Pyöriväkennoisen suorituskyky

[jzl]

mulla oli joskus pieniä jäätymisongelmia. ne ratkesivat helposti, poistopuhaltimen perusnopeus asetuksista jonkin verran suuremmaksi kuin tulopuhaltimen. Lisäksi huomasin, että kennon vetoremmi venyy helposti ja kennon pyörintä ei ole sujuvaa kun kennoon tulee huurretta (kenno yrittää jäätyä -30 pakkasella tiivisteihinsä). Tämän ratkaisin suihkuttamalla remmien kitkaspäytä kennon siihen pintaan jossa remmi kulkee + remmiin. nyt 2 vuotta mennyt täysin ongelmitta ja säätämättä.  
Jos ikkunoiden alaosa kondensoi, et sitä ilmanvaihdolla pois saa vaikka jotkut niin väittää, se on vaan lattialämmitysen huonojapuolia. tämän takia ennen vanhaan laitettiin patterit ikkunoiden alle.

Sen verran olen tuon kanssa toimintaa seurannut että jäätymistä tapahtuu jonnekkin sinne miljoonan "lamellin" väliin - kennohan rakentuu sellaisista ohuista limitetystä metallilamelleista (suikaleista) jotka muodostaa jumalattoman pinta-alan lämmön siirtoon. Asetuksilla - tulopuhaltimen kierrosten alentamisella - hihnan hoonaamisella yms toimenpiteillä kone on "ulkoisesti" kennon jäätymisen suhteen vapaa -mutta painesuhteiden muutos (ilmeisesti talomme on tiivis -koska se herkästi näihin reagoi) viittaa jäähän jossakin. (ennen "kautta" muuten purin koko siirtimen ja kylvetin kennon - mielenkiintoinen ilmiö muuten tuli havaittua "vannatessa" - kun kennon upotti veteen ja välit täyttyivät vedestä ja sitten nosti ilmaan niin vesi jäi sinne sopukoihin -piti ikäänkuin houkutella pois-siis vaikka vettä oli siellä sopukoissa koko kennon painon verran!!).

Sitten tuo ikkunakondessi ja muu. Seuraan melko tarkkaan huonekosteutta mittarilla - kosteuden palautus (ja oletettu kastepisteen muutos sisätiloissa)on helppo todeta esim. seuraavasta: huippupakkasilla talo tyhjä : RH 17% => porukka paikalla (5hlö) about 1h => RH 19-20%. "Normaalikosteutta" tuottavat aktiviteetit - RH 21-24%. Saunominen jne -RH 27%. Huonoimmissa ikkunoissa (kuten ovien päällä olevissa ohuissa 2Xlämpölasi) kondenssia on havaittavissa tuossa 21-24% alueella. Ja semmonen kunnon kondenssointia tuossa 25-27% alueella. RH 17% - ei kondenssia - RH lukemat suuntaa antavia yhdestä mittarista talon keskeltä - pesuhuone+KHH oven takana talon päädyssä. Viimoinen niitti siis oli tuo 2 lehtisen -ei heppoisen ikkunan aamukondenssi - ei voi pitää enää hyväksyttävänä tilannetta jossa tuommosta esiintyy noin pitkällä aikajänteellä - huolimatta siitä että akkuna on syvennöksessä verhomuukauksen keskellä.

Edellisessä talossamme oli Valloxin Digit se sähköpatterilla - en huomannut sen toiminnassa mitään puutteita - energiaa se vissiin vei mutta IV pelas ilman kikkailuja -mitä nyt suodatinta vaihtoi ja nyt tässä talossa tää on yhtä taistelua. Edellisessä talossa jossa oli heppoisempia ikkunoita ei kondenssia havaittu vaikka elettiin yli -35 pakkasetkin ja saunottiin samaan malliin kuin nyt. (tai nyt saunomisen jättää pakkasilla suosiolla välistä - vaikka on erittäin hulppea sauna). Huoneilman RH samalla "mittarilla" mitattuna oli pienimmillään edellisessä kohteessa jotain 13% tms.

Make

No olihan sulla edellisessä kohteessa pienempi ilmankosteus ja pyöriväkennoinen siirtää nimenomaan tuota kosteutta talteen. Sen takia juuri itse atoopikkona pyöriväkennoiseen päädyin, lisäksi mulla on hengittävä seinä rakenne. joo eikä tupa varmaankaan mikään megatiivis ole. Ilmankosteus on mulla miellyttävä ja mitään paineita en oo jaksanut seurata. sielä se kone pyörii ja ilmaa vaihtaa. Meillä kondenssi on täysin kiinni ulkoilman lämpötilasta, eikä siihen saunomiset tai muut vaikuta. Tämä toki varmaan johtuu pääasiassa siitä, että meillä on puulämmitteinen kiuas joka toimii tehokkaana ilmanvaihtokoneena saunomisen aikana.
Niin ja nuo syvennykseen asennetut ikkunat on ihan perseestä, kaverilla ainakin kondensoi selvästi kun vieressä oleva lasi, joka on seinän pinnan tasolla ei kondensoi yhtään samalla ilmalla. Laita sähköpatteri tuon ikkunan alle niin johan loppuu kondenssiongelmat  ei nämä mikkään systeemit ole täydellisiä, kaikissa on omat ominaisuutensa.

[Xargo]

Niin ja nuo syvennykseen asennetut ikkunat on ihan perseestä, kaverilla ainakin kondensoi selvästi kun vieressä oleva lasi, joka on seinän pinnan tasolla ei kondensoi yhtään samalla ilmalla.

Ikkunat tosiaan on perseestä, ei ne syvennykset.  

Mulla kaikki ikkunat on syvennyksissä. Seinäpaksuus 360mm, ikkunat upotettu julkisivuun vähän alle ulkokuoren paksuuden verran eli n. 70mm, karmisyvyys 86mm eli ikkunapenkkiä jää reilu 20cm. Mitään kondenssiongelmaa ei ole ollut lukuunottamatta heti lattiavalujen jälkeistä aikaa.

Ikkunoissa Rehau Geneo profiilit ja Swisspacer välilistat. Uskoisin, että ei olisi kondenssiongelmia roottorimasiinallakaan. Itse päädyin kuutioon lähinnä hinnan takia. Hintaerolle olisi tullut takaisinmaksuaikaa paremman hyötysuhteen kautta reilu 50 vuotta.

En silti kiellä, etteikö hyvintoimiva roottorimasiina toimisi paremmalla hyötysuhteella kuin hyvintoimiva kuutio, mutta onhan roottori rakenteena vikaherkempi.

[jzl]

Niin ja nuo syvennykseen asennetut ikkunat on ihan perseestä, kaverilla ainakin kondensoi selvästi kun vieressä oleva lasi, joka on seinän pinnan tasolla ei kondensoi yhtään samalla ilmalla.

Ikkunat tosiaan on perseestä, ei ne syvennykset.  

Mulla kaikki ikkunat on syvennyksissä. Seinäpaksuus 360mm, ikkunat upotettu julkisivuun vähän alle ulkokuoren paksuuden verran eli n. 70mm, karmisyvyys 86mm eli ikkunapenkkiä jää reilu 20cm. Mitään kondenssiongelmaa ei ole ollut lukuunottamatta heti lattiavalujen jälkeistä aikaa.

Ikkunoissa Rehau Geneo profiilit ja Swisspacer välilistat. Uskoisin, että ei olisi kondenssiongelmia roottorimasiinallakaan. Itse päädyin kuutioon lähinnä hinnan takia. Hintaerolle olisi tullut takaisinmaksuaikaa paremman hyötysuhteen kautta reilu 50 vuotta.

