpumppuja, se suora on näistä selvästi tehokkaampi.
Höyrytimeen "kertynyt" tulistushan tässä poistetaan, ken ei sitä siirrä sitä menettää sen niin yksinkertaista se on

Tulistuksen poisto ei nykyisillä ulkolämpötiloilla talvellakaan tehokkaasti toimi kuin pohjois-suomessa, etelä-suomessa ehkä kaksi kuukautta vuodesta. Lopun vuotta varaajan alaosa on pidettävä kuumempana, jotta käyttövesi saadaan priimattua min. 55C. Varaajan alaosan lämpötilan nostosta seuraa talon lämmityksen osalta huonompi hyötysuhde. Keskiverto talossa talon lämmityksen osuus on 80-85 prosenttia. 15-20 prosentin käyttöveden teon osuuden takia ei kannata pilata kokonaishyötysuhdetta. Eiköhän se Thermian myyjä tuota tarkoittanut puhuessaan "vanhasta tekniikasta".

Vaihtoventtiili koneella ajetaan talon lämmitys koko vuoden optimi hyötysuhteella suoraan lämmönvaihtimelta taloon. Lämpöpumpulla ei KOSKAAN kannata tehdä yhtään kuumempaa vettä kuin tarvitaan, siksi vaihtoventtiilipumpuilla käyttövesi ajetaan 55 asteeseen (ainakin IVT).

Ideana tulistustekniikka on hyvä, mutta nykyiset lämmityskausien ulkolämpötilat ei sitä palvele enään Suomessakaan.

-Peca-

[Peca]

Guru kirjoitti:
"Huh huh varsinaista pötypuhetta, pitää muistaa että tulistuksenpoisto takaa myöskin hyvän lämpökertoimen ja ämpimänkäyttöveden riittävyyden,
Makkinoilla on ns. välillisillä ja suoralla tulistuksen poistolla varustettuja lämpöpumppuja, se suora on näistä selvästi tehokkaampi.
Höyrytimeen "kertynyt" tulistushan tässä poistetaan, ken ei sitä siirrä sitä menettää sen niin yksinkertaista se on"

Minä kun luulin että tulistuksen poisto tapahtuu lauhtumispuolella, ennen kuin nesteytyminen alkaa....

Jotta sillä suoralla tulistuksenpoistolla saadaan se varaajan yläosa kuumentamaan käyttövesi tarpeeksi, PITÄÄ kompressorilla olla tarpeeksi pitkiä käyntiaikoja, mitä nykyisillä ulkolämpötiloilla Suomessa harvoin on. Ja tämän seurauksena varaajan alaosan lämpötilaa on nostettava, jotta käyttövesi on tarpeeksi kuumaa. Ja lauhtumislämpö nousee, eikö ?

-Peca-  

[Roori]

Jotta sillä suoralla tulistuksenpoistolla saadaan se varaajan yläosa kuumentamaan käyttövesi tarpeeksi, PITÄÄ kompressorilla olla tarpeeksi pitkiä käyntiaikoja, mitä nykyisillä ulkolämpötiloilla Suomessa harvoin on. Ja tämän seurauksena varaajan alaosan lämpötilaa on nostettava, jotta käyttövesi on tarpeeksi kuumaa. Ja lauhtumislämpö nousee, eikö ?

-Peca-  

Kai tuo riippuu niin paljon pumpun/varaajan rakenteesta...
Esim Karhun ja Geopron erillis-varaajassa on KV kierukka alhaallakin joten sitä ala-osaa jäähdyttää tuo KV:kin ja siten "lauhtulämpö" menee kanssa alas. Eli sillä ala-osalla saa tehtyä lämmintä KV:tä, eikä tarvi kaikkia sieltä ylhäältä repiä.  
Lässän varaajaa en tiedä kuinka se menee, onko siinä samanlainen periaate?

[seppaant]

Lässän varaajaa en tiedä kuinka se menee, onko siinä samanlainen periaate?

On

ATS

[Tero]

Guru kirjoitti:

Minä kun luulin että tulistuksen poisto tapahtuu lauhtumispuolella, ennen kuin nesteytyminen alkaa....

Jotta sillä suoralla tulistuksenpoistolla saadaan se varaajan yläosa kuumentamaan käyttövesi tarpeeksi, PITÄÄ kompressorilla olla tarpeeksi pitkiä käyntiaikoja, mitä nykyisillä ulkolämpötiloilla Suomessa harvoin on.

