Manuaalinen tiedonkeruu ja analysointi, kynälogger

[Ruuna]

Terve, tuoreena kalliolämmittäjänä sekä omakotiasujana alan löytämään sisäisen laihialaiseni ja datakeräilijän.

Muutosta (11/2011) lähtien olen kerännyt satunnaisen säännöllisesti lukemia teknisen tilan aparaateista sinikantiseen vihkooni. Tänään naputellessani lukemia Exceliin mietin miten saisin parhaan katsauksen lukemista helposti luettavaan muotoon.

Kuten kerroin, kerään tietoja hieman epäsäännllisesti, eli kirjauksia tulee 1-7 viikoittain ja tämä aiheuttaa ainakin minun kaltaiselleni taulukointimurheita.

Minkälaisia Excel taulukkoja kanssalämmittäjät luovat ja etenkin minkälaisilla kaavoilla kaivatte ne tärkeimmät indikaattorit ja raportit?

[Seagear]

Kynäloggeri täälläkin käytössä. Minusta on helpoista kirjata lukemat kerran viikossa aina samaan aikaan, puhelimen kalenterii vaikka muistutus jos ei muuten muista.

Itse olen kirjannut ylös/laskenut Excelillä seuraavat:
- päivämäärä
- kokonaiskulutus
- viimeisen viikon kulutus
- vuorokausikulutus viim. viikolla
- viimeisen kuukauden kulutus
- kokonaiskäyttötunnit
- käyttötunnit lämpimälle vedelle
- viimeisen viikon käyttöaste
- viimeisen kuukauden lämmityskustannukset

[JariA]

Lisäisin edelliseen listaan vielä talon vesimittarin ja sähkömittarin lukemisen kalenterikuukausittain.

Itse olen kokenut hyödylliseksi kirjoittaa muistiin kaikki lämpöpumpun säätöihin tekemäni muutokset sekä muutosten päivämäärät.

Usein lasketaan lämpöpumpun käyntiaikasuhde kuukauden tasolla: (lämpöpumpun käyntitunnit kuukaudessa / kuukauden vuorokausien yhteenlasketut tunnit) *100.

Lämmityskulujen seurannan kannalta on myös hyödyllistä selvittää oman alueen kuukausittainen keskilämpötila ainakin lämmityskuukausien aikana. Näitä julkaistaan esimerkiksi sanomalehdissä, ja ehkä lähiseudulla on jokin luotettava mittauspiste jonka tiedot näkyvät netissä. Kun kuukauden keskilämpötila tiedetään yhden desimaalin tarkkuudella, voi siitä laskea myös aivan riittävän tarkan lämmitystarveluvun. Lämmitystarveluvun laskemisesta ja käytöstä on tietoja esimerkiksi motivan ja ilmatieteenlaitoksen nettisivuilla.

Tällä foorumilla on usein käytetty seuraavalla tavalla muodostettua energiankäyttöä kuvaavaa lukua: ((lämpöpumpun kuluttama sähköenergia kuukaudessa kWh / lämmitettävä pinta-ala neliömetrejä) / kuukauden lämmitystarveluku) * 1000. Luvun avulla voi vertailla oman talonsa eri kuukausien lämmitysenergian kulutuksia. Lämmityskauden aikana luvun pitäisi pysyä suurin piirtein vakiona jos pumpun asetuksiin ei tehdä muutoksia.

[tapsa1234]

Miten määrittelette tuon lämmitettävät neliöt ?

1.  kaikki tilat joissa patterit päällä ?

2. kaikki tilat, jotka vähänkin lämpiävät talon lämmityslaitteen
johdosta  ?

3. käytättekö jotain minimi asteita jotka luetaan lämmitettäviksi tiloiksi ?


Näillä laskennoillahan kovasti isoa merkitystä.
Itselläni esim on autotalli tuossa talon yhteydessä ja NYT on patterit sielä kiinni, mutta kyllähän se kuitenkin lämpiää siinä sivussa kuin muukin talo. Tosin AT:n lämpötila on huomattavasti alempi. Muu talo 20*c, AT 12*c.. tms..
Mutta lisäksi on joitain varastoja, joissa myös lämpötila on pienempi kuin 20*c.  (luokkaa 1-3*c)tms..

