Et maininnut mitään investointien kuluista. Luulisin että maalämmön teko tulee teillä huomattavasti kalliimmaksi johtuen kahdesta porakaivosta. Käytännössä nuo 300 m kaivojen teko voi osoittautua vaikeaksi syvyyden puolesta, jolloin voitte joutua tekemään 3 matalampaa kaivoa.

Haarukoiden investointien hintoja omiin kokemuksiin, niin tuo teidän kaivonne maksaa noin 18000-20000€,  laitteet asennettuna samaa suuruusluokkaa. Eli kokonaisuutena 35-40000€. Jos saatte kaukolämmön 10000 euroa halvemmalla, niin ottakaa se. Tuolla 300€ vuosisäästöllä ette saa eroa koskaan kiinni, jos otatte huomioon ylimääräisen lainan korot yms lisäkulut. Tietysti laskelmiin pitää ottaa huomioon avustukset yms.

Hei,

Tuolla hintaerolla kaukolämpö.

Kaivo sopimus kannattaa tehdä siten, että jos porari ei pysty tekemään kahdella kaivolla riittävän syvää, niin muutos kolmeen kaivoon ei vaikuta kokonaishintaan. Porarit sanovat sen kyllä etukäteen. yleensä ne tekevät metrihinnalla.

Oletteko muuten kysyneet tarjouksia muista merkeistä?

Hinta ja halvat asumiskulut ratkaisivat lämmitysmuodon, ekologisuus tuli kaupanpäälle

Kiitos taas vastauksista! Onkos täällä mainostaminen kielletty... tarvitsisi vähän vinkkiä hyvistä maalämpöfirmoista Keski-Uudellamaalla. Pitänee pyytää lisää noita tarjouksia.

Kiitos Kuumaa kalliosta. Kesselen sivuja onkin tullut jo vilkuiltua, mutta Tom Allen on uusi tuttavuus.
Jos muut voivat suositella vielä muita firmoja, niin kiitollisena otetaan vinkkejä vastaan.

Hei pitkästä aikaa!

Täällä sitä edelleen pähkäillään lämmitysmuodon kanssa.

Nyt on tarjous kaukolämmöstä (24500 e investointikulua +3650 e/vuosi käyttökuluja) ja kahdelta maalämpöfirmalta (pumput thermia ja ivt).

Thermian pumpun hinta tilpehööreineen on n. 30500 e ja ivt:n n. 28000 e. Kummaltakaan toimittajalta ei ole vielä saatu laskelmaa vuosittaisesta käyttökulusta, mutta puheissa on vilahdellut lukuja 2000-2800 euron väliltä.

Kolmas tarjous tulee joko geopron tai lämpöässän pumpusta (samalla firmalla molempia). Siinä paketissa olisi tulistusvaraaja, joka olisi varmaan hyvä tässä meidän talossa, kun patteriverkko on vanha (2-vaippaisia pattereita vain 2 kpl/ asunto, loput 4-5 patteria 1-vaippaisia).

Olen yrittänyt opiskella tätä asiaa lisää, mutta selittäkää nyt maallikolle, että:
- mitä tarkoittaa suntti/shuntti?
- missä kohtaa järjestelmää kompressori sijaitsee ja mitä se tekee?
- mitkä pumput ovat ns. ruotsipumppuja ja mitkä suomipuppuja? Mitä eroa niissä on (ilmeisesti ruotsipumpuissa ei ole tulistinvaraajia?) ja onko jompikumpi parempi? Jos niin miksi?

Kaukolämpö oli odotettua kalliimpi (ei varsinainen investointi, vaan käyttömaksu vuodessa), joten mielestäni maalämpö on nyt meille realistisempi vaihtoehto kuin tuolloin ensimmäistä kertaa kirjoittaessani.

Onko tässä maalämmössä jotain asiaa, jota ei vaan voi ennustaa ja jonka takia homma ei pelittäisi, kuten on odotettu? Voiko esim. porakaivo olla jostain syystä niin kuiva, että sen pitäisi olla paljon odotettua syvempi? Vai tietävätkö poraajat kunkin alueen maaperän niin hyvin, että tällaisia yllätyksiä ei voi tulla?