-Peca-  

Tulistusta tapahtuu jo höyrystimessä ennen kompuraa. Ennen lauhdutinta poistetaan tulistus.

Ulkolämpötiloilla on suhde suoraan käyntiaikoihin,,,,, mutta niin on -Peca- mitoituksellakin. Jos ulkolämpötilat nousee niin valitaan pienempi pumppu.

Jo TTKK ja Antero Aittomäki 1990 luvulla suositteli tulistuspumpun mitoistus alueelle 40-60% täydestä tehosta! Nykyisillä talvilla pumput ovat kaikki täystehoisia.

Vaan aniaharva pumppukauppias laskee TODELLISEN tehontarpeen k-arvojen kautta ja laskee esim 70% mitoituksen jolloin energiasta saadaan about 97%.

Silloin pumppu käy todella pitkään ja tulistaa lämmityksen ohessa 70% vuodesta. Tällöin käyttöveden teko tehdään erittäin hyvällä COP:llä. Toisin kuin Ruotsalaisissa.

Kesällä on kaikki pumpputyypit samassa tilanteessa. COP on huono kun tehdään käyttövettä. Vaihtuvan lauhtumislämpötilan pumpuissa tilanne on tämä läpi vuoden. Jos haluat 55C varaajaan pelkällä lauhduttimella pitää lauhduttimellekin tulla todella kuumaan vettä. Lämpötilaero lauhduttimen yli kun on luokkaa 5-7K.

 

[ziffy]

Gurun kirjoituksesta tosin jäi se vaikutelma että vaihtoventtiilikoneissa ei tulistusenergiaa saataisi siirrettyä ollenkaan lämmitysveteen. Tämähän ei ymmärtääkseni pidä paikkaansa. Yhtälailla tulistusenergia saadaan siirrettyä vaihtoventtiilikoneiden lauhduttimessa. Jos verrataan tulistuspumpun ja vaihtoventtiilikoneiden varaajien kokonaisenergiasisältöä ovat ne samoissa olosuhteissa aivan samat keskenään - ellei sitten fysiikan peruslakeja ole jotenkin onnistuttu kumoamaan. Toinen siirtää energian kahdessa vaiheessa ja toinen yhdellä kertaa.

Käyttöveden riittävyyteen vaikuttaa eniten vain varaajan koko eli varaajan energiasisältö. Mitä suurempi varaaja, sitä pienemmällä varaajalämpötilalla pärjää. Toisaalta ei ole järkeä lämmittää "turhaan" kaiken varalta.

Mutta se lienee totta että tulistuspumppujen isoissa varaajissa lämpötilakerrostumat saadaan suuremmiksi ja täten käyttöveden tekeminen onnistuu paremmalla hyötysuhteella kun rakennuksella on lämmitystarvetta sen verran että saadaan tarpeeksi pitkät käyntiajat.

Joskus laskeskelin että mikäli käyttöveden lämmittämiseen menisi vuodessa 5000kWh (yleinen normi taitaa olla 1000kWh/hlo) niin tulistuksella saisi säästöä käyttöveden lämmittämisen osalta 25-50 euria vuodessa riippuen siitä kuinka kauan vuodesta käyttövettä voidaan tehdä ilman että alalämmöt nousee (puolivuotta-vuosi).

Joten tuosta äkkiä voi laskea kuinka paljon enemmän erillisestä "tulistuksesta" kannattaa maksaa.

Mutta niin tai näin - kaikilla pumpputyypeillä saadaan ihan kivasti ja edullisesti siirrettyä energiaa ulkoa sisään  

Edit: typoja

[Tero]

Lasketaan että tarvitaan 5000 kWh a' 10snt.
Eli 500 Euroa.

Jos tämä tehdään käyttökertoimella 2 se maksaa 250 €

Jos tämä tehdään käyttökertoimella 4 se maksaa  125€. Jos edelleen 80 % tehdään sivutuotteena niin ero on 100€.

Yllä suuntaa antavaa.... on se muuta kuin 25€..

Minun mielestäni suurin etu on kompressorin painetason nousun välttäminen käyttövettä tehdessä! Se lisää elinikää!

[ziffy]

Lasketaan että tarvitaan 5000 kWh a' 10snt.
Eli 500 Euroa.

