Huipputehon laskenta ja pumpun mitoitus

[n157472]

Minkätehoinen pumppu pitäisi valita alla olevaan uudisrakennukseen? Kyseessä on vesikiertoinen lattialämmitys.

Talon huoneisto-ala on 170m2 ja tilavuus 440m3

Teho laskettu -26 ulkolämp ja +21 sisälämp.

___________ m2___u-arvo__aste _teho W
Alapohja: ___128___0,22___47___1323,52
Alak. seinä:__95___0,25___47___1116,25
Alak. ikkuna:_6,3__1,2_____47____355,32
Yläk. seinä:__102___0,24___47___1150,56
Yläk. ikkuna:__24____1,2___47___1353,6
Yläpohja:____128__ _0,1___47___601,6

                                                  yht  5900,85W

Vuodoista ja oven avauksista voisi tulla noin 500W teho?

Ilmanvaihdosta tulee pyöriväkennoisella 70% hyötysuhteella tehohäviötä 47 asteen lämpötilaerolla noin 1000W. Ilmanvaihdon esilämmitys tulee sähkövastuksella joten koko 1000W ei siis tule pumpun lämmitettäväksi. Mikä voisi olla ilmanvaihdon osuus pumpun mitoituksessa? 800W?

Käyttöveden lämmityksessä olen arvioinut että keskitehon tarve olisi noin 500W kun se jakaa jatkuvaksi tehoksi. Vuorokaudessa siis tulisi 12kWh jolla pitäisi saada päivittäinen lämminvesi.

Kodin sähkölaitteet taas tuottavat taloon lisälämpöä. Olisiko sopiva arvo 500W?

Maksimiteho olisi: eristys 5900W + vuodot 500W + ilmanvaihto 800W + käyttövesi 500W - kodin sähkölaitteet 500W = 7200W

Onko arviossa jäänyt jotain huomioimatta tai arvioitu väärin? Onko arvio kenties liian optimistinen 170m2 taloon?

Minkä tehoinen pumppu olisi oikea valinta? Alustavasti olen ajatellut ruotsalaistyyppistä pumppua edullisemman hinnan vuoksi.

_Marko

[n157472]

Olis kiva kuulla asiantuntevia mielipiteitä
kiitos

[pete]

Kyllä laskutapasi on aivan oikein, ja laskelman lopputulos
myös vaikuttaa suuruusluokaltaan oikealta. Todellisuudessa
vuotojen osuus useimmiten on laskettua suurempi.
Muistelen vain VTT:n tutkimusta, jossa tavanomaisella
tiiviydellä vuotojen osuus oli 25% talon vaipan lämpöhäviöstä.
Etenkin useampikerroksisissa puutaloissa ilmavuotoja
helposti syntyy välipohjan kohdalle. Lisäksi usein
talossa on huonommin eristettyjä kohtia (esim. takan perustus, savupiippu), jotka lisäävät tehohäviöitä.

[n157472]

Vuodot olisivat siis isommat 5900 * 0,25 = 1500W.
Uusi maksimiteho: eristys 5900W + vuodot 1500W + ilmanvaihto 800W + käyttövesi 500W - kodin sähkölaitteet 500W = 8200W

Ote Sulpun sivuilta:
"Peukalosääntönä voidaan sanoa, että lämpöpumpun maksimiteho tulisi mitoittaa vastaamaan 50-70% rakennuksen lämmitystehon maksimitarpeesta (ns. osatehomitoitus), jolloin lämpöpumppu kuitenkin tuottaa lämmitysenergian kokonaisvuositarpeesta peräti 85-98%." http://www.sulpu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=20&Itemid=32

Ote Geopron sivuilta:
"Optimimitoituksessa maalämpöpumppu mitoitetaan noin 60-90 %:iin talon lasketusta huipputehontarpeesta. Jos esim. talon laskettu huipputehontarve on 10 kW, on oikean kokoinen Geopro-maalämpöpumppu GS 75 (7,5kW eli 75%).  Tällöin katetaan vuotuisesta energian tarpeesta noin 98 % ja saadaan kompressorikoneikko käymään optimaalisesti, mikä pidentää käyttöikää.
"
http://www.geopro.fi/geopro/mitoitus.html

Geopron ohjeen mukaan minun tapauksessa pumpun koko pitäisi olla: 8200W *0,75 = 6150W

Eli olisiko 6kW pumppu oikea valinta. Mielipiteitä?