Kiitos jo etukäteen avustanne :-)

Tarkoittanut  luullakseni yht. 300m mutta kahdella reiällä. Tuo 300 m (2*150) on sopiva 17 kW:n pumpulle, mutta vaikuttaisi tuo 17kW:ta aika rajulta "osateho"mitoitukselta 600m2:een 70-luvun rivitaloon jossa mahdollisesti asukkaitakin toistakymmentä???

Huomenta,

Kylläpä täällä ollaan aktiivisia   Kivaa, kun jaksatte paneutua toisten ongelmiin näin perinpohjaisesti.

Porari on oikeassa. Nyt kun luen tarjousta uudelleen vaikuttaakin siltä, että porareikiä olisi 2 kpl ja yhteispituus on sen 300 m.

Tässä samaisessa tarjouksessa pumppu on IVT Greenline HT+E17 (17 kW).

Toisessa tarjouksessa pumppu on Thermia Diplomat D 16. Tässa tarjouksessa porareikä on 2 x 155 m.

Miten osatehoiselta nämä sitten vaikuttavat? Olen laskenut noita meidän neliöitä uudelleen ja niitä onkin vain n. 480. Kuutioita on n. 1500 ja 10 kuutiota öljyä on poltettu suht normaalilla 75- 80% hyötysuhteella.

Emme ole erikseen osanneet pyytää tarjouksia täystehoisista ratkaisuista, mutta henkisesti olemme olleet siinä uskossa, että nämä tarjoukset olisivat sellaisia. On meille toki puhuttu sähkövastuksien käyttämisestä kovimmilla pakkasilla, mutta en ole ennen tätä mieltänyt sitä nimenomaan osatehoiseksi ratkaisuksi. Näin maallikko sitä on  

Tässä on vaan se tilanne, että yhtään kalliimmalla (täystehoisella) ratkaisulla maalämpöä tuskin tullaan valitsemaan taloomme. Kaukolämmön investointi on jo nykyisiin tarjouksiin verrattuna 4000-6000 euroa halvempi, joten käyttökulujen pitäisi olla todella alhaiset täystehoisessa maalämmössä, että se tulisi valittua. Ilmeisesti tällainen osatehoinen ratkaisu kattaisi kuitenkin n. 90% lämmön tarpeesta (vai meneekö nyt ihan metsään)?

Ensi viikon aikana pitäisi tulla se geopro/lämpöässä -tarjous. Tosi mielenkiintoista nähdä sen hinta ja ehdotetut mitoitukset. Onkos niin, että sen on oltava täysmitoitettu, koska tulistusvaraajassa ei voi olla niitä sähkövastuksia? Vai meneekö taas metsään? Onhan siellä kuitenkin jotkut sähkövastukset mahdollisen lämpöpumpun toimintahäiriön kannalta?

Porari on oikeassa. Nyt kun luen tarjousta uudelleen vaikuttaakin siltä, että porareikiä olisi 2 kpl ja yhteispituus on sen 300 m.

Tässä samaisessa tarjouksessa pumppu on IVT Greenline HT+E17 (17 kW).

Toisessa tarjouksessa pumppu on Thermia Diplomat D 16. Tässa tarjouksessa porareikä on 2 x 155 m.

Miten osatehoiselta nämä sitten vaikuttavat? Olen laskenut noita meidän neliöitä uudelleen ja niitä onkin vain n. 480. Kuutioita on n. 1500 ja 10 kuutiota öljyä on poltettu suht normaalilla 75- 80% hyötysuhteella.

Kyllä 480 m²:n lämmittämiseen tarvitaan isompi pumppu, jos tuo 10 tonnia öljyä kuluu noin hyvällä hyötysuhteella (meillä hyötysuhde oli pienempi).