Jos tämä tehdään käyttökertoimella 2 se maksaa 250 €

Jos tämä tehdään käyttökertoimella 4 se maksaa  125€. Jos edelleen 80 % tehdään sivutuotteena niin ero on 100€.

Yllä suuntaa antavaa.... on se muuta kuin 25€..

Minun mielestäni suurin etu on kompressorin painetason nousun välttäminen käyttövettä tehdessä! Se lisää elinikää!

Mistä oikein keksit nuo copit?

Oheisen taulukon mukaiset copit pitävät hyvin kutinsa esim. siihen mitä käyttäjät ovat Ruotsin lämpöpumppufoorumilla mitanneet todelliseksi sähkönkulutukseksi eri menolämpötiloilla.


--Clip--

Siis oletetaan että vuotuinen käyttöveden lämmitystarve on 5000kWh ja jos  
 
tulistin-mlp:n COP 4,1 0/35: -> 1220kWh (kv-lämmitykseen kuluva energia)
vaihtovena-mlp:n COP 2,9 0/45-55: -> 1724kWh (kv-lämmitykseen kuluuva energia)
 
COPit otettu Niben datalärpäkkeestä jotka ovat esimerkissä vertailukelpoiset keskenään. Absoluuttiset cop-arvot eivät oleellinen tässä yhteydessä vaan niiden suhde keskenään. http://www.stromvall.se/VP1/Effektdata%20MVP.pdf
 
Ero 505 kWh tulistin mlp:n eduksi (jos se tekee koko vuoden 35 asteen lauhtumislämmöllä). Jos tulistin-mlp tekee puolet vuodesta paremmalla hyösuhteella niin ero n. 250kWh vuodessa sen eduksi. Tulistinvaihdin ratkaisun tarvitsemasta suuremmasta varaajasta ei ole huomioitu lämpöhäviöitä joilla olisi tosin merkitystä vain kesäaikaan. Eikä otettu huomioon tulistin-mlp sisäisen lauhdepumpun kulutusta (koska joissain vaihtovenakoneissakin on vastaavanlainen sisäinen kiertovesipumppu).
 
Eli erotus n.250-505 kWh tulistuspumpun hyödyksi Vuodessa ja 0,1eur/kWh hinnalla säästöä n. 25 - 51 euroa vuosi. Tuosta helppo laskea kuinka paljon tulistuspumpusta kannattaa maksaa extraa mikäli pelkästään lisäinvestoinnin takaisinmaksulle laskee jotain arvoa.  

--Clip--

[Tero]

Minä en noihin niben lukemiin niin luottaisi.

Mikä on esim 0/45-55 arvo?

Katson copelandin taulukoista niin selviää tämäkin asia.
Otetaan arvot
0-30 aika normaali lattilämmitystaloissa
0-55 Lämpmänpimän veden teko (jotkut tekee jopa 60C).

[Tero]

8,5kW:n koneella

0-30
Otto 2,1 kW
Anto 8,49 kW
COP 4,04

0-50
Otto 2,66 kW
Anto 6,26 kW
COP 2,35

En löytänyt 0-55 asteikkoa mutta veikkaan että silloin COP on aika lähellä 2.

Huomaa että vettä lämmitetään 0-30 alueella 8,49kW:n teholla ja 0-50 vain 6,26kW eli 2 kW vähemmän.  

Eli COP on noin 2 kertaa huonompi ja tehoa saa ulos noin 25% vähemmän.

Tämä oli vaan sattumanvarainen R404 copeland Sroll, mutta varmasti hyvinkin suuntaa antava.

[seppaant]

0-30  
Otto 2,1 kW
Anto 8,49 kW
COP 4,04
 
0-50
Otto 2,66 kW
Anto 6,26 kW
COP 2,35

Sitten seuraava kysymys. Mistä tarkkaan ottaen mitataan lämpötilat 0 -- 30C ja 0 -- 50C ?
ATS

[Roori]

Sitten seuraava kysymys. Mistä tarkkaan ottaen mitataan lämpötilat 0 -- 30C ja 0 -- 50C ?
ATS

Hyvä kysymys! Siinä taitaa olla eroja miten sen kukin ymmärtää...
Oma "usko" on että se
---0 vastaa maasta pumpulle tulevaa lämpötilaa
---30 (50) vastaa sitä lämpötilaa mitä pumppu tuottaa eli lähtevän veden lämpötila.

