Miten viilennys käytännössä? (nibe +vallox)

[haaveilija]

Mulle on uuteen omakotitaloon asennettu Niben 1245 8kw pumppu ja sitten iv-koneeksi Vallox Digit 2 se mlv vkl. Nyt on helteitä luvattu, miten tuo jäähdytys käytännössä otetaan käyttöön? Ohjataanko sitä Nibeltä vai Valloxin paneelista esim. pelkällä asetuslämpötilalla?

[AAA]

Asennusliikkeeseen puhelu ja sieltä neuvoja. Pitäisi kuulua palveluun?

[Maalämmittäjä Pera]

Jos asennukset on tehty valloxin ohjeeb mukaan niin jäähdytys toimii automaattisesti kun ulkolämpötila ohittaa valloxin ohjauspaneelin tavoitelämpötila (itsellä 20 astetta). Tällöin pitää olla jälkilämmityspatteri pois käytöstä. (ei saa olla valloxin ohjaispaneelin oikea ylin ledi päällä)

Itsellä nyt toinen kesä menossa samoilla laitteilla kuin aloittajalla ja tyytyväisiä ollaan. Jäähdytysteho riittää mridän talossa ainakin.

[Raksu]

Jos asennukset on tehty valloxin ohjeeb mukaan niin jäähdytys toimii automaattisesti kun ulkolämpötila ohittaa valloxin ohjauspaneelin tavoitelämpötila (itsellä 20 astetta). .

Kuinka toteutit jälkilämmityksen ?

[Maalämmittäjä Pera]

Jos asennukset on tehty valloxin ohjeeb mukaan niin jäähdytys toimii automaattisesti kun ulkolämpötila ohittaa valloxin ohjauspaneelin tavoitelämpötila (itsellä 20 astetta). .

Kuinka toteutit jälkilämmityksen ?

Vesipatteri on itsellä ja aloittajalla.

[haaveilija]

Jepulis, kiitoksia vastauksista. Näyttää tuo itselläkin automaattisesti toimivan. Ulkoilmaksi näyttää 24 ja tuloilmaksi 18. Eli jäähdyttäähän se.

[zeniitti]

Täällä päin kokoonpanona 1245 8kw ja Vallox 150 Effect SE. Kaivossa aktiivista 160m. Ens viikolla saadaan viilennys kytkettyä päälle. Tällä hetkellä kämpässä näinä kuumina päivinä ollut 24-25 astetta. Valkoinen puutalo, mutta etelään koko seinän kokoiset lattaista kattoon ikkunat ei paljoa viilennysmielessä auta

[zeniitti]

Saatiin tosiaankni maaviileä asennettua ja tuloilma laski vähintäänkin 5 astetta. Kunnes koitti viikonloppu. Jotain ongelmaa järjetelmään tuli eikä kondenssivettä tullut kokoaikana tippaakaan. Sain ohjeeksi ilmata maaviileää. Jonkin verran kuplaa sieltä tulikin, mutta ei kyllä auttanut yhtään. Kun menin ilmaamaan tunnin päästä, niin taas sihisi ja kupli.

Asennusmiehet uudelleen paikalleen ja näitä toimia ne teki:

• iv-koneen kiertovesipumppu vaihdettiin menopuolelle ja vaihdettiin mg-venttiili paluupuolelle ( ei mitään merkitystä laitteen toimintaan!! )
• Maalampöpumppu kytkettiin jatkuvalle käytölle, koska viilennyksen takia ML-pumpun kiertovesipumpun täytyy pyöriä kokoajan, jotta viilennys toimii!

Syksyllä ML-pumppu voidaan kytkeä jaksottaiselle käytölle jos halutaan, ja se on asiakkaan omassa harkinnassa kuinka itse haluaa käytön olevan.[/list]
Tuossa varsinkin kiinnostaa tuo jälkimmäinen kohta. Onko muillakin maalämpöpumpun lisäasetuksista laitettu kiertovesipumppu koko ajan päällä -olevaksi? Ei tuo nyt kovin järkevältä/energiatehokkaalta kuulosta. Eikö iv-koneen ja maalämpöpumpun kuuluisi keskustella keskenään eli kun tuloilman lämpötila nousee yli asetuksen joka käyttöpaneelista on asetettu, maaviileän neste alkaa kiertämään ja viilennystä tapahtuu, kunnes tavoitelämpötila on saatu?

