Miten viilennys käytännössä? (nibe +vallox)

[Matias]

Meillä on ulkoseinissä 90mm uretaani ja yläpohjassa 300mm villaa.
LTO on ristivirtaus kuutio mallia.

Trendissä reilun vuoden takaisen hellepäivän lämpötiloja kun sisäilman jäähdytystä ei vielä ollut.

[MTH]

Kertokaapa.... Koneessa wallox digit2 mlv vkl on kesäasento päällä. Tämä tarkoittaa, että jälkilämmitys on poissa käytöstä. Jos ulkona on vaikka 17 ja asetan koneesta tavoitelämmöksi 20, niin kone tosiaan tekee 20 asteista tuloon. Miten voi olla? kennon ohitus on 10 asteessa. Tässäkö syy huonoon viilennystehooni, eli ilma kiertää kuitenkin kennon kautta?

[Xargo]

Kertokaapa.... Koneessa wallox digit2 mlv vkl on kesäasento päällä. Tämä tarkoittaa, että jälkilämmitys on poissa käytöstä. Jos ulkona on vaikka 17 ja asetan koneesta tavoitelämmöksi 20, niin kone tosiaan tekee 20 asteista tuloon. Miten voi olla? kennon ohitus on 10 asteessa. Tässäkö syy huonoon viilennystehooni, eli ilma kiertää kuitenkin kennon kautta?

Mulla on sama kone ja vähän saman tyyppistä toimintaa mullakin... Tämänhetkisen käsityksen mukaan on tuntuma, että johtuu hystereesistä. Eli siis ohitus ei tule käyttöön suoraan katkaisulämpötilassa vaan tuo aseteltu lämpötila pitää ylittää jollain astemäärällä (hystereesi). Mulla selvitystyötä hankaloittaa vielä se, että en käytä viilennykseen koneen omaa ohjausta vaan MLV-patterin yli on jatkuva virtaus.

Mutta kerron jos saan tolkkua tuohon laatikkoon.

[MTH]

Yksikertaistan kysymystä...
Jos kesäasento on päällä niin onko IV koneella mahdollista lämmittää tuloilmaa? Koneessa on LTO ohitettu (pitäisi olla, jos toimii oikein), mutta mitä tekee jälkilämmitys (käsittääkseni tämäkin pitäisi olla pois päältä)? Kone kuitenkin lämmittää.

[Xargo]

Yksikertaistan kysymystä...
Jos kesäasento on päällä niin onko IV koneella mahdollista lämmittää tuloilmaa? Koneessa on LTO ohitettu (pitäisi olla, jos toimii oikein), mutta mitä tekee jälkilämmitys (käsittääkseni tämäkin pitäisi olla pois päältä)? Kone kuitenkin lämmittää.

Siis musta vaikuttaa siltä, että kone ottaa tietyissä tapauksissa LTO:n käyttöön vaikka se olisikin ulkolämpötilan mukaan ohitettu. Vähän on vielä selvitystyö kesken, missä tilanteissa se noin tekee.

Ohitus kuitenkin ymmärtääkseni toimii niin, että jos se on aseteltu vaikkapa lämpötilaan 10C ja hystereesi on 5K niin kun lämpötila nousee alle 10C lukemasta yli 10C:n niin ohitus ei mene päälle ennenkuin lämpötila on noussut arvoon ohitus + hystereesi eli siis 15C. Tai jotain tuohon suuntaan. Mulla on ohitus 13C ja hystereesi 2K. Nyt kun katsoo härvelin ilmoittamia lukemia niin näyttäisi LTO olevan ainakin osittain silti käytössä vaikka pyyntikin on 10C:

Ulko 19C
Tulo 16C
Poisto 23C
Jäte 20C (11C jäteilmapatterin jälkeen)

Tai sitten nuo anturit vaan näyttää mitä sattuu. Tuloilmalautasten pinta ir-mittarilla mitattuna 20C (metallia, mittari ei välttis näytä oikein, eikä tuo muutenkaan ole ilman lämpötila). IV-röörit kulkee huoneilmatilassa alaslaskussa.

Mulla on nyt aika monta rautaa tulessa tän torpan kanssa (asutaan jo, mutta paljon on vielä tekemistä) niin vähän pintapuoliseksi on vielä jäänyt tuo IV-koneen ohjauksen selvitys.

[tomppeli]

Tai sitten nuo anturit vaan näyttää mitä sattuu.