Korjatkaa jos jollakin parempi tieto...

[ziffy]

8,5kW:n koneella

0-30
Otto 2,1 kW
Anto 8,49 kW
COP 4,04

0-50
Otto 2,66 kW
Anto 6,26 kW
COP 2,35

En löytänyt 0-55 asteikkoa mutta veikkaan että silloin COP on aika lähellä 2.

Huomaa että vettä lämmitetään 0-30 alueella 8,49kW:n teholla ja 0-50 vain 6,26kW eli 2 kW vähemmän.  

Eli COP on noin 2 kertaa huonompi ja tehoa saa ulos noin 25% vähemmän.

Tämä oli vaan sattumanvarainen R404 copeland Sroll, mutta varmasti hyvinkin suuntaa antava.

0/45-55 arvolla tarkoitin sitä että kun vaihtoventtiilikone lämmittää käyttövettä niin esimerkissä lämmityksen aloituslämpötila oli 45 astetta. Siitä se nousee 55 asteeseen kunnes lämmitys lopetetaan.

Kv-lämmitystä ei voi laskea pelkästään 55 menolämpötilalla kun se vaihtelee 45 -> 55 asteen välillä.

R407 ja R404 kylmäainetta ei suoraan voi verrata keskenään. Niiden ominaisuudet eroavat liikaa. R404 kylmäaine soveltuu käyttöveden esilämmitykseen ei varsinaiseen lämmitykseen. Katsoppa mitä Joppe112 on todennut R404 kylmäaineen ominaisuuksista lämpöpumppufoorumilla:

"R404A:n kuva on viimeisenä tarkoituksella: lämmityspiirin käytössä sen toiminta on kaikkein tehottominta kun mennään talousveden vaatimaan vihreän suunnikkaan tilanteeseen. Vaikka oikean ylänurkan lämpötilat ja paineet pysyvät järkevinä, niin johtuen seoksen fyysisestä rakenteesta saadaan COP:ksi vain vaatimattomat 0,9 eli siis jopa hieman heikompi arvo kuin yksinkertainen sähkövastus. Kuten kuvasta näkyy tämä johtuu lähinnä siitä, että kylmäaineen täydellinen nesteytyminen (=vihreän suunnikkaan vasen ylänurkka) tulee vastaan jo niin aikaisin ettei se jätä kunnollista työtilaa enää höyrystymiselle (=vihreän suunnikkaan alalaita). Lopputulos on semmoinen, että sähköllä ja kompuralla pitää tehdä suurin osa kylmäpiirin työstä (= kapea ja korkea vihreä suunnikas). Näin ollen, R404A:ta voi suositella lähinnä lattialämmitykseen ja talousveden esilämmitykseen taloudellisuuden näkökulmasta, jossa COP=2,5."

Lähde: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3748.0


Niben taulukon lukujen puolesta puhuu myös Råd&Rönin testi. Testissä ollut 1230-10 vastaa Niben taulukossa olevaa 1210-8,5 versiota. Testissä käytännössä toimivalla oikealla kokoonpanolla on saatu ihan sama hyötysuhdeluku 0/45 kuin Niben ilmoittamassa taulukossa.

Lähde: http://www.rådrön.se/Documents/Tester%20med%20annat%20betygssystem/tabeller/060217_02_varmepumpar.pdf


Ruotsin lämpöpumppufoorumin jäsen Carl N on puolestaan mitannut 1210-5 laitteiston konaissähkönkulutukseski 1800W 55 asteen menolämpötilalla.
Vastaa Niben taulukosta löytyvää arvoa.

Lähde: http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=2732.80

Edit:
Muistelin että tuosta Loggare threadista olisi selvinnyt mitatun ottotehon lisäksi myös myöhemmin antoteho joten tämä viittaus on turha copin selvityksen suhteen.

Lisäksi Nibe käyttää Bristolin jenkki kompuroita mutta toisaalta niillä ei ole suurta eroa Copelandin sovelluksiin viitaten jälleen Råd&Rönin testiin

[Peca]

Saahan sen käyttöveden teon hyötysuhteen näyttämään huonolta, jos katsoo pelkästään testiarvoja 0/50 vaihtoventtiilipumpulla. Itsellä esim. eilen saunottiin ja käyttövettä lutattiin oikein huolella...

http://www.kolumbus.fi/pecamail/D080831.png

klo 20:10 mentiin suihkuun ja noin tunti saunottiin. Jos nyt Tero ja kumppanit katsoo grafiikasta, mihin lauhtumislämpö nousee, kun käyttövettä tehdään pitempään ja useammin.