[sam68]

Onko MLV-malli? Jos on niin tuosta löytyy oma kaavio miten se pitää kytkeä. Oma kiertopumppu ja magn.venttiili jota iv-kone ohjaa..

[zeniitti]

Joo, meillä on se MLV malli sähköpatterilla. Ensinhän tosiaankin pumppu ja mag.venttiili kytkettiin vääriin linjoihin ja nyttemmin ne on käännetty oikeisiin linjoihin. Joka tapauksessa arveluttaa tuollainen pakkosyöttö pumpun kautta kytkettynä. Eikö kaiken pitäisi toimia automaagisesti eikä mihinkään tarvitse koskea?

[tikma]

Jos MLV on omalla kiertovesipumpulla, niin ei siihen kyllä maalämpöpumpun kiertovesipumppua tarvi mihinkään??? Jos ei kierrä riittävästi, niin MLV pumppu on liian pieni.

[zeniitti]

Kyllä maaviileässä on oma grundforssin pumppu. En muista tarkkaa mallia. Ja myös siis se magneettiventtiili.

Valloxin teknisessä ohjeessakin sanotaan: Lämmitys- tai viilennystoiminnan käynnistämisen ehtojen täytyttyä, koneen ohjaus avaa magneettiventtiilin (MV) ja käynnistää pumpun (P).



Pitänee siis kysellä lisää asennusfirmasta. Hyvä, kun ne asentajat oli paikalla korjailemassa jälkiään niin vanhempi kaveri sanoi naureskelle, että eihän täällä ollut pumppu päällä (tarkoitti nimenomaan Niben kiertovesipumppu). Nuorempi kaveri kai puhui partaansa, että pitäisi sen toimia ilman pakkosyöttyökin... Harmi, kun en ollut itse paikalla.

Nibe käyttäisi omaa kiertovesipumppua, kun tarvitsee paukkuja esim. käyttöveden lämmittämiseen. Nibe varmaankin ottaa kiertovesipumpun käyttöön tarvittaessa eikä kierrätä viinaa jatkuvasti kaivossa lämmityskaudella?

Tuo meideän kytkentähän kuluttaa kiertovesipumputkin ennen aikojaan piloille.

[sam68]

Maalämpölaitteet elää omaa elämää jäähdytyksestä välittämättä. Pumpun pitää olla vähintään 60:n.

[zeniitti]

Noniin, pumppu on Grundfos UPS 25-40 180. Tuo lienee siis liian tehoton? Tuleeko jotain muuta mieleen, missä vika voisi olla? Ennen kuin alan tivaamaan asennusvirmalta tehokkaampaa pumppua... Nyt siis pelaa OK, kun Niben kiertovesipumppu kierrättää viinaa kaivossa. Kaivolla on syvyyttä yhteensä muistaakseni 167m ja aktiivista 160m.

Tässä kytkennät:

[Matias]

Katsoppa magneettiventtiilin sivusta että virtaussuunta on nuolen mukainen?Manuaalin mukaan tuo venttiili avautuu nolla paine-erolla mutta virtaussuunta pitää olla oikeinpäin.

[zeniitti]

Minkä kokoisia pumppuja foorumilaisille on asennettu ja minkä kokoiseen/syvyiseen maapiiriin?

Meillä siis syvyyttä 167m ja  pumppuna 25-40, joka näyttäisi olevan liian tehoton.

[kylmis]

Minkä kokoisia pumppuja foorumilaisille on asennettu ja minkä kokoiseen/syvyiseen maapiiriin?

Meillä siis syvyyttä 167m ja  pumppuna 25-40, joka näyttäisi olevan liian tehoton.

Kumma homma, minulla on nimittäin sama nibe f1245 8kW ja siinä lukee info valikon sivulla 23/24 Brine pump 25-100.