Minulle on muodostunut sellainen tunne, että näyttävät vain vähän sinne päin, ainakin omassa Vallox Digit SE koneessamme.
En ole kuitenkaan tarkistanut asiaa mitenkään.
Syynä voisi olla anturien huono sijoittelu ilmavirtaan nähden.

[MTH]

Laitoin fluken lämpötila-anturit Digitin sisälle kumpaankin mlv patterille menevään putkeen teipillä tiukasti kiinni. Ensimmäisten tulosten pohjalta näyttää siltä, että neste on monta astetta lämpimämpää kuin mitä maalämpöpumppu näyttää. Eli Nibessä keruu noin 6-7C, mutta Digitin haarasta patterin kyljestä mitattuna noin 11-12C. Digitti on omassa haarassa, eristetyssä putkessa. Putkea ei ole kuin noin 3 metriä koneelle. Mistä tällainen ero voi johtua. Eikö neste kuitenkaan kierrä kunnolla?

[Xargo]

Eli Nibessä keruu noin 6-7C, mutta Digitin haarasta patterin kyljestä mitattuna noin 11-12C. Digitti on omassa haarassa, eristetyssä putkessa. Putkea ei ole kuin noin 3 metriä koneelle. Mistä tällainen ero voi johtua. Eikö neste kuitenkaan kierrä kunnolla?

Siis tokihan neste lämpiää patterissa. Vai oliko tuo mittaustulos ennen patteria? Silloin sen kyllä pitäisi olla suurinpiirtein sama kuin Niben ilmoittama. Se, että litku on patterin jälkeen huomattavastikin lämpimämpää kuin patterille mennessään on vain merkki siitä, että lämpö siirtyy oikeaan suuntaan. Toki jos lämpötilaero on suuri niin se on merkki pienestä virtaamasta. Digitin integroitu MLV-patteri on kyllä todella ahdas ja siitä on paha ruutata paljon isompaa virtaamaa kuin luokkaa 0,07-0,08l/s. Ulkoinen Veabin patteri olisi parempi, mutta ikävä sitä enää on vaihtaa (mullakin siis integroitu MLV vaivoina)...

[Xargo]

Koitin vähän tuijottaa tuota viilennystä ja mulla kaivolta tulee patterille 8,9C litku, joka lämpiää patterissa lämpötilaan 10,5C. Ulkona on läheisen sääaseman mukaan 21,8C 47% ja kun nuo arvot heittää Veabin tuotevalintasoftaan (litkuna 30% etyleeniglykoli, oikeasti etanoli) niin virtaamaksi haarukoituu 0,08l/s, joka täsmää myös pumppukäyriltä ja MLV:n painehäviökäppyrän mukaan määriteltyyn. Veabin softa sanoo, että tuloilmaksi tulisi 16,11C 67% ja tuloilmakanavasta ir-pintalämpömittarilla mitaten tulee 16,1-16,4C ilma. Eli hyvin täsmää.

Mulla sitten vielä normaalisti jäteilmapatteri lämmittää tuota 10,5C litkua lukemaan 12,6C. Tuon 10,5C mittauksen aikana jäteilmapatteri oli ohitettu anturien sijoittelun takia. Tässä vielä kaavio kytkennästä:



Tuo 8,9C oli siis tuosta "Series4" ja 10,5C "Series5" kohdasta. Kun jäteilmapatteri on käytössä niin "Series5" siis näillä keleillä 12,6C. Mulla siis KP on jatkuvasti päällä ja MV myös kokoajan auki. Kytkentä kuvan mukaisesti MLP:n "jälkeen" toisin kuin Valloxin kytkärissä.

Käyttövesi tulee muuten ihan kivalla lämpökertoimella kun on päivän lämpännyt tällä tavalla viinaa ja sitten illalla menee suihkuun...

[justus01]

Kertokaapa.... Koneessa wallox digit2 mlv vkl on kesäasento päällä. Tämä tarkoittaa, että jälkilämmitys on poissa käytöstä. Jos ulkona on vaikka 17 ja asetan koneesta tavoitelämmöksi 20, niin kone tosiaan tekee 20 asteista tuloon. Miten voi olla? kennon ohitus on 10 asteessa. Tässäkö syy huonoon viilennystehooni, eli ilma kiertää kuitenkin kennon kautta?