Noin 30 000 euroa tuon kokoisesta laitteistosta on ryöstöä!Jos kyse on vain 16-17 kW:n lämpöpumpusta ja yhteensä n. 300 metrin porarei'istä, hinnan pitäisi jäädä alle 20 000 euron. Meillä Thermia Duo  + 300 litran varaaja + 290 metriä reikää maksoi valmiiksi asennettuna alle 18 000 euroa kaksi vuotta sitten. Duossa on vielä ulkoinen varaaja, joka lisäsi hintaa.

30 000 eurolla pitäisi saada yli 20 kW:n pumppu ja 3 x 170-200 metriä reikää. Se olisi mielestäni sopiva koko teidän rivariinne. Tuollaisia pumppuja on ainakin Thermialla, Geoprolla, Viessmannilla, Lämpöässällä Geoprolla.

Noilla öljynkulutuksilla voisi arvioida max. tehontarpeeksi 27-30kW. Osatehomitoituksella (70%) tulisi pumpun kooksi n. 19-21kW:tä, tällöin saataisiin max. energiantarpeesta n. 95-97%. Jos valittaisiin esim. 25kW pumppu alkaa 2 reikää (2*200m) olla vähän rajalla että riittää, ainakaan jos veden tuotto huono. Nämä tietysti karkeita arvioita .

<<<<Tuollaisia pumppuja on ainakin Thermialla, Geoprolla, Viessmannilla, Lämpöässällä Geoprolla.>>>>

Onhan myös Nibellä (kuten P.K. mainitsi) 1230 (20-40kW) malli, jossa kaksi kompressoria, voisi soveltua hyvin rivitalokäyttöön.

Olen muuten kertonut teille tarjouksen sisällön hiukan liian ylimalkaisesti. Tässä paikkailua:

Molemmissa tarjouksissa on mukana 700-800 l lämminvesivaraajaa (yhteensä 2-3 varaajaa riippuen tarjouksesta). Lisäksi tarjouksissa on mukana vanhan öljykattilan purku ja pois kuljettaminen (n. 1600 euroa). Lisäksi toisessa tarjouksessa on taajuusmuunnettu kiertovesipumppu, joka on aika kallis (2550 e). Toisessakin on kiertovesipumppu, mutta en tiedä millainen eikä hintaakaan ole eritelty.

Tuntuvatko tarjoukset järjellisemmiltä näiden tietojen valossa?

Ai kun olisit heti kertonut tarjousten sisällöstä tarkemmin. Silti hintapyynnöt ovat kovia. Kyllä teille pitäisi laittaa yli 20 kW:n pumppu ja kyllä hinnan kaikkien varaajineen, purkuineen pitäisi silloinkin jäädä alle 30 000 euron.

Onkos hyviä vinkkejä, että miten alan tinkiä meille isompaa pumppua samaan hintaan?

Vaadit kirjallisen sopimuksen, että pumppu vaihdetaan veloituksetta suurempaan, ellei lämpö riitä. Tietysti riittävyys täytyy myös määritellä, sisä- ja ulkolämpötilojen ja lisävastusten käyttöasteen funktiona. Tai jotain..
Ei ehkä hyvä, mutta vinkki kuitenkin  

21C mitoituslämpö kimppatalossa (rivari)  liian vähän ja vajavaisten tietojen pohjalta 16-17kw on liian vähän. 22-25kw lähempänä.  Kuten porarikin totesi.  Isossa kohteessa jossa muita omistajiakin, ei saa epäonnistua mitoituksessa.  Riittävästi vareaajia, hullonkierto + puskurivaraaja.

Meillä on tällä hetkellä lämpötila 25 astetta, joka on kieltämättä hiukan liian paljon, mutta kyllä mäkin tosiaan sellaisen 23 astetta haluaisin, kun vauva pöyrii (kylmillä) laminaattilattioilla.