Minulla on putkea kaiken kaikkiaan 410m (205 pumpulta kaivon pohjaan). Keruumpumpun nopeus on 78%, jolla keruunesteen meno- paluuerotus on n. 4C. Minulla ei ole maaviileää käytössä.

[hitachi]

Hei,

Itsellä Geopron SH15 ja Enervent Pandion maaviileällä. Maaviileän pumppuna on Grundfossin 25-40 juurikin sama kuin zeniitillä, meillä kaivot 2kpl 155m ja kyllä viileää tulee.

Puuttuisikohan sinun järjestelmästä maapiistä takaiskuventtiili joka estää liemen kierrätyksen pelkästään MLP lämmönvaihtimen läpi?

Meillä on kytketty viilennys MLP maahanmeno haaraan. Maahanmeno putkessa on takaiskuventtiili myötösuunnassa kun MLP käy niin takaisku aukeaa. Viilennys on kytketty tämän takaiskun molemmin puolin siten että viilennyksen paluu on takaiskun jälkeen eli maan ja takaiskun välissä, viilennykseen meno on koneen ja takaiskun välissä.

[zeniitti]

Minulla on putkea kaiken kaikkiaan 410m (205 pumpulta kaivon pohjaan). Keruumpumpun nopeus on 78%, jolla keruunesteen meno- paluuerotus on n. 4C. Minulla ei ole maaviileää käytössä.

Mulla LK-pumpun nopeus on 80%, mutta on laitettu jatkuvalle käytölle, koska 25-40 ei tunnu jaksavan itsekseen kierrättää kaivossa keruunestettä.

Maaviileän pumppuna on Grundfossin 25-40 juurikin sama kuin zeniitillä, meillä kaivot 2kpl 155m ja kyllä viileää tulee.

Onkohan Geoprosta laitettu keruupumppua erikseen päälle vai jaksaako pelkästään tuo 25-40 kierrätykseen?

Puuttuisikohan sinun järjestelmästä maapiistä takaiskuventtiili joka estää liemen kierrätyksen pelkästään MLP lämmönvaihtimen läpi?

Meillä on kytketty viilennys MLP maah...

Pitää piirrellä jonkin moinen kaavio tästä paperille tai ottaa kuvat. En kertakaikkiaan osaa sanoa  

[hitachi]

Onkohan Geoprosta laitettu keruupumppua erikseen päälle vai jaksaako pelkästään tuo 25-40 kierrätykseen?

Ei ole erikseen muuta pumppua päällä.


Tuon kuvan mukaan meillä, muuten paitsi viilennys on kytketty tuohon maahan menevään linjaan. MLP käynnistyessä 3-tieventtiili hiukan muuttaa toki asentoa, mutta kesäaikana 1-2 käynnistystä / vrk, niin ei  suurempaa haittaa.

Oli kyllä mielessä kokeilla käynnistää MLP liuos-pumppu, kun viilennys on ollut pidempään päällä, kun nesteen lämpötila on noussut 8-9 asteeseen. Jotenkin unohtui koko homma kun talo ei ole ollut paahtavan kuuma koko kesänä.  Ko testillä olisi voinut testata kuinka tuo 25-40 riittää 2 kaivon tapauksessa, eli kiertääkö enimmäkseen lähimmän kaivon kautta vai ei.

[MTH]

Painin saman ongelman kanssa, eli en ole tyytyväinen Valloxin antamaan viilennystehoon. En ole lähelläkään teknisessä ohjeessa esiteltyjä lukemia.  
Olen koittanu myös käynnistää Niben LK-pumpun "jatkuvaksi", mutta ei auta. Aste pari sieltä valloxista tulee viileämpää näytöstä luettuna, mutta kun käsittääkseni 6C liuoksella 22C ulkolämpötilalla pitäisi päästä reilusti alle 20 asteen, jopa 15C.

Mulla on valloxin ohjaama kv- pumppu mallia Wilo 25/4. Onko liian pieni? Jos on, niin miksei Niben LK-pumpun mukaanottaminen auta? Pitäisikö vaatia isompi pumppu asennuttajalta?