Kyllä se ottaa LTO:n käyttöön kesäasennossakin, jos tavoitelämpötila on enemmän kuin tuloilman lämpötila. Jälkilämmityksen ei pitäisi mennä päälle missään vaiheessa. Lisäksi se voi laittaa joissakin tapauksissa LTO:n päälle, jos ulkona on kuumempi kuin poistoilma, tämä on ns. "viileän talteenotto". Aika monenlaisia lämpötilaehtoja siihen Digit-säätimeen on rakenneltu LTO:a ohjaamaan...

Itse tavasin manuaalia joskus moneen otteeseen ajan kanssa ja kirjoittelin ehtolausekkeita paperille...nyt jo vähän päässyt unohtumaan.

[peki]

Onko tossa vielä mahdollisuus valita ns. kaskadisäätö?

[MTH]

Eli tuo mittaukseni on ennen mlv patteria, eli litku on lämpimämpää omassa haarassaan, kuin ennen sitä itse paksussa kaivosta tulevassa keruuputkessa.tämä on outoa.
tämän ketjun alussa on valloxin ohje asennuksesta. Mikäli oikein sitä tulkitsin mv ja kv on eri puolilla keruuta. Minulla ne on peräkkäin ja mielestäni meno puolella. Onko tästä haittaa? Kyllä alan kallistua tuon isomman kv pumpun vaihtoon...

[MTH]

Hetkinen vielä... Ja sori tää spämmäys. Valloxille menevä haara on minulla myös niin, että mlv:lle lähtevä ja mlv:ltä tuleva neste on kummatkin kaivon menossa kiinni ja vielä aivan peräkkäin. Eikö mlv:ltä tuleva pitäisi kytkeä kaivon paluupuolelle? Kv pumppu ja mv ovat siis peräkkäin tässä loopissa.

[Xargo]

Hetkinen vielä... Ja sori tää spämmäys. Valloxille menevä haara on minulla myös niin, että mlv:lle lähtevä ja mlv:ltä tuleva neste on kummatkin kaivon menossa kiinni ja vielä aivan peräkkäin. Eikö mlv:ltä tuleva pitäisi kytkeä kaivon paluupuolelle? Kv pumppu ja mv ovat siis peräkkäin tässä loopissa.

Puuttuuko sulta siis takaiskuventtiili siitä haaran menon ja paluun välistä? Silloin siinä käy herkästi niin, että haaran pumppu kierrättää nestettä edestakasin. Valloxin kytkärissä on siis takaiskuventtiili, joka estää tuon. Eli siis tässä kuvassa tuo IV-haaran menon ja paluun välillä (runkolinjassa) oleva mötikkä:



IV-kone on siis tuossa kuvassa vasemmalla alhaalla. Sitten taas se, mistä litku kannattaa ottaa ja mihin se kannattaa palauttaa on aika moniulotteinen kysymys. Itse ajattelin niin, että maalämpöpumpun toiminta on ykkössijalla eli talvikäyttöä ajatellen esilämmitys ei kannata olla ennen MLP:ta. Samalla tulee se etu, että kesällä kun tehdään käyttövettä tai mukavuuslämpöjä kivilattioihin niin viilennys toimii tehokkaammin kun litku on MLP:n jäljiltä viileämpää. Patterilta tulevaa litkua ei myöskään ainakaan mun logiikalla kannata palauttaa MLP:lle, koska silloin se on käyntijakson aikana kuitenkin kylmempää kuin kaivossa lämminnyt litku.

[MTH]

Tarkistin, ja on siinä välissä takaiskuventtiili.

Eipä taida vikaa löytyä siis kytkennöistä. Ja Valloxin patterille neste menee kun kerran patteri hikoilee, eli taitaa tuo Wilo 25/4 olla sitten riittävä sekin, vai?

Lopputulema on, että vallox ei vaan pysty parempaan. Mittatuloksien mukaan näytti, että tässä kierrossa olisi neste lämpimämpää kuin ennen haaraa mitattaessa. En voi oikein uskoa sitä.

[Xargo]

Eipä taida vikaa löytyä siis kytkennöistä. Ja Valloxin patterille neste menee kun kerran patteri hikoilee, eli taitaa tuo Wilo 25/4 olla sitten riittävä sekin, vai?

