Lämpökaivon syvyyden laskeminen?

[maanmatonen]

Me ollaan aloitettu hiljattain rakentamaan Hämeenlinnaan ja ollaan kyselty muutamista paikoista maalämpötarjouksia. Meille tulee 137 asuinneliötä yhteen tasoon, 620 lämmityskuutiota ja olemme 4-henkinen perhe. Energiatodistuksessa lukee, että lämmitysenergian kulutus on 16 223kWh/vuosi ja rakennuksen energiakulutus on yhteensä 24 373kWh/v.

Meille on tarjottu yksi 111m:nen porakaivo ja muut tarjoukset ovat olleet 140-145m:siä kaivoja.

Kysymys kuuluukin: Miten lasketaan porakaivon syvyys? Mun järjen mukaan se lasketaan lämmitysenergian kulutuksen mukaan, mutta 111m kaivo tuntuu jotenkin todella matalalta.  :-?

Auttakaa viisaammat meitä..  

[Hans Byxor]

Noista vaihtoehdoista lähtisin kyllä tuohon 140-145 m haarukkaan mieluummin kuin 111-metriseen.

Laskukaavoja mitoitukseen löytyy täältä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.msg877#msg877

[AAA]

5,5-6kW pumppu ja 120m aktiivireikää riittää.

[tomppeli]

Meille tulee 137 asuinneliötä yhteen tasoon, 620 lämmityskuutiota ja olemme 4-henkinen perhe. Energiatodistuksessa lukee, että lämmitysenergian kulutus on 16 223kWh/vuosi ja rakennuksen energiakulutus on yhteensä 24 373kWh/v.

Taulukossa näytti tällaiselta:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )                                          
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”maanmatonen”      Uudisrakennus      13600      Hämeenlinna Tulostuspäivä      10.08.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa            Lattialämmitystalo      16223 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4200 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            20423 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            163 m2      22,1      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            620 m3      5,8      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            163 m2      100      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            620 m3      26,2      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      163 m2      16223 kWh      100 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      179 m2      4000 kWh      24423 kWh      137 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      179 br m2      137 ET      A luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle            7,0 kW      tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä            2 403 litraa      1,200 €/ltr      2 883 €      85,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä            20423 kWh      0,130 €/kWh      2 655 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta            20035 kWh      0,130 €/kWh      831 €      3,3 COP
Sähkövastuksella tuotetaan                  388 kWh      0,130 €/kWh      50 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      20423 kWh      6393 kWh      3,19 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta            93,9%      6006 kWh      781 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      6,1%      388 kWh      50 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      6393 kWh      831 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      2 052 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      1 824 €      

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  KOSTEA      MOREENI      58,4 kWh/m      350 m      0,9 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu        140 m
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )      6,0 C
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )      2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      3,19 COP      24699 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! )      Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle      Vuoden alin lämpötila noin-28C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      4,3kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      5,1kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      5,9kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      6,7 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      7,5 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      8,3 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      9,2 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]      7,3 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI      7,0 kW      Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka-26,6 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 918 h      33,3%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut   [ch8594]      Hämeenlinna, koko vuosi=4512AP      tammikuu=737 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Energiatodistuksen "kulutus on 16 223kWh/vuosi" tarkoittaa yleensä rakennuksen tarvitsemaa lämmitysenergiaa.
Lisäksi tarvitaan lämpimän käyttöveden tuottamiseen energiaa. Yleensä 1000-1200 kWh/henkilö/vuosi.
Tässä on nyt lisätty tuo käyttöveden osuus.
Siitä puolestaan johtuu hiukan isommat mitoitusarviot.
Kuinka on nuo rakennuksen neliöt ja kuutiot? Nyt muuttuneilla tiedoilla tulisi huonekorkeudeksi 3,804 m.
Onko ehkä myös autotalli lisäämässä kuutioita, mutta se ei näy neliöissä, vai ovatko huoneet noinkin korkeita? Kyseessä olikin lämmin tekinen tila.
Laskelmassa tulee vähän ihmettelyä ET -luvun kanssa.
Muuttuneilla tiedoilla ET lukukin laski 137 :n

...
Editoin taulukkoon uudet neliöt lukeman!