Magneettiventtiili on kv-pumpun jälkeen ja napsuu kyllä.

[Roori]

MLV:n manuska näkyy suosittelevan Grunfossilta mallia UPS 25/80 eli 8m pumppu ja tuo 25/4 on 4m pumppu...en sitten osaa sanoo onko tuossa kuinka paljon vaan "varmuuden vuoksi" mitoitusta mutta kuitenkin noin sinne on präntätty.
Tehotaulukoissa näkyy olevan maapiirin mitoitusvirtaamana 6L/min.

Minkäsmoisia/mallisia/kokoisia takaiskuja teillä noissa on?

[Xargo]

Mulla on valloxin ohjaama kv- pumppu mallia Wilo 25/4. Onko liian pieni? Jos on, niin miksei Niben LK-pumpun mukaanottaminen auta? Pitäisikö vaatia isompi pumppu asennuttajalta?

Jos sulla on Valloxin kytkärin mukaisesti palikat paikoillaan niin Niben keruupumppu puskee suuren osan virtaamasta ohi viilennyshaaran. Siitä syystä lisäviilennysteho Niben LK-pumpulla ei ole kummoinen. Etu tulee lähinnä siitä, että viilennyshaaran pumppu ei joudu taistelemaan lauhduttimen, putkivetojen ja keruupiirin virtausvastuksien kanssa yksinään.

Mulla on 6m nostokorkeuden pumppu viilennyshaarassa ja kolmosella pyörii jo sellasta haipakkaa, että putket kohisee. Viilennysteho ei mikään ihmeellinen ole siltikään. 22-23C ilma tippuu sinne 17-18C paikkeilla, mutta ihan kiva tuokin. Kaivolta tulee tällä hetkellä ~8C litku. Lämmitän lisäksi kaivoa jäteilmalla. Laittaisin kyllä ulkoisen Veabin patterin tuon integroidun MLV:n tilalle jos nyt olisin uusiksi konetta valkkaamassa.

Viilennyskierto on jatkuvalla käytöllä eli ei siis Valloxin ohjaamana. Pitäisi varmaan vaihtaa mankkukin sellaiseksi, joka on jännitteellisenä kiinni. Nyt sinne täytyy pitää jännite yllä, että pysyy auki.

[MTH]

Kiitos vastauksista.
En ole huomannut, että suositeltu pumppu on 8. Pitää tarkistaa lvi suunnitelmista ettei suunnittelija ole merkannut 4. Kyllähän kannattaisi vaatia varmasti tuo vaihdettavaksi, asennusvirhehän tuo on. Meinaatteko, että voisi auttaa?

[Matias]

Pitäisi varmaan vaihtaa mankkukin sellaiseksi, joka on jännitteellisenä kiinni. Nyt sinne täytyy pitää jännite yllä, että pysyy auki.

Useissa magneettiventtiileissä työkalulla mahdollista kääntää venttiili jatkuvasti auki tai kiinni manuaalisesti.Sähköinen ohjaus ei silloin muuta mankun asentoa.

Tarkista mankun rungosta onko esim uraruuvikannan näköistä hahloa.Siinä on 3 asentoa (jatkuvasti auki-sähköinen ohjaus-jatkuvasti kiinni)Näitä on useita variaatioita.

Tuossa linkissä(PDF lehti 4/painekoe))  Danfossin venttiilin karan käsiohjaus
http://www.danfoss.com/NR/rdonlyres/E8763682-5F5F-4AAF-B8B3-23BA387168F5/0/Magneettiventtiilit.pdf

[Maalampo]

Meillä Enervent Pelican eco EDW-CD IV-Kone, Grunfors Magna 32-120 kiertovesipumppu ja lämpökaivoina 2 kpl 130m kaivoja.Tällä järjestelmällä sai viime kesänä helteillä sisäänpuhallettavan ilman tippumaan 13 asteeseen mihin se on Enerventin ohjainpanelista rajoitettu. Nyt olen nostanut tuota rajaa 15 asteeseen kun 13 asteinen ilma tuntui jo liian viileältä. Niin ja maalämpöpumpun maapiirin pumppun ei tarvitse pyöriä kun pelkkää jäähdytystä käytetään.