No aika pienihän tuo pumppu on... Vallox suosittelee UPS-25-60 180 K-mallin pumppua. Tuo K on vielä vähän tehokkaampi kuin normi 25-60. Tuo Wilon pumppu vissiin vastaa 25-40 Grunikkaa? Järeämmällä pumpulla saisit kovemman virtaamaan ja sitä kautta hieman enemmän viilennystehoa. Mitään suurta eroa siinä tuskin tulisi. Veabin softalla arvioiden ehkä max. 18% enempi viilennystehoa. Tietenkin jos on urakkana ostettu ja Valloxin ohje lyöty kouraan niin sittenhän pumppu on väärä ja vaihdetaan urakoitsijan piikkiin... Jos taas vaihdon joutuisi maksamaan omasta pussista niin ainakin itse miettisin kunnolla, onko siitä sitten riittävästi hyötyä...

Mutta on tuo integroitu patterikin turhan pieni. Kuten sanottua niin itse laittaisin kyllä ulkoisen Veabin patterin näin jälkiviisaana. On tuostakin nyt jotain iloa ja talvella hoitaa kyllä etulämmityksen aivan riittävän hyvin, mutta kun Veabin patterit eivät ole edes sen kalliimpia ja mitä nyt on kokemusta tuosta jäteilmapatterista (Veab CWK200) niin on se aivan eri luokan patteri kuin tuo rimpula integroitu MLV. Ulkoinen MLV taas on sitten ymmärtääkseni samaa luokkaa kuin nuo Veabin patterit.

[Xargo]

Voisi vielä joku kaunis päivä käydä mittailemassa ulkoseinän pintalämpötiloja niin voisi haarukoida auringon vaikutusta ulkoseinän läpi tapahtuvaan lämpövirtaan.

No nyt on paistetta ja lämpöä. Hyvin tuntuu materiaalivalinnat osuneen. Alakerrassa mulla on julkisivussa musta kiiltohiottu betoni ja yläkerrassa hienopesty valkobetoni. Musta kivi oli pintalämpömittarilla mitattuna 40C ja valkobetoni 27C. Ulkolämpötila läheisen sääaseman mukaan 23C. Alakerrassa on mukavan viileä vaikka siellä ei ole vielä edes IV päällä, joten ei viilennystäkään (alakerta vielä raksana). Yläkerrassa taas rakenteet sisällä sellaiset 24C ja IV:n kautta huonetilaan puskee 18C ilma. Ikkunoissa ei ole vielä kaihtimia niin sieltä puskee melkoinen lämpökuorma.

Muttasiis se mulla oli mielessä, että jos lämpötilaero (auringon lämpökuormasta aiheutuva) sisäilman ja tuon ulkokuoren välillä on suuri niin se pitäisi ottaa huomioon kun laskee viilennystarvetta. Nyt siinä on yläkerran osalta vain 3K ero, joka ei nyt mikään hirveän iso ole kun ottaa huomioon eristyksen. Eli siis auringon aiheuttaman lämpökuorman kautta tuleva ulkoseinän lämpiäminen vaikuttaa mulla 0,42W/m².

Pitää vielä se yläpohja jossain välissä mitata. Siellä on kyllä sen verran sitä eristettä, että vaikka kattotiilen alla olisikin vaikka 20K lämpimämpää kuin sisällä niin vaikutus olisi silti vain 1,4W/m² eli tässä tapauksessa jotain 150W luokkaa.

[MTH]

Tässä uudet mittaukset paremmalla fluken pintamittarilla.
Mlv meno 7.3, mlv paluu 8.8. Eli 1.5 talteen. Puhallin nopeus on 3, asteikolla 1-8.

Siinäkö on patterin kapasiteetti todella?

[Xargo]

Siinäkö on patterin kapasiteetti todella?

Siinähän se. Jos ei riitä niin täytyy hommata se ulkoinen patteri.

Ettei nyt ihan surupukuun tarvii pukeutua niin sanotaan nyt kuitenkin, että ulkolämpötilan noustessa viilennysteho nousee myös, koska lämpötilaero nesteen ja ilman välillä kasvaa.

Mutta kerro ihmeessä jos saat patteriin lisää potkua. Mullekin kelpaisi suurempi viilennysteho.

