Pyöriväkennoisen suorituskyky

[MaNe]

sauna session ja jälkitehostuksen aikana olkkarin pöydällä kosteus kasvoi 4%. Tätä en kyllä huomannut muutenkuin mittarista.

Onneksi pöytä on lakattua koivua ja lasia.  

Samaa luokkaa se oli meilläkin välikeleillä, ongelmathan ovat siis tyyliin -15 astetta ja viileämmissä keleissä. Sisälukutaito, sisälukutaito, sisälukutaito - tuo palstojemme keskustelun järkevän etenemisen suurin vauhdittaja kun loistaa poissaolollaan (Häkämiestä mukaillen)

Make

[MaNe]

E von Vent ja MaNe mitä on näyttänyt itse IV koneen kosteuspitoisuus kovilla pakkasilla siis silloin kun teidän mielestä asunnon kosteuspitoisuus on ollut liian suuri. Meillä kosteuspitoisuus laskee saunomisen jälkeen noin 2h siihen alle 45 % josta koneen tehostus alkaa. Pingvini on toiminut tallin puolella myös hyvin, olen talvisin pessyt autoa tallisssa jolloin sinne on tullut todella kosteat olosuhteet (onneksi kivitalo) ja IV on pystynyt hoitamaan kosteuden normaaliin eikä ole levittänyt kosteutta lämpimän varastoon ja tekniseen tilaan ainakaan niin paljoa että sen voisi ilman mittareita huomata. En tiedä onko sillä vaikutusta että meillä kaikki kanavat lämpimässä tilassa (kattojen alaslaskuissa) ja kanavat Uponorin muoviputkia joista tulopuolen kanavat valmiiksi eristettyjä. Kanavakoot ovat myös kohtuu isot, talon puolella koneen poisto ja tulo kanavat ovat 200 kanavaa mahdollisimman pitkälle talossa.

Joop, IV kone näytti tyyliin lukemia 15-30%, tuo huoneilmankosteus-"mittari"(ei absoluuttiselta tasoltaan luotettava mutta siis vertailukelpoinen itsensä osoittamien lukemien välillä) näytti nuita viestiketjussa edellämainittuja lukemia, jos nyt menneitä muistelen niin kämppä tyhjänä esim. @ -20 astetta tms 17% => hengitysilman kosteusrasitus => nousu n. 4%, ruoanlaitto, pyykkihommat jne => nousu 8%, saunominen => nousu vähintään 10%, kyllä ikkunoissa oli aikamoista helmeilyä lämpölaseissa tuossa saunasession jälkeisissä huoneilman kosteuksissa joissa huoneilman kosteusmittari osoitti lukuja 27-30%. 17% ei kondenssia. Tähän kun yhdistetään se että tuloilmaventtiileistä tuleva ilma on tehokkaasta lämmöntalteenotosta johtuen ehkä +25 asteista ja kosteaa niin ei kyllä hyvältä tuntunut + tietysti se hajujen siirto. Mutta kullakin on omat mieltymyksensä, itse olen asustellut nyt ristivirtakennokodissa - se oli jees (vaikka siis rutikuiva), pyöriväkennokodissa (jossa pakkasilla iski saunomisen jälkeen n. 48h mittainen monsuuni joka sitten muuttui vastavirtakennokodiksi jossa on taas ihan jees. En kyllä usko että meidänkään tapauksessa kyse on muusta kun että pyöriväkennoinen ei huolimattomana tehdastoteutuksena sovellu näin viileisiin ääriolosuhteisiin mitä meilläkin täällä ajoin ilmenee. Ois voinu pelittää jos jäteilman lämpötilaa olisi pystynyt hallitsemaan mutta mitään ei siis sen suhteen tehtävissä (paitsi se 5kW sähkövastus etuvedoksi raitisilmakanavaan). Jäteilman lämpötilathan pyörivät -20 astetta ja viileämmässä lukemissa -15 => -19 tai jotain. Kondenssia kone ei pystynyt lattiakaivoon tuottamaan milloinkaan - mistähän tämäkin johtunee...IV kanavisto on meillä rakenneltu höyrynsulun sisäpuolelle joten poistoilman lämmöt (energiavirta LTO-kennolle) on kyllä kunnossa.

Kyllä minusta meidänkin casessa tuotevastuulaki ei ole toteutunut. Jos valmistaja on kyvytön ymmärtämään/hyväksymään mitä toimintapuutteita heidän laitteisiinsa liittyy niin aika harmaalla alueella mennään. Taloudelliset vahingot mitä kuluttajille aiheutetaan markkinoinnilla joka perustuu lähinnä mielikuvien rakenteluun voivat olla yksilötasolla aika suuriakin. Luulen että tuommoinen toiminta/tuote odottaa vain sitä riittävän valveutunutta ja lainoppinutta kuluttajaa joka osaa pitää riittävää melua laitteen suhteen jolloin ongelmatietoisuus tulee sille tasolle joka pakottaa valmistajan korjaamaan laitteissaan esiintyvät vakavat puutteet.

