MLP ja iso varaaja (2,4m3) kokemuksia?

[klippan]

Alustus:
Olen hommaamassa MLP puulämmityksen rinnalle siten, että MLP lataa 2400l varaa. Nyt kuiten suurin osa tarjouksen tehneistä liikkeistä sanoo, että ei ole järkeä kytkeä MLP varaajaan (isoon). Kuulemma koneen käyttötunnit vousevat erittäin korkeiksi. 10kW konetta ajateltu 190m reiällä. 26p-m3 puuta kulunut 250m2 lämmittämiseen + lämmin vesi.
Kysymys:
Aihetta on käsitelty ennenkin, mutta haluaisin oikeita käyttökomemus kommentteja.
Laulaako kone kokoajan vai toimiiko järjestelmä järkevästi? Miten on lämmittäminen sujunut?

[Roori]

Alustus:
Olen hommaamassa MLP puulämmityksen rinnalle siten, että MLP lataa 2400l varaa. Nyt kuiten suurin osa tarjouksen tehneistä liikkeistä sanoo, että ei ole järkeä kytkeä MLP varaajaan (isoon). Kuulemma koneen käyttötunnit vousevat erittäin korkeiksi. 10kW konetta ajateltu 190m reiällä. 26p-m3 puuta kulunut 250m2 lämmittämiseen + lämmin vesi.
Kysymys:
Aihetta on käsitelty ennenkin, mutta haluaisin oikeita käyttökomemus kommentteja.
Laulaako kone kokoajan vai toimiiko järjestelmä järkevästi? Miten on lämmittäminen sujunut?

Minkä pumpun edustajat noin väittää?
Ei se kulutettu energiamäärä lisäänny vaikka varaaja iso olisikin, ellei varaaja ole oikein iso päästöinen eli häviöt suuret, ja eivät ne häviöt aina "hukkaan" mene...riippuu missä varaaja on.

[tomppeli]

Alustus:
Olen hommaamassa MLP puulämmityksen rinnalle siten, että MLP lataa 2400l varaa. Nyt kuiten suurin osa tarjouksen tehneistä liikkeistä sanoo, että ei ole järkeä kytkeä MLP varaajaan (isoon). Kuulemma koneen käyttötunnit vousevat erittäin korkeiksi. 10kW konetta ajateltu 190m reiällä. 26p-m3 puuta kulunut 250m2 lämmittämiseen + lämmin vesi.
Kysymys:
Aihetta on käsitelty ennenkin, mutta haluaisin oikeita käyttökomemus kommentteja.
Laulaako kone kokoajan vai toimiiko järjestelmä järkevästi? Miten on lämmittäminen sujunut?

Isosta varaajasta on hyötyä!
Jos varaaja on kohtuullisen hyvin eristetty ei se tarvitse yhtään sen enempää tehoa, kuin joku muukaan varaaja.
Älä usko pumppukauppiastasi.
Monet pumppukauppiaat eivät tunne alaansa!
On siellä hyviäkin, mutta mistä sen tietää, kuka niistä!

[klippan]

IVT ja Thermia eivät oikein tykänneet ajatuksesta liittää MLP noin isoon varaajaan. IVT laskuri antoi 9kW pumpulla käyttötunteja 4000h/v, joten oli pakko laittaa tarjoukseen 11kW ja 225m. Esim NIBE:n edustaja piti ajatusta oikein hyvänä 10kW pumpulla.
Varaaja on kellarissa maan alla. Varaaja on Jäspin sähkö ovaalivaraaja ja noin 8 vuotta vanha.
Onko kellään vastaavan laista järjestelmää ja millaisilla käyntitunneilla on MPL pyörinyt?

[Roori]

IVT ja Thermia eivät oikein tykänneet ajatuksesta liittää MLP noin isoon varaajaan. IVT laskuri antoi 9kW pumpulla käyttötunteja 4000h/v, joten oli pakko laittaa tarjoukseen 11kW ja 225m. Esim NIBE:n edustaja piti ajatusta oikein hyvänä 10kW pumpulla.
Varaaja on kellarissa maan alla. Varaaja on Jäspin sähkö ovaalivaraaja ja noin 8 vuotta vanha.
Onko kellään vastaavan laista järjestelmää ja millaisilla käyntitunneilla on MPL pyörinyt?

Taitaa olla laskureissa vika, periaatteellisesti sinun talosi energiankulutus ei muutu miksikään oli siinä sitten 8kw, 10kw tai 12kw pumppu sen lämmitystä hoitamassa...ja siten se maasta otettu energiamääräkään ei miksikään muutu...jos em. pumput olisvat kaikki ns. "täystehoja".
Eli se varaaja on normaalissa kellarissa vai?
Tuommonen 8v vanha Jäspi ovaali ei varmaankaan ole häviöiltään mitenkää huono vai lämmittääkö se sähkökäytöllä kovasti sitä kellaria?
Kuulostaa kovasti tekosyyltä tai asiantuntemattomuudelta tai jokin tarvittava ominaisuus puuttuu noista "ei tykkää" merkeistä...tiedä häntä.
Sulla lienee siinä Jämssä 2 kierukkaa jotka tuottaa lämpösen käyttöveden?

Yhtäkkiä laskien sun talo kuluttaa 30MWh/a (=37500*80% (25m3 puuta)), joka meinaa
3333h/a käyttötuntia 9kW antotehon pumpulle.

Vielä semmonen referenssi täältä (vuodessa) 20MWh (kulutus)@8kW (pumppu)@2000h käyntiä@ 700L varaaja.