[Kimmo_L]

Meille tulee 137 asuinneliötä yhteen tasoon, 620 lämmityskuutiota ja olemme 4-henkinen perhe.

Pitää ihan mielenkiinnosta kysyä, että onko tuo pinta-ala ja kuutiot oikein?
Miten korkeat huoneet teillä on, että tulee noin paljon kuutioita tuolla pinta-alalla?

[justus01]

Meille tulee 137 asuinneliötä yhteen tasoon, 620 lämmityskuutiota ja olemme 4-henkinen perhe.

Pitää ihan mielenkiinnosta kysyä, että onko tuo pinta-ala ja kuutiot oikein?
Miten korkeat huoneet teillä on, että tulee noin paljon kuutioita tuolla pinta-alalla?

Veikkaisin, että kuutiot on rakennustilavuus. Tuohan se helpoiten osuu silmää kaikista piirustuksista. Ilma-/sisätilavuutta ei taida välttämättä lukea missään lappusessa/piirrustuksessa

http://www.helen.fi/kaukolampo/kustannusarviolaskuri/Liittymismaksu/InfoPage/1

[justus01]

Meille tulee 137 asuinneliötä yhteen tasoon... Energiatodistuksessa lukee, että lämmitysenergian kulutus on 16 223kWh/vuosi ja rakennuksen energiakulutus on yhteensä 24 373kWh/v.

Neliöihin ja maantieteelliseen sijaintiin nähden aika iso on tuo laskennallinen energiankulutus...
Taitaa olla huonekorkeutta paljon tai tiloja joita ei lasketa asuintiloihin.

[AAA]

5,5-6kW ja 120m.

Turha laittaa enempää.

[maanmatonen]

Kiitos vastauksistanne.  

Meillä on tosiaan kokonaiskerrosala 163m² eli tässä on ilmeisesti mukana myös lämmin varasto ja tekninen tila, joita ei lasketa ymmärtääkseni asuinneliöihin... ? Meille tulee myös saksiristikko eli osaan taloa tulee korkeampi huonekorkeus. Ehkä nämä asiat selittävät hieman isoja numeroita ..

Ja tosiaan noi lämmityskuutiot otin suoraan noista pääpiirrustuksista kohdasta tilavuus.

Tämän pienemmän kaivon myyjä (pumppu 5,4kW) perusteli tarjoustaan sillä, että liian tehokas pumppu alkaa käymään ns. pätkäkäyntiä joka lyhentää merkittävästi kompressorin ikää ja lisää sähkönkulutusta. Kuulostaa näin maalikon korvaan järkevältä, mutta samalla toinen myyjä sanoi, että 111m: kaivo ei missään nimessä riitä..

Ota tästä nyt sitten selvää..  :-?

[juippi]

Sinuna valitsisin 6kW ja 140m. En lähtisi riskeeraamaan kaivon syvyydellä.

[Xargo]

Mulla 100m kaivo, talossa 227brm² ja rakennetilavuus 849m³. Eristettäkin tosin löytyy normaalia enemmän. Jossain passiivitalon ja matalaenergian välillä pyöritään. Eipähän ollut viime talvena ongelmia kaivon riittävyyden kanssa. Muutamaksi tunniksi veti Helmikuun raivopakkasilla kaivolta tulevan litkun pakkasen puolelle kun on 8kW pumppu (en suosittele matalan kaivon kanssa, ellei halua tästä harrastusta itselleen). Laskennallinen lämmitysenergiantarve taisi pyöriä siellä 12 000kWh/a tasolla.

Sanoisin, että tuo suuruusluokkaa 120m kaivoa ja siihen sitten lisämetrejä päälle jos haluaa maksaa ylimääräistä mielenrauhasta.

Aika paljolta kyllä kuulostaa tuo 16 223kWh/a tuon kokoisessa uudessa talossa...

[Kimmo_L]

Ja tosiaan noi lämmityskuutiot otin suoraan noista pääpiirrustuksista kohdasta tilavuus.