En silti kiellä, etteikö hyvintoimiva roottorimasiina toimisi paremmalla hyötysuhteella kuin hyvintoimiva kuutio, mutta onhan roottori rakenteena vikaherkempi.

mulla on ihan normaalit antiikkiset alavus ikkunat 3-kertaisella lasilla. ei mitään kondenssiongelmaa.  Ainoat kondenssit on tulleet -30 pakkasella fenestran 2-kertaisella lasilla varustetuista ovista, jotka vielä sijaitsevat 50mm seinäpintaa syvemmällä.

Roottori on vika herkempi kuin kuutio, paljon kovaäänisempi ja paljon kalliimpi.Enkä todellakaan ostanut sitä takaisinmaksuaika mielessä, vain ja ainoastaan mukavuuden vuoksi. Ei pätki, siirtää kosteutta talvella takaisin huonetilaan ja maaviileäjäähdytys.

[MaNe]

Tuossa roottorikoneessa ilmeisesti kannattaa kanavisto suunnitella s.e. kosteimmat poistot on jossain poistokanaviston loppupäässä - meillähän ne on ensimmäisessä haarassa. Saunan poistoventtiilin ulosvedossa kannattaa olla "varovainen" - ei all out -moodiin pakkasilla. Tuloilman esilämmitystä kannattaa harkita vakavasti - kuten jo edellä mainostin.

Kosteudenpalautus alueella 2-5% (RH nousu) sisäilmassa on "miellyttävä" - sen ylimenevä ei mielestäni. Laitehan toimii asiallisesti pikkupakkasiin asti jolloin se tekee juuri tuon ja selviää suuremmista kosteuskuormista. Kovilla pakkasilla eroa eiregenratiiviseen ratkaisuun tulee "liikaa" (edellä mainitsemani kosteuden palautuksen kumuloituminen) - ilma ei tunnu raikkaalta. Alkaa myös muut ongelmat (kondenssi). Luulen että ero kuutiokoneeseenesim tuossa edellä raportoimassani -20 asteen pakkasissa sisäilmasta mitatuissa reilun RH25% lukemissa  lähentelee 10% - tai jopa yli. Huom. edelliset lukemat ovat yhdestä "mittarista" (ei varmaan absoluuttisesti siis lukemiltaan tarkka mutta lukeman muutoksina vertailukelpoisia). Tähän "käsitykseen" saadaan varmuus konsa saan kokemuksia koneenvaihdon jälkeen - vuoden kuluttua siis jo IV:n pakkasongelmissa viisaampana tai kokeneempana.

Ehkä jos haluaa parhaaseen "kompromissiin", niin laittaa kahden koneen järjestelmän, jossa joku tiiviimpi ja kosteuden ulos työntävä laite hoitaa pesutilojen ilmanvaihdon ja sitten kuivemmissa tiloissa roottori - joka palauttaa sopivasti kosteutta ja ei pätki - tosin pelkästään kuiviin tiloihin yhdistetty kuutiokaan taida pahemmin jäätyä tai pätkiä.

Make

[MaNe]

Meidän enerventistä losahti sitten vielä tuo tasavirtapuhallin viikolla 9. Laakeri lauloi n. 3 viikkoa ja just kun oli uudet laakerit saatu asentajalle (=laitteen omistajalle) huomasin ettei poisto enää pyöri, puhallin vain "nytkähteli". Tarkemman selvittelyn jälkeen huomasin että puhallin tarrasi kiinni ja sitten vapautui - ei askeltanut enää. Paikallinen elektroniikka-asiantuntija totesi älyn kadonneen puhaltimen askellinpiiriltä/sirulta. Korjaus: uusi puhallin, hinta vissiin 400-500€.

Imupuolella noissa jäteilman lämpötiloissa puhallin on toki kovilla mutta aika onneton suoritus mielestäni - ja hintakin on ihan rapakka, puhallintyyppina kahdesta suunnasta imevä 175W tasavirtainen. Purettuani puhaltimen totesin laakereiden (indonesialaisvalmisteisten) olevan aika ok, ainut hajallinen (mutta ei siis totallisen kaput) oli se sisin joka on lähinnä sisusrojuja. Purku sinällään oli aika helppo-kohtuu hyvät ohjeet löytyi sisarfoorumilta.

Kaikenkaikkiaan aika kovan onnen laite, priimaa lähdettiin hakemaan ja haketta saatiin. Juristi jos olisin koulutukseltani niin käräjille mentäisiin virheellisestä toiminnasta - mainonnan tuomista odotuksista, epäilen myös laitetyypin kykyä täyttää rakennusmääräyskokoelman ilmanvaihtolaitteille asetettu tiiveysraja 300 Pa paine-erolla 6% vuotoa nimellisilmavirrasta poiston ja tulon välillä. Ainakin ulkoilman ja jäteilman välillä pelkän poistopuhaltimen pyöriessä lämpötilamittausarvot viittaavat johonkin muuhun MUTUna. Tuo epätiiveys ja LTO:n jäätäminen sitten tekee vielä päälle sitä painesuhdehuojuntaa kiinteistössä. Läheppä noita sitten normikuluttajana labraan mittailemaan, kiistattomasti osoittamaan.

Kosteuden poiston hyytyminen totaalisesti pakkaskeleillä on jokatapauksessa se suurin laitteessa havaittu puute (muistahan selviää loppukäyttäjän aktiivisella toiminnalla/seurannalla), meillä ainakin täällä idässä pakkaspäiviä riittää ihan liikaa laitteen suorituskykyyn nähden. Ratkaisuna on laitteen ylimitoittaminen kiinteistön kokoon nähden todella järeäksi, jolloin kosteusköyhä jäteilmakin riittää kämpän kuivaamiseen tai sitten jäteilman lämpötilan kohottaminen jollain konstilla - raitisilman esilämmittäminen tulee ekana mieleen.

No ei parhaita myyntipuheita - laitehan on siis tälläkin foorumilla myynnissä - tarjouksia ei ole liikaa sadellut vielä - henkilökohtaisesti olen jo valmis luopumaan melko edullisesti laitteesta - syksyllä mulle tuon laitteen arvo  lähentelee 0€.

Kaippa noita kun ingenjöörit suunnittelee niin kannattaisi lämmönsiirrin mitoittaa jonnekkin max -8 asteen jäteilman lämpöihin. Tuossa Pelicaanissahan on käsittääkseni se suurin siviilimallin lämmönsiirrinkiekko, samankokoinen kun Pegasoksessa jossa ilmavirrat on kaksinkertaiset mikä ilmeisesti sitten tekee sen että jäteilma jäähtyy liikaa vaikka kenno jyrää minikierroksilla. Näin vastaavan kilpailevan tuotteen tuossa, myyjä kehui laitteiden olleen toistaiseksi ongelmattomia, samat puhaltimet kun mulla mutta lämmönsiirrin luokkaa Pingvin tms ja totaalisen hyvin viimeistelty kennon mekaaninen pyörintä - pyöri kyllä todella kevyesti sormella kokeiltaessa vrt oma mylly.