[klippan]

Kellari on puoliksi maan sisällä ja varaaja on teknisessä tilassa (10m2), joka on maan alla olevassa sivussa. Kyllähän sen pinta pikkasen lämpimältä tuntuu kun puilla on sen ladannut 90 asteeseen. Kun MLP ladataan varaaja max 35 asteeseen, ero teknisentilan peruslämpöön on todella pieni, joten maalais järjellä ajatellen varaajan "vuoto" pientä.
Kaksi käyttövesi kierukkaa löytyy. Tarkoituksena esilämmittää käyttövesi varaajassa ja sen jälkeen nostaa MLP:ssa 55asteeseen.
Samalla kaavalla olen itekkin puut sähköksi muuttanut. Tarkoituksena on edelleen muutama motti polttaa puupannussa, 25m3 polttaminen saa jäädä historiaan. Tarkoituksena olis löytää MLP joka sammuttaa latauspumppunsa kun varaaja on ladattu >35 asteiseksi puilla, mahdollisesti ulkoisen anturin avulla.

[tomppeli]

10kW konetta ajateltu 190m reiällä. 26p-m3 puuta kulunut 250m2 lämmittämiseen + lämmin vesi.

Laitoin uudet tiedot taulukkoon:

MAALÄMMITYSLASKELMA                                          
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                                          
Omakotitalo ”klippan”      Kaarina                  
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V46130312 Tulostuspäivä 20.03.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa                  24 600 kWh      
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4 000 kWh      
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            28 600 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            250 m2      23,9      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            640 m3      9,3      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            250 m2      98      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            640 m3      38,4      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      250 m2      24 600 kWh      98 kWh/m2
Lämmitystarpeeseen lisätään  arvioitu taloussähkö      250 m2      7000 kWh      28 600 kWh      142 kWh/brm2
                                          
TALOUSLASKELMA      10,0kW tehoisella pumpulla      
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä      3 365 litraa      1,180 €/ltr      3 970 €      
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä      28 600 kWh      0,120 €/kWh      2 952 €      1,0 COP
Rakennusten lämmittäminen pumpulla      24 600 kWh      0,120 €/kWh      7 005 kWh      3,5 COP
Käyttöveden tuottaminen pumpulla      4 000 kWh      0,120 €/kWh      1 538 kWh      2,6 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen COP      28 600 kWh      8 833 kWh      3,24 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta                  96,7%      8 543 kWh      1 025 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta            3,3%      290 kWh      35 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa            100,0%      8 833 kWh      1 060 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna            2 910 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna            1 892 €      
                                          
LÄMMÖN KERUU                                          
Jos keruu vaakapiirillä. Keruuputken pituus vähintään ja upotussyvyys      426 m      0,7 m (Tämä ei luotettava tieto. Maan laatu ei tiedossa.)
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu            190 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu (oC)            6,7 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)                  2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            34 931 kWh      
PORAKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)                              Riittävä!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA                                          
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      7,8kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      9,3kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      10,7kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      12,2 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      13,6 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      15,1 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      16,5 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]      10,9 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI                              10,0 kW      Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -17,5 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.                                          
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.                                           
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                                           
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                                          
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin                  2 860 h      32,6%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)      4115 AP      667 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!      

...
10 kW -tehoinenkin pumppu on vähän alitehoinen.
11 kW pumppu olisi täystehoinen.

Tietoja talosi lämpimän pitävyydestä.
9,3 Wh/m³/Ap/vuosi
142 kWh/brm²
Talo menee ET -luokkaan B, eli aika hyvä lämmöneristys.

[Matias]

Onko kellään vastaavan laista järjestelmää ja millaisilla käyntitunneilla on MPL pyörinyt?

Meillä on tuon kuvan mukainen systeemi.On nyt 14 vuotta ollut käytössä ja toimii edelleen ongelmitta.
Talon lämmitys ja käyttövesi n 4500kwh/v,aikoinaan varaavalla sähkölämmityksella vastaava kulutus oli n 17000kwh/v.
Varaaja on Jämä 1250l vuodelta 1987.
9kw:n lämpöpumpulla käyntijakso on n 1h ja näillä nollakeleillä käyntijaksoja on 5-6/vrk.
Käyttöveden lämmitystä (tulistinpumppu) on erillinen 160l tulistinvaraaja.
Isolla varaajalla tulee varsin pitkät taukojaksot,meillä pisimmillään 10h joten kompressorissa on hyvä olla öljyn esilämmitysvastus.

Lämpöpumpun trendi http://www.saunalahti.fi/matsut/talo/day.jpg

[KotiEnossa]

Alustus:
Olen hommaamassa MLP puulämmityksen rinnalle siten, että MLP lataa 2400l varaa. Nyt kuiten suurin osa tarjouksen tehneistä liikkeistä sanoo, että ei ole järkeä kytkeä MLP varaajaan (isoon). Kuulemma koneen käyttötunnit vousevat erittäin korkeiksi. 10kW konetta ajateltu 190m reiällä. 26p-m3 puuta kulunut 250m2 lämmittämiseen + lämmin vesi.
Kysymys:
Aihetta on käsitelty ennenkin, mutta haluaisin oikeita käyttökomemus kommentteja.
Laulaako kone kokoajan vai toimiiko järjestelmä järkevästi? Miten on lämmittäminen sujunut?

Omani järjestelmäni on ns. kiinteä lauhdutus systeemi, Niben 15 kW pumpulla. Varaajatilavuus 1000 litraa. Lämpötilaväli 43-55 C. Kokonaistehonkulutus 5000....6000 kWh vuodessa ja lämmitettävä ala 290 m2.

Pumpun käyntisyklejä voi muuttaa lämpötilarajoja vaihtamalla...jos on tarvetta. Pienempi väli niin pumppu käynnistyy useammin mutta käy lyhyemmän aikaa.