[tikma]

Nyt alan ymmärtää miksi Valloxin väki oli niin yllättynyt Enerventin viilennystehosta... Meillä Pandion sisäisellä jäähdytyskennolla ja alkukesästä kaivon ollessa viileä se jäähdyttää toistakymmentä astetta ja loppukesästäkin vielä vähintään 5 astetta (ulkoa 30+ ja kaivo 6-11 astetta)

[Xargo]

Nyt alan ymmärtää miksi Valloxin väki oli niin yllättynyt Enerventin viilennystehosta... Meillä Pandion sisäisellä jäähdytyskennolla ja alkukesästä kaivon ollessa viileä se jäähdyttää toistakymmentä astetta ja loppukesästäkin vielä vähintään 5 astetta (ulkoa 30+ ja kaivo 6-11 astetta)

Joo jos se Pandemian sisäänrakennettu patteri on yhtään samaa kokoluokkaa kuin ulkoisen CWK200 patterin kennosto niin painii kyllä aivan eri sarjassa kuin tuo Digitin integroitu MLV. Näköjään Enerventin mukana tulee vielä viilennyshaaran tarvikkeitakin aika liuta mukana. Eli kuroo vähän hintaeroa umpeen.

Itse tosin sain viilennyskytkennän niin halvalla, että silti olisi Enerventin ja Valloxin välille jäänyt niin iso hintaero, että ei kyllä kaduta. "Halpa" tuo oli, mutta ei nyt mikään ihmeellinen masiina. Lainausmerkeissä siksi, että ei reilu pari tonnia mielestäni ole mikään halpa hinta tuollaisesta laatikosta, mutta jos Enerventiin verrataan...

[justus01]

Onko tossa vielä mahdollisuus valita ns. kaskadisäätö?

Ainakin meidän Vallox Digit SE:ssä on tuo vaihtoehto.

[JPN]

Tässä uudet mittaukset paremmalla fluken pintamittarilla.
Mlv meno 7.3, mlv paluu 8.8. Eli 1.5 talteen. Puhallin nopeus on 3, asteikolla 1-8.

Siinäkö on patterin kapasiteetti todella?

Viilennykseen vaikuttaa paljon ilman virtausnopeus. Väännä siis puhallusta lisää, jolloin saat viilemämpää.

[Maalampo]

Olen jo aiemin todennut että monesti uutta IV-järjestelmää suunitellessä toivotaan hyvää viilennystehoa maaviileällä mutta unohdetaan mitoittaa IV-kone hieman isommille ilmavirroille koska tuo talon viilennys IV:n kautta tarvitsee isommat ilmavirrat. Jos sitten yritetään huudattaa liian pientä konetta/kanavistoa täysillä niin siintä tulee meluhaittoja. Minä otin reilunkokoisen IV-koneen jossa putkilähdöt 200mm ja mitoitin koko putkiston väljäksi ja viilennys toimii erittäin hyvin eikä meluhaittoja ole.

[sailor]

Viilennykseen vaikuttaa paljon ilman virtausnopeus. Väännä siis puhallusta lisää, jolloin saat viilemämpää.

Tuloksena on että ulkoa revitään lisää helteistä ilmaa sisään ja puhalletaan viileä sisäilmaa jäteilmana pois.

Koko ajatus viilentää kämppä IV-koneen kautta on (vuodesta toiseen) absurdi. Jos siitä haluaa tehoja, niin silloin pitäisi IV-koneen raitisilmatuloputkeen laittaa haara jolla voitaisiin kierrättää sisäilmaa.

Samaa kikkaa kannattaa käyttää autossakin, eli kun helteisestä autosta on tuuletettu ikkunoiden kautta suurin kuumuus pois, niin ilmastointi päälle ja sisäilmakierto päälle.

[Xargo]

Joono itse pidän kuitenkin ilmanvaihtoa näissä koneissa ykkösjuttuna ja allergisena eläimenä en siitä tingi. Viilennykseen suhtaudun kosteudenpoistona ja kaivon lataamisena. Jos muuten haluaa parhaan hyödyn (siis ihan viilennystehossakin) niin kannattaa ajoittaa IV:n tehostus MLP:n käyntijakson ajaksi ja viilennyshaara MLP:n jälkeen. Näin viilennystä varten saadaan se 3-4K viileämpi litku. Keruutakin kuormitetaan silloin vähemmän kun osa energiasta napataan ilmasta.

Pitää mittailla vielä kunnolla ennenkuin lähden julistamaan sen suurempia tuloksia, mutta kyllä se ilmasta revittävän energian osuus käyttövesijakson aikana on näillä keleillä merkittävä. Siis MLV + jäteilmapatteri.

Niin ja tosiaan hinta-laatusuhteeltaan olen kyllä tähänkin viilennykseen tyytyväinen. Ei se silti poista sitä tosiasiaa, että Digitin integroitu MLV-patteri on mitoitukseltaan säälittävä varsinkin kun suurinpiirtein samalla rahalla saa ulkoisen (järeämmän) patterin.