Make

[E von Vent]

Tässä olisi itsellä edessä kolmas kauhujen talvi Enerventin Pingvin ECO EDE kanssa. Lueskelin nimim. MaNe tekstejä tässä keskustelussa ja kovin on tutunkuuloista. On tässä muutamakin hetki tullut vietettyä IV-koneen toimintaa ihmetellessä ja silloin ei talotekniikka ole onnistunut jos sitä pitää koko ajan paimentaa. Mutta asiaan... Ongelmat tosiaan pitkälle samoja kuin MaNella eli pakkasilla liika kosteus talossa saunomisten ja pesujen jälkeen joka sitten ilmenee kostuneina ikkunan alareunoina. Nuo lasilla varustetut parvekeovet ovat varsinainen murheenkryyni jo pienemmilläkin pakkasilla. Ikkunoiden kanssa pärjää tuonne -16...-18 asteen lämpötiloihin. Alipaineistuksen lisäämisellä ongelmaa saa lievennettyä, mutta mielestäni kovat alipaineetkaan eivät ole hyvästä koska jostain sitä ilmaa vuotaa kuitenkin vaikka talo olisi kuinka tiivis. Runkorakenteiden tehtävä ei kuitenkaan ole toimia osana ilmanvaihtoa.

Koneeseen on tehty päivitykset ja emokorttikin on vaihdettu. Tämän jälkeen sentään lämmöntalteenotto alkoi toimimaan paremmin. Tulo/poistopuhaltimen suhteella 30/30 hyötysuhteet ovat päätehosäädön asennosta riippuen enemmän tai vähemmän väärin päin eli poisto isompi kuin tulo. Asetuksella tulo(26)/poisto(30) hyötysuhteet saa käännettyä toisinpäin, mutta mielestäni tuo alipaineistaa taloa tarpeettoman paljon.

Säädöt on tehty 70% (tulo/poisto 30/30) teholla suunnitelman mukaiseksi jolloin alipaineistus kyllä toteutuu mittausten ja käytännön kokemuksen perusteella. Kokonaisilmanvaihto oli mitoitettu talon kuutoihin nähden hieman suureksi joten käytännössä käytetään noin 50% tehoja ja saunan/suihkun jälkeen tehostusta jolla yritetään työntää kostea ilma ulos, mutta joka pakkasilla palautuu mainosten mukaisesti ympäri talon sisätiloja. Tämän huomaa heti kosteusmittareita seuraamalla. Talo on yhdessä tasossa ja IV-putkistoltaan melko yksinkertainen. Seinät ovat kivirakenteiset ja ikkunat+ovet ovat 130mm syvennyksessä joka yhdistettynä lattialämmitykseen ei tee asiasta yhtään helpompaa. IV päävedot 160mm putkella joista venttiileille 120mm vedot. Päävedot käytännössä äänenvaimentimien jälkeen suorat. Vedot eristetty onnistuneesti, koska esim. tuloilman lämpötila on linjan ensimmäisestä ja viimeisestä venttiilistä mitattuna hyvin lähellä toisiaan.

Seuraavana toimenpiteenä ennen huippupakkasia on vielä kerran mennä venttiilit läpi ja tällä kertaa paine-eroon perustuvalla mittarilla (eikä kuumalankatötteröllä) ja varmistaa säätöjen asianmukaisuus. Jos muutoksia tarvitaan niin ne tehdään ja seurataan tilannetta. Jos homma ei edelleenkään toimi niin seuraava selvityksen kohde on löytää ristivirtauskone jonka saisi sovitettu mahdollisimman pienellä työllä Enerventin tilalle. Putkitusten esiin kaivaminen, uudelleen reitittäminen ja eristäminen ei kuitenkaan ole ihan pieni juttu edes pelkän koneen ympäristössä.

Kovin tämä on ristiriitainen laite. Toisaalta hienoa, kun voi säätää ja näkee monenlaista mittausdataa, mutta toisaalta toimivuus yleisesti tuntuu olevan todella kahtiajakoista eli joillakin toimii loistavasti ja joillakin ongelmia on vaikka toisille jakaa.

[Maalampo]

Ihmetyttää ! Meidän kivitalossa on kaksi Enerventtiä (Pingvin autotalli, tek. tila ja lämmin varasto 100m2 ja Peligans talon puolella 200 m2) ja pelittävät erittäin hyvin, molemmissa automaattiset kosteusanturit ja kosteus kestää talvella helposti aisoissa, tehostus alkaa 45% kosteudesta ja normaalitilanteessa kosteus pyörii n.30% kieppeillä. Saunomisen jälkeen kone pyörii täydellä noin pari tuntia jonka jälkeen nopeus tippuu normaaliin asetukseen. Meillä lattialämmitykset ja ikkunat sekä ovat 120 mm seinän pinnan sisäpuolella, parvekkeen ja terassin ovet täysilasi ovia eli lasi alkaa alhaalta asti eikä ole minkään vertaa kosteusongelmia. Epäilempä että te pidätte ilmanvaihtoa liian pienellä kuten monet tekevät peläten energian hukkaa.

[E von Vent]

Kyllä tätä on itsekin ihmetelty. Ilmanvaihdon tehoista jos puhutaan niin tästä ei ole kysymys. Aikaisemmassa kirjoituksessa jo mainitsinkin, että säädöt tehty 70% asetuksella ja tyypillisesti ajan ilmanvaihtoa 50%...55% asetuksella ilman kellolla tapahtuvia pudotuksia. 50% käyttö siitä johtuen, että ilmanvaihdon mitoitus oli aluperin hieman tarvetta isompi. Saunan ja suihkun jälkeen tehostus kytketään manuaalisesti. Tosin viimetalven loppupuolella kokeilin ajaa myös 40% teholla kuitenkin niin, että tulopuolen puhaltimen suhteellista tehoa laskettiin. Tätä ei ehditty kokeilla kovin pitkää aikaa, mutta tuolloin tulokset vaikuttivat paremmilta eli kosteudet pysyivät pakkasilla <30% lukemissa hetkellisiä kuormituksia lukuunottamatta. Noinkin alhaiset lukemathan eivät periaatteessa enää ole ihmiselle hyväksi, mutta onhan näistä muuallakin jo kirjoitettu, että nykyrakenteille esim. 40% saattaa olla pakkasilla ongelmallinen vaikka ihminen tykkäisikin jopa 55% suht. kosteuksista.

Jotenkin tuo Enerventin mainostus kosteuttapalauttavasta rakenteesta tuntuu enemmän ja enemmän ns. velat saataviksi väittämältä eli laitteen heikkous on käännetty muka vahvuudeksi. Kyllä mielestäni IV-koneen tulisi ilmanvaihtamisen lisäksi poistaa kosteiden tilojen ylimääräinen kosteuskuorma talosta eikä suinkaan levittää sitä ympäri talon sisätiloja. Näinhän pyöriväkennoisella väistämättä käy kylmillä ilmoilla. Tuollatavoin "vanhanaikaisestihan" perinteisemmät ristivirtauskoneet toimivat. Yksi vaihtoehto on tietysti erillinen poistopuhallin kosteisiin tiloihin jolla varmistetaan kosteuden kulkeutuminen talon ulkopuolelle.

[Maalampo]

E von vent, tuossahan jo itse paljastit että pidät ilmanvaihtoa 50-55% teholla vaikka mitoitus on tehty 70 % teholla, juuri tuolla mitoitetulla teholla IV:n pitäisi pyöriä jotta asunnon ilma vaihtuu sen vaaditun määrän. Meillä IV säädetty n.5%alipaineiseksi kuten ohjeet on (mitattu uutena ja sitten puolen vuoden asumisen jälkeen uudestaan tarkistettu) ja meillä ei kostus siirry kylpyhuoneista muualle ainakaan niin että sitä millään konstia huomaisi. Nykyään on jo hyviä kuutinkoneitakin mutta omalta kohdalta olen erittäin tyytyväinen pyöriväkennoisiin koneisiin.