Tummansininen käyrä eli lauhtumislämpö ei nouse yli 41 asteen koko saunomisen aikana, joten suurin osa lauhtumislämmöstä R407 kylmäaineella on ollut alle 40 asteen, (Tero se itse joskus täällä sanoi, että alle 42 asteen lauhtumislämmöt on kaukana korkeista lauhtumispaineista).

Taulukoista on helppo lukea huonot arvot, jos hakee oikeat taulukot. Todellinen tilanne ja grafiikka kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...edit: niin ja samaan aikaan vielä lämmitettiin taloa..

-Peca-

[Rauski]

Tässä "Ruottalaisen" vaihtoventtiili koneen arvoja; jotka ovat ainakin vielä korreloineet hyvin yhteen todelliseen sähkönkulutukseen.
Kulutuksen laskentaan on käytetty lämmitystarvelukuja keskilämpötilojen saamiseen, sekä siitä johtaen tarvittavaa lämmitystehoa, että vanhojen öljylämmitysaikojen perusteella tarvittavaa lämminvesienergiaa n.16% kaikesta, l. 2350  kWh/a.
Tuota +55°C tuottaessa on kompressorin ottovirta n. 3,9 A cosFii arvio 0,8, ottoteho 1,98 kW + kv.pumppu ja antoteho 5,4 kW tällöin COP n. 2,55.
Esitte antaa +35°C tuottaessa arvoiksi: otto 1,38 ja antoteho 5,8 kW (COP 4,2) ja
                      +50°C tuottaessa arvoiksi: otto 1,77 ja antoteho 5,5 kW (COP 3,1).
Lämmityksessä se näyttäisi menevän malliin, ulkolämpötilalla +19 vesi 25°C (COP 4,9), -26 +55°C (COP 2,55).
Tietysti huomioiden etten ole tehnyt aivan perustavanlaatuista ajatteluvirhettä.

Tuo ei taida erota ns. tulistinpumppujen arvoista mitenkään merkittävästi, niin että hyötysuhde-erojen takia sellaisen hankinta olisi välttämättä perusteltua. Muut syyt sitten erikseen, esim. kotimaisuus kyllä painaa vaakakupissa aika lailla.

[seppaant]

Sitten seuraava kysymys. Mistä tarkkaan ottaen mitataan lämpötilat 0 -- 30C ja 0 -- 50C ?
ATS

Vastaan omaan kysymkseeni:

Jos lämpötilat ja tehot ovat kompressorin valmistajan taulukoista, niin olettaisin niiden olevan imu- ja painepuolen paineita vastaavia kylmäaineen lämpötiloja. Eiväthän ne voi olla maapiirin eikä lämmityspiirin lämpötiloja, sillä eihän kompressorin valmistaja voi tietää minkälaiset höyrystimet ja lauhduttimet heidän kompressoreinsa yhdistetään.

Jos lämpötilat ovat lämpöpumpun valmistajan taulukoista pitäisi mielestäni niiden olla maapiirin ja lämmönjakopiirin lämpötiloja ja tehoja. Pitää huomata, että esim lauhtumislämpötila ei ole lauhduttimelle menevän veden lämpötila vaan lämmönvaihtimen asteisuuden verran korkeampi.

Kahlasin kaikki lämpöpumppuja koskevat standardit (4 kpl) läpi, toistasataa sivua englanninkielistä tekstiä. Ilmeisesti huonosta kielitaidostani johtuen en löytänyt vastausta kysymyksiini. Sen verran olin ymmärtävänäni, että standardit on tehty Keski-Eurooppalaisille, joilla pääasiallinen tarve on jäähdyttäminen ei Pohjoismaita varten, missä pääasiallinen käyttö on lämmittäminen.
ATS

[Tero]

0-50 vastaa hyvinkin keskiarvona 45-55 nousua.
R404:sesta saa suuntaa antavaa kuvaa mitä erot on, kun ei ollut täällä kotona muuta käsillä.

Pointti oli se että COP on selvästi huonompi ja saatu tehokin selvästi huonompi, kun vaihtuvan lauhtumisen lämpötilan pumpussa tehdään lämmintä käyttövettä.