[tomppeli]

Vähemmillä pakkasilla tai kesällä pumppu kuitenkin käy aina pätkittäin.
Itse valitsisin tarpeeksi ison, eli täystehoisen pumpun ja siihen tarpeeksi suuren varaajan,
vähintään 500 litraa, jolloin käynnistyksiä tulee harvemmin.

Osatehopumpun ikävä ominaisuus on energiatalouden kannalta siinä,
että silloin, kun on kylmää ja valtakunnan energiaverkosto maksimissa kuormitettu,
iskee vielä päälle hyvin monen suomalaisen pumppulämmittäjän isotehoiset apulämpövastukset.

Ne huipputehot valtakunnanverkkoon tuotetaan kovastikin epäekologisin menetelmin, jopa kaasuturbiinigeneraattorein.
.....
Täydennän vielä.:
Suomessa lienee noin 50.000 maalämpöpumppua.
Jos meillä olisi 55.000 kpl maalämpöpumppuja, joista jokaisessa 9 kW apulämpövastus, joka menee päälle vasta kovalla pakkasella,
eli silloin kun meillä valtakunnanverkko on jo muutoinkin ylikuormitettu.

Jos nuo kaikki lyövät silloin ne apuvastuksensa päälle, se tarkoittaa noin 495.000 kW:n lisäkuormaa valtakunnanverkkoon,
eli enemmän, kuin Loviisan yhden atomivoimalan (488 MW = 488.000 kW) koko teho.
Ja entäs sitten, kun pumppuja on melkein jokaisessa omakotitalossa ja suurin osa niistä näitä osateho, eli optimimitoitettuja?

Täysteho ei tarvitse apulämpövastusta.
Ne ovat silti tarpeen pumpun vikatilanteita varten, mutta eivät kytkeydy päälle normaalikäytössä, jos pumppu on kunnossa.
Olisiko sittenkin järkevää hankkia täysteholle mitoitettuja pumppuja?

Joku on sanonut.:"Suo siellä, vetelä täällä."

Kommentoikaa!

[Kuumaa_kalliosta]

Vähemmillä pakkasilla tai kesällä pumppu kuitenkin käy aina pätkittäin.
Itse valitsisin tarpeeksi ison, eli täystehoisen pumpun ja siihen tarpeeksi suuren varaajan,
vähintään 500 litraa, jolloin käynnistyksiä tulee harvemmin.

Osatehopumpun ikävä ominaisuus on energiatalouden kannalta siinä,
että silloin, kun on kylmää ja valtakunnan energiaverkosto maksimissa kuormitettu,
iskee vielä päälle hyvin monen suomalaisen pumppulämmittäjän isotehoiset apulämpövastukset.

Ne huipputehot valtakunnanverkkoon tuotetaan kovastikin epäekologisin menetelmin, jopa kaasuturbiinigeneraattorein.

Tässä on vain se ongelma, että kukaan ei voi tietää varmuudella etukäteen, mikä on järkevän kokoinen täysiteho.

Jos taloon tulee rakennevian seurauksena kosteusvaurio, jonka takia eristeet eivät eristäkään kunnolla, kaksi viikkoa kestävillä vuosisadan pakkasilla saatetaan olla täystehosta kaukana.