[E von Vent]

Pahus, ongelman ratkaisu on siis koko ajan ollut parin näppäimen painalluksen takana Käytettävä teho riippuu asumistilanteesta ja hetkellisistä kosteuskuormitustilanteesta. Välillä ajetaan isommilla ja välillä pienemmillä tehoilla. Keskimääräinen (vallitseva) 50...55% teho pitäisi olla lähellä talon tilavuuden mukaista ilmanvaihtuvuutta koska, kuten aikaisemmin totesin, ilmamäärä on suunnitelmassa mitoittu alunperin hieman yli (syy tähän ei ole tiedossa). En usko, että kovin moni pitää IV konettaan vuoden ympäri koko ajan vain yhdellä teholla. Silloinhan koko tehon säätö käyttäjälle on turha ja voitaisiin asettaa mittausten jälkeen kiinteästi suunnitelman mukaiseen arvoon.

Ilmavirtojen oikeellisuuden varmistamiseksi koko ilmanvaihto kuitenkin mitataan ja mahdollisesti säädetään vielä kerran. Ilmavirtojen mittaaminen on erittäin epätarkkaa hommaa ja on kovasti mittaustavasta/mittaajasta riippuvainen joten tällä kertaa käytetään eri mittaajaa ja mittaria. Homma kannattaa kuitenkin tehdä ennen radikaalimpia toimenpiteitä koska henkilökohtaisesti paras vaihtoehto olisi jos ongelmien syyksi paljastuisi virheelliset säädöt. Koneen vaihto on työmäärällisesti ja taloudellisesti sen verran raskas operaatio, että ei sitä kovin köykäisin perustein kannata tehdä.

En tosin ole ilmiön kanssa yksin. Tarinoita vastaavista ongelmatilanteista löytyy niin tältä kuin muiltakin foorumeilta. Kosteuden palautuminen huoneilmaan on yksinkertaisesti pyörivän kennon ominaisuus jota ei oikein säädetyssä järjestelmässä voi oikein mitenkään välttää ilman erikoisjärjestelyjä. Se aiheuttaako tämä sitten ongelmia on talo/asukaskohtaista. Palautuvan kosteuden määrään pystyy säädöillä vaikuttamaan jonkin verran, mutta ei ilmiö/ominaisuus sinänsä mihinkään katoa.

Mielenkiintoista olisi tietää onko joku koneen vaihtoa harkinneista todella toteuttanut "uhkauksen" ja onko tilanne muuttunut tämän jälkeen vai onko ongelmien juurisyy paikallistunut lopulta jonnekin muualle.

Summasummarum: En usko, että perussyy ongelmiin on käyttämäni perusteho. Väärät säädöt voivat olla, mutta tämä selviää vasta mittausten jälkeen.

[Maalampo]

Meillä kone on ympäri vuoden mitoitusteholla poislukien nuo automaattiset tehostukset kun kosteuspitoisuus lisäntyy jolloin kone menee maximi teholle. Ainakin Pelicanin kanaviston säätö ja asunnon painesuhteen haku on haastavampi tehdä kun monen muun koneen, nimittäin monet IV asentajat säätävat ensin tulon ja sitten poiston mutta Pelicanissa toisen puhaltimen säädön muuttaminen saattaa muuttaa myös toisen nopeutta eli siinä säädetään puhaltimien suhdetta keskenään. Tästä johtuen esim. meillä meinasi mennä ensimmäisen kerran säädöt täysin pieleen (onneksi huomasin että kämppä on ylipaineinen). Siis asentaja sääti ensin toisen puhaltimen ja mittasi sen puolen venttiilit kohdalleen ja sen jälkeen toiselle sama juttu mutta sepä muuttikin aiempia asetuksia joita hän ei enää mitannut uudestaan. Eli jokaisen säädön jälkeen pitää mitata sekä tulopuolen venttiilit että poistopuolen venttiilit.

[tikma]

Meillä on Pandion mitoitettu 60% tehoilla, en kyllä ikinä pidä niin korkealla tehostuksia lukuunottamatta. Kesäisin noin 50% ja talvisin noin 35% tehoilla mennään. Meillä pyörii poistoilman kosteus jo nyt noin 30% hujakoilla, vaikka käydään saunassa joka päivä ja kuivataan pyykit sisällä. Kun kunnon pakkaset alkaa, niin pakko ottaa Ufox taas käyttöön...

Olisko mahdolista, että kondenssiveden poistoaukko olisi tukossa? Jotenkin kuullostaa uskomattomalta tuollainen kosteus sisätiloissa.

[E von Vent]

"Pandemian" rakenne onkin pingviiniä järkevämpi koska kenno pyörii vaakatasossa jolloin kondensoituva vesi voi painovoiman ja ilmavirran yhteisvaikutuksesta valua pois. Pingviinin pystykennosta painovoima ei vettä pois tuo eikä vettä käytännössä saa laitteesta valumaankaan. Kaiken lisäksi laitteen pohjassa ei ole minkäälaista kaatoa eli vähäiset vesimäärät tuskin poistoputkelle edes löytävät.

[Maalampo]

Se on totta kylläkin että meidänkin Pelican koneessa on huomattavasti isompi pyörivä kenno kun Pingvinin kenno ja kenno on tosiaan vaakatasossa. Kyllä meillä ainakin on molemmissa koneissa kunnolliset kondessiveden poistot ja molemmista myös tulee vettä.

[Matias]

Kosteuden palautuminen huoneilmaan on yksinkertaisesti pyörivän kennon ominaisuus jota ei oikein säädetyssä järjestelmässä voi oikein mitenkään välttää ilman erikoisjärjestelyjä. Se aiheuttaako tämä sitten ongelmia on talo/asukaskohtaista. Palautuvan kosteuden määrään pystyy säädöillä vaikuttamaan jonkin verran, mutta ei ilmiö/ominaisuus sinänsä mihinkään katoa.

Sattuisko joku tietämään miten  käytännössä pyöriväkennoinen ottaa poistoilmasta kosteuden ja siirtää sen sisään puhallettavaan ilmaan?

Alkaa taas kuutio LTO:lla sisäilman kosteus laskemaan ja kohta on viriteltävä ilmankostuttimia käyttöön että säilyisi jonkinlainen asumismukavuus.
Jos saisi jotenkin rakenneltua tähän kosteuden palautustoiminnan pyöriväkennoisen tapaan.

[Roori]

Kosteuden palautuminen huoneilmaan on yksinkertaisesti pyörivän kennon ominaisuus jota ei oikein säädetyssä järjestelmässä voi oikein mitenkään välttää ilman erikoisjärjestelyjä. Se aiheuttaako tämä sitten ongelmia on talo/asukaskohtaista. Palautuvan kosteuden määrään pystyy säädöillä vaikuttamaan jonkin verran, mutta ei ilmiö/ominaisuus sinänsä mihinkään katoa.

Sattuisko joku tietämään miten  käytännössä pyöriväkennoinen ottaa poistoilmasta kosteuden ja siirtää sen sisään puhallettavaan ilmaan?

Alkaa taas kuutio LTO:lla sisäilman kosteus laskemaan ja kohta on viriteltävä ilmankostuttimia käyttöön että säilyisi jonkinlainen asumismukavuus.
Jos saisi jotenkin rakenneltua tähän kosteuden palautustoiminnan pyöriväkennoisen tapaan.

Se kosteus (+yms) jää siihen tiettyyn kohtaan kennoa kun on poistoilmavirrassa ja kun kohta on pyörähtänyt tuloilmakohtaan niin se kosteus (+yms) palautuu tuloilmaan...

[hitachi]

Hei,

kuinkas tilanne olisi jos, poisto ja jäteilma kanavat olisivat ristissä? Kannattanee tarkastaa.

[Matias]

Se kosteus (+yms) jää siihen tiettyyn kohtaan kennoa kun on poistoilmavirrassa ja kun kohta on pyörähtänyt tuloilmakohtaan niin se kosteus (+yms) palautuu tuloilmaan...