Eli ei tuo varaajan "ISO" koko ole ongelma vaan ne parametrit

[klippan]

Täytyy korjata omia puheita. Myyjät eivät ole halukkaita käyttämään koko 2400L, joten otettaisiin välistä ulosotto, vastus pois ja putki kiinni, ja ladattaisiin vain 1200L. Tätä en varsinaisesti ymmärrä mitä eroa on 2400L taikka 1200L varaamisessa! Onko siinä ongelma kun varaajan paluu lämpö MLP:n alkaa lähestymään men lämpötilaa?
Onko jollakulla yli 2m3 varaajaa MPL:n kanssa? Miten toimii?

Tomppeli:Talo sijaitsee Kaarinassa Turun naapurissa. 3krs, 1krs puoliksi maan alla (rinne). Keski korkeus 2,55m. Lattialämmitys, ei yhtään patteria.

Matias: Mielenkiinnosta, miksi patteriverkoston paluu tulee varaajan puoleen väliin? Jos lataat puupannulla varaajan vaikka 90 asteeseen, joudutko sammuttamaan käsin latauspumpun MLP:sta? Muutenhan 90asteinen vesi menis MPL:n.

[justus01]

Talo sijaitsee Kaarinassa Turun naapurissa. 3krs, 1krs puoliksi maan alla (rinne). Keski korkeus 2,55m. Lattialämmitys, ei yhtään patteria.

Lattialämmitystalossa ei isosta varaajasta ole oikein mitään hyötyä. Kannat vain ulos sen varaajan sekä kattilan ja myyt ne eteenpäin.
Vaihtoventtiilipumppu 10 kW tai 12 kW integroidulla varaajalla. Kaikista halvin, yksinkertaisin ja varmatoimisin järjestelmä, ei tarvitse käyttövettä sähköllä tulistaa ellei sitten halua legionellakuumennuksia joskus tehdä.

Polta loput puut takassa tai saunan pesässä pois...

[Matias]

miksi patteriverkoston paluu tulee varaajan puoleen väliin?

En oikeastaan tiedä,käytännössä siilä ei ole merkitystä koska isossa varaajassa vesi kerrostuu lämpötilan mukaan ja kylmin vesi laskeutuu varaajan pohjalle tuostakin paluuputkesta.

Jos lataat puupannulla varaajan vaikka 90 asteeseen, joudutko sammuttamaan käsin latauspumpun MLP:sta? Muutenhan 90asteinen vesi menis MPL:n.

Lämpöpumpuissa on anturi joka mittaa veden lämpötilaa ,se  käynnistää ja pysäyttää lämpöpumpun säädetyissä lämpötilarajoissa.
Jos varaajassa on 90 asteinen vesi niin lämpöpumppu käynnistyy sitten kun veden lämpö on laskenut säädetyn käynnistyslämpötilan alle.
Sellainen anturi on ihan kaikissa lämpöpumpuissa.
Jos on iso varaaja niin tuo anturi kannattaa sijoittaa varaajaan ja jos on pieni varaaja tai sitä ei ole laisinkaan niin tuo samainen anturi mittaa meno- tai paluuvesivesiputkesta nuo käynnistys ja pysäytyslämpötilat.

Ison varaajan systeemiä kannattaa toteuttaa niin että lämpöpumppu lämmittää vain varaajaa ja varaajasta sitten menee omana kiertona  lämpöä tarpeen mukaan patteri- tai lattialämmitykseen.Ison varaajan lämmityksen voi aina tehdä lämpöpumpun maksimiteholla ja taukojaksot saa sopiviksi hystereesiä säätämällä

[Roori]

Lattialämmitystalossa ei isosta varaajasta ole oikein mitään hyötyä. Kannat vain ulos sen varaajan sekä kattilan ja myyt ne eteenpäin.
Vaihtoventtiilipumppu 10 kW tai 12 kW integroidulla varaajalla. Kaikista halvin, yksinkertaisin ja varmatoimisin järjestelmä, ei tarvitse käyttövettä sähköllä tulistaa ellei sitten halua legionellakuumennuksia joskus tehdä.

Polta loput puut takassa tai saunan pesässä pois...

Ei siitä varajasta kyllä haittaakaan ole, ja jos puita tarkoitus kumminkin vielä poltella kattilassa niin se varaaja on pakko olla.
Käyttövesipuolelle siitä varaajasta on iso apu jos kulutusta on, kuuma vesi piisoo kummasti paljon pitempää jos MLP saa +35C vettä kierukoitten läpi verrattuna siihen että se tuleva vesi olis +10C...hiha-arvauksena yli 2x määrä LKV:tä.
Kyllä tommosesta varaajasta ja vaihtovenakoneesta + puunpoltosta saa kyllä ihan toimivan systeemin...ja pätkäkäynti ongelmia ei ole varmasti vaikka olis vähän reilumminkin mitoitettu pumppu.

[tomppeli]

Täytyy korjata omia puheita. Myyjät eivät ole halukkaita käyttämään koko 2400L, joten otettaisiin välistä ulosotto, vastus pois ja putki kiinni, ja ladattaisiin vain 1200L. Tätä en varsinaisesti ymmärrä mitä eroa on 2400L taikka 1200L varaamisessa! Onko siinä ongelma kun varaajan paluu lämpö MLP:n alkaa lähestymään men lämpötilaa?
Onko jollakulla yli 2m3 varaajaa MPL:n kanssa? Miten toimii?

Tomppeli:Talo sijaitsee Kaarinassa Turun naapurissa. 3krs, 1krs puoliksi maan alla (rinne). Keski korkeus 2,55m. Lattialämmitys, ei yhtään patteria.