Tietenkin paras on valita pumppu, jonka teho riittää todennäköisesti myös kovimmilla pakkasilla. Siinäkin tapauksessa on vielä vaihtoehtoina valita pumppu, jossa on lisävastukset ja tai pumppu, jossa niitä ei ole. Jälkimmäisessä tapauksessa kaasuturbiineilla tuotettu huippusähkö jää kokematta mutta pirttiin voi tulla vähän kylmä. Edellisessä tapauksessa selvitään paremmin myös poikkeusoloissa.

Ei siis taida olla yhtä ainoata autuaaksi tekevää vaihtoehtoa. Pitää vaan valita sellainen, jonka kanssa sitten tulee toimeen seuraavat parikymmentä vuotta.

[n157472]

Tuo ympäristötekijä on kyllä ihan huomion arvoinen asia. Itse ajattelin kuitenkin tasata kovimpia pakkaspiikkejä takan avulla, jotta se investointi tulisi myös hyödynnettyä osana lämmitysjärjestelmää.

Lainaus:
"Vähemmillä pakkasilla tai kesällä pumppu kuitenkin käy aina pätkittäin.
Itse valitsisin tarpeeksi ison, eli täystehoisen pumpun ja siihen tarpeeksi suuren varaajan,  
vähintään 500 litraa, jolloin käynnistyksiä tulee harvemmin."

Vaikuttaako käyttövesivaraajan koko ruotsalaispumpulla pumpun käyntipituuteen lattialämmityksessä? Olen ymmärtänyt että lämminvesivaraaja ei ole yhteydessä lattialämmityspiiriin, vaan pumppu lämmittää välillä käyttövettä ja välillä lattiaa?

Voidaanko pumpulle siis säätää lattialämmityksen osalta jonkilainen hystereesi että mihin saakka pumppu nostaa lämpötilaa ja mihin saakka se lepää ennenkuin käynnistyy uudelleen? Vai yrittääkö pumppu pitää lattialämmityksen kokoajan vakiolämmössä? Vakiolämpötila tapahtuu ilmeisesti shuntin avulla, minkä kokoisesta vesitilavuudesta ruotsalaispumppu shunttaa vettä lattialämmitykseen? Vai voidaanko itse shunttiin säätää hystereesi, joilloin koko lattilämmityksen vesitilavuuteen voidaan asettaa tietty hystereesi alue ja näinollen pumpulle saadaan pidemmät käyntijaksot?

[kkuukkeli]

V
Täydennän vielä.:
Suomessa lienee noin 50.000 maalämpöpumppua.
Jos meillä olisi 55.000 kpl maalämpöpumppuja, joista jokaisessa 9 kW apulämpövastus, joka menee päälle vasta kovalla pakkasella,
eli silloin kun meillä valtakunnanverkko on jo muutoinkin ylikuormitettu.

Kommentoikaa!

Huomattavasti isompi merkitys on esim autojen lohko- ja sisätilalämmittimillä tai sillä perinteisellä lauantaisauna-esimerkillä, vaikka tehot pienempiä ovatkin. Määrää löytyy sitten hieman enemmän.

[tomppeli]

Vaikuttaako käyttövesivaraajan koko ruotsalaispumpulla pumpun käyntipituuteen lattialämmityksessä? Olen ymmärtänyt että lämminvesivaraaja ei ole yhteydessä lattialämmityspiiriin, vaan pumppu lämmittää välillä käyttövettä ja välillä lattiaa?

Olet oikeassa.
Ns. ruotsalaispumpuissa ja muutamissa suomalaisissakin on ns. vaihtoventtiili,
joka ohjaa pumpusta tulevan vedenkierron joko lämmityspiirille tai käyttövesisäiliölle.
Ei siis voi mennä molempiin samanaikaisesti.
Klikkaa allaolevaa osoitetta, siinä toimintaperiaate.:

http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=9&View=Pulse

Ruotsalaispumput käyttävät lattian betonimassaa varaajana.
Hystereesi on aina olemassa ja sitä voitanee muuttaakin. Silloin saattaa tarvita ns. huoltoavainta.(koodia)
Saattaa arvata, että tämä periaate ei ole hyvä varaamattomalla lämmönluovutuspiirillä.