[MTH]

Aika kovia tuloksia Enerventillä. Voisivatko muutkin maaviileää iv koneella tekevät kertoa suorituskyvyistä? Kerro millainen ulkolämpötila, kaivon lämpötila ja millainen kaivo/kiertovesipumpun malli.
Erityisesti kiinnostaisi valloxin tulokset, mutta muutkin.

Nyt ulkona 23c, tuloilma 19, sisäilma 24c. Hyvin lämpiää kun uunilla vielä avustaa. Pelottaa jo heinä- elo helteet.

[tjn]

Täällä Enervent Pandion eco EDE-CG. Kiertovesipumppuna Wilo Smart 25/4. Tänään esim. ulkolämpötilan ollessa noin 23 astetta, tuloilma noin 17-18 astetta. Kun ulkolämpötila 21 asteessa, tuloilma 15-16 astetta. Puhallinnopeus 80%.

Eli näyttäisi kykenevän noin 5-6 astetta viilentämään. Kv-pumppu käy nopeusasetuksella 1 (nopein virtaama, pienin nostokorkeus, wilon suositus). Kokeiltu myös laittaa Nibe 1145:n pumppu täysillä rinnalle => ei vaikutusta tuloilmaan käytännössä lainkaan.

Ja huomiokaa muuten se, että iv-koneen nopeus vaikuttaa selvästi tuloilman lämpötilaan. Eli ulkolämpötilan ollessa 21 asteta, esim. 60% nopeudella tuloilma noin 14 asteista, 70% nopeudella noin 15 asteista ja 80% nopeudella noin 16 asteista. Eli selvästi vaikuttaa. Kumpi sitten on parempi vaihtoehto, ei tietoa?

2-kerroksinen talo, joista toinen on puoliksi maata vasten, alakerran kaikki huoneet ovat käytännössä suojassa auringolta. Ulkolämpötilan ollessa noin 23 astetta pysyy alakerrassa sisälämpötila 21 asteessa (ikkunahuoneet), ja sisemmissä huoneessa jopa 20 asteessa (maata vasten olevat/ikkunattomat). Yläkerrassa taas oh+rt+k ja mh on melko paljon ikkunapinta-alaa. Vaikka ikkunat on tehoselektiivit ja vielä aurinkosäteilypinnoitettu (domus muistaakseni sunclear tms.) niin kyllä tuosta noin 30m2 lasipinnasta lämpöä luonnollisesti puskee sisään. Varsinkin kun kierrekaihdinratkaisu ei ole mikään paras mahdollinen lämmöntorjuja, mutta ulkonäkösyistä ei oikein ollut vaihtoehtoa. Näistä huolimatta lämpötila pahimmassa auringonvaikutuksen alaisessa paikassa 24 astetta ja muualla yläkerrassa noin 22-22.5 astetta. Kun laittaa illemmalla läpivedon vaikka puoleksi tunniksi niin koko yläkerta on käytännössä jo palannut tuohon 22 asteeseen. Mutta 24 asteen sisälämpötila ei missään tapauksessa tunnu tukalalla, eli kuivana tuo jäähdytys ilman pitää.

Eli käytännössä maaviileä tällä systeemillä kyllä jäähdyttää jonkin verran tuloilmaa, mutta yleisen ilmanvaihtuvuuden nopeus ei riitä pitämään ilmaa viileänä tiloissa joissa aurinko pääsee lämmittämään, muualla kyllä.

Katsotaan sitten heinäkuussa uudestaan.

Mutta edelleen arvuuttelen sitä kokeilisiko järeämpää kiertovesipumppua. Toisaalta Enerventin suositus nostokorkeudeksi on niinkin pieni kuin 0,15m, joka kyllä hoituu kaikista pienimmilläkin pumpuillla. Joten en oikein tiedä onko mitään hyötyä nostaa maksiminostokorkeutta 4m -> 8m jos jo joka tapauksessa ollaan moninkertaisesti ylitetty tuo. Pikemminkin liuosvirtaamaa pitäisi saada ylös. Siihen taas vastattiin Wilolta, että sitten tulee tod.näk. jo putkikoko vastaan.