Edelleen pidän sitä parhaana säästön lisäksi, että kompura käy oikein mitoitettuna pitkiä jaksoa alhaisilla painetasoilla, joka lisää käyttöikää!

Ps. Lisäys.
Vaihtuvan lauhtumisen lämpötilan lämpöpumpun etuja on ohjauksesta riippuen se, että lämpö tehdään online lattiaan suoraan lauhduttimelta. Mikä parantaa hieman COP:tä. Tosin tämä voi aiheuttaa muita murheita.

Kaikilla pärjää on vaan kaksi eri filosofiaa.

[ziffy]

0-50 vastaa hyvinkin keskiarvona 45-55 nousua.
R404:sesta saa suuntaa antavaa kuvaa mitä erot on, kun ei ollut täällä kotona muuta käsillä.

Pointti oli se että COP on selvästi huonompi ja saatu tehokin selvästi huonompi, kun vaihtuvan lauhtumisen lämpötilan pumpussa tehdään lämmintä käyttövettä.

Edelleen pidän sitä parhaana säästön lisäksi, että kompura käy oikein mitoitettuna pitkiä jaksoa alhaisilla painetasoilla, joka lisää käyttöikää!

Ps. Lisäys.
Vaihtuvan lauhtumisen lämpötilan lämpöpumpun etuja on ohjauksesta riippuen se, että lämpö tehdään online lattiaan suoraan lauhduttimelta. Mikä parantaa hieman COP:tä. Tosin tämä voi aiheuttaa muita murheita.

Kaikilla pärjää on vaan kaksi eri filosofiaa.

0-50 vastaa hyvinkin tuota esimerkin 45-55 keskiarvoa - tästä olemme samaa mieltä.

Mutta ei noiden kahden eri kylmäaineen pohjalta voi tehdä tuollaisia johtopäätöksiä copin suhteen joita esittelit. Katso nyt vaikka noiden kahden eri kylmäaineen kylmäprosessia. R404 cop huononee draamaattisesti verrattuna R407:seen kun lauhtumispaineet nousee.

Pointti on se että COP ei ole läheskään niin huono kuin väität sen olevan vaihtoventtiilikoneissa. Myöskään vaihtoventtiilikoneissa ei tarvitse välttämättä pitää sitä 55 tavoitelämpötilaa - moni pärjää vähäisemmälläkin.

Se varmasti on totta että kompuralla on pidempi käyttöikä alhaisemmilla lauhtumispaineilla. Voisitko kuitenkin osoittaa muuten kuin mutu (musta tuntuu) tai rahi (ravista hihasta) menetelmällä että kuinka monta tuntia, vrk:tta, vkoa, kk:ta tai vuotta on vaihtoventtiilikoneen käyttöikä lyhyempi (kun se työskentelee vain pienen osan elinkaareestaan suuremilla paineilla)? Mieluiten perustellen edes joillain lähdeviittauksilla.

[Tero]

0-50 vastaa hyvinkin tuota esimerkin 45-55 keskiarvoa - tästä olemme samaa mieltä.

Mutta ei noiden kahden eri kylmäaineen pohjalta voi tehdä tuollaisia johtopäätöksiä copin suhteen joita esittelit. Katso nyt vaikka noiden kahden eri kylmäaineen kylmäprosessia. R404 cop huononee draamaattisesti verrattuna R407:seen kun lauhtumispaineet nousee.

Pointti on se että COP ei ole läheskään niin huono kuin väität sen olevan vaihtoventtiilikoneissa. Myöskään vaihtoventtiilikoneissa ei tarvitse välttämättä pitää sitä 55 tavoitelämpötilaa - moni pärjää vähäisemmälläkin.

Se varmasti on totta että kompuralla on pidempi käyttöikä alhaisemmilla lauhtumispaineilla. Voisitko kuitenkin osoittaa muuten kuin mutu (musta tuntuu) tai rahi (ravista hihasta) menetelmällä että kuinka monta tuntia, vrk:tta, vkoa, kk:ta tai vuotta on vaihtoventtiilikoneen käyttöikä lyhyempi (kun se työskentelee vain pienen osan elinkaareestaan suuremilla paineilla)? Mieluiten perustellen edes joillain lähdeviittauksilla.