Onko tuo periaate siis jotenkin silleen että pyörivän LTO kiekon pintalämpötila on sopivan alhainen kun kiekko kääntyy poistoilmakanavan kohdalle että poistoilman kosteus huurtuu tai tiivistyy vedeksi kiekon pinnalle ja pysyy siinä kunnes kiekko on kääntynyt tuloilmakanavan kohdalle jossa korkeampi ilmavirtauksen lämpötila haihduttaa kiekon pinnalta kosteuden sisään puhallettavaan ilmaan?

Eli pyörivän LTO kiekon pintalämpötilojen sopiva vaihtelu siirtää ilmankosteutta poistoilmasta sisääntulevaan ilmaan?

[E von Vent]

Eli pyörivän LTO kiekon pintalämpötilojen sopiva vaihtelu siirtää ilmankosteutta poistoilmasta sisääntulevaan ilmaan?

Näin se toimii. Mitä kylmempi ilma, sen enemmän kosteutta tiivistyy ja palautuu ilmavirran mukana. Talvisin liian kuivasta ilmasta kärsiville varmasti toimii kuten mainokset asian esittävät.

kuinkas tilanne olisi jos, poisto ja jäteilma kanavat olisivat ristissä? Kannattanee tarkastaa.

Laite siis ottaisi ulkoilmaa sisään jäteilmakanavan kautta. Kyllä tuosta varmasti ongelmia seuraisi eikä olisi edes mahdoton koska koneen putkistot oli alunperin kytketty väärin. IV-asentaja oli vanhasta muistista kytkenyt samaan järjestykseen jonkin toisen merkkisen laitteen kanssa. Putkistot kuitenkin korjattiin heti ennen käyttöönottoa ja ilmavirrat putkistoissa kautta venttiileissä menevät oikeaan suuntaan eli poistot poistavat ja tulot tuovat.

[hitachi]

Eli pyörivän LTO kiekon pintalämpötilojen sopiva vaihtelu siirtää ilmankosteutta poistoilmasta sisääntulevaan ilmaan?

Näin se toimii. Mitä kylmempi ilma, sen enemmän kosteutta tiivistyy ja palautuu ilmavirran mukana. Talvisin liian kuivasta ilmasta kärsiville varmasti toimii kuten mainokset asian esittävät.

kuinkas tilanne olisi jos, poisto ja jäteilma kanavat olisivat ristissä? Kannattanee tarkastaa.

Laite siis ottaisi ulkoilmaa sisään jäteilmakanavan kautta. Kyllä tuosta varmasti ongelmia seuraisi eikä olisi edes mahdoton koska koneen putkistot oli alunperin kytketty väärin. IV-asentaja oli vanhasta muistista kytkenyt samaan järjestykseen jonkin toisen merkkisen laitteen kanssa. Putkistot kuitenkin korjattiin heti ennen käyttöönottoa ja ilmavirrat putkistoissa kautta venttiileissä menevät oikeaan suuntaan eli poistot poistavat ja tulot tuovat.

ok, jos tuon on tarkastettu niin hyvä. Tarvii sanoa että oikeen kovilla pakkasilla on meilläkin Pandionin kanssa lasien alareunoissa 1-2cm kosteutta tiivistyneenä. En ole mittaillut senkummemin kosteustasoja huoneissa. Tuli vaan mieleen tuosta kosteuden takaisin siirtymisestä... Meillä olen suunnannut ne tuloilma-venttiilien ilmaohjaimet laseihin päin. Taidankin täksi talveksi kääntää ne ohjaimet huoneen suuntaan niin sekoittuu se kostea palaava ilma kuivaan huoneilmaan.

nyt kun tarkemmin muistelee niin, on tainnut olla niin että kun on oltu kotosalla niin kovilla pakkasilla on kosteutta lasien alareunassa. Mutta, jos on oltu pakkasilla poissa niin ei tiivistynyttä koskteussa ole lasien alareunassa.... Pitää seurata tilanetta.

[E von Vent]

Täsmälleen näin tapahtuu meilläkin. Jos talossa ei ole ketään paikalla eli ei tule kosteuskuormaa pyykeistä, ihmisistä, saunasta tai suihkusta niin ilman suhteellinen kosteus laskee ja parin vuorokauden jälkeen prosentit ovat hyvinkin alhaisia eikä tiivistymistä tapahdu juuri lainkaan. Tarkkempaa aikajaksoa kosteuden alenemiselle ei ole tullut kokeiltua. Jonkin verran pingviininkin pystykenno pystyy kaikesta huolimatta kosteutta luovuttamaan.

Ilmanvaihdon venttiilien suuntaukselle on sama asia kokeilussa eli suuntasin ne koeluontoisesti poispäin/ohi laseista. Periaatteessa tämä voi jopa huonontaa tilannetta koska huuhteleva ilmavirta lasien luona vähenee, mutta katsotaan kuinka käy, kun pakkaset tässä kovenevat. Ongelmallimpia ovat kiinteät ikkunat ja parvekeovet joissa lasipaketti on niputettu alumiinisilla välilistoilla jota pitkin kylmä pääsee johtumaan ja kosteuden tiivityminen sisäpintaan tapahtuu herkemmin. Nykyään on ilmeisesti saatavilla myös komposiittimateriaaleja joilla tuo ongelma pienenee, mutta niiden muista ominaisuuksista ei ole omakohtaista kokemusta.

Patterilämmitystaloissa ikkunat voivat olla melko harvat ja ilmankosteus korkea eikä vastaavaa tiivistymistä esiinny koska ikkunapintaa huuhtelee hyvinkin lämmin ilmavirta. Ongelmat näkyvät sitten lämmityslaskussa ja esim. vedontunteena jos ikkunapuitteista paistaa valo.

Joissakin kohteissa olen nähnyt asennettavan erillisen lämmityksen kivitalon ikkunapenkkiin jolla huuhtelu saadaan aikaiseksi. Eli kuten aikaisemmin kirjoitinkin niin jo talon rungon perusrakenne herkistää tälle ilmiölle, mutta IV-koneen tarpeettoman paljon kosteutta palauttava toiminta ei ainakaan helpota tilannetta. Lisäksi jos kosteuden poistuminen saadaan aikaan vain erittäin suurella alipaineella niin en pidä sitäkään hyvänä. Mahdollisten vuotokohtien ilmavirta lisääntyy ja näitä jokaisessa talossa on enemmän tai vähemmän. Kosteuden tiivitymistä kuitenkin tapahtuu aina, kun kylmä ja lämmin kohtaavat.

[Xargo]

Mulla on komposiittikarmiset ikkunat (Rehau Geneo) ja Swisspacer välilistat (eli nekin komposiittia). 21cm ikkunapenkit ja ikkunat kolmilasisia kiinteitä suurin osa. Yksi kokonaan avattava ikkuna ja muutamassa ikkunassa erillinen tuuletusruutu. Ainoat sisäpuoliset kondenssit on tullut nähtyä suurien valujen aikoihin (lattiavalut jne.).

IV-koneena tosin ristivirtakennoinen masiina. Lattiavalujen aikaan sitä ei ollu tosin otettu käyttöön.

Ikkunat kyllä huurtuvat, mutta ulkopinnastaan. Itseasiassa ei ole tavatonta, että ovat aamulla ulkopinnastaan jäässä samaan tyyliin kuin auton tuulilasi.