Matias: Mielenkiinnosta, miksi patteriverkoston paluu tulee varaajan puoleen väliin? Jos lataat puupannulla varaajan vaikka 90 asteeseen, joudutko sammuttamaan käsin latauspumpun MLP:sta? Muutenhan 90asteinen vesi menis MPL:n.

Lattialämmitys helpottaa tilannetta.
Käytä koko varaajaa hyödyksi. Tulee hyvä systeemi, jossa pumppu käy harvoin ja toimii edullisesti.

Foorumin jäsen "Matias" on käyttänyt isoa varaajaa varsin fiksusti hyödyksi maalämmityksessä.
Ota jotenkin yhteyttä Matiakseen.

[klippan]

Alustus:
Olen hommaamassa MLP puulämmityksen rinnalle siten, että MLP lataa 2400l varaa. Nyt kuiten suurin osa tarjouksen tehneistä liikkeistä sanoo, että ei ole järkeä kytkeä MLP varaajaan (isoon). Kuulemma koneen käyttötunnit vousevat erittäin korkeiksi. 10kW konetta ajateltu 190m reiällä. 26p-m3 puuta kulunut 250m2 lämmittämiseen + lämmin vesi.
Kysymys:
Aihetta on käsitelty ennenkin, mutta haluaisin oikeita käyttökomemus kommentteja.
Laulaako kone kokoajan vai toimiiko järjestelmä järkevästi? Miten on lämmittäminen sujunut?

Nyt on kokemusta ja hienosti toimii!. Alpha Innotec:in 10kW pumppu ajaa 2.4m3 varaajaa. Pumppu käy tällä hetkellä n. 1½-2h kerran kaks päivässä. Samaa varaajaa pystyy lataamaan myöskin puupannulla.
Jotta tuo isovaraaja + MLP toimii, tarvitaan ulkoinen anturi, joka haistelee varaajan yläosan lämpötilaa. Näin ainakin tässä tapauksessa.

[Roori]

Alustus:
Olen hommaamassa MLP puulämmityksen rinnalle siten, että MLP lataa 2400l varaa. Nyt kuiten suurin osa tarjouksen tehneistä liikkeistä sanoo, että ei ole järkeä kytkeä MLP varaajaan (isoon). Kuulemma koneen käyttötunnit vousevat erittäin korkeiksi. 10kW konetta ajateltu 190m reiällä. 26p-m3 puuta kulunut 250m2 lämmittämiseen + lämmin vesi.
Kysymys:
Aihetta on käsitelty ennenkin, mutta haluaisin oikeita käyttökomemus kommentteja.
Laulaako kone kokoajan vai toimiiko järjestelmä järkevästi? Miten on lämmittäminen sujunut?

Nyt on kokemusta ja hienosti toimii!. Alpha Innotec:in 10kW pumppu ajaa 2.4m3 varaajaa. Pumppu käy tällä hetkellä n. 1½-2h kerran kaks päivässä. Samaa varaajaa pystyy lataamaan myöskin puupannulla.
Jotta tuo isovaraaja + MLP toimii, tarvitaan ulkoinen anturi, joka haistelee varaajan yläosan lämpötilaa. Näin ainakin tässä tapauksessa.

Mihin korkeuksille olet kytkenyt alphan tuohon varaajaan, entä puupannun?

[klippan]

Pannu sekä MLP syöttää samaan putkeen, joka menee varaajan yläosaan (takaiskut molemmissa linjoissa) ja paluu varaajan alaosasta molemmille lämmönlähteille.
 (Tarpeeksi epäselvästi   )

[IsoVaraaja3m]

Siirryin 3m3 yösähkövaraajasta maalämpöön. Tuolloin tuli mietittyä ja kyseltyä ison varaajan hyötyjen perään. Se iso ero, että omassa varaajassani ei ole puulämmitysmahdollisuutta.

Päädyin siihen etten lämmitä varaajaa seuraavista syistä:

1)varaajan lämmittäminen maalämmöllä kuumemmaksi kuin mitä lattiapiiriin ajettava vesi tulisi olemaan huonontaa hyötysuhdetta (COP)
2) kohdan 1 vuoksi 3m3 varaajan lämmittäminen esim +40C ei anna siis käytännössä etua, koska varastoitu energiamäärä on pieni, eikä sen avulla voi esim.varautua pakkasjaksoon
3)laitteiston monimutkaistuminen (ei toki mahdoton maallikon ymmärtää päällisin puolin, että varaajasta eteenpäin lähtevää vettä täytyy "haistella" erikseen jne)

Käytännnössä tuntui, että hyöty tulisi ainoastaan pitemmistä käyntiväleistä. Se hyöty saattaa sitten äkkiä kääntyä pakkasella jos COP laskee. Jätin tässä tapauksessa vanhan järjestelmän varalle jos MLP sattuisi brakaamaan.

Miten kuumaksi lämmität varaajan veden MLP:llä? Itselläni on vaihtoventtiilikone (Vaillant 10.4kw+300ltr KV-varaaja), en tosin tiedä miten tulistinkoneissa on eli voiko niillä kuumentaa varaajaa COP:n kärsimättä?


 

[tomppeli]

Tulistinkoneissa, esimerkiksi Oilonin Geopro SH -koneissa on tulistusvaraaja, jonka yläosassa (1/3 osa) on tulistettu vesi (yleensä noin +55C ... +65C).
Alaosassa (= 2/3 osaa) on lämmityspiirissä kiertävä vesi, +30C ... +55C lämmitystarpeen mukaan.
Alasäiliön lämpötila on ulkolämpötilasta säätökäyrän mukaan riippuvainen niin, että kuumimmillaan sen lämpötila on kiertoon haluttu lämpötila + 2 C.
Ennen pumpun uudelleen käynnistymistä patteriverkkoon pääsee lähtemään pari astetta alle ohjelämpötilan lämpöistä kiertovettä.
Moottoritoiminen kolmitieventtiili yrittää tasata lämpöverkkoon lähtevän veden lämpötilan ohjearvoonsa.