Mitä on hullunkierto? Entä purkurivaraaja? Nyt lämminvesiläiliö on n. 700 l (vesi öljyllä lämmitettynä n. 80 astetta. Tarjouksissa on lämminvesivaraajia 700-800 litraa (vesi 60 astetta). Tuntuu, että lämminvesivaraajien mitoitus ei ole kovin pahasti alakanttiin (ehkä hiukan), mutta pahin puute on liian heikko pumppu. Samoin kaivoa on mitoitettu molemmissa tarjouksissa vain 300 m (yhteensä). Se tuntuu aika vähältä.

Tomittajaa ei valita, jos ei ennakkokokemusta ja näyttöä.  Otat tuplakompuralaitteen puskurivaraajalla.

Onko tuplakompuralaitteita muilla kuin Nibellä? Tämä on tietysti tosi iso päätös ja valmisteltava kunnolla, mutta jotenkin toivoisin, että saataisiin järkevä tarjous ja laitteisto joltain näistä kolmesta toimittajasta, joiden kanssa nyt olen tekemisissä. Hoidan tätä asiaa tällä hetkellä yhtiössä yksin ja alkaa pelottaa, että jos menee pieleen, niin vika on mun... Kaukolämpö on siis edelleen meille ihan mahdollinen vaihtoehto, mutta maalämpö on alkanut kiinnostaa kovasti. Tuntuu vaan, että yksin ei rahkeet oikein riitä tähän tiedonkeruuseen.

Onneksi sentään on tämä foorumi! Täältä saa kultaakin kalliimpia neuvoja

kerro nyt ne kuutiot ja neliöt kunnolla ja kerrosten määrä ja åaljonko lämpöisiä neliöitä  ja kuutioita.

Kuutioita n. 1500 (tämän tarkempaa tietoa ei saada mistään, tämä on hiukan yläkanttiin). Neliöitä n. 480 tämän tarkempaa tietoa ei myöskään ole, mutta tämä on parikymmentä neliötä yläkanttiin. Kerroksi yksi, lukuunottamatta meidän asuntoa, jossa n. 10 neliön parvi (matalaa n. 1m korkeaa tilaa). Käytännössä siis yksikerroksinen talo. Kaikki neliöt ja kuutiot lämpöisiä. Ei siis lämpimiä varastoja, autotalleja tms. puolilämpöisiä tiloja.

Soppari niinkuin PK ehdottaa +  riittävä kaivomäärä vastaavasti.

Kirjallinen sopimus pitää ehdottomasti laatia (onko se muuten vakiokäytäntö?)!

Miksi kukaan hankkisi kaksimoottorisen auton tai moottoripyörän?

Onhan kahdessa kompurassa etunsakin, varsinkin suuressa kiinteistössä. Käyttövettä voidaan tuottaa yhdellä tai molemmilla kompuroilla eli voidaan lämmittää taloa sekä tehdä käyttövettä yhtäaikaa. Tehokas kovilla pakkasilla saunapäivänä.
Tosin mielestäni ko. kiinteistöön voisi myös olla hyvä ratkaisu tehokas "Suomalainen" tulistuspumppu?

Kattavuus ja takuuasiat on tietysti hyvä selvittää ja sopia etukäteen, mutta liian tiukat kirjalliset vaatimukset voivat ääritapauksessa aiheuttaa sen, että kauppias mitoittaa ,varmuuden vuoksi, vähän reilumman järjestelmän. Tästä seuraa a.) kustannusten kasvu, b) "ylisuuri" järjestelmä, minkä johdosta hyötysuhde heikkenee. Tämänkin takia pitäisi kysellä useampia tarjouksia, sekä pyytää perusteluja, miksi kauppias on päätynyt tarjottuun malliin ja kokoon. Tarjoukset voivat olla hyvinkin erilaisia ja kokoisia( täysteho,osateho yms), mutta silti kaikki toimivia ratkaisuja. Tämä on yksi maalämmön heikkous-- liikaa valinnanmahdollisuuksia.... Pitäisi tarjouksia pyytäessä olla jo tiedossa, edes osapuilleen, mitä tai minkälaista järjestelmää haluaa.