Ota näistä nyt selvää. Ei viitsisi tehdä monen sadan euron testi todetakeseen, että iv-koneen jäähdytyskenno vaan ei tuon suurempaan tehoon pysty ja kv-pumppu oli alunperinkin riittävä.

Olikos Enerventin kennoa jotenkin mahdollista ilmata? Ihan kuin oisin lukenut tuollaisesta jostain.

[JPN]

Ainakin LTR:n kennossa on samanlainen ilmausventtiili, kuin pattereissakin.

Jäähdytystehoa rajoittaa melkoisesti Enerventin rajoitus, ettei tuloilmaan saa kovin alas. Katso viilennyskierron shunttiventtiiliä, säätyykö se kokonaan auki - mikäli kyllä, niin sitten voi pumpun suurentaminen auttaa. Ensin voi kokeilla laittaa ML-pumpun maapiiripumpun päälle, se auttanee viilennyskiertoa myöskin.

On kuitenkin huomattava, että tässä järjestelyssä puhutaan viilennyksestä, eikä jäähdytyksestä. Viilennysteho on varsin rajallinen ja tarkoitettu käytettäväksi kellon ympäri.

Lämmenneen tilan kylmentämiseen tarvitaan jäähdytys, esim konvertterilla. Paikallinen jäähdytyslaite jäähdyttää ko. tilan ilmaa, kun taas maaviileä joutuu aina viilentämään uutta ulkoatulevaa ilmaa.

[MTH]

Kertoisitko vielä tuosta Wilon säädöstä... Eli mitä noista kolmesta asennosta siis tulisi käyttää? Pumpussakun on 3 asentoa pieni, keskikokoinen ja iso talo.

[Maalampo]

Meillä tuo IV-kone mitoitettiin taloa tehdessä "ylisuureksi" juuri jäähdytystä silmälläpitäen joten viime kesänä kone oli 75 % teholla silloin kun helteiden aikana (ulkolämpötila 25-30) tuo sisäänpuhallus oli 13 astetta. Minä olen kokeillut omaa kiertopumppua pienemmällä teholla ja heti tippuu jäähdytysteho, Enervent ei suosittele "liian" isoa kiertonopeutta siksi koska silloin virtaus alkaa rasittamaan jäähdytyskennon kupariputkien käyriä, minä uskon että kenno kestää silti pitkään ennen kun se tarvitsee vaihtaa.

[Roori]

Minkäkokoisia ja mallisia takaiskuja teillä on noissa maapiireissä noihin IV viilennyksiin?

Moni puhuu jäähdytyksestä, mutta kai oikeampi olis puhua viilenyksestä tai kosteuden poistosta, kun puhutaan näistä IV-koneessa olevista kennoista

[tjn]

Kertoisitko vielä tuosta Wilon säädöstä... Eli mitä noista kolmesta asennosta siis tulisi käyttää? Pumpussakun on 3 asentoa pieni, keskikokoinen ja iso talo.

Oikea asento on pienin talo. Tällöin virtaus on kaikista suurin, mutta nostokorkeus pienin. Ja koska virtausta tarvitaan huomattavasti enemmän suhteessa nostokorkeuteen (Enerventiltä suoraan kysytty), niin asento pienin talo on paras.

[tjn]

Meillä Enervent Pelican eco EDW-CD IV-Kone, Grunfors Magna 32-120 kiertovesipumppu ja lämpökaivoina 2 kpl 130m kaivoja.Tällä järjestelmällä sai viime kesänä helteillä sisäänpuhallettavan ilman tippumaan 13 asteeseen mihin se on Enerventin ohjainpanelista rajoitettu. Nyt olen nostanut tuota rajaa 15 asteeseen kun 13 asteinen ilma tuntui jo liian viileältä. Niin ja maalämpöpumpun maapiirin pumppun ei tarvitse pyöriä kun pelkkää jäähdytystä käytetään.