Sinä esitit, että tulistus pumppu säästää 25€ vuodessa.

Voithan tietysti tulla toimeen 45 asteen vedellä jne.

Kompuroiden kestoiän määrittely on aina mutu tai rahi. Jos epäilet kuitenkin sitä, niin soita esim Kaappola/Danfoss tai Lammi/Ahlsell ref tai Aittomäki/TTKK.

Ps. muokkaanpa tätäkin  
Minun seuraava pumppu on lauhtuvanlämpötilan pumppu ilman vaihtoventtiileitä yms. ja LV vain esilämmitetään lämpöpumpulla.

[ziffy]

Sinä esitit, että tulistus pumppu säästää 25€ vuodessa.

Voithan tietysti tulla toimeen 45 asteen vedellä jne.

Kompuroiden kestoiän määrittely on aina mutu tai rahi. Jos epäilet kuitenkin sitä, niin soita esim Kaappola/Danfoss tai Lammi/Ahlsell ref tai Aittomäki/TTKK.

Ps. muokkaanpa tätäkin  
Minun seuraava pumppu on lauhtuvanlämpötilan pumppu ilman vaihtoventtiileitä yms. ja LV vain esilämmitetään lämpöpumpulla.

En oikein ymmärrä mihin nyt yrität kääntää ja vääntää asiaa.

Jos ymmärsit mitä kirjoitin niin kyseessä oli hypoteettinen esimerkkilaskelma - olosuhteissa joiden vaihteluväli oli 6kk-12kk ilman lauhtumislämpötilan nousua.

Itse takerruit esimerkkilaskelmassa olevaan COP:iin ja esitit ainakin toistaiseksi virheellisiä COP arvoja (koska et ole osoittanut lukujasi vielä oikeelliseksi etkä Niben taulukon arvoja vääriksi). Käytit omissa COP-laskelmissasi väärää kylmäainetta joka antaa vääriä lukemia vaihtoventtiilikoneiden osalta.

Kuten jo edellisessä viestissä kirjoitin niin en epäile sitä etteikö pienemmillä lauhtumispaineilla olisi käyttöikää pidentävä vaikutus. Kun jaksat aina mainostaa tulistinpumppujen pidempää käyttöikää olisin ollut vain utelias tietämään kuinka kauan ne sitten kestää pidempään.

Heh, ja mun seuraava pumppu on ”mitälie” -tekniikkaa edustava jokin 60x60 kokoinen pieni mlp kun olemassa olevaan tekniseen tilaan ei suurempi mahdu

[Tero]

Käytit omissa COP-laskelmissasi väärää kylmäainetta joka antaa vääriä lukemia vaihtoventtiilikoneiden osalta.

Kylmäaine R407. ZR 34

0-30
Otto 1,4 kW
Anto 9 kW
COP 6,43
Teho 9 kW

0-50
Otto 2,35 kW
Anto 8,5 kW
COP 3,63
Teho 8,5 kW

Oheiset kompressorin arvoja. Valmistajasta riippuen näistä sitten puristetaan ulos mitä ketäkin osaa tai oikeastaan viitsii...
8,3 K alijäähtyminen ja 11 K tulistus

[guru]

Tulistusta tapahtuu jo höyrystimessä ennen kompuraa. Ennen lauhdutinta poistetaan tulistus.

Ulkolämpötiloilla on suhde suoraan käyntiaikoihin,,,,, mutta niin on -Peca- mitoituksellakin. Jos ulkolämpötilat nousee niin valitaan pienempi pumppu.
Jo TTKK ja Antero Aittomäki 1990 luvulla suositteli tulistuspumpun mitoistus alueelle 40-60% täydestä tehosta! Nykyisillä talvilla pumput ovat kaikki täystehoisia.

Vaan aniaharva pumppukauppias laskee TODELLISEN tehontarpeen k-arvojen kautta ja laskee esim 70% mitoituksen jolloin energiasta saadaan about 97%.

Silloin pumppu käy todella pitkään ja tulistaa lämmityksen ohessa 70% vuodesta. Tällöin käyttöveden teko tehdään erittäin hyvällä COP:llä. Toisin kuin Ruotsalaisissa.