(Luonnollisesti metsien mies laskee itselleen parhaimmalta näyttävän luvun ja ottaa joka nurkan talostaan mukaan, jossa vähänkään on ulkolämpötilaa lämpimämpi lukema)


Mutta missä siis raja, mitä voidaan lukea tuohon lämmitettävät neliöt juttuun.


ja sen kautta pääsee laskemaan  -->  
energiankäyttöä kuvaavaa lukua: ((lämpöpumpun kuluttama sähköenergia kuukaudessa kWh / lämmitettävä pinta-ala neliömetrejä) / kuukauden lämmitystarveluku) * 1000.

[Seagear]

Miten määrittelette tuon lämmitettävät neliöt ?


Mmissä siis raja, mitä voidaan lukea tuohon lämmitettävät neliöt juttuun.


ja sen kautta pääsee laskemaan  -->  
energiankäyttöä kuvaavaa lukua: ((lämpöpumpun kuluttama sähköenergia kuukaudessa kWh / lämmitettävä pinta-ala neliömetrejä) / kuukauden lämmitystarveluku) * 1000.

Enpä ole jaksanut moisia lukuja laskea kun 1/3 neliöistä on muita kuin asuinneliöitä ja lämpötila niissä on mitä on. Voihan sitä toki kukin laskea mitä tahansa haluaa ja hifistellä vaikka loputtomiin erilaisten kaavojen kanssa. Mutta loppujen lopuksi vain kokonais-kWh:illa on merkitystä koska niiden mukaan sähköyhtiöt asiakkaitaan veloittavat.

[tapsa1234]

Näinhän tuo on.

ja toki tuossa on pieniä tärkeitä osatekijöitä esim. asuinpaikkakunta, asukasmäärä yms..  jolla on merkitystä kulutuksiin.

Mutta tuossa vaan voi suuntaanatavasti mietiskellä /laskeskella onko oman talon kulutus suhteessa muuhun MLP porukkaan
Ja jos kovasti erilainern voipi alkaa setvimään mistä johtuu

Siis jos laskenta määritteet ja kaavat on samat, niin on helpompi vertailla.

onhan se eri jos tuota laskentakaavaa käytetään 150  tai 200 m2 luvulla. (kyseessä siis sama rakennus)
Toki itsekin TÄSSÄ tapauksessa ottaisin mahdollisimman ison neliöpinta-alan rakennuksesta, jotta voi elvistellä että taloni kuluttaa vain 10 kWh/ m2  tai /m3  
Tämä sitä statsitiikkaa  ja hifistelyä.

Jos ei ole tarkempaa tietoa millä luvulla pelaillaan, niin lukemat on ihan mitä sattuu.

[JariA]

Miten määrittelette tuon lämmitettävät neliöt ?

1.  kaikki tilat joissa patterit päällä ?

2. kaikki tilat, jotka vähänkin lämpiävät talon lämmityslaitteen
johdosta  ?

3. käytättekö jotain minimi asteita jotka luetaan lämmitettäviksi tiloiksi ?

(...)

ja sen kautta pääsee laskemaan  -->  
energiankäyttöä kuvaavaa lukua: ((lämpöpumpun kuluttama sähköenergia kuukaudessa kWh / lämmitettävä pinta-ala neliömetrejä) / kuukauden lämmitystarveluku) * 1000.

Tuon luvun avulla voi seurata ja tehdä vertailukelpoiseksi oman talon energiankulutusta eri kuukausina ja eri vuosina. Jokainen ratkaisee itse, kuinka tarpeellinen tuo tieto hänelle on.

Mielestäni on järkevää käyttää pinta-alana vaihtoehtoa 2, eli mukaan lasketaan ne tilat joita lämpöpumpulla voidaan lämmittää - vaikka niissä olisi matalampi lämpötila tai lämmitys ei olisi siellä jatkuvasti päällä laisinkaan. Kun lasket vaihtoehdon 2 mukaan, saat ajan myötä selville jotain tietoa vaikkapa siitä, kuinka paljon enemmän tai vähemmän pumppu kuluttaa kun autotallissa on tai ei ole lämmitys päällä.

Talot ja ihmisten elintavat ovat kovin erilaisia, ei myöskään ole varmuutta siitä miten kussakin tapauksessa pinta-alat on laskettu. Siksi luvun avulla ei kannata tehdä vertailuja yksittäisten talojen välillä. Mutta yleinen havainto on, että uusissa lattialämmitystaloissa luku on yleensä alle 10, iäkkäämmissä patterilämmitystaloissa yleensä yli 10.

