Joensuun projekti ja kokemuksia Joen rakennus ja lämpö firmasta
Tässä pieni raportti omasta maalämpöprojektista. Meidän talo on kaksikerroksinen kivitalo, jonka vieressä on isompi rakennus, jonka lämmönjakohuoneesta tuli lämmitys tähän kivitaloon. Tämä kivitalo remontoitiin toimistokäytöstä omakotitaloksi ja erotettiin tällä maalämmöllä omaksi yksiköksi. Haluttiin eroon tuosta toisesta lämmitystavasta, koska se oli erittäin kallis ratkaisu. Pistettiin se toinen rakennus kylmäksi.
Huhti-toukokuu
Kevät talvella 2012 jossain huhtikuun vaiheissa projektiin otettin ensikosketus. Joen rakennus ja lämpö kävi rakennuksilla ja katsoi paikat, että onnistuuuko asennus kellari kerrokseen. Kaikki oli kuulemma kunnossa. Sovittiin, että otetaan heiltä palvelu. Kaikki muut paitsi sähköasennukset, koska suvussa on sähköasentajia.
Virallinen lupa kaupungilta saatiin 3. toukokuuta. Luvan myöntämisen jälkeen oli luonnollisesti 2 viikon odotteluaika, jos joku projektista haluaa valittaa. Heti tämän luvan saatuani kyseisestä firmasta alettiin soittelemaan, että joko isketään reiät maahan. Sanoin, että ei, kun ei ole viimeistä siunausta asialle. Soittoja tuli muutaman kappaleen verran. HIrveä into ja kiire tuntui olevan.
Kun tämä varoaika oli mennyt, poramiehet tuli suht ripeästi paikalle ja porasivat reiät maahan. Poraukseen ei mennyt kauan aikaa. Toinen reikä suojattiin, mutta toinen jäi avoimeksi. Pistetiin itse suoja päälle.
Kesäkuu
Kesäkuussa Stiebelin tekniset laitteet - iso käyttövesi säiliö, pumppu ja patteriverkoston säiliö - tuli paikalle. Sattumalta olin yksin rakennuksilla paikalla, kun kuljetusfirman auto kaarsi pihaan. Pari pienempää laitetta sain pihalta autotalliin, mutta iso säiliö painoi sen verran paljon, että sitä ei yhden miehen lihaksilla nosteltu. Ilmoittelin Veli Kuosmaselle, että laitteet on pihassa. Veli oli ihmeissään, että nytkö ne laitteet jo tuli. Sanoin, että ei iso pönttö kyllä pystyssä mahdu autotalliin. Se sanoi, että voi laittaa vaakatasossa. Noh, ei muuta kun soittelemaan paikallisille traktorimiehille, että löytyiskö konetta avuksi, että saadaan siirrettyä laite ulkoa pois. Lopussa saatiin. Ei kehdannut ulos jättää, kun ei vielä asuttu tässä talossa.
Laitteet sitten seisoi noin kuukauden verran siellä autotallissa. Eikä ollut täyttä varmuutta mahtuuko se iso säiliö sittenkään kellariin. Kuosmanen epäili, että olisko tullut väärä laite, kun ihmettelin puhelimitse miten se mahtuu sisälle. Samalla kyselin, että alanko repiin ovien karmia jo valmiiksi irti, kun tulette kantamaan laitteet sisälle. Ei kuulemma vielä tarvinnut. Samalla tiedusteltiin, että minne ne sähköhommat laitetaan, kun sähkömies tulee. Kuosmanen ei osannut vielä vastata tähän.
Siinä sitä sitten odoteltiin ja aikani kuluksi otin ovien karmit pois. Onneksi, koska ne oli vanhaan tyyliin kiinnittetty aika jämäkästi, joten aikaa meni. Sähkömies kävi tekemässä muita remontteja, mutta sulaketaulun asennusta ei voitu tehdä, kun ei ollut tietoa minne ne laitteet asettuu. Oli myös tarkoitus katkaista lämmitys- ja vesisopimukset siitä isommasta talosta, mutta ei pystytty, koska siihen olisi loppunut peseytyminen. Irtisanominen haluttiin tehdä, koska kulut oli suuret tällä vanhalla systeemillä.
Kesäkuun lopulla asentajat ilmestyivät alkuillasta paikalle ja alkoivat rymyämään laitteita sisälle. Sinnehän ne meni, Onneksi. Tosin ei oikeille paikoilleen vaan hujan hajan sinne huoneeseen.
Seuraavaksi tuli lämpökanavien kaivaminen. Homma tapahtui nopeasti, kun toinen urakoitsija kaivinkoneella jylläsi pihalla. Saatiin samalla vähän muutettua vesijohto verkoston juttuja. Piha oli auki parisen viikkoa, ennen kuin putket oli saatu asennettua paikoilleen. Sähkömieskin kävi tällä välillä rempassa auttamassa, mutta asennuksia ei voitu edellenkään tehdä, kun laitteiden lopullista paikkaa ei tiedetty ja Kuosmaselta ei tullut selvää vastausta.
Tämän jälkeen oli taas odottelua. Sitten ilmaantui kaverit paikalle ja työnteli keruuputkia kaivoihin. Noh, ekassa oli joku jumi ja jäi 30m liian matalaksi. Toiseen kaivoon saivat laitettua. Sitten hommat jäi seisoon. Epäilivät , että kaivossa on joku kivi poikittain ja pitänee käydä poraajan uudestaan. Sitä jäätiin odottamaan. Mitään ei tapahunut taas viikkoon.
Tässä vaiheessa piti jo alkaa saamaan lämmintä käyttövettä peseytymistä varten. Joten Kuosmanen tuli ja teki putkitöitä pari iltaa. Laitteet oli saanut paikkansa tilassa, mutta pumppua ei saatu käynnistettyä. Paikallinen sähkömies tilattiin paikalle ja pyydetiin Kuosmasta ohjeistamaan, että mitä tarvitaan, että homma saadaan pelaan. Loput sipistelyt voitaisin tehdä sen tutun sähkömiehen kanssa. Nyt saatiin käyttövesi sähköllä lämpenemään.