Tuo lienee rakennuksen koko tilavuus seinän ulkopinnasta ja vesikatosta alas lattiaan mitattuna. Eli siinä on yläpohjan "ullakkotilan" kylmä osuus mukana ja kaikki lämmöneristeiden viemä tila.

Lämmitettäviä kuutioita sinullakaan ei (onneksi) noin paljon taida olla.

[Xargo]

Tuo lienee rakennuksen koko tilavuus seinän ulkopinnasta ja vesikatosta alas lattiaan mitattuna. Eli siinä on yläpohjan "ullakkotilan" kylmä osuus mukana ja kaikki lämmöneristeiden viemä tila.

Joo rakennetilavuus käsittää kaiken alapohjaeristeiden alapinnasta vesikatolle asti.

[tomppeli]

Näin kysyjä sanoo!:

620 lämmityskuutiota ja olemme 4-henkinen perhe. Energiatodistuksessa lukee, että lämmitysenergian kulutus on 16 223kWh/vuosi ja rakennuksen energiakulutus on yhteensä 24 373kWh/v.

Rakennuksen energian kulutus yhteensä käsittää myöskin kotitalouskoneiden käynnistä syntyvän lämpöenergian. Tuo luku mainitaan olevan 24373 kWv.
Lämpimän käyttöveden energiaa ei voida laskea mukaan rakennusta lämmittävään energiaan, koska se pääosin valuu viemäriverkostoa lämmittämään.
Jossain vaiheessa sekin lämpöenergia varmaan määrätään talteen otettavaksi.
Seurauksena on sitten, että viemäriverkoston biohajoamisprosessi vaikeutuu ja viemärilaitoksia joudutaan puolestaan lämmittämään, että saadaan prosessi käyntiin.

Me keksimme ns. hyviä ideoita, jotka sitten saattavatkin osoittautua vain puoliksi harkituiksi!
Eipähän ihminen kuitenkaan ole niin viisas, kuin luulee olevansa, en ainakaan minä!!! Varsinkin, jos vaimolta kysytään..

Poliitikot ovat tosi hyviä esittämään noita puolihyviä kuningasideoita...

[Tume_T]

Moro.

On tässä taloprojekti alkamassa ja pitäisi saada talo lämpimäksikin. Maalämpö on tulossa, mutta kaivon syvyys arveluttaa. Olen pari tarjousta saanut joista toinen oli 2x150m ja toinen 3x150m kaivoista, tässä nyt pähkäillyt riittäisikö tuo 2x150m.

Talo tulee Sodankylään.
Uudisrakennus.
Sisäneliöt 358m2
Rakennusmateriaali: puu
alakerta lattialämmitys ja yläkerta vesikierto patterit.
pumpuksi ollaan suunniteltu/olen saanut suosituksia 17kw pumpusta, joten joku tuon kokoluokan pumppu on varmaankin tulossa.

Mitäs raati sanoon kaivoista?
Koitin noilla laskureillakin tuota pyöritellä mutta en saanut oikein mitään aikaiseksi...

[tomppeli]

On tässä taloprojekti alkamassa ja pitäisi saada talo lämpimäksikin. Maalämpö on tulossa, mutta kaivon syvyys arveluttaa. Olen pari tarjousta saanut joista toinen oli 2x150m ja toinen 3x150m kaivoista, tässä nyt pähkäillyt riittäisikö tuo 2x150m.

Talo tulee Sodankylään.
Uudisrakennus.
Sisäneliöt 358m2
Rakennusmateriaali: puu
alakerta lattialämmitys ja yläkerta vesikierto patterit.
pumpuksi ollaan suunniteltu/olen saanut suosituksia 17kw pumpusta, joten joku tuon kokoluokan pumppu on varmaankin tulossa.

Porakaivo on Lapissa ongelmallinen siksi, että kallioperän lämpötila on niin lähellä nolla astetta, eli kaivon jäätymispistettä.
Siksi kaivosta voidaan Lapissa ottaa niin kovin vähän lämpöenergiaa metriä kohden.
Porakaivo ei saisi kovin pahasti jäätyä.
Vuodesta toiseen toistuva jäätyminen voi rutistaa keruuputkia kasaan.
Vaakakeruupiirinkin ympäristö jäätyy, mutta se ei rutista keruuputkia, kun jäälle on tilaa.