[kopposentti]

Tuossa linkissä mun visuaalinen taulukko, minne kirjaan kaikki muutokset:

[seppaant]

Tällä foorumilla on usein käytetty seuraavalla tavalla muodostettua energiankäyttöä kuvaavaa lukua: ((lämpöpumpun kuluttama sähköenergia kuukaudessa kWh / lämmitettävä pinta-ala neliömetrejä) / kuukauden lämmitystarveluku) * 1000. Luvun avulla voi vertailla oman talonsa eri kuukausien lämmitysenergian kulutuksia. Lämmityskauden aikana luvun pitäisi pysyä suurin piirtein vakiona jos pumpun asetuksiin ei tehdä muutoksia.

Enpä ole jaksanut moisia lukuja laskea kun 1/3 neliöistä on muita kuin asuinneliöitä ja lämpötila niissä on mitä on. Voihan sitä toki kukin laskea mitä tahansa haluaa ja hifistellä vaikka loputtomiin erilaisten kaavojen kanssa. Mutta loppujen lopuksi vain kokonais-kWh:illa on merkitystä koska niiden mukaan sähköyhtiöt asiakkaitaan veloittavat.

Monasti tällä foorumilla on esitetty seuraavanlaisia kysymyksiä

"Minulla on nyt lämpöpumppu ollut 38 päivää käytösssä ja sähkönkulutus on ollut 895 kWh. Onko kulutus normaali?"
tai
"Minulla kului viimeisen 30 päivän aikana 1388 kWh. Minusta tuntuu, että se on aivan liian paljon"

Tällaisiin kysymyksiin ei yksinkertaisesti voi antaa vastausta.
Pitää olla jokin yksinkertainen laskukaava, jolla talot ja kulutukset voi laittaa "samalle viivalle"

Ylläoleva on riittävän yksinkertainen mutta riitävän tarkka kuitenkin selvittämään, missä mennään.

ATS

[Seagear]

Tällä foorumilla on usein käytetty seuraavalla tavalla muodostettua energiankäyttöä kuvaavaa lukua: ((lämpöpumpun kuluttama sähköenergia kuukaudessa kWh / lämmitettävä pinta-ala neliömetrejä) / kuukauden lämmitystarveluku) * 1000.

Ylläoleva on riittävän yksinkertainen mutta riitävän tarkka kuitenkin selvittämään, missä mennään.

ATS

No lasketaanpa.

1.) Laskenta koko talon mukaan lämmitettävän alan mukaan, sis. autotalli ja varastot (kWh-lukema ulkomuistista tammikuulta, Vantaan tammikuun lämmitystarveluku koska Vantaa on lähempänä kuin Kaisaniemi)
(1300 kWh/216 m2/691) * 1000 = 8,71

2) Laskenta pelkkien asuinnelijöiden mukaan:
(1300 kWh/146 m2/691) * 1000 = 12,89

Ensimmäisen laskelman mukaan siis nykyaikainen lattialämmitystalo, jälkimmäisen mukaan iäkkäämpi patterilämmitystalo. Kyseessä siis patterilämmitystalo vm. -73, joka aikaisemmin kulutti 2900 öljylitraa vuodessa.

Jos aiemman öljynkulutuksen perusteella lasketaan rakennukselle energiatehokkuusluokkaa niin se on vastaavasti

1.) 25500 kWh / 216 m2 = 118 (energiatehokkuusluokka A  )

2.) 25500 kWh / 146 m2 = 175 (energiatehokkuusluokka C  , ei huono tämäkään kun talovanhuksesta puhutaan

[seppaant]

Seagear

kWh-lukema ulkomuistista tammikuulta

1300 kWh

Onko 1300 kWh paljon vai vähän?

On se ainakin 35% enemmän kuin minulla.

ATS

[Seagear]

Onko 1300 kWh paljon vai vähän?

On se ainakin 35% enemmän kuin minulla.

ATS

Se on vähän, ehdottomasti. Tammikuussa 2011 meni öljyä 500 litraa. Jos pumpun arvioitu vuosikulutus on luokkaa 8500 kWh niin se on todella vähän.

[Seagear]

Tasan 4 kk maalämmitystä takana. Pumpun oma mittari näyttää 3701 kWh ja 1600 käyttötuntia. Lisävastuksia on käytetty 10h ja 2 h (3kW/6kW) eli melkein täystehoinen tuo minusta on vaikka Tomppelin Excel-pohjan mukaan pumpun pitäisi yksinään riittää -15,9 asteeseen.

Tuollaista kuvaajaa on kynäloggerista pukannut