[n157472]

Ruotsalaispumput käyttävät lattian betonimassaa varaajana.
Hystereesi on aina olemassa ja sitä voitanee muuttaakin. Silloin saattaa tarvita ns. huoltoavainta.(koodia)
Saattaa arvata, että tämä periaate ei ole hyvä varaamattomalla lämmönluovutuspiirillä.

Betonilaatta vastaa varmaan aika montaa 500l varaajaa jos vaan hystereesin saa säädettyä riittävän isoksi?! Onko kellään tietoa että pystyykö Nibessä säätämään pumpun käynnistymis ja sammumislämpötilaa lattiakierrolla?

[n157472]

Mutta sitä en ymmärrä että mitä se shuntti sitten ruotsalaispumpussa tekee. Sen kun on tarkoitus sekoittaa lattiaan säädetyn lämpöistä vettä. Eikö tässä juuri menetetä lattialaatan varaaja efekti? Eli jos lattiaan shuntataan esim vaan 22 asteista vettä niin silloin osa vesikierrosta ei kierrä pumpun kautta vaan tulee sellaisenaan uuteen kiertoon ja näinollen pumpun pieni vesimäärää kuumenee nopeasti jolloin kompressorin on pysähdyttvä. Jotain en nyt ole ymmärtänyt toimintaperiaatteesta?

[tomppeli]

Lattiaan ei saa ajaa liian lämmintä vettä, koska silloin lattiarakenteiden ja materiaalien kestävyys vaarantuu.
On tarpeen, että lömpötila nostetaan hitaasti, jolloin lämpö ehtii jakaantua tasaisesti rakenteisiin koko lattian alueella.
Joissain tapauksissa pintamateriaalit saattavat lämmetä myös liikaa.

Parkettien ja muiden pinnoitteiden valmistajat antavat maksimi lämpösuosituksia, jotka eivät ole todellakaan kovin korkeita.
Lattialämmitystalossa on useinkin vaikeuksia löytää pinnoitemateriaaleja, joka kestävät lattian lämpötilaa.
Useat puuparketit eivät kestä.

[sailor]

Liian suuresta pumpusta ei ole kukaan pystynyt osoittamaan mitään muuta vikaa kuin mahdollisesti kovempi hinta ja ääni.

"Pätkäkäynti" ja tästä johtuvat kompuroiden rikkoutumiset ovat toistaiseksi vain osatehokauppiaiden märkiä päiväunia.

Jos ketjun aloittaja saa laskuistaan 8200W niin silloin on parasta valita 8,5kW:n Nibe, josta irtoaa lattialämmityksessä se +10 kW. Tällöin teho on riittävä lähes pakkaseen kuin pakkaseen. Monet pienempään mitoitukseen päätyneet estävät vastusten käytön ja hoitavat lisälämmityksen puulla tai kärsivät sisälämpötilan pienestä laskusta (aste = 5%). Riittävän suurella pumpulla ei tarvitse arpoa...

Jani

[n157472]

Eikö lyhyemmät käyntijaksot kuitenkin heikennä COP kerrointa, koska "kylmäprosessilla" menee hetki tasaantua ennekuin se alkaa tuottaa lämpöä eli pumppu käy hetken huonolla hyötysuhteella? Lisäksi pumppu ottaa käynnistyessään suuren virran!?