Toisin sanoen alavaraajan yläosan lämpötila vaihtelee rajoissa: kiertoveden lämpötila +/- pari astetta. Riippuu valitusta lämpötilan hystereesivalinnasta.
Alavaraajan alimmassa osassa lämpötila voi olla alle 30 astetta.
Tulistusvaraajassa hyödynnetään lämpötilojen kerrostumista hyötysuhteen parantamiseksi. Ylhäällä aika kuumaa, alhaalla melko viileää.

Osasinkohan selostaa asian ymmärrettävästi??

[oppipoika]

Olen myös hommaamassa MLP puulämmityksen  rinnalle siten, että MLP lataa 2700l varaajaa.
Nykyinen systeemi: puukattila (Högfors 60 kW) ja varaaja ulkorakennuksessa ja sieltä maakanaalilla putket talolle.  Varaajassa myös käyttövesikierukka.
Nyt  olisi tarkoitus asentaa MLP  (tilanpuutteen takia integroidulla käyttövesivaraajalla) taloon josta lämmittäisin ulkorakennuksessa olevaa varaajaa ja varaajasta kierto  -> pattereille -> paluu pattereilta MPL-> varaajaan.
Tarkoitus antaa lisälämpöä tarvittaessa puukattilalta varaajalle ja antaa MPL tehdä peruslämpö?  varaajassa .
Varaaja tekisi myös käyttöveden esilämmityksen.
Onkohan järkevää?  ja myös järkevästi säädettävissä?

Peuskorjattu rintamamiestalo laajennuksella n.130m2 + 40 puolilämmintä.
Porakaivo 160m

[Matias]

Olen myös hommaamassa MLP puulämmityksen  rinnalle siten, että MLP lataa 2700l varaajaa.

Miten varaaja on eristetty?Uretaani vai villaeristys?
Meillä on 1250l: varaaja(Jämä Kantikas vm87) jossa on valettu uretaanieristys 10cm.
Tämän varaajan lämpöhäviöt MLP lämpötiloilla on n 7kwh/vrk.Tämä on mitattu viikon lomareissun aikana kun muuta kulutusta ei ollut kuin varaajan häviöt
COP 3 ottoteholla tuon varaajan lämpöhäviön osuus sähkökulutuksessa on n 2,3kwh/vrk ja 850kwh/v
Koko talon sähkönkulutus lämmityksen ja lämpimän käyttöveden osalta on n 4500kwh/v,sisältää siis varaajan häviöt
Varaaja on kattilahuoneessa ja noilla lämpöhäviöillä pitää sen sopivasti +20 asteisen talviaikaan joten saadaan siten lämpöhäviöt hyötykäyttöön.

Nykyinen systeemi: puukattila (Högfors 60 kW) ja varaaja ulkorakennuksessa ja sieltä maakanaalilla putket talolle

Kuinka pitkä matka tuo maakanaaliosuus on?
Kannattaa selvittää suunnitteluvaiheessa myös sen aiheuttamat lämpöhäviöt

Nyt  olisi tarkoitus asentaa MLP  (tilanpuutteen takia integroidulla käyttövesivaraajalla) taloon josta lämmittäisin ulkorakennuksessa olevaa varaajaa ja varaajasta kierto  -> pattereille -> paluu pattereilta MPL-> varaajaan.

Tuo erillinen käyttövesivaraaja on todella hyvä,silloin voi pitää isossa varaajassa vain talon lämmityksen tarvitsemaa lämpötilaa MLP:n lämpökäyrällä.

Tarkoitus antaa lisälämpöä tarvittaessa puukattilalta varaajalle ja antaa MPL tehdä peruslämpö?  varaajassa

Jos puukattilan teho on 60kw niin käytännössä varaajan lämpö nousee helposti ja nopeasti niin korkeaksi että lämpöpumppu ei käy ennenkuin iso varaaja on jäähtynyt lämpöpumpun toimintalämpötilaan jolloin lämpöpumppu käynnistyy automaattisesti
Tätä on syytä hieman pohtia koska jos erillinen käyttövesivaraaja on lämpöpumpussa niin tulistinpumpulla käyttövesivaraaja lämpiää vai lämpöpumpun käydessä.

Vaihtoventtiilipumpulla onnistuu pelkän käyttövesivaraajan lämmittäminen lämpöpumpulla silloinkin kun isoa varaajaa lämmitetään puukattilalla.

Varaaja tekisi myös käyttöveden esilämmityksen.

Tämä on hyvä ajatus.

Onkohan järkevää?  ja myös järkevästi säädettävissä?

Kannattaa jotenkin selvittää ison varaajan ja kanaalin lämpöhäviöt,jos ne pysyy hyväksyttävissä rajoissa niin mun mielestä varsin järkevä ajatus.

Lämpöpumppumallia (tulistin/vaihtoventtiili) kannattaa myös pohtia,ainakin tuon integroidun käyttövesivaraajan osalta vaihtoventtiilipumppu tuntuisi helpommalta ratkaisulta jos puukattilaa on tarkoitus käyttää.

Säädettävyys on varsin yksinkertaista,lämpöpumppu pitää omalla lämpökäyrällä ison varaajan lämpötilan 2-3 astetta menoveden kulloinkin tarvittavaa lämpötilaa korkeampana,jos isossa varaajassa on nyt hyvin toimiva patteriverkon shuntti(esim Ouman EH-80) joka säätää automaattisesti menoveden lämpötilan ulko ja sisälämpötilan mukaan ja kiertovesipumppu niin ne voi jättää ennalleen.
Patteriverkolle pitäisi kovimmillakin pakkasilla riittää 50-55 asteinen menoveden lämpötila.