[Maalampo]

Meillä Domuksen 4 lasiset ikkunat (siis ulommassakin pokassa lämpölasipaketti) karmisyvyydellä 210 mm, ikkunat 120 mm kiviseinän pinnan sisäpuolella ja kosteutta en ole huomannut ikkunoissa mutta tuo Xargon kertoma ikkunoiden huurtuminen (yleensä aamusta kun ulkolämpötila lähtee kohoamaan) lasin ulkopinnalta on tuttu näky. Sanovat että kun ei ole enää hukkalämpöä lämmitämään lasin ulkopintaa niin se huurtuu no onneksi huurre häviää kohtuu nopeasti aina. Kyllähän se että ikkunat ovat koperossa aiheuttaa helposti ikkuna alalaidan huurtumista, muistan kun ensimmäiseen omakotitallon laitoin kiinteät 3 lasiset lämpölasit ja niihin tuli vastaava kopero kun nykyisissä ikkunoissa ja ikkunat olivat alalaidasta märkänä koko talven vaikka taloa lämmitettiin paljon puilla ja talossa oli vain huippuimuri .

[E von Vent]

Menee jo vähän asian viereen, mutta lasien ulkopintojen huurtuminen kuuluu asiaan ja johtuu vähäisestä lämpövuodosta. Varsinaista kuuraantumista tapahtuu meillä vähemmän, mutta keleistä riippuen sitäkin näkee. Kylmänkosteina syys- tai kevätaamuina ovat usein kyllä pohjoispuolella huurussa ulkopinnaltaan. Ulkopuolen huurtumiseen vaikuttaa lisäksi valittu toteutustapa eli onko esim. 4-kerroslasit ryhmitelty 3+1 vai 2+2.

Tämäkin on kyllä periaatteessa hieman kyseenalainen ilmiö koska seinään tehdään reikä ikkunaa varten usein siitä syystä, että siitä kohtaa halutaan nähdä läpi. Ainakin jotkin ikkunavalmistajat ovat kääntäneet myös tämän mainoksessa positiiviseksi asiaksi tyyliin: "Huurtuminen on merkki siitä, että sinulla on hyvät ikkunat".

Viimeaikaiset alipaineisuuden lisäämiskokeilut puhallintasapainoa säätämällä näyttivät johtavan tuhkahiukkasten siirtymiseen takan pesästä pitkin olohuonetta. Eli tästä voi tehdä kaksi päätelmää: alipainetta on runsain mitoin ja takan luukut eivät ole 100% pitävät. Jälkimmäinen on tosin ollut kyllä tiedossakin. Vastaavia säätöjä on ollut käytössä ennenkin, mutta tällä kertaa pesä oli puhdistettu hieman huolimattomasti polton jälkeen.

IV-koneena tosin ristivirtakennoinen masiina. Lattiavalujen aikaan sitä ei ollu tosin otettu käyttöön.

Onnittelut ristivirtauskoneen valinnasta. Ehkäpä itsekin valitsisin nyt toisin. Teen kuitenkin säätökierroksen vielä kerran ennen kirveen kaivoon heittämistä.

[Xargo]

Mua alko vähän kiinnostaa, kuinka kylmät ne ikkunoiden "surunauhoilla" varustetut kohdat oikein on? Meinaan vaan kun esim. tällä laskurilla haarukoiden vaikkapa 23C 45% huoneilmassa pinnan pitäisi olla 5C, että kondensoisi...

http://www.dpcalc.org/

Meneekö ne tosiaan niin kylmäksi vai mikä on kosteustaso silloin kun surunauhoja esiintyy? Mulla muuten nyt huonelämpötila 23,5C ja 21%, ikkunan alaosasta karmin ja lasin liitoskohdasta pintalämpömittarilla mitaten alimmillaan ~19C. Ulkona tällä hetkellä nollakeli. Karmeissa on vedenpoistoreiät alaosassa, joka laskee lämpötilaa jonkin verran. Vaikkapa sivulta mitaten karmin ja lasin liitoskohdasta 20C. Ruudun keskellä 22C. Nyt ei tietenkään mitään raivopakkasia vielä ole niin kyllähän nuo lämmöt tuosta vielä laskee (kai).

Voipi muuten olla, että tarvii munkin viritellä makkariin ilmankostutin.

[E von Vent]

Kyllä nuo reunojen lämpötilat voivat alumiinilla niputetussa elementissä mennä melko alaskin. Siksi ilmavirran huuhteluvaikutus olisi tarpeellinen. Epäilen, että ikkunoiden U-arvolaskennassakaan ei oteta kylmäsiltavaikutusta huomioon tai reunan pinta-alan ollessa pieni se hautautuu ikkunpinnan U-arvoon (keskiarvotettu laskenta).

Luulen jopa, että vanhat avattavat kolmilasiset ikkunat joissa jokainen lasi on omassa kehyksessään omaa pienemmän pistemmäisen kylmäsiltavaikutuksen vaikka U-arvo sinänsä on kehno (ja siivous työlästä).

[Maalampo]

Minusta puilla lämmittäminen (olipa kyseessä takka, leivinuuni tai saunan kiuas) on aina hieman haasteellista jos talossa on lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto. Jos ei ole mitään ongelmia noen ja savujen kanssa niin ilmasttointi on ylipaineinen. Siksi olenkin jättänyt edellisessä talossa ja nykyisessä puun polton kesämökille ja lämmitänyt taloa halvalla maalämmöllä   Tiedän että on takkakytkimiä ym apuvälineitä (on meilläkin varmuuden vuoksi) mutta silti lämmitäminen puilla on paljon tarkempaa puuhaa kun vanhoissa painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivissa taloissa.

[E von Vent]

Pitää paikkansa. Lämmöntalteenotto sinällään ei ole ongelma, mutta koneellinen poisto ja tulo on. Suurin osa itseni mukaan lukien on varmasti joutunut opettelemaan "talon tavoille" eli kuinka ilmastointi pitää olla asetettuna takan polton aikana ja miten takan pellit, luukut, yms ilmanotot kannattaa pitää jos haluaa välttyä savulta, noealta ja tuhkalta sisätiloissa. Itse käytän sytytyksen aikana ylipaineistusta ja poltto suoritetaan panospolttona eli luukkuja ei turhaan aukaista. Jos puita poltetaan enemmän kuin pesällinen niin uusi panos lisätään hehkuvien hiilien päälle. Polton aikana poistoilmavirta kulkee pitkälti takan kautta ja IV-kone laittaa tuloilman lämmityksen päälle koska koneen kautta kulkeva poistoilma ei sisällä tarpeeksi energiaa. Tälle ei kuitenkaan oikein mitään voi paitsi estämällä lämmitys. Tuo on kuitenkin hetkellinen tilanne eikä varmasti kokonaisuudessa merkitse paljoakaan.

[saimaanranta]

Yksinkertaisesti kone sammuksiin tulien aikana. Ei ole savu yms haittoja. Ennen tulien tekoa 10min ylipaineistus koneella ja eikun tikkuja raapimaan. Olen joskus pitänyt koneen päällä tulien aikana, mutta ongelmana on tuulen suunta. Savu tulisi sisään. Lisäksi naapuritkin lämmittävät talojaan aika usein(suorasähköisiä lämmityksiä), paras olla kone seis pari tuntia. Taajamassa ongelma vielä korostuu, talot lähekkäin. Eiköhän ne keksi EU-direktiivin savun määrään ja laita puulämmitykseen haitta veron  

[Xargo]

Lisäksi naapuritkin lämmittävät talojaan aika usein(suorasähköisiä lämmityksiä), paras olla kone seis pari tuntia. Taajamassa ongelma vielä korostuu, talot lähekkäin. Eiköhän ne keksi EU-direktiivin savun määrään ja laita puulämmitykseen haitta veron  

Saisivat mun puolesta kyllä laittaa päästöt verolle. Taas on juuri syksyllä vaihdetut iv-koneen suodattimet noen peitossa...