Kuullostaa hurjalta tuo 10kW Niben valinta kun siinä ei ole edes lattialämmityksen osalta varaajaa eli käynnistä voi tulla melko pätkivää!?
Geopron sivuilta:
"GS-mallia ei ole hyvä mitoittaa yli 90%:iin maksimitehontarpeesta, kun taas SH-malli voidaan mitoittaa välille 60-110 %. SH-mallin suuri erillinen varaaja antaa runsaasti mahdollisuuksia mitoitukseen. "

[pete]

En ole missään nähnyt tutkimustietoa kuinka paljon lyhemmät käyntijaksot huonontaa hyötysuhdetta.
Veikkaisin että vähemmän kuin yleisesti luullaan kuitenkin. Käyntijakson alussa keruuneste on lämpöisempää, joten se taas osaltaan
parantaa hyötysuhdetta.

Nibe on lattiaan varaava, joten betonilattiaan asennetulla
lämmitysputkistolla saataneen OK-mittaiset käyntijaksot myös
täystehomitoitellua pumpulla. lepojaksothan ovat saman pituisia
pumpun tehosta riippumatta - vain käyntijakson pituus lyhenee
tehon kasvaessa. Toinen juttu on sitten onko isompi pumppu myös meluisampi (jonkin verran kalliimpi se ainakin on)

[sailor]

Eikö lyhyemmät käyntijaksot kuitenkin heikennä COP kerrointa, koska "kylmäprosessilla" menee hetki tasaantua ennekuin se alkaa tuottaa lämpöä eli pumppu käy hetken huonolla hyötysuhteella? Lisäksi pumppu ottaa käynnistyessään suuren virran!?

Kuullostaa hurjalta tuo 10kW Niben valinta kun siinä ei ole edes lattialämmityksen osalta varaajaa eli käynnistä voi tulla melko pätkivää!?
Geopron sivuilta:
"GS-mallia ei ole hyvä mitoittaa yli 90%:iin maksimitehontarpeesta, kun taas SH-malli voidaan mitoittaa välille 60-110 %. SH-mallin suuri erillinen varaaja antaa runsaasti mahdollisuuksia mitoitukseen. "

Nibehän varaa lattiaa. Jos talo on oikein rakennettu (ei termostaatteja) niin ei käyntijaksoista tule mitään minuutin mittaisia jaksoja. Lattiaan varaamisella saadaan nimenomaan ne pitemmät käyntijaksot aikaiseksi. Jos kesällä haluaa pitää kosteissa tiloissa lattialämpöjä niin varmaan kannattaa hystereesiä nostaa vähän, jotta käyntijakso pitenee.

Ainoa missä häviää suurelle erillissäiliölle käyntijakson pituudessa on kesällä käyttöveden teko, joka on kuitenkin marginaaliasia.

GS:n pesee mennen tullen käyntijaksojen pituudessa ja muutenkin lattiaan varaaminen tuo kertaluokkaa pitemmät käyntijaksot kuin säiliöön varaava pumppu. En ota kantaa GS:ään, koska taas syytetään mollaamisesta. Lue vanhat kirjoitukset asiasta.

Mitä tulee käynnistyksen energian kulutukseen, niin täysin marginaalinen asia. Samoin COP-kerroin muodostuu ihan jostain muusta kuin käynnistyskertojen lukumäärästä.

Vertailun alkumetreillä jo muut hyytyvät kun Niben saa useita tonneja halvemmalla kuin muita pumppuja. Sitä ei kurota tulistimella, käynnistykerroilla, eikä säiliön koolla. Rahassa erotusta ei saa ikinä kiinni.

Jani

[n157472]

Heikkeneekö Nibeä käytettäessä betonilattian vaaraaja ominaisuus jos käytetään 2-piiristä järjestelmää ja säädetään pesuhuonepiiri korkeammalle lämpötilalle. Tällöin pumppu joutuu tekemään korkeamman piirin lämpöistä vettä kosteisiin tiloihin, josta shuntataan muun talon vesi matalammalle lämmölle. Korkeampaa lämpötilaa kuitenkin varautuu vain kosteisiin tiloihin, jolloin kiertoveden laskiessa kosteiden tilojen lämpötilaa alemmas joutuu pumppu käynnistymään. Pumppu siis säätää lämpötilaa kokajan kosteiden lämpötilojen piirin lämpöasetuksen ympärillä ja näin ollen pumpun käynnistystiheyteen vaikuttaa vain kosteiden tilojen varauskyky. Meneekö homma näin Nibellä kahden piirin tapauksessa? Eli kannattaakö kuitenkin tyytyä yhteen piiriin niin saisi koko talon lattian toimimaan varaajana 10 kertaisella varauskyvyllä?