[JPN]

Viilennykseen vaikuttaa paljon ilman virtausnopeus. Väännä siis puhallusta lisää, jolloin saat viilemämpää.

Tuloksena on että ulkoa revitään lisää helteistä ilmaa sisään ja puhalletaan viileä sisäilmaa jäteilmana pois.

Koko ajatus viilentää kämppä IV-koneen kautta on (vuodesta toiseen) absurdi. Jos siitä haluaa tehoja, niin silloin pitäisi IV-koneen raitisilmatuloputkeen laittaa haara jolla voitaisiin kierrättää sisäilmaa.

Samaa kikkaa kannattaa käyttää autossakin, eli kun helteisestä autosta on tuuletettu ikkunoiden kautta suurin kuumuus pois, niin ilmastointi päälle ja sisäilmakierto päälle.

Näin ainakin oma Eventtini toimii. Lämmönvaihdin toimii nytkin, siirtää siis tulevan ilman lämpöä jäteilmaan.

Näillä keleillä jäähdytyskierron pumppu ei käy jatkuvasti, vaan huilaa sen aikaa, kun lämmönsiirtimen viileän talteenotto riittää.

[sailor]

Näin ainakin oma Eventtini toimii. Lämmönvaihdin toimii nytkin, siirtää siis tulevan ilman lämpöä jäteilmaan.

Kuten kaikki muutkin IV-koneet niin lämmöntalteenoton päällä ollessa saadaan tulevaa helteistä ilmaa viilennetyä parilla asteella, mutta ei se silti ole sisäilman kierrätystä, kuten esim. puhallinkonvektorilla.

Nythän ei ole vielä mitään helteitä nähty, vaan vuorokauden keskilämpötila on kesäkuussa ollut Helsingissä max. 17 astetta.

[AAA]

Siis... kaksi perussääntöä.

Vallox on perseestä. Kytkärit väärin ja patterit pieniä.

Enervent toimii ja viilentää, niinkuin kuuluu.

Tietenkin jos ostaa halvimman MLP:n ja halvimman LTO.n jne.....

[justus01]

Siis... kaksi perussääntöä.

Vallox on perseestä. Kytkärit väärin ja patterit pieniä.

Se riippuu ihan siitä mitä haluaa. Kyllä ne Valloxilla osaa suunnitella ja mitoittaa sellaisen kuin kuin asiakas haluaa. Kaikki IV-suunnittelijat ei osaa. Tuttavalleni tekivät Valloxilla suunnitelmat ja mitoitukset jäähdytystä silmällä pitäen...varmasti olisi jäähdytystehot ollut kohdallaan. Hintalappu ja laitteiston mitoitus oli aika hurja. ILP tuli sitten siihen taloon hoitamaan viilennystä. Noissa Valloxin integroiduissa laitteissa joihin on jälkikäteen lisätty jonkinlainen MLV-patteri on ajateltu lähinnä esilämmitystä ja sitäkin pelkästään LTO:n sulatuksien hoitajan, jos olen oikein ymmärtänyt.

[MaNe]

Siis... kaksi perussääntöä.

Vallox on perseestä. Kytkärit väärin ja patterit pieniä.

Enervent toimii ja viilentää, niinkuin kuuluu.

Tietenkin jos ostaa halvimman MLP:n ja halvimman LTO.n jne.....

Enerventit on kyllä hyviä koneita ei mahda mitään, hyvä kun muistit mainita - olin jo itse unohtanut ...melkein.

Kyllä aina kannattaa muihin ilmanvaihtokoneisiin valita se ulkoinen patteri, halvimmalla selviää VEABeilla - koneen logiikka voi sitten kai käyttää samalla tavalla sen ulkoisen patterin käynnin ohjaukseen (siis pumpun ja muiden toimilaitteiden). Ulkoisessa patterissa neste- ja ilmapuolen painehäviöt ovat olemattomia verrattuna noihin sisäisiin virityksiin - auttaa myös siis viilennystehossa. Haasteena noissa on sitten se asentelu tietysti tapauskohtaisesti verrattuna sisäisiin rimpuloihin. Jäähdytys pelkällä ilmanvaihdolla toteutettuna on erittäin haasteellista (ilmavirtaukset hurjia => koneen mitoitus järeä + kanaviston kondenssieristys tehtävä huolella) - ehkä uudiskohteissa kannattaisi tähdätä vain tuloilman kuivausvaikutukseen ilmanvaihdon "jäähdytyksessä" ja varsinainen jäähdytysteho hankkia puhallinkonvektorista tai ILP:istä. Jo olemassa olevissa kohteissa lienee vaihtoehtona "tyytyä" kuivausvaikutukseen ja hankkia lisätehoa jotenkin (konvektorilla tai ilpillä).