Iso on pumppu kyllä, mutta: vähän tuossa pohdiskelin tätä asiaa lisää. Eli kun tuossa pari viikkoa sitten oli tuo lämpimämpi jakso, niin tuli todettua sellainen asia, kun talo oli lämmennyt ja päivällä paistoi kovasti aurinko ja sitten alkoi kelit viilenemään ja yöllä tuloilma oli korkeintaan tuon 13 astetta niin silti ei talo kovin nopeasti viilentynyt. Eli yritän sanoa sitä, että meillä ainakin on niin, että VAIKKA saisin tuloilman 13 asteeseen jatkuvasti, niin se ei yksinkertaisesti riitä ainakaan Pandionilla vaihtamaan talomme ilmaa riittävän nopeasti jotta kunnollista jäähtymistä ehtisi tapahtua. Eli vaikka yöllä on teho 80% ja tuloilma oli jotain 12 asteen paikkeilla, ei talo mitenkään ehtinyt tarpeeksi viilentyä kunnes taas seuraavan päivän auringon lämpö pääsee puskemaan sisään.

Eli tässä on pakko olla kovinkin paljon eroja erilaisten talojen ja ikkunapinta-alojen suhteen. Yläkerrassa jossa on paljon isoa ikkunapinta-alaa ja vain vähän lipan alle jäävää, ei ilmanvaihdon kautta tulevalla viileällä ilmalla yksinkertaisesti ole mitään jakoa pitää sisäilmaa 21 asteessa. Varsinkin kun isot ikkunat sijaitsevat vielä tiloissa joissa on suhteellisesti eniten kuutioita (isompi korkeus). Sen sijaan alakerrassa jossa suoraa auringonvaloa ei pääse kuin murto-osa, talosta tulee jo vähän liianakin viileä viilennyksen ollessa käytössä.

Eli oma väitteeni on, että jos on paljon ikkunapinta-alaa ja talo ehtii (meillä kevytbetoni) lämmetä pidemmän jakson aikana kunnolla, niin minkään kokoinen kv-pumppu ei pysty ilmanvaihtokoneen jäähdytyspatterin avulla taloa noista olosuhteista jäähdyttämään 21 asteeseen.

Eli en usko että saan juuri lisähyötyä noihin "ongelmatiloihin" vaikka laittaisinkin selvästin isomman pumpun sinne, eli taidanpa säästää tuon 700-1000 euroa mitä nuo todella isot pumput taitavat maksaa.

Suurinpana hyötynä pidänkin sitä että tuloilma on kuivaa ja pitää näin olle kosteuden poissa ja tätä kautta esim. sisäilma 23 tai 24 ei ole mitenkään tukala vaan vain lämmin. Ja siis tosiaan vertailuna, kun sisäilma on 24 astetta oleskelutiloissa on vielä alakerran varastoissa yms. alle 20 astetta.

[Maalampo]

tjn on varmaan oikeassa että myös talon rakenteilla on iso merkitys miten paljon viilennystä tarvitaan. Meillä Lakan eko+ grafit harkoita tehty talo jossa paljon betonimassaa joten tuon viilennyksen tarkoitus onkin pitää talo oiken lämpöisenä koko ajan eikä laskea taloa lämpenemään liikaa ja ainakin viime kesänä se onnistui hyvin. Ainut pieni - puolinen asia näissä järjestelmissä on se että saunaa viilennetään turhaa koska sinne on myös tuloilmakanava ja varsinkin kuten meillä on hetivalmis kiuas niin saunan lämpötila pyrkii olemaan aina hieman korkeampi johtuen kiukaan hukkalämmöstä.