[tomppeli]

GS:n pesee mennen tullen käyntijaksojen pituudessa ja muutenkin lattiaan varaaminen tuo kertaluokkaa pitemmät käyntijaksot kuin säiliöön varaava pumppu.

Erillinen varaajahan on vain lisänä siinä lämmönvarauskapasiteetissa.
Ei lisävaraaja ole koskaan mikään haittatekijä varauskyvyssä.
Ja etunahan se on erityisesti kovimman lämmityskauden ulkopuolella, niinkuin Sinä itsekin asian totesit.

[sailor]

Heikkeneekö Nibeä käytettäessä betonilattian vaaraaja ominaisuus jos käytetään 2-piiristä järjestelmää ja säädetään pesuhuonepiiri korkeammalle lämpötilalle. Tällöin pumppu joutuu tekemään korkeamman piirin lämpöistä vettä kosteisiin tiloihin, josta shuntataan muun talon vesi matalammalle lämmölle. Korkeampaa lämpötilaa kuitenkin varautuu vain kosteisiin tiloihin, jolloin kiertoveden laskiessa kosteiden tilojen lämpötilaa alemmas joutuu pumppu käynnistymään. Pumppu siis säätää lämpötilaa kokajan kosteiden lämpötilojen piirin lämpöasetuksen ympärillä ja näin ollen pumpun käynnistystiheyteen vaikuttaa vain kosteiden tilojen varauskyky. Meneekö homma näin Nibellä kahden piirin tapauksessa? Eli kannattaakö kuitenkin tyytyä yhteen piiriin niin saisi koko talon lattian toimimaan varaajana 10 kertaisella varauskyvyllä?

Itse laittaisin (mutuna) kaikki yhteen piiriin ja vaatisin lattialämmitysfirmaa laittamaan pesutiloihin tiheämmän putkituksen. Tarvittaessa laittaisin suuremman kiertovesipumpun, mikäli vakiossa ei riitä potku pyörittää yhtenäistä piiriä. Meillä on kosteiden ja muiden tilojen menoveden lämpötilassa 1 asteen ero lämpökäyrissä. Pieni lämpötilaero käyrien välillä selittynee osaltaan ehkä myös sillä että kosteiden tilojen kv-pumpulla on vähemmän vastusta ja putkimetrejä lämmitettävänä. Kiertovesi ei ehdi viilenemään. Nibe mittaa käsittääkseni palaavan veden lämpötilaa, jolloin tuo ei liene ongelma?

Jani

[sailor]

Erillinen varaajahan on vain lisänä siinä lämmönvarauskapasiteetissa.
Ei lisävaraaja ole koskaan mikään haittatekijä varauskyvyssä.
Ja etunahan se on erityisesti kovimman lämmityskauden ulkopuolella, niinkuin Sinä itsekin asian totesit.

GS:n tapauksessa ei varata lattiaa. Näennäisestä yhdenkaltaiisuudesta huolimatta Nibe ja GS ovat kuin yö ja päivä.