Jos laitat tuonne tiedonkeruuketjuun perustietoja kohteesta,nykyinen lämmönkulutus,talon sijainti yms niin saattaa olla että saat alustavan mitoituslaskelman lähiaikoina

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg47611#new

[oppipoika]

Varaaja on kantikas villaeristeinen ja   sijaitsee n.40m2 tilassa jossa myös vesimittari.  Tähänasti tila lämmennyt ainoastaan varaajan ja putkiston vuotolämmöllä, kovilla pakkasilla laskee lämpötila muutamaan + asteeseen (kyllä vuotoja on enemmän kuin uretaanilla eristetyssä.) mutta en pysty kW lukuja sanomaan. 
Varaajan uretaanieristys voi olla tulevaisuudessa edessä ja tilan hallittu lämmitys?.


Lämpökanaalin pituus  n. 16m tehty v.1987 uretaanielementti neljälle putkelle. (ei pitäisi kovin huono eristys olla mutta jotain tietenkin matkalla häviää).

Lainaus
Nyt  olisi tarkoitus asentaa MLP  (tilanpuutteen takia integroidulla käyttövesivaraajalla) taloon josta lämmittäisin ulkorakennuksessa olevaa varaajaa ja varaajasta kierto  -> pattereille -> paluu pattereilta MPL-> varaajaan.

Tuo erillinen käyttövesivaraaja on todella hyvä,silloin voi pitää isossa varaajassa vain talon lämmityksen tarvitsemaa lämpötilaa MLP:n lämpökäyrällä.
Hyvä OK!

Lainaus
Tarkoitus antaa lisälämpöä tarvittaessa puukattilalta varaajalle ja antaa MPL tehdä peruslämpö?  varaajassa
Jos puukattilan teho on 60kw niin käytännössä varaajan lämpö nousee helposti ja nopeasti niin korkeaksi että lämpöpumppu ei käy ennenkuin iso varaaja on jäähtynyt lämpöpumpun toimintalämpötilaan jolloin lämpöpumppu käynnistyy automaattisesti
Tätä on syytä hieman pohtia koska jos erillinen käyttövesivaraaja on lämpöpumpussa niin tulistinpumpulla käyttövesivaraaja lämpiää vai lämpöpumpun käydessä.
Vaihtoventtiilipumpulla onnistuu pelkän käyttövesivaraajan lämmittäminen lämpöpumpulla silloinkin kun isoa varaajaa lämmitetään puukattilalla.

Tämä on hyvä huomio!  Pitkän pähkäilyn jälkeen jäljelle jäi lämpöässä ja AIT joten AIT taitaa tulla?.  Lämpöässällä olisin ottanut vain esilämmitetyn käyttöveden isolta varaajalta ja talon lämmityksen vain MLP (sen varaajasta) ja puukattila + isovaraaja lämmittänyt vain ulkorakennuksen 40m2 tilaa.
Puukattilan kilvessä 60kw?  mutta on valurautaisella pesällä yläpalokattila joten hyötysuhde on heikko?

Lainaus
Varaaja tekisi myös käyttöveden esilämmityksen.
Tämä on hyvä ajatus.
OK, hyvä.  Näin ajattelin kokeilla vaikka käyttöveden energiatarve on vain pieni osa lämmitysenergia tarpeesta mutta tehokas kierukka on valmiina eikä kustannuksia näin ollen synny.


Lainaus
Onkohan järkevää?  ja myös järkevästi säädettävissä?
Kannattaa jotenkin selvittää ison varaajan ja kanaalin lämpöhäviöt,jos ne pysyy hyväksyttävissä rajoissa niin mun mielestä varsin järkevä ajatus.
Kiitos vahvistuksesta!  Tämän perusteella taidan ainakin näin kokeilla ja jos energiaa menee liikaa haaskuun tai ei jaksa puilla poltella, laitan kanaalin ja puukattila pannu systeemin
kylmäksi.

Voiko lämpöpattereiden termostaateilla vielä säätää lämpöä vanhaan malliin ?
Jostain luin että jos kompressorin  seisonta aika on pitkä vaatii öljyn esilämmityksen (mikä on pitkä) jottei kompura mene sen takia rikki?


Lämpöpumppumallia (tulistin/vaihtoventtiili) kannattaa myös pohtia,ainakin tuon integroidun käyttövesivaraajan osalta vaihtoventtiilipumppu tuntuisi helpommalta ratkaisulta jos puukattilaa on tarkoitus käyttää.
OK,

Säädettävyys on varsin yksinkertaista,lämpöpumppu pitää omalla lämpökäyrällä ison varaajan lämpötilan 2-3 astetta menoveden kulloinkin tarvittavaa lämpötilaa korkeampana,jos isossa varaajassa on nyt hyvin toimiva patteriverkon shuntti(esim Ouman EH-80) joka säätää automaattisesti menoveden lämpötilan ulko ja sisälämpötilan mukaan ja kiertovesipumppu niin ne voi jättää ennalleen.
Patteriverkolle pitäisi kovimmillakin pakkasilla riittää 50-55 asteinen menoveden lämpötila.

OK. Varaajassa tällä hetkellä vain manuaalinen shunttiventtiili.



Kiitos vastauksista. Suuritiedonkeruun tiedot täytetty

160m lämpökaivosta toivin saavani 28000kwh?