Melkeinpä väittäisin, että suurin syy on kitupoltto. Sen verran tuhtia savua näkyy monen piipusta tulevan. Nyt meni kyllä taas vähän ot:n puolelle... sorry... Siinä mielessä liittyy kyllä aiheeseen, että luulenpa iv:n olevan yksi syy, miksi tuota kitupolttoa ilmenee kun puut eivät saa kunnolla korvausilmaa.

[saimaanranta]

Onko noita IV-koneita vertailtu keskenään? Kun on pyöriväkennoista, vastavirta, ristivirta ja mitä lie vielä. Vai onko vain uskottava esitteiden lupaamiin säästöihin ja ilmanlaadun parannuksiin. Jos ristivirtaus  kone tekee 60% hyötysuhteella, niin hintaero näihin pyöriviin yms. syö tulevat säästöt. Lisäksi taitaa olla lastentautejakin laitteissa, mitä foorumillakin on saanut lukea...

[Xargo]

Onko noita IV-koneita vertailtu keskenään? Kun on pyöriväkennoista, vastavirta, ristivirta ja mitä lie vielä. Vai onko vain uskottava esitteiden lupaamiin säästöihin ja ilmanlaadun parannuksiin. Jos ristivirtaus  kone tekee 60% hyötysuhteella, niin hintaero näihin pyöriviin yms. syö tulevat säästöt. Lisäksi taitaa olla lastentautejakin laitteissa, mitä foorumillakin on saanut lukea...

Kyllähän erot ainakin pitäisi olla iv-suunnittelijalla hyvin mielessä. Pähkinänkuoressa taitaa mennä niin, että ristivirtakoneella hyötysuhde on 60% paikkeilla, vastavirta ja pyöriväkennoisilla sitten 80%.

Vastavirtakennossa vaan on se ongelma, että kun ilmavirrat menee kokoajan samoista paikoista niin kenno huurtuu umpeen jos jäteilma on pitkiä aikoja nollan paikkeilla tai alle (ja hyvän hyötysuhteen ansiosta se myös menee alle nollan nopeasti). Pyöriväkennoisella ajatus on, että juuri se kosteuden palautus mahdollistaisi pakkasen puolelle menevät jäteilman lämpötilat. Mutta onhan noita jäätyneitä pyöriväkennoisiakin keskusteluissa tullut ilmi... Se nyt on kuitenkin selvä juttu, että staattinen kenno jäätyy herkemmin kuin pyörivä kun jäteilma menee pakkasen puolelle.

Eli se miksi ristivirtakennokoneissa ei pätkimisen lisäksi (josta selviää etulämmityksellä) juuri ole ongelmia, johtuu alhaisesta lämpötilahyötysuhteesta. Vastavirtakone vaatii paljon enemmän pätkimistä tai esilämmitystä, jotta jäteilma saadaan pidettyä pakkasilla alueella, jossa jäätymistä ei esiinny. Sitten taas toisaalta vastavirta tai pyörivällä kennolla varustettu masiina ottaa talteen etenkin syksyllä ja keväällä paljon paremmin lämpöä kuin ristivirtakennomasiina. IV-suunnittelija osaa laskea, kuinka paljon. Itse olen käyttänyt Isoverin sivuilta saatavaa tasauslaskentapohjaa kun olen jotain vertailuja näppäillyt.

[sailor]

Vastavirtakone ja etulämmitys maapiiristä tai kaivosta. Tuo olisi oma valinta jos nyt joutuisi valitsemaan. Tietty ilmankostutin talveksi.

[MaNe]

No niin, alkoihan tämä Enervent-keskustelu kun kelit viilenivät. Meillä laitetyypistä luovuttiin ja suurinpiirtein kaikki ongelmat ovat taaksejäänyttä elämää (paitsi lompakon ylipaino), huippupakkasia ei tietysti olla vielä eletty mutta kyllä kämpän ilma on enempi kuivemman sorttinen - ero on aistittavissa siis jo pikkupakkasilla. Saunasta ei hajut enää kantaudu ja muissa tiloissa on rankemmankin saunomisen jälkeen mukavan viileän raikasta (kuivaa) eikä semmoista lämpimän kosteaa... Meillä siis laite korvattiin Vallox 200 tyyppisellä laitteella johon sitten askarreltiin vielä nestekiertoinen esilämmityspatteri raitisilmakanavaan. Esilämmityspatterin litkuosasto odottaa vielä kytkijäänsä mutta hoidettaneen tässä lähiviikkoina. Laitteessa itsessään on siis sähköinen etu- ja jälkilämmitin. LTO:n teho on aika yhtenevä Enerventin vastaavaan mikä tarkoittaa sitten sitä näissä pyörimättömissä että jäteilman lämpötila on jo aika lauhoilla pakkasillla kintaalla ja täten etulämmitystä tarvitaan veikkaukseni mukaan ainakin 5kk ajan täällä idässä.

Tuo nimimerkin maalampo tarina tuosta säätämisestä pitänee kutinsa että vain aniharva sen osaa ja vain kokemusten kautta noissa Enerventin koneissa. Voi olla että säätämällä tosiaan saa pelitäämään siedettävästi. Kuitenkin olisi varmaan asiallista laittaa aika aukottomat säätöohjeet sinne laitten tekniseen ohjeeseen mikäli tällaisia muutoksia laitteessa säätöhommeleissa ilmenee...

Itseäni ihmetytti laitteessa se painehuojunta ja meillä tosiaan laitetta piti sitten ajella aika reilulla poistolla ettei yläkerran ikkunoiden ulkolasien sisäpinta rakennellut kuurankukkia. Tässäkin suhteessa tällä toisella laitteella painesuhdehomma on jotenkin kokoajan hallinnassa (liekkö tasaantuu sitten helpommin ihan vaan kanaviston kautta sitten kun ei oo imu samassa tilassa kahteen suuntaan kuten roottorimasiinassa vaan selkeät erilliset ilmareitit vain), vaikka koemielessä olen puhallinpaineita säädellyt reilusti poistopitoisiksi ei vastaavaa alipaineistusta tunnu kämppään syntyvän mitä Enerventillä tuli havaittua (ei mitattuna mutta esim ulko-ovien aukaisussa koettua) Hurjin homma tosiaan meillä oli se EDA säätimessä oleva sulatustoiminnon aktivointi kovilla pakkasilla jossa laite veti poistopuhallin "täysillä" ja tulopuhallin rullas millä lie minirosentilla - oli aika humaus mikä silloin tuli oviraosta paineiden tasaantuessa kun ovea erehdyin onneksi aukaisemaan - tämän jälkeen meillä saunottiin ovi raollaan kovilla pakkasilla ja noki pysyi täten savupiipussa. (tääkin vois olla lisäyksen paikka sinne tekniseen ohjeeseen - pitäsköhän kirjoittaa ruotsiksikin jos sattuu Porvoon poijjaat palstalla seikkailemaan) En halua lannistaa nimimerkkiä E von Vent mutta meillä laitetta ajettiin siis kokoajan vähintään 65% teholla ja tehostusasento esim 75-80% pakkasilla oli kosteudenpoiston suhteen melko merkityksetön - muut kaasut kyllä vaihtui muttei se vesihöyry. E von Ventillä kynnys koneen vaihtoon on vielä matalempi kuin minulla sillä laite on kertaluokkaa halvempi. Tsiisus mitä vehkeitä....nimimerkki:kokemusta on.