Suurimmat häviäjät ennen sitä ovat meikäläisen kaltaiset henkilöt. Näiden lukumäärän minimoimiseksi käytäköön avointa keskustelua laitteen tiimoilta. Haluan vielä alleviivata omaa taustaani, en siis ole mikään rakennusalan ammattilainen, minulla ei ole euroakaan kiinni siinä että myykö joku rakennusalaan liittyvä tuote tai ei. Olen kuitenkin rakennusalan raskaansarjan harrastaja. Uskon kyllä että jossain tapauksissa laitteet toimivat mutta kyllä mielestäni yleisen keskustelun perusteella on hyvä yksittäisenä kuluttajana tehdä johtopäätös että aina näin ei ole vaan Enervent laitteisissa kiinteistöissä voi esiintyä lieveilmiöitä, jotkut näitä ei siedä ollenkaan, jotkut taas ei niitä edes huomaa (asujia kiinteistöissä on monensorttisia) - myönnän olevani turhan tarkka joidenkin asioiden suhteen (joka rakentamisessa/asumisessa ei aina ole pahasta ainakaan kiinteistön kuntoa ajatellen).

Make

[Maalampo]

MaNe, olen täysin samaa mieltä kanssasi että valmistajan pitäisi kantaa vastuunsa jos laitteet eivät toimi halutulla tavalla. Minulle sattui silmään sinun mainitsema jäteilman lämpötila -15=> -19, minusta meidän kone pyrkii pitämään tuon jäteilman lämpötilan siinä -7 - -10 asteessa ! Meille tehdas toimitti omatoimisesti uusimman ohjelmiston (säätimen jossa uusi ohjelma) kun alkuperäisestä puuttui jäähdytyksen päälle pois valikko joten minulle ainakin on toiminut tehtaan palvelu erittäin hyvin. Minäkään en ole rakennusalan ammatilainen mutta kuitenkin rakentanut itselle jo kolme taloa elämäni aikana ja olen myös erittäin tarkka siintä että kaikki toimii kuten pitää (vaimon mielestä sairaalloisen tarkka) mutta minusta rahoilleen pitää saada kunnon vastine. Toivotaan että teidän ongelmat on nyt ratkaistu vaikkakin vaikeamman ja kalliimman kautta.

[MaNe]

MaNe, olen täysin samaa mieltä kanssasi että valmistajan pitäisi kantaa vastuunsa jos laitteet eivät toimi halutulla tavalla. Minulle sattui silmään sinun mainitsema jäteilman lämpötila -15=> -19, minusta meidän kone pyrkii pitämään tuon jäteilman lämpötilan siinä -7 - -10 asteessa ! Meille tehdas toimitti omatoimisesti uusimman ohjelmiston (säätimen jossa uusi ohjelma) kun alkuperäisestä puuttui jäähdytyksen päälle pois valikko joten minulle ainakin on toiminut tehtaan palvelu erittäin hyvin. Minäkään en ole rakennusalan ammatilainen mutta kuitenkin rakentanut itselle jo kolme taloa elämäni aikana ja olen myös erittäin tarkka siintä että kaikki toimii kuten pitää (vaimon mielestä sairaalloisen tarkka) mutta minusta rahoilleen pitää saada kunnon vastine. Toivotaan että teidän ongelmat on nyt ratkaistu vaikkakin vaikeamman ja kalliimman kautta.

Kyllä se näin on että suurin selittävä tekijä täten on siinä että teillä syystä tai toisesta jäteilman lämpö ei karkaa => jäteilman kosteudensiirtokapasiteetti pysyy riittävänä ja lieveilmiöt hallittuina. Meillä tosiaan laitteella ei tuntunut rajaa siinä tulevan vastaan vaan jäte - ja raitisilman  ero oli jatkuvasti marginaalinen siis paukkupakkasillakin. Seurasin laitetta joskus luukku auki ja minikierroksilla se kiekko siellä pyöri. Emolevyn versio meillä oli 1.97 ja säätimen 2.01. Pyysin laitteeseen emolevyn päivitystä mutta sitä ei koskaan toteutettu. Kiekon pyörittimen ohjauskortti siihen vaihdettiin. Kyllä se homma nyt väkisin jo pelaa mutta katkeran kalkin nielemisen kautta. No tuleehan niitä elon tiellä kuluja muutenkin, autohommeleissakin voi joskus joutua suorittamaan tuhansien remontteja omaan piikkiin....