Sisäneliöitä on paljon, mutta jos noudatetaan vuonna 2010 voimaan tulleita lämpöeristämisen määräyksiä, ei lämmitysenergian tarpeen pitäisi nousta niin suureksi, että tarvittaisiin 17 kW -tehoinen lämmitin.
Rakennus tulee ainakin osittain kahteen kerrokseen.
Sekin vähentää lämmitystarvetta, koska kerrosten välillä oleva välipohja ei kuluta mitään lämpöenergiaa, kun sen molemmilla puolilla on sama huonelämpötila.

[Tume_T]

Talo tulee tosiaankin olemaan L-mallinen ja vain osittain kaksikerroksinen. Talon 1-kerroksiseen osaan tulee sali/liiketila, joka on melkein kokonaan yhtenäistä avointa tilaa.

Kerrosala yht. 407 (us 313mm)
alakerta 148,6
yläkerta 134,9
sali/liiketila 123,5

huoneistoala yht 358,4
alakerta 129,5
yläkerta 119,7
sali/liiketila 109,2

Tilavuus 1350m3 (energiatodistuksessa ilmatilavuus 955m3)

yläpohja 500mm eristettä U=0,09
ulkoseinissä 250mm eristettä U=0,15
Alapohja eristettä 150mm keskellä ja 200mm reunalla U=0,14 ja 0,16
Ulko-ovien (4kpl) U=0,99
ikkunat (50m2 / 12,3%) U=1

Energiatodistuksen mukaan ET-luokka B (ET-luku 163)

Energiaselvityksen rakennuksen lämmitysteho:
Johtumislämmitysteho: 9389W
Vuotoilman lämm. teho: 3005W
Ilmanvaihdon lämm. teho: 6067W
Jälkilämmityspatterin tehontarve: 0W
Huonelämmityksen tehontarve:18461W
Käyttöveden lämmitystehon tarve: 421648W

Tuota keruupiirin upottamista pintamaahan mietin myös, mutta koko tontti käytännössä metsää niin onnistuisi aika huonosti ilman puita tai ainakin juuria katkomatta. Ja kyllähän tuota putkea saisi tuohon pintamaahan muutaman metrin upottaa...

[Tume_T]

Mutta mutta, kun täällä Lapissa saa vähän energiaa metriäkohden niin meneekö tuo sitten periaatteella enempi parempi?

Mutta mites tuo kaivon syvyys sitten, toinen jolta sain tarjouksen niin meinasi, ettei paljoa vaikuta porata yli 150m reikää (ja tarjosi 3x150m).

[sam68]

2*225m on ehdottomasti parempi kuin 3*150m. En ota kantaa riittääkö kun tuolta korkeudelta ei ole juuri kokemuksia.
Käyttöveden lämmitystehon tarve 421648W??

[Tume_T]

tuota käyttöveden lämmitystarvetta itsekkin ihmettelin...

Toinen noista porareista/myyjistä kertoi, että olivat muutamavuosi sitten tehneet Rovaniemelle n. 400m2 huoneistoalan taloon systeemin 3x150m ja niben 17kw pumppu ja ilmeisen hyvin oli tehot ja kaivojen lämpö riittänyt.

Mikä on ns maksimi syvyys mitä kannattaa porata? Kun tämä toinen porari sanoi ettei paljoa yli 150m kannata alkaa porailemaan ja että 150m olisi ns. maksimi mitä vaikuttaa porata, kun syvemmästä kaivosta ei enää sitä hyötyä juuri tule.

Eilen aloin itsekkin mietiskelemään tuota 2x225 tai 2x250... Kun tuossa pähkäilin, että jos kerran Lapissa saadaan vähän lämpöä metriä kohden niin ilmeisesti enempi parempi ja jos syvemmällä vähiten lämpötila muuttuu niin syvempi parempi?