Meillä on tällä hetkellä lämpötila 25 astetta, joka on kieltämättä hiukan liian paljon, mutta kyllä mäkin tosiaan sellaisen 23 astetta haluaisin, kun vauva pöyrii (kylmillä) laminaattilattioilla.

Mitä on hullunkierto? Entä puskurivaraaja?

Kuutioita n. 1500 (tämän tarkempaa tietoa ei saada mistään, tämä on hiukan yläkanttiin). Neliöitä n. 480 tämän tarkempaa tietoa ei myöskään ole, mutta tämä on parikymmentä neliötä yläkanttiin. Kerroksi yksi, lukuunottamatta meidän asuntoa, jossa n. 10 neliön parvi (matalaa n. 1m korkeaa tilaa). Käytännössä siis yksikerroksinen talo. Kaikki neliöt ja kuutiot lämpöisiä. Ei siis lämpimiä varastoja, autotalleja tms. puolilämpöisiä tiloja.

Eli haluatte itsekin, että VARMASTI on lämmintä. On todennäköistä, että rivitalon naapuritkin haluavat niin. Jotta naapurisopu säilyy, niin  lämpöä siis pitää olla.  Takkoja ei ilmeisesti ollut, niin paukkupakkasilla lämpö on saatava maalämmöllä haluttuun tasoon.  Tuon kokoisessa 1-kerroksisessa  talossa on paljon seinäpintää ja kattopintaa = lämpöhäviöitä.  Isoja ikkunoita ?

=> tehoa tarvitaan

Hullunkierto on sitä, että kun talonne  on x huoneistoa kooltaan  =  noin 60m pitkä ?    niin  suihkuveden / kuuman veden vesiputkien vedot ovat pitkät varaajalta vesipisteelle, niin on aika mukavaa, että kuumaa vettä tulee heti eikä 1 min päästä.  Lisäksi se säätää vesilaskussa kun ei tarvitse lorottaa hukkaan ja odottaa.

Puskurivaraaja on patteripiirin vesimäärän lisäys-astia.  Jos pelättiin että kompura olisi liian iso, niin tuolla vesimäärän lisäyksellä saadaan pidemmät hyvät käyntiajat.

"Kuutioita n. 1500 . Neliöitä n. 480 "
Tuon perusteella huonekorkeus mukavat noin 3m.

olisiko talossanne myös keskimääräistä isommat ikkunat ?   isoja korkeita leveitä ikkunoita ?   eli paljon vanhaa ikkunapintaa, josta menee energiaa harakoille ?

Tuplakompuran laittaisin siitä syystä, että tuollaisessa kohteessa energiamäärän tarpeen ero talvella , välikautena ja kesällä vaihtelee niin paljon, että  hyötysuhde/käyntiaikasyistä laittaisin tuplakompurasysteemin.     Porarilta lisäkommentit tuplakompurasta tulivatkin jo.    

=>  mukavuustoiveiden, kuutiomäärän ja neliöiden   perusteella olen edelleen sitä mieltä, että tarjotut koneet ovat liian pieniä tälle maantieteelliselle sijainnille.

Tärkeintä investoinnissa laskea onko vuotuiset operatiiviset käyttökulut riittävästi halvemmat maalämmöllä kuin kaukolämmöllä. Tämä suhteutetaan investointien hinta-eroon. + takaisinmaksuajat.  Varmaa on, että kaiken mahdollisen energiann hinta tulee nousemaan.

Omasta kokemuksesta sanon, että mikäli kuutioita paljon, huono eristystaso, palöjon ikkunoita  ja kulutus per neliö/kuutio on  suuri, niin varmasti maalämpö on edullisempi.  Jos  kaukolämpöjohto ei mene 15m päässä talon pannuhuoneesta, niin pelkästään liityntäkuluista tulee melko suuret.

Koska mahdollisen vikatilanteen sattuessa kärsijöitä on paljon, niin tehon tuottaminen vikatilanteessa  sähkövastuksilla on pakollista.  Lisäksi, koska talvella ei ole kiva palella, niin lisävastuksilla pitää voida nostaa patteriveden lämpöä mikäli tarvetta on, etenkin jos takkoja ei ole per huoneisto.