Make

[E von Vent]

Meillä jäteilman lämpötila käyttäytyy vastaasti kuin MaNen esimerkissä. No ovat nuo ongelmat muutenkin lähes 1:1. Emolevy ja ohjausyksikkö vaihdettiin takuuseen jo ensimmisenä talvena, mutta eipä siitä tuohon apua tullut. Kiekon pyörimisnopeutta suhteessa ohjausjännitteeseen pääsisi säätämään "1006" valikosta (valikon nimi ei muistu mieleen, lisäasetukset tjsp.), mutta noihin en ole vielä rohjennut koskea.

Hyötysuhteiden suhteen muuttumista tehon mukaan olen myös vähän mietiskellyt. Teorian mukaan tulon hyötysuhde tulisi olla poistoa korkeampi. Näin kyllä yli ~50% tehoilla onkin, mutta jos tuosta lähtee pudottamaan niin jossain vaiheessa hyötysuhteet kääntyvät (poisto > tulo) joka taas pitäisi tapahtua vain jos tulopuolen virtaus on poistoa suurempi eli ylipainetilanteessa. Pingviinin tulopuhallin on jo lähtökohtaisesti tehottomampi joten rakenteen luulisi olevan vähemmän herkkä ylipaineistukselle. En osaa sanoa onko ilmiö normaali ja johtuuko pelkästään mittausten epätarkkuuksista pienillä ilmavirroilla, mutta olen vain laittanut asian merkille.

[E von Vent]

Eipä tullut ratkaisua mittauskierroksesta. Tulokset mittaustarkkuuksien ja menetelmän huomioonottaen suunnitelman mukaisissa arvoissa. Myös talon yli/alipaineisuus mitattiin eikä siinäkään mitään yllätyksiä tullut. Se ainakin tuli selväksi, että ilmamäärien pienentyessä (IV tehoa laskettaessa) ei noihin EDA säätimen tulo/poistohyötysuhteiden tasapainoon kannata liikaa luottaa. Talo pysyi alipaineisena koko säätöalueella vaikka hyötysuhteista olisi muuta voinut päätellä. Alipaineisuus luokkaa 2...4 Pa riippuen käytetystä tehosta. Ylipaineistuksella talo ylipaineistui ja ulko-oven aukaisemalla paineet nollautui joten käyttäytyminen oli loogista.

Semmoinen tuntuma jäi, että jos järjestelmä on edes suunnilleen oikean suuntaisesti säädetty niin kovin helposti taloa ei vahingossa ylipaineista. Pakotetullakin ylipaineistuksella (tulo 70/poisto 50) tilanne kääntyi toisinpäin kun tehoa nostettiin. Johtunee varmaankin siitä, että tulopuhallin on luonnostaan tehottomampi ja toisaalta ilman imeminen on helpompaa kuin sen työntäminen (kanavistoon).

Nyt kun satuin tätä kerran mittailemaan niin oikeastaan ihmettelen, että miksi nykytaloihin ei vaan yksinkertaisesti asenneta oletuksena paine-eromittaria, kun näistä ylipaineistuksen haitoista niin paljon puhutaan. Kiinteästi asennetteva perusmittalaite maksaa luokkaa 100...200€ joka tyypillisenä LVI-kustannuksena ei ole oikeastaan mitään ja asennuksen voi tehdä itse. Mittarin voisi kuvitella maksavansa itsensä takaisin jo ensimmäisellä säätökierroksella, kun voi heti todeta ollaanko järjestelmää säätämässä oikeaan suuntaan.

[dekartes]

Kaksijakoisia kokemuksia tosiaan täällä... Nyt reilu vuosi asuttu uudessa talossa ja ollaan oltu tyytyväisiä kosteuden palautukseen. Edellinen talo oli sähkölämmitteinen ja IV hoidettiin kuutiokoneella. Nyt hommaa hoitaa Pingvinin halpamalli eli EC, jossa siis ei ole tuloilman lämmitystä.

Ilmankosteus pyörii 30 % paikkeilla ja toki saunomisen ja useamman pyykkikoneellisen jälkeen nousee 40%:n paikkeille. En ole kokenut tuota epämiellyttäväksi. Meillä on puusauna, jossa on oma korvausilma kiukaalle, joka ehkä puukiukaan luonnollinen ilmanvaihdon kanssa vähentää palautettua kosteutta.