[sam68]

Vaikuttaa että tuolla sun myyjällä/porarilla on perusjutut aika hukassa. Vaihda toimittajaa on mun suositus. Taitaa niillä antaa porauskaluston taso tuon 150m max syvyyden..
Tottakai syvempi on aina parempi, mutta virtausvastuksen kannalta nuo 230m ei ole enää optimaalisen. Kahdella kaivolla tilanne on kuitenkin parempi kuin yhdellä..

[natsa]

Morjens,
Apuja lämpökaivon syvyyden mittaukseen kaivataan, esim Tomppeli tai joku muu asiaa tunteva voisi valaista alottelijalle miten lämpökaivon syvyys mitataan?  :-/

Hankittava mlp on Geopro MH9.

Talo 1973 valmistunut tiilitalo 1½ kerrosta,  ylhäällä n.100 m² ja alhaalla 50 m² = n. 150 m². Sijainti Riihimäki.
Nykyinen lämmitys suorasähkö, sähkökattila vastukset 4 x 5kW myös 70 luvulta, ei erillistä varaajaa, alkuperäiset patterit,
nykyisellä systeemillä: lämpökäyrällä 3 pärjää -24 ºc asti  menoveden ollessa 55ºc tai lämpökäyrällä 2 pärjää -32 ºc  asti menoveden ollessa 50ºc.
Sähköä lämmitykseen ja veden tuottoon 4 hengen taloudessa kulunut viimeisen kolmen vuoden ajalta n.19000kWh ja polttopuita,  sekapuu 3 pinokuutiota/talvi.

Naapuriin porattiin viimevuonna lämpökaivo jota porattaessa kallio tuli vastaan n. 25m syvyydeltä.
Ihmetystä tuottaa kun ero mlp-kauppiaat tarjoavat lämpökaivon syvyydeksi 140m, 160m tai 180m? Mikähän näistä pitäisi osata valita?  :-?

Terv: natsa

[tomppeli]

Tässä laskelma:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin.Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”natsa”                  Vaihtamassa öljylämmityksestä maalämpöön, 11710      Riihimäki
Tämä laskelma on tehty PI :n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla.      V 5.1      Tulostuspäivä      18.09.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa      Patterilämmitystalo 19175 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            23975 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            150 m2      30,2      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            375 m3      12,1      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            150 m2      128      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            375 m3      191,8      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      150 m2      19175 kWh      128 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      165 m2      4000 kWh      27975 kWh      169 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      165 br m2      169 ET      B luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle, 9,0 kW tehoisella pumpulla            
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä      2 821 litraa      1,200 €/ltr      3 385 €      85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä      21 m3      68,00 €/m3      1 449 €      75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä      23975 kWh      0,130 €/kWh      3 117 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta      23975 kWh      0,130 €/kWh      1 071 €      2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan            0 kWh      0,130 €/kWh      0 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      23975 kWh      8238 kWh      2,91 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta      100,0%      8238 kWh      1 071 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      0,0%      0 kWh      0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      8238 kWh      1 071 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      2 314 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      2 046 €      

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  KOSTEA      MOREENI      63,8 kWh/m      376 m      0,8 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu        160 m
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )      6,5 C
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )      2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      2,91 COP      31892 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -26C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      5,4kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      6,4kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      7,5kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      8,5 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      9,5 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      10,5 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      11,5 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]8,6 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 9,0 kW      Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka  -27,7 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin      2 664 h      30,4%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut   [ch8594]Riihimäki, koko vuosi=4229AP, tammikuu=691AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Mitoituslaskelmassa on otettu huomioon tuo 19.000kWh / kolme viimeistä vuotta.
Se luku on oikaistu normivuosikulutukseksi vuotuisten astepäivälukujen avulla.
Näin tehtynä kulutus perusteeksi tuli 20.600 kWh + ne halot.