Suomalainen tulistuspumppu ok kunhan lisätehon tuotto onnistuu vastuksilla  kompuran käydessä, jos ei varma täystehomitoitus.

Tässä 7:n  huoneiston lämmityksen toteutus 26kw  pumpulla
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=214&View=Rapport

(suihkuveden lämpöä nostaisin)

tiedot:
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=214&H=&View=Info

Merkillä ei väliä kunhan toimittajan referenssit kohdallaan kun kysyt keneltä voin varmistaa, että osaatte homman isoon kohteeseen !  Jos ei ole referenssejä, niin sitten sovitte sopimuksessa vastuun kannon sille, jos jotain menisi pieleen.  Hyvä toimittaja on myös sellainen jolla on valmistajan kautta kontaktit isoihin vastaaviin  asennuskohteisiin.

Eli haluatte itsekin, että VARMASTI on lämmintä. On todennäköistä, että rivitalon naapuritkin haluavat niin. Jotta naapurisopu säilyy, niin  lämpöä siis pitää olla.  Takkoja ei ilmeisesti ollut, niin paukkupakkasilla lämpö on saatava maalämmöllä haluttuun tasoon.  Tuon kokoisessa 1-kerroksisessa  talossa on paljon seinäpintää ja kattopintaa = lämpöhäviöitä.  Isoja ikkunoita ?

Halutaan, että on varmasti lämmintä. Takat on kaikilla, mutta ne ovat 70-luvun avotakat eivätkä lämmitä yhtään mitään! Joten käytännössä takkoja ei ole...

Ikkunat ovat suhteellisen suuret. Eivät valtavat, mutta suuret kuitenkin ja niissä on vain tuplalasit (joku sellainen kummallinen systeemi, jossa ikkuna on yhtä elementtiä).

Hullunkierto on sitä, että kun talonne  on x huoneistoa kooltaan  =  noin 60m pitkä ?    niin  suihkuveden / kuuman veden vesiputkien vedot ovat pitkät varaajalta vesipisteelle, niin on aika mukavaa, että kuumaa vettä tulee heti eikä 1 min päästä.  Lisäksi se säätää vesilaskussa kun ei tarvitse lorottaa hukkaan ja odottaa.

Talon pituus on varmaan n. 50 m. Eli on pitkä matkaa viimeisen asunnon vesipisteille. Mulle ei vielä ihan auennut tuo hullunkierron idea. Mikä on se tekninen asia, joka auttaa lämmintä vettä tulemaan nopeasti hanasta myös kauempana olevista vesipisteistä?

"Kuutioita n. 1500 . Neliöitä n. 480 "
Tuon perusteella huonekorkeus mukavat noin 3m.

Huonekorkeus on vain n. 260 cm, mutta tuo 3 m on laskennallinen korkeus, jota on käytetty kaikissa tarjouksissa, koska kyllähän seinätkin imevät lämpöä (lämmitettävää on siis enemmän kuin pelkkä ilma huoneissa). Näin asiaa selitti kaukolämmön tarjoaja ja samaa lukua on käytetty kaikissa tarjouspyynnöissä.

=>  mukavuustoiveiden, kuutiomäärän ja neliöiden   perusteella olen edelleen sitä mieltä, että tarjotut koneet ovat liian pieniä tälle maantieteelliselle sijainnille.

Juttelin tänään kolmannen firman edustajan kanssa, joka tekee meille tarjouksen LÄ/ Geopro pumpusta. Hän on kaavaillut tänne 25kW pumppua. Kuulostaa järkevämmältä, mutta hirvittää jo etukäteen se hinta...

Tässä 7:n  huoneiston lämmityksen toteutus 26kw  pumpulla
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=214&View=Rapport

(suihkuveden lämpöä nostaisin)

tiedot:
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=214&H=&View=Info

Kiitos näistä!