MLP systeemin hankinta ei mielestäni ole kovinkaan helppoa.
Mielestäni kuitenkin kysymys isosta ja pitkäaikaisesta hankinnasta.
Havaintoja:
-Asiantuntevia myyjiä ei kaikilla merkeillä ole
- Tarjoukset annetaan könttähintana,  vaimet käteen systeemillä
. Kumma kyllä,  tarjousten perään pitää soitella?
- todellista veratailua en pystynyt tarjousten perusteella tekemään

Olen jo jonkin aikaa lueskellut ko. Foorumia ja oppinut paljon uutta mutta vielä ei ole käytännön kokemusta eikä faktoja esittää.

[Matias]

Lämpöässällä olisin ottanut vain esilämmitetyn käyttöveden isolta varaajalta ja talon lämmityksen vain MLP (sen varaajasta) ja puukattila + isovaraaja lämmittänyt vain ulkorakennuksen 40m2 tilaa.

Lämpöässä sopisi oikein hyvin tähän kokoonpanoon.Siis jos puukattilalla ja isolla varaajalla lämmitetään vain ulkorakennusta ja MLP:lla varsinaista asuinrakennusta.

Lämpöässässä on valmiina tosiaan käyttövesi(ylä)varaaja ja lisäksi patteriverkon (ala)varaaja integroituna joten kyllä lämpöässällä käyttövesivaraaja lämpiää jos talon lämmitys otetaan lämpöässän alavaraajasta.

Käsitin väärin edellisessä viestissä että sinulla olisi tarkoitus pitää myös iso varaaja lämpöpumpulla lämpimänä.

[klippan]

Siirryin 3m3 yösähkövaraajasta maalämpöön. Tuolloin tuli mietittyä ja kyseltyä ison varaajan hyötyjen perään. Se iso ero, että omassa varaajassani ei ole puulämmitysmahdollisuutta.

Päädyin siihen etten lämmitä varaajaa seuraavista syistä:

1)varaajan lämmittäminen maalämmöllä kuumemmaksi kuin mitä lattiapiiriin ajettava vesi tulisi olemaan huonontaa hyötysuhdetta (COP)
2) kohdan 1 vuoksi 3m3 varaajan lämmittäminen esim +40C ei anna siis käytännössä etua, koska varastoitu energiamäärä on pieni, eikä sen avulla voi esim.varautua pakkasjaksoon
3)laitteiston monimutkaistuminen (ei toki mahdoton maallikon ymmärtää päällisin puolin, että varaajasta eteenpäin lähtevää vettä täytyy "haistella" erikseen jne)

Käytännnössä tuntui, että hyöty tulisi ainoastaan pitemmistä käyntiväleistä. Se hyöty saattaa sitten äkkiä kääntyä pakkasella jos COP laskee. Jätin tässä tapauksessa vanhan järjestelmän varalle jos MLP sattuisi brakaamaan.

Miten kuumaksi lämmität varaajan veden MLP:llä? Itselläni on vaihtoventtiilikone (Vaillant 10.4kw+300ltr KV-varaaja), en tosin tiedä miten tulistinkoneissa on eli voiko niillä kuumentaa varaajaa COP:n kärsimättä?

Lämmitän varaajan korkeimman menovesi pyynnin mukaan. Kosteat tilat/ laatta lattia saavat kuuminta vettä omasta suntti-ryhmästään. Tällä hetkellä -10 ulkona noihin lattioihin on pyynti +31 asteinen vesi, jolloin varaajaan yläosan lämpötila heiluu 29.5-32.5 asteen välillä (hystereesi 1.5 astetta).
Mulla on 9.6kW AIT vaihtoventtiili kone omalla käyttövesi varaajalla. Käyttövesi esilämmitetään isossa varaajassa ennen MLP:lle tuontia. Nyt näytti kunnanverkosta tulevan 12 asteista vettä ja varaajan jälkeen ennen MLP:a vesi oli nostettu 29 asteeseen kun varaajan ylälämpö on 32.5 astetta.

[tomppeli]

Tulistusvaraajallinen lämpöpumppu toteuttaa tätä periaatetta:

"klippan"
Lämmitän varaajan korkeimman menovesi pyynnin mukaan. Kosteat tilat/ laatta lattia saavat kuuminta vettä omasta suntti-ryhmästään. Tällä hetkellä -10 ulkona noihin lattioihin on pyynti +31 asteinen vesi, jolloin varaajaan yläosan lämpötila heiluu 29.5-32.5 asteen välillä (hystereesi 1.5 astetta).
Mulla on 9.6kW AIT vaihtoventtiili kone omalla käyttövesi varaajalla. Käyttövesi esilämmitetään isossa varaajassa ennen MLP:lle tuontia. Nyt näytti kunnanverkosta tulevan 12 asteista vettä ja varaajan jälkeen ennen MLP:a vesi oli nostettu 29 asteeseen kun varaajan ylälämpö on 32.5 astetta.

Samalla kun tehdään lämmityksen kiertovettä,
kerätään tulistuksenpoistolämmönvaihtimen avulla varaajatankin yläosaan huomattavasti kuumempaa vettä.

Lämmin käyttövesi esilämmitetään ensin varaajan alaosan kierukassa lämmitysveden lämpötilaan
ja sen jälkeen tuo jo esilämmitetty vesi menee vielä tulistusvaraajan yläosassa olevan kierukan läpi, jossa tehdään käyttövedelle loppukuumennus.

Tämä tehdään siksi, että saataisiin ensinnäkin kuumempaa käyttövettä ja että se tehdään hiukan paremmalla hyötysuhteella (COP).