[MTH]

Ymmärrän, että mikäli talo on päässyt kesähelteillä lämpiämään ei sitä enää pienellä viilennyspatterilla saada viilennettyä. Ymmärrän myös, että uusien talojen isot ikkunat päästävät monin kertaisen määrän lämpöenergiaa sisälle verrattuna IV koneen maaviileän viilennystehoon. Tästä kun ei ole kyse vaan siitä, kuinka paljon laitevalmistaja lupaa viilennystehoa myymäänsä koneeseen.
Omakohtaiset kokemukset kun osoittavat, että en pääse lähellekään ilmoitettuja suoritustehoja, joita Vallox mainostaa Teknisessa ohjeessaan. 1-3 asteen ero viilennyspatterin jälkeen verrattuna ulkoa tulevaan ilmaan, 6C kaivolla ei vaan toimi riittävän hyvin. Tällä kaivon lämpötilalla kun pitäisi saada ainakin 5-6 astetta viileämpää, ellei jopa enemmän.

[sam68]

Jäähdyttäisköhän nuo iv-patterit ~1kW eli ei kovin paljoa.

[Xargo]

Näppäilin tässä pahisuttani vähän tasauslaskelman kautta tuota viilennystarvetta.

Eli siis mulla talon lämmönjohtumisen ja vuotoilman kautta tapahtuva hävikki on 100W/K. Eli siis jokaista sisä- ja ulkolämpötilan asteen eroa kohden hukkuu 600W tehoa. Eli jos halutaan vaikkapa 24C keleillä ylläpitää 18C sisälämpötilaa niin tarvitaan 600W jatkuvaa viilennystehoa. Tämä tarkastelu ei ota huomioon auringosta aiheutuvaa lämpökuormaa eli todellisuudessa viilennystarve on huomattavasti suurempi.

Mullahan on jonkun verran tuota eristettä. Jos tiputetaan eristystaso vaikkapa 2007-2009 määräystasoon niin hävikkiä tulee 199W/K (samoilla rakenneosien pinta-aloilla). Vastaava viilennystehon tarve 1194W.

Heitin tuon vaan nyt ilmoille ihan sen takia, että usein unohdetaan eristyksen tuoma etu viilennyksessä. Eipähän jääkaappi/pakastinkaan kovin hyvin pelittäisi ilman eristystä...

Voisi vielä joku kaunis päivä käydä mittailemassa ulkoseinän pintalämpötiloja niin voisi haarukoida auringon vaikutusta ulkoseinän läpi tapahtuvaan lämpövirtaan.

Nyt on ollut sen verran viileää, että ei ole kunnolla päässyt viilennystä testailemaan. Vielä tulee käytettyä lattialämmitystäkin kun haluan, että jaloilla on lämmin ja pää viileänä. Eli siis lämmitys ja viilennys on näillä keleillä samaan aikaan päällä.  

[sailor]

Pitäisikö laskelmissa ottaa huomioon yläpohjan lämpötilan nousu helteillä. Kaipa siellä on ainakin 10 astetta lämpimämpää kuin ulkona?

[Xargo]

Pitäisikö laskelmissa ottaa huomioon yläpohjan lämpötilan nousu helteillä. Kaipa siellä on ainakin 10 astetta lämpimämpää kuin ulkona?

Joo tuo mulla oli ajatus ulkoseinän kanssakin. Eli siis kun mulla on betonisänkkäri rakenteena niin kun aurinko lämmittää ulkokuorta niin eristettä vasten oleva rakenneosa on lämpimämpi kuin ulkoilma. Periaatteessa pitäisi tosiaan sama tarkastelu suorittaa kaikille rakenneosille, joihin vaikuttaa jokin lämpökuorma johtumisen lisäksi. Tuo yläpohjan lämpötila ainakin on aikasta helppo selvittää. Luulenpa tosin, että mulla siellä ei hirveän kuuma ole kun ei ole ihan perinteinen ratkaisu sekään:

http://www.spu.fi/files/spu/300811%20detaljit/PK11.pdf

Kuvasta poiketen mulla seinässä 160mm SPU:ta ja katossa 320mm, mutta pointti oli siis, että heti eristeen päällä käy aikamoinen puhuri kun siellä on tuo 100mm tuuletusrako, joka itseasiassa taitaa olla mulla 150mm. Kai tuonne voisi silti joku aurinkoinen päivä anturin työntää. Se ei ainakaan hankalaa ole.