Ulkoisista pattereista mielenkiintoinen viritys on se Valloxin kauppaama ulkoinen MLV -patteri - siinä vaikuttaa olevan kovasti tiheä rivasto verrattuna VEABin ja Fläktin vastaaviin 200 mallin pattereihin - tarkoitettu digit-sarjan ja sitä pienempien laitteiden tuloilman jäähdytykseen ja lämmitykseen.

"Nuhaisissa" jäähdytystapauksissa siis varmista että patterissa kiertää neste täysillä/yleensä ja säädä koneen ilmavirrat sietokynnyksen ylärajalle.

Make

[AAA]

[

) - ehkä uudiskohteissa kannattaisi tähdätä vain tuloilman kuivausvaikutukseen ilmanvaihdon "jäähdytyksessä" ja varsinainen jäähdytysteho hankkia puhallinkonvektorista tai ILP:istä.

Make

Jep. Olet oikeasssa. Sisäilmasto muodostuu lämpötilasta ja kosteudesta, niinkuin koulussa todettiin. Kosteuden noustessa kaivosta saatava pieni teho hukkuu helpolla pelkkään kosteuden poistoon. Ilpitkin on joskus kovilla.

Mollier on tehnyt aiheesta hienon kaavion. Ihmisen mukavuusalue (T,RH)
24 asteinen lämpötila on hyväksyttävää, jos relatiivinen kosteus on alle 40%. Jos kosteus nousee 50-80% ihminen ei viihdy.

[MTH]

"ongelmakoneessani on siis mainitsemani Wilo 24/5 kiertovesipumppu. Ympyrä alkaa sulkeutumaan siihen, että ko. pumppu on liian pieni. Samanlaisia kokemuksia myös muilla, jotka ovat käyttäneet pienempää pumppua kun Vallox suosittelee.
LVI suunnittelijani laski kuormaa järkestelmässäni ja sai painehäviöksi arvon 41kPa. Kun vertaan tuota lukemaa suositellun pumpun kapasiteettikäyrään (Grundfos UPS 25-60 K 180) niin tuo Grundfos pystyy juuri ja juuri maksimivirtaukseen 0.07l/s (vallox mlv). Wilon pumpusta en löytänyt käyrää mistää, jossa kPa olisi y-akselilla esitetty. Mutta samaa asteikkoa voinee käyttää tässä. Käsittääkseni siis tämä Grundfosia pienempi Wilon pumppu ei pääse edes noihin lukemiin, eli auttamatta liian pieni pumppu??

[Xargo]

LVI suunnittelijani laski kuormaa järkestelmässäni ja sai painehäviöksi arvon 41kPa. Kun vertaan tuota lukemaa suositellun pumpun kapasiteettikäyrään (Grundfos UPS 25-60 K 180) niin tuo Grundfos pystyy juuri ja juuri maksimivirtaukseen 0.07l/s (vallox mlv). Wilon pumpusta en löytänyt käyrää mistää, jossa kPa olisi y-akselilla esitetty. Mutta samaa asteikkoa voinee käyttää tässä. Käsittääkseni siis tämä Grundfosia pienempi Wilon pumppu ei pääse edes noihin lukemiin, eli auttamatta liian pieni pumppu??

Nyrkkisääntönä voi pitää, että tuo nostokorkeus (Grundfos 6m Wilo 5m) kerrottuna kymmenellä on max. painehäviö (kPa), millä pumppu jaksaa vielä litkua pyörittää. Eli siis jos Grunikka joutuu työskentelemään painehäviöllä 60kPa niin virtaama on 0. Vastaavasti Wilolla 50kPa painehäviöllä virtaama 0. LVI-suunnittelija varmaan osaa kertoa millä virtaamalla tuo 40kPa toteutuu, mutta se tosiaan on varmastikin alle tuon 0,07l/s. Riippuu minkälaisia palikoita siellä linjassa on sen MLV-patterin lisäksi.