Alla periaatekuva tulistusvaraajallisen lämpöpumpun toiminnasta:

[Roori]

Lämmitän varaajan korkeimman menovesi pyynnin mukaan. Kosteat tilat/ laatta lattia saavat kuuminta vettä omasta suntti-ryhmästään. Tällä hetkellä -10 ulkona noihin lattioihin on pyynti +31 asteinen vesi, jolloin varaajaan yläosan lämpötila heiluu 29.5-32.5 asteen välillä (hystereesi 1.5 astetta).
Mulla on 9.6kW AIT vaihtoventtiili kone omalla käyttövesi varaajalla. Käyttövesi esilämmitetään isossa varaajassa ennen MLP:lle tuontia. Nyt näytti kunnanverkosta tulevan 12 asteista vettä ja varaajan jälkeen ennen MLP:a vesi oli nostettu 29 asteeseen kun varaajan ylälämpö on 32.5 astetta.

Tuohan on juuri niinkuin se hyvä voi olla, iso varaaja niin viilee kuin vain voi olla lämmityksen perässä+LKV esilämmitys, käyttövesi omassa varaajassa niin viileenä että vesi riittää ja leegiotapot joskus ja joulunakin...ei tarvitse paljoa pumpula  nostaa asteissa/litroissa käyttövedenlämpöä. Eri lämpöiset vedet on eri varaajissa.

Täytyy oikein kysyä minkälämpöistä vettä pumpulle menee isosta varaajasta kun se pumppu käynnistyy, meneekö jopa niin alas että lähtevä on aluksi alle lämmityksen pyynnin?
Meneekö paluu pumpulle joskus jopa alle 20C?

[tomppeli]

Tuohan on juuri niinkuin se hyvä voi olla, iso varaaja niin viilee kuin vain voi olla lämmityksen perässä+LKV esilämmitys, käyttövesi omassa varaajassa niin viileenä että vesi riittää ja leegiotapot joskus ja joulunakin...ei tarvitse paljoa pumpula  nostaa asteissa/litroissa käyttövedenlämpöä. Eri lämpöiset vedet on eri varaajissa.

Xargo kirjoittaa samasta asiasta täällä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2867.msg47477#msg47477

Hänkin suunnittelee käyttöveden esilämmitystä kiertoveden varaajassa joka sitten vain tulistetaan käyttövesivaraajassa, jotta säästetään käyttövesivaraajan kalliimpaa lämpöenergiaa.
COP paranee. Ja, käyttövesi riittääkin paremmin.
Hyvä ajatus, varsinkin jos lämpimän käyttöveden kulutus on suuri.

[klippan]

Lämmitän varaajan korkeimman menovesi pyynnin mukaan. Kosteat tilat/ laatta lattia saavat kuuminta vettä omasta suntti-ryhmästään. Tällä hetkellä -10 ulkona noihin lattioihin on pyynti +31 asteinen vesi, jolloin varaajaan yläosan lämpötila heiluu 29.5-32.5 asteen välillä (hystereesi 1.5 astetta).
Mulla on 9.6kW AIT vaihtoventtiili kone omalla käyttövesi varaajalla. Käyttövesi esilämmitetään isossa varaajassa ennen MLP:lle tuontia. Nyt näytti kunnanverkosta tulevan 12 asteista vettä ja varaajan jälkeen ennen MLP:a vesi oli nostettu 29 asteeseen kun varaajan ylälämpö on 32.5 astetta.

Tuohan on juuri niinkuin se hyvä voi olla, iso varaaja niin viilee kuin vain voi olla lämmityksen perässä+LKV esilämmitys, käyttövesi omassa varaajassa niin viileenä että vesi riittää ja leegiotapot joskus ja joulunakin...ei tarvitse paljoa pumpula  nostaa asteissa/litroissa käyttövedenlämpöä. Eri lämpöiset vedet on eri varaajissa.

Täytyy oikein kysyä minkälämpöistä vettä pumpulle menee isosta varaajasta kun se pumppu käynnistyy, meneekö jopa niin alas että lähtevä on aluksi alle lämmityksen pyynnin?
Meneekö paluu pumpulle joskus jopa alle 20C?

Ei mene näillä keleillä alle 20 asteen. -10 astetta ulkona, pumppu käymään kun ylälämpö 29, alhaalta koneelle tuli 25 asteinenvesi. Pumppu sammui kun ylhäällä lämpö 33 ja alhaalta paluu 29. Pyynti 31 ja 2 astetta hystereesi. Pumpulta varaajalle alussa 31 ja lopussa 35. Jos laittaa latauspumpun täysille dt on silloin noin 4.5 astetta, menovesi notkahtaa muutaman asteen alle pyynnin.

Joskus kokeilin miten lämmin käyttövesi oikein riittää. Olen estänyt lämpimän veden tekemisen 20:00-5:00 ja kello 20:10 täytin kaksi tytön mentävää punkkaa ja vesileikkien jälkeen molemmille pesut. Siinä vaiheessa pumpun vesivaraajan alalämpö 30 asteessa. Sitten menin vielä itse piiitkään suihkuun ja lopuksi kokeilin kunka kuumaa vettä hanasta tulee, poltti nahkaa. Katsoin alalämmön, 26 astetta. Ei lopu helpolla näemmä.
Siitä innostuneena laitoin alarajan 36 asteeseen, mutta parinpäivän päästä tuli nootti, notta tiskivesi ei ole tarpeeksi kuumaa. Nostin alarajaa

[kahe]

Tässä on nyt myös suunnitelmissa laittaa puulämmityksen rinnalle maalämpö samaan tapaan kuin klippan on tehnyt. Samanlaiset ovat laitteetkin ilmeisesti ennestään eli 2.4 kuution varaajaa hyödyntäen, jossa on käyttövesikierukka. Käykö siis lähes mikä vaan MLP vaihtoventtiilikone (esim. Nibe 1245) vai onko jonkin merkin ominaisuuksista enemmän hyötyä tuossa kytkennässä jo valmiiksi?