Kunnon jööti esilämmitin raitisilmakanavassa ratkaisee halvalla tuossa pyöriväkennoisessa sen kosteudenpoistumattomuuden pakkasilla. Ratkaisu on joku kytkimen takana oleva sähköpatteri VEAB:ilta raitisilmakanavaan - luokkaa 5kW => jäteilma reilusti plussalle ja vesihöyry taivaalle kämpästä. Taitaa olla taloon.com:ssa ihan hyllytavaraa... kannattaa harkita mutta vaatii siis harrastamista AINA - tai saa kait tuohon automatiikankin jos askartelee...

Make

[MaNe]

Vastavirtakone ja etulämmitys maapiiristä tai kaivosta. Tuo olisi oma valinta jos nyt joutuisi valitsemaan. Tietty ilmankostutin talveksi.

Vastavirtakone ja etulämmitys maapiiristä ja koneessa itsessään sähköinen etulämmitys. Sumplisin sitten vielä maalämpötaloissa myös vaihtoehtoa ristivirtakone jossa sähköinen etulämmitin + vkl jälkilämmitin ja tietysti se maapiiripatteri raitisilmakanavassa -voi jopa olla jossain maapiireissä kokonaistaloudellisempi ja ei pätki sitten millään.

Make

[E von Vent]

On kyllä nimim. MaNella liikuttavan samanlaiset kokemukset kuin meikäläisellä (saunanhajut, kostea ilma, humaukset ovea avautuessa...). Mielenkiintoista kuulla tuosta laitteen vaihdostakin. Tämän talven joutunee vielä itse kärsiä jos säädöt eivät auta, mutta onpahan sitten kunnolla aikaa valita seuraava kone jos siihen pisteeseen mennään. Kenties tuosta pingviinistä muutaman roposen saa ja ehkä se jossain toisessa kohteessa sitten toimii paremmin. Työmääräkin tuossa vähän syö miestä... jo tässä ehti ajatella, että ensikesälle ei isompaa projektia tulisi.

[MaNe]

On kyllä nimim. MaNella liikuttavan samanlaiset kokemukset kuin meikäläisellä (saunanhajut, kostea ilma, humaukset ovea avautuessa...). Mielenkiintoista kuulla tuosta laitteen vaihdostakin. Tämän talven joutunee vielä itse kärsiä jos säädöt eivät auta, mutta onpahan sitten kunnolla aikaa valita seuraava kone jos siihen pisteeseen mennään. Kenties tuosta pingviinistä muutaman roposen saa ja ehkä se jossain toisessa kohteessa sitten toimii paremmin. Työmääräkin tuossa vähän syö miestä... jo tässä ehti ajatella, että ensikesälle ei isompaa projektia tulisi.

Joo, tän ketjun voi varmaan vaihtaa kohta nimelle pyöriväkennoisten vertaistuki - ketju. Hyvä tosiaan katsoa rauhallisesti vielä se yksi talvi. Mulla viimoinen kortti oli tosiaan korvausilmaventtiilien lisäys ovikarmeihin ja yläkertaan laittelin suoran putken poistoksi. Ajatuksena siis että jostain tulisi kuivaa ilmaa kun laitteen läpi sitä ei tule ja tuo "painovoimanen" poisto tasoittelisi suuntaan ja toiseen painesuhteita myös ja siirtäisi kosteutta 100% ulos. Tuloksena oli ongelmien siirtyminen hieman viileämpään lämpötilaan mutta kyllä kaikki"herkut" esiintyi tyyliin -15 astetta ja viileämmässä kun kosteusrasitus oli suuri (mutta suomalaisittain kyse on siis normaaliin elämään liittyvistä toimista kuten saunominen jne). Niinkuin täälläkin todettua niin taloudellisesti kynnys tuommoselle koneenvaihto-operaatiolle oli todella suuri, ylimääräisiä kustannuksia syntyi siis luokkaa 3000 euroa - ei mikään pikkujuttu keskituloiselle 3 lapsiselle asuntovelkaiselle pariskunnalle. Mutta kyllä v-käyrä alkoi hakata semmoisia lukemia että jotain oli tehtävä. Operaationa tuo vaihto oli kaikkinensa noin 8h ponnistus - tein omana työnä "iskän" kanssa. Hankaluutena oli se nestepatterin virittely.

Sinun tapauksessasi hankaluus vaihdossa oletettavasti syntyy siitä että putkikäännöt on tehtävä höyrynsulun yläpuolella koska kone on lähellä sisäkattoa? - tällöin raitisilmakanavaan asennettu lämmitinvaihtoehtokin jää pois. Tuola sisarfoorumilla nimimerkki SPL -suoritti koneenvaihdon muistaakseni pingvin laitteesta johonkin ristivirtaiseen. Kannattaa lukea ketjut läpi sieltäkin voi tulla vihjettä laitetyypin valintaan. Mutta toivotaan että säätöhommina etenee ja ratkeaa tai jopa valmistaja astuu jollain päivityksellä mukaan (ohjaus+sähköinen etulämmitin koneeseen integroituna jälkiasennettuna takuutyönä sekä ohjausvalikkoon moodi kosteudenpoiston tehostus tms - tää voi tosin kokemusteni perusteella kyseisestä puljusta olla luokkaa sitten oli aamu ja herättiin...) Kärsivällisyyttä ja mahdollista menestystä toivottaen ex-enerventisti.

Make

[E von Vent]

Vertaistuki ja samojen kokemusten jakaminen tuo jo henkistä helpotusta :-)

Kone on asennettu käytännössä kiinni sisäkattoon eli tiedossa olisi puhallusvillojen lapiointi sivummalle ja putkien uudelleenreititys välikatossa. Toisekseen koneen ympärillä ei ole mitenkään juhlavasti tilaa ja nuo kiinteäkennoiset hyvän hyötysuhteen koneet tuppaavat olemaan merkittävästi isompia kooltaan. (Viimetalven pakkasilla ajatukset oli toisaalta tyyliin p....t hyötysuhteesta jos vaan ilmanvaihto toimisi.) Onneksi kaikki talotekniikka on omassa teknisessä tilassa joten siedettävällä uudelleen järjestelyllä tuonne saa varmaan vähän isompaakin konetta ujutettua. Putkimiestä tosin tarvittaneen. Pitääpä selailla foorumia läpi vinkkejä metsästäen.

[hitachi]

sauna session ja jälkitehostuksen aikana olkkarin pöydällä kosteus kasvoi 4%. Tätä en kyllä huomannut muutenkuin mittarista.

Onneksi pöytä on lakattua koivua ja lasia.  

[Maalampo]

E von Vent ja MaNe mitä on näyttänyt itse IV koneen kosteuspitoisuus kovilla pakkasilla siis silloin kun teidän mielestä asunnon kosteuspitoisuus on ollut liian suuri. Meillä kosteuspitoisuus laskee saunomisen jälkeen noin 2h siihen alle 45 % josta koneen tehostus alkaa. Pingvini on toiminut tallin puolella myös hyvin, olen talvisin pessyt autoa tallisssa jolloin sinne on tullut todella kosteat olosuhteet (onneksi kivitalo) ja IV on pystynyt hoitamaan kosteuden normaaliin eikä ole levittänyt kosteutta lämpimän varastoon ja tekniseen tilaan ainakaan niin paljoa että sen voisi ilman mittareita huomata. En tiedä onko sillä vaikutusta että meillä kaikki kanavat lämpimässä tilassa (kattojen alaslaskuissa) ja kanavat Uponorin muoviputkia joista tulopuolen kanavat valmiiksi eristettyjä. Kanavakoot ovat myös kohtuu isot, talon puolella koneen poisto ja tulo kanavat ovat 200 kanavaa mahdollisimman pitkälle talossa.