Kuitenkin yksinkertaistettuna asian voi ajatella niin, että Wilo ei 50kPa painehäviöllä jaksa pyörittää mitään, mutta Grunikka jaksaa vielä jotain saada liikkellekin. Kun mennään yli 50kPa:n niin painehäviö kasvaa nopeasti virtaaman kasvaessa. Eli juuri yli viidenkympin ei kannata mennä, koska pumpun pitäisi olla aikasta massiivinen, pumppauskustannukset kasvaa ja putkistokaan ei välttis tykkää. Suljetussa kierrossa ei tosin ilmeisesti aiheuta niin paljoa ongelmia kuin avoimessa.

Mulla kuitenkin tuolla ohjeen mukaisella Grunikalla kaikilla nopeuksilla jaksaa vääntää ja kolmosella alkaa jo IV-haaran putket kohista. Kannattaa myös muistaa, että maaviina on jäykempää tavaraa kuin vesi eli painehäviö samalla virtaamalla on suurempi.

Tuossa kun oli vähän kuumempaa niin mulla jaksoi integroitu MLV tehdä 24C ilmasta 18C. Kaivolta tuli tuolloin 9,2C Eli siis selvästi viilennysteho nousee kun ulkolämpötila nousee, koska lämpötilaero ilman ja viinan välillä kasvaa. Näin se pitikin mennä.

[MTH]

Kiitos Xargo vastauksesta. Näin tuon kPa:n olen ajatellutkin...
Sitten vielä sellainen kysymys kytkennästä liittyen tuohon painehäviöön. Eli itselläni kun mlv:lle otetaan viina ennen maalämpöpumppua ennen Menosta ja palautetaan samaan Meno putkeen. Näiden liitoksien välissä on takaiskuventtiili. Maalämpöpumpun kv pumppu kun ei näin kesällä oikeastaan pyöri, niin ahdistaako se mlv:n pumppua pienentäen näin virtausta? Vallox ohjeistaa laittamaan mlv paluun kaivon Paluu puolelle. Mitä mieltä, kumman teen, vaihdan isomman kv pumpun vai vaihdan mlv paluun Paluu puolelle, vai kenties molemmat?

[Mikkelson]

Mulla on samat vehkeet (nibe 1245-8 ja Vallox digid 2 SE MLV VKL) ja samansuuntaisia ongelmia jäähdytyksen kanssa.

Jotenkin tuntuu että jälkilämmitys tai LTO vaikuttaa nostavasti tulolämpötilaan vaikka jälkilämmitys ei ole päällä. Kenno-ohitus 8C ja hystereesi 2C.

Voiko jälkilämmityspatterin sulut olla kesällä kokonaan kiinni ? Näyttäis, että viilennys toimii paremmin... heti saa pari astetta viileämmäksi tuloilman.

[Renoo]

Meillä on vielä LTO konekin talviasennossa, ei puhettakaan vielä että tarvitsisi laitella kesä moodiin, hyvä kun tarkenee.

[Jargi]

Hei!

Mulla on maalämpö ja siitä maaviileäpiiri yhdistettynä vallox 150 se mlv koneeseen. Tässä olen jo todennut että viilennysteho ei ole päätä huimaava. Kesäpelti on ihan naurettava, tuleva ilma lämpeää koneen sisällä 3-5 astetta väkisin. jäähdytys menee melkeen tämän kompensoimiseen.

Viileäpiirin magneettiventtiili ääntää jumalattomasti. Linkki ohessa.
aijaa.com/0090210416621

Onko muilla ollut ongelmia tämän kanssa? Ohjaushan tulee valloxista pumpulle ja mv:lle.

Tämä on jo toinen mv joka ääntää. N. 2 viikkoa toimi hiljaa ja toissa aamuna puoli 7 rupesi ääntämään.

[Matias]

Viileäpiirin magneettiventtiili ääntää jumalattomasti

Äänestä päätellen magneettiventtiili ei avaudu kuin osittain.
Siinä voi olla jotain roskaa venttiilissä tai sitten MV ei ole nollapaineella avautuva.
Tai jotain muuta

Olisko valokuvaa MV:n tyyppikilvestä/venttilistä?

[Jargi]

Viileäpiirin magneettiventtiili ääntää jumalattomasti

Äänestä päätellen magneettiventtiili ei avaudu kuin osittain.
Siinä voi olla jotain roskaa venttiilissä tai sitten MV ei ole nollapaineella avautuva.
Tai jotain muuta

Olisko valokuvaa MV:n tyyppikilvestä/venttilistä?

Katotaan jos saisin mv ja venttiilin kotelojen tiedot ylös