Koneen kenno ei ole jäätynyt -25 - -30 pakkasillakaan. Pientä huurretta on ollut poistoilmamoottorin tienoilla, mutta kertaakaan ei ole tarvinnut sulatella. Koneesta ei ole tullut juuri kondenssiakaan.  Tuloilman lämpötila laskee 14 asteeseen venttiilistä mitattuna. Vedon tunne häviää, kun vähentää tehoa yhden askeleen.

Katsotaan, jos tilanne muuttuu huonompaan, pessimisti ei pety.

[MaNe]

Kosteudenpalautus alueella 2-5% (RH nousu) sisäilmassa on "miellyttävä" - sen ylimenevä ei mielestäni. Laitehan toimii asiallisesti pikkupakkasiin asti jolloin se tekee juuri tuon ja selviää suuremmista kosteuskuormista. Kovilla pakkasilla eroa eiregenratiiviseen ratkaisuun tulee "liikaa" (edellä mainitsemani kosteuden palautuksen kumuloituminen) - ilma ei tunnu raikkaalta. Alkaa myös muut ongelmat (kondenssi). Luulen että ero kuutiokoneeseenesim tuossa edellä raportoimassani -20 asteen pakkasissa sisäilmasta mitatuissa reilun RH25% lukemissa  lähentelee 10% - tai jopa yli. Huom. edelliset lukemat ovat yhdestä "mittarista" (ei varmaan absoluuttisesti siis lukemiltaan tarkka mutta lukeman muutoksina vertailukelpoisia). Tähän "käsitykseen" saadaan varmuus konsa saan kokemuksia koneenvaihdon jälkeen - vuoden kuluttua siis jo IV:n pakkasongelmissa viisaampana tai kokeneempana.


Make

Jahas, vuosi on kulunut noista kirjoitteluista. Kone on siis vaihtunut, Enervent Pelican kannettiin ulos ja Vallox 200 on hoitanut meidän kämpän ilmanvaihdon 6/2012 lähtien. Ei ihan toivotunlainen testitalvi, olisin toivonut pitkiä kovia pakkasjaksoja mutta kyllä tuossa joulun tietämillä elohopea kävi -29.7 asteessa ja on -20 astetta ylittynyt monesti muutenkin. Kovilla pakkasilla tuli tarkoitushakuisesti testattua koneen suorituskykyä entiseen verrattuna, saunoin perheen kanssa, yksin, naapurien kera jne oikein urakalla - ja kas kummaa - kosteudet eivät nousseet koko huoneistossa 1-2% enempää (mittaus aulassa josta 10X21 oviyhteys peustilta/KHH kompinaattiin- mittari on edelleen sama kuin aikaisemmissa tarinoissani). RH% -marginaalit entiseen laitteistokokoonpanoon olivat juuri hypoteesini n. 10% luokkaa. Pakkasjaksoina sisäilman kosteudet ovat pyörineet lukemissa 13% @ -20 ja 20% @ -5

 Ikkunakondenssia en onnistunut havaitsemaan edes ulko-oviaukkojen yläpuolisissa kaskipuun rimpulalämpölasi-ikkunoissa missään olosuhteissa (kävin tätä jopa tutkailemassa päätoimenani joulun seutuvien kylmimpänä yönä @-29,7) Pesuhuoneen syvennösikkunasta "surunauha" häviää kovimmallakin pakkasella n. tunnin kuluessa. Suodattimen vaihto on ollut ainut harrastemuotoinen IV-koneeseen liittynyt toiminta. Pätkimistä?, ei havaintoja siitäkään. Asetuksia mulkkasin s.e. etulämmitin nappaa +1 asteessa ja puhallin seis -1 asteessa. Hystereesin asettelin kahteen asteeseen.

Painehuojunta on myös historiaa - ilmeisesti meidän kohdalla suurin selittävä tekijä Enervent -aikoina lienee ollut erittäin kylmän jäteilman aiheuttama poistopuhaltimen kuurautuminen (jostain keskusteluista pongattua) + kennon huurtuminen. Ongelmana oli siis alipaineen hiipuminen kun pakkanen painoi päälle => yläkerran ikkunoiden ulkopuitteen sisäpintaan kuurankukkaa => säätöä =poistoa suuremmalle => kuurankukat hävisivät => keli lauhtuu => kämpässä liikaa alipainetta => säätöä = poisto pienemmälle. Nyt Vallox -aikan ei siis vastaavaa ilmiötä ole havaittavissa, alipaine tuntuu pysyvän vakiona - ainut vaikuttava=alipainetta lisäävä tekijä tuntuu olevan tulosuodattimen asteittainen tukkeutuminen. Loppukaneettina voinee sanoa, että tulipahan testattua konetyypit, vaikka halvaksi testi ei tullutkaan, tästä eteenpäin IV -konetyypin valinta on minulle selvää pässinlihaa.

Make