Tämän viikon jälkeen ollaan taas tässä aiheessa hiukan viisaampia, kun saadaan kolmas tarjous ja yhden firman asentaja tulee katsomaan tätä paikkaa. Kyllä tää tästä
 

Sekoitetaan vielä hieman lisää, sori.
Tuleeko teille puskurivaraajaa lämmitykseen? Eikös esim. Thermia ole ns. ruotsalainen, jossa käyttövettä pitäisi välillä ylikuumennella? Jos tarvii, niin kuinka usein? Ja kuinka kauan kestää tuon 700-800 litran lämmitys vastuksilla 65 asteeseen? Saako sen ajastettua varmasti yöaikaan? Jos samalla käydään suihkussa, niin siihen ei pääsy kestää aika pahisn kauan. Millainen on sillä välin lämmityskierron lämpötila esim. pakkasella puskurivaraajan kanssa tai ilman?

Meillä nääs oli pahimmillaan lämmityskierto 14 astetta(eikä sisälämpötila paljoa enempää) ennenkuin kävin käsin sammuttamassa käyttöveden huippulämmityksen. Laitan sitä sitten taas kesemmällä päälle..

Kaikissa, niin malesialaisissa, suomalaissa kuin ruotsalaisissa  pumpuissa on suotava kuumentaa käyttövesi 65 asteeseen legioonalaisriskin poissulkemiseksi.

Siis kaikissa, joissa varastoidaan käyttövettä. Läpivirtauskierukalla käyttöveden kuumentavat eivät tarvitse
Legionellanpoistokuumennusta.
(Ekowell, Lämpöässä C/Bentone)

Olet oikeassa, tuppaa vaan unohtumaan, koska tässä ketjussa käsitellään rivaria, johon varmasti tulee varaaja.

Kun nyt saivartelemaan rupesin, niin ei varaaja välttämättä varastoi käyttövettä, käyttöveden lämmitys kierukalla on mahdollista myös erillisellä varaajalla ja sitä myös käytetään.

Meidän 3 vuotta vanhassa IVT:ssä oletus 7 päivän välein.  

Kokeilitko sitä valikon kohtaa 4.3, jota ehdotin jo silloin talvemmalla? Vai onko uudemassa Regossa sellaista valikkoa?

Soitin tänään Thermian tarjoajalle ja pyysin tarjousta tehokkaammasta pumpusta. Lupasi tehdä tarjouksen 2 x 10 kW pumpuista. Kaivot syvenevät myös. Saapa nähdä, mitkä ovat lunnaat...

Tämä myyjä sanoi, että kun kyseessä on suuri kiinteistö, ei kannata edes pyrkiä täystehoiseen ratkaisuun. Suuren kiinteistön täystehoinen järjestelmä olisi hyvin suuren osa vuodesta "ylimitoitettu" ja investointi tulisi niin kalliiksi, että sitä ei saavutetulla lisäsähkön säästöllä ikinä maksettaisi takaisin. Esim. jokin todella suuri teollisuushalli tms. tarvitsisi niin valtavan tehokkaat laitteet täysmitoitukseen, että investoinnin hinta olisi aivan holtiton.

Meidän talomme ei toki ole ihan mikään teollisuushallin kokoluokkaa oleva, mutta jo tässä kuulemma täysmitoittaminen tulisi niin kalliiksi, että ei maksaisi itseään ikinä meille takaisin. Tarjotulla Thermia Diplomat 16 pumpulla ja sähkövastuksilla kuulemma pysyisi talo hyvin lämpimänä.

Selitys kuulosti mun mielestä ihan järkeenkäyvältä. Pienemmässä kiinteistössä kuulemma tämäkin myyjä mitoittaa paljon lähemmäs täystehoa. (Meillä siis 94,5% kokonaisenergiantarpeesta.) Katsotaan nyt se 2 x 10 kW pumppujen hinta, mutta veikkaan, että kalliiksi tulee. Hyvä jos 35000 e riittää...