Ei käytännössä puhuta "maalämpökaivoista" vaan yleinen nimitys on LÄMPÖKAIVO.
Tosiasia on, että siitä saadaan paras hyötysuhde maalämpöpumpulle silloin, kun se on porattu riittävän syväksi niin, ettei porareikä jäädy, kun siitä otetaan koko talvi lämpöä!
Lämpökaivoja on sitten tasan kahdenlaisia.
On niitä, missä on porattu reikä kallioon, eikä siihen ole tullut yhtään vettä, reikä täyttyy viikkojen tai kuukausien aikana tai sitten se täytetään ja sanotaan, että se on lämpökaivo!
Ja on niitä, mihin poratessa tulee tuhansia litroja tunnissa vettä tai mitkä kunnollinen porausliike painehalkaisee ja vielä koepumppaa, jotta vedentulo voidaan mitata.
Näissä hyvissä lämpökaivoissa on ns. poikittaisvirtauksia,tällöin vesi liikkuu ja "vaihtuu" reiässä, joten kylmennyt vesi siirtyy pois ja tilalle tulee lämpimämpää vettä joka taas vuorostaan kylmenee ja kiertokulku jatkuu.Näin porareiän hyötysuhde pysyy hyvänä, vaikka vettä ei otetakaan pois porareiästä.
Jos hyvin vettätuottavaa lämpökaivoa käytetään myös talousvesikaivona, sen lämmöntuotto paranee huomattavasti, kun "kylmää vettä" pumpataan reiästä pois ja uutta "lämmintä vettä" tulee tilalle reikään.
Ei maa jäädy, jos mitoitus on oikein tehty, putkimäärää lisätään, kun maan laatu "huononee".
Märkä savi on hyvä ja jos putket pystyy upottamaan järveen(riittävien painojen kera) sekin on hyvä vaihtoehto.
Virtaava vesi taas huono, esim. Imatrankoskessa on mitattu joskus -7 asteen lämpötila juoksevassa vedessä!