Kesällä on kaikki pumpputyypit samassa tilanteessa. COP on huono kun tehdään käyttövettä. Vaihtuvan lauhtumislämpötilan pumpuissa tilanne on tämä läpi vuoden. Jos haluat 55C varaajaan pelkällä lauhduttimella pitää lauhduttimellekin tulla todella kuumaan vettä. Lämpötilaero lauhduttimen yli kun on luokkaa 5-7K.

Joo opetelkaa jäähdytystekniikkaa näin on, jos höyrystimessä tapahtuvaa tulistusta ei poisteta ei siitä saatua hyötyä myöskaan saavuteta ja näin ei tapahdu ellei lämpöpumpun rakenne ole siihen soveltuva. Karhu,Ekowell,Lä,Geopro ja Gebwell ovat
tulistuksenpoistolla varustettuja pumppu ja näistä Ekowell taitaa olla ainoa suoralla tulistuksenpoistolla

 

[ziffy]

Kylmäaine R407. ZR 34

0-30
Otto 1,4 kW
Anto 9 kW
COP 6,43
Teho 9 kW

0-50
Otto 2,35 kW
Anto 8,5 kW
COP 3,63
Teho 8,5 kW

Oheiset kompressorin arvoja. Valmistajasta riippuen näistä sitten puristetaan ulos mitä ketäkin osaa tai oikeastaan viitsii...
8,3 K alijäähtyminen ja 11 K tulistus

Ok, kiitos. Nämä luvut eivät kovinkaan paljon eroa Niben taulukon arvoista (tosin siellä ei ollut 0/30 arvoja).

Jos lasketaan sitten näillä annetuilla arvoilla niin 5000 kWh:n kv-vuosikulutuksella:
0/30 -> n. 778kWh
0/50 -> n. 1377kwh

Eroa siis 599kWh tulistinpumpun eduksi joka 0,1 eur/kWh hinnalla tekee 59,9 euria vuodessa säästöä jos tulistuspumppu voi työskennellä koko vuoden 0/30 lauhtumispaineella.

Alkuperäisessä esimerkkilaskelmassa vaihteluväli lauhtumispaineiden osalta oli siis 6-12kk joten eroa 30-60euria vuodessa tulistinpumpun eduksi. Ja Teron arvion mukaan 80% vuodesta ilman lauhtumispaineiden nousua niin säästöä 47,9 euria vuodessa tulistuspumpun eduksi.

[Tero]

[size=13]Joo opetelkaa jäähdytystekniikkaa näin on, jos höyrystimessä tapahtuvaa tulistusta ei poisteta ei siitä saatua hyötyä myöskaan saavuteta ja näin ei tapahdu ellei lämpöpumpun rakenne ole siihen soveltuva. Karhu,Ekowell,Lä,Geopro ja Gebwell ovat
tulistuksenpoistolla varustettuja pumppu ja näistä Ekowell taitaa olla ainoa suoralla tulistuksenpoistolla [/size]

Gäsittääkseni myös Gebwell on suoratulistuspumppu.

[niperox]

Voe helakata

Ja minun tietääkseni maalämpö perustuu juuri kylmäaineen faasi muutokseen ?
Eli kyllähän silloinhan tulistus on suoraan kompuralla tuotettua lämpöä..eli ei enään maasta saatavaa..

Itse teen tuon harvoin tarvittavan lisälämmön mieluiten 100€ vastuksella kuin ??€ kompuralla.

[guru]

Voe helakata

Ja minun tietääkseni maalämpö perustuu juuri kylmäaineen faasi muutokseen ?
Eli kyllähän silloinhan tulistus on suoraan kompuralla tuotettua lämpöä..eli ei enään maasta saatavaa..

Itse teen tuon harvoin tarvittavan lisälämmön mieluiten 100€ vastuksella kuin ??€ kompuralla.

Katseleppas log ph diakrammia se näyttää toduuden ymmärtele sitä

[niperox]

Katseleppas log ph diakrammia se näyttää toduuden ymmärtele sitä

Vaikka sitä kuinka katselee, ei se fysiikan lakeja kumoa.
Esim. niben 5.03 cop perustuu pitkälti siihen, ettei epäedullista tulista tehdä..sekä vaihtelevaan lauhdutukseen.

[Tero]

Vaikka sitä kuinka katselee, ei se fysiikan lakeja kumoa.
Esim. niben 5.03 cop perustuu pitkälti siihen, ettei epäedullista tulista tehdä..sekä vaihtelevaan lauhdutukseen.

Taitaa olla lauantai ilta