Jani

[volkkari]

En todellakaan ymmärrä Niben ynnämuiden Ruosalaiden lämpöpumppujen säätöjärjestelmää miten se voi toimia oikein, olen varmaan tosi tyhmä näissä asioissa.
Pitkään alla oleenna täytyy oikein nipistellä itseäni onko tämä todellakin totta ,vainko väännetäänkö isojen valmistajien sanelululla musta valkeaksi.
Joka tapauksessa hyvin alkeellisia lämmönsäätotapoja  verrattuna Suomalaiseen tulistus /3-tie venttiili säätöön

[ziffy]

Olkoonkin vaihtoventtiili-sydeemit kuinka alkeellisia tahansa niin käytännössä Malibran tulokset kuitenkin osoittavat että niillä jokatapauksessa saadaan aikaiseksi suhteellisen vakaita sisälämpötiloja.

http://www.pauna.net/

[mnk]

Monessa laitteessa käytetään Sveitsiläisiä Belimon kolmitieventtiilejä tai vastaavia Italialaisia esimerkiksi. Säätiminä ne ovat hyvin ns. peruskauraa.  Ne ovat riittävän laadukkaita, mutta säätösysteemin  säätötuloksen tarkkuus riippuu enemmänkin siitä P, PI  tai  PID elektroniikasta, joka ohjaa  noita 3-tiesäätimiä.  

Tässä PID  taustaa (löytyi googlella) :
http://www.control.hut.fi/Kurssit/AS-0.2230/tyo11/Ohje.pdf  

Säädön voi toteuttaa halvalla tai kalliilla.  Hyvän tunnistaa siitä, että 3-tieventtiiliä ei ajeta reunasta reunaan säätäen vaan säädin on OPPINUT, mikä on hyvä pieni muutos.  Vanhassa 3000 litran varaajan ohjauksessa oli TA-reg:n systeemi ja se osasi ja muisti, mikä on hyvä pieni muutos.  Nykyinen ulkoisen shunttipiirin ohjaus/säädin on tyhmä laidasta laitaan veivaaja.

Näyttäkääpäs datalogeista  1 min välein 3-tieventtiilin  lähdöstä mitattua lämpötilaa ja kertokaa, kuinka tasaista käyrää.  Ja, että ohjaus olisi  toteutettu juuri tuon  ylivertaiseksi väitetyn  lähtölämpötilaohjauksen perusteella.

Lisäksi mittausten  tueksi voisi esittää 1min välein mitattua sisälämpötilaa  (kotimaista tai ulkomaista :-) , niin pysytään perustelluissa jutuissa.   Eli laittakaapas mitattua dataa näkyviin dataloggereista.  

Tästä voi katsella miten sisälämpötila (GT5 sensori ) "heittelee" kun ohjataan ns. ruotsalaisesti paluulämmön perusteella lähtölämpötilaa.  (ulkoisen piirin Shuntti on täysin auki kun se nyt tuntuu hyvältä.)

http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=55&H=&View=Rapport

ottakaa valikosta kohta sisälämpötila ja painakaa reload

Tästä näkee tarkemman sisälämpötilan:
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=55&H=&View=Pulse

Huonostihan toteutettu kompromissi tämäkin on, mutta ei ole palellut ja ei nuo lämmöt kovin paljoa heittele  ja suihkuvesikään ei ole loppunut. Kommenttini on hieman sivussa otsikosta, mutta ei haitanne.

Minkä merkkinen IV-kone kyseessä tässä:
http://www.pauna.net/
- erittäin hienot mittaukset, mutta jäteilman lämpö ehkä hieman korkeata esim 2007 tammikuussa 30-31.1  ?

[Malibra]

Minkä merkkinen IV-kone kyseessä tässä:
http://www.pauna.net/
- erittäin hienot mittaukset, mutta jäteilman lämpö ehkä hieman korkeata esim 2007 tammikuussa 30-31.1  ?

Jätelämpötila ja IV-ulkoilma anturit näyttävät osittain kennosta kantautuvaa lämpöä...

Pitää täksi talveksi siirtää anturit kauemmas kennosta. Tällä hetkellä ne ovat noin 30 sentin päässä kennosta.

Edit: siis 15 cm päässä.

IV koneena on kair.

-Janne-