Jos pehmeää maata on noinkin paljon, on se syytä ottaa huomioon kaivon syvyydessä.
160 metrinen kaivo on ilmeisesti riittävä, mutta jos haluat pelata tosi varman päälle, ota 180 metriä.
Se maksaa kyllä enemmän, mutta syvempi porakaivo parantaa hiukan järjestelmän vuotuista COP -arvoa.
Lämpökaivon ehdottoman tarkka mitoitus on vielä nykytiedoilla mahdotonta.
Määrityksen tarkkuus saattaa olla luokkaa +/-20%.
Epätarkkuus johtuu pääasiassa kallioperän rakenteen tuntemisen puutteesta.
Suomen GTK tekee työtä asian eteen.

[asseri]

Tomppelin laskelmaan ja laskentapohjaan liittyen kommentti.

160 metriä riittää jos kaivo on koko matkaltaan kivessä. Jos maapeitettä on 20 metriä, niin syvyyttä tarvitaan vastaavasti lisää. Jos porarilla on kalustossa kapasiteettia, niin käske porata 160 metriä plus maapeitteen paksuus.

Maapeitteen (savi, moreeni, hiekka jne) lämmönjohtavuus (W/mK arvo) on heikompi kuin kallion (vrt. esim. laskelman antama arvo maapiirille kosteassa moreenimaassa). Laskentakaava ei huomioi em. maapeitteen paksuutta joten varman päälle pelaaminen kannattaa.

Pientalokohteiden kaivojen syvyyksiä arvioitaessa kannattaa kiinnittää erityishuomiota talon energiatarpeen laskentaan. Virhemarginaali kun voi olla suurempi kuin 20 prosenttia...

Offtopic:  kallioperän rakennetta on kartoitettu systemaattisesti Suomessa vuodesta 1870. Pohjoismaissa on kehitetty laskentamenetelmät ja mittausjärjestelmät kaivosyvyyden optimoimiseksi ja työ jatkuu. Taloudellisesti optimointi on ainakin toistaiseksi kannattavaa suuremmissa kiinteistöissä.

[jeees]

olen ymmärtänyt että veden pinta määrää aktiivisyvyyden ei kallio?

[tomppeli]

olen ymmärtänyt että veden pinta määrää aktiivisyvyyden ei kallio?

"asseri" :lla hyvä huomatus!

Aktiivisyvyyttä on vain se porakaivon osuus, jossa on aina vettä.
Mutta..mutta..
Maaosuuskin, jossa keruuputki on aina veden ympöräimä, tuottaa lämpöä sekin, puolta huonommin, kuin kallioon porattu osuus.
Karkeasti ottaen maaosuus tuottaa noin 50% siitä, mitä kallio-osuus.
Siis, maaosuuden veden täyttämät metrit pitäisi jakaa 2 :lla, kun lasketaan porakaivon lopullista aktiivisyvyyttä.

Kaavana: Veden täyttämä maaosuus  /2 + kallio-osuuden metrit = lämpökaivon todelliset aktiivimetrit.

Laskenta tehdään etukäteen, ennen porausta, eikä siinä vaiheessa voi tietää maaosuuden suuruutta.
Siksi laskentaohjelmalla lasketaan kallion arvoilla.
Mikäli poratessa ilmenee, että maaosuutta on runsaasti, on poraussyvyyttä syytä lisätä.
...
Täällä joku on arvellut BERGHEAT laskentaohjelmaa yltiö pessimistiseksi.
Olen kuitenkin pitänyt sitä jopa liian optimistisena tietyissä tapauksissa.
Muutan uudemman version lämpökaivon mitoitusta vieläkin pessimistisemmäksi.
On parempi, että ohjelma mitoittaa tarpeeksi syvän lämpökaivon. Pieni ylimitoitus ei ole vaarallista. Alimitoitus on.
Korostan edelleen tässäkin, että mitoitusohjelma ei anna minkäänlaisia takuu mitoitusarvoja.

- Bergheat EXCEL laskentaohjelman saa ladattua tästä.

- Bergheat laskentaohjelman ohjeen saa ladattua tästä.

- COP laskuri -EXCEL laskentohjelman saa ladattua tästä.

Tallenna ohjelma omalle tietokoneellessi, jotta pääset muuttamaan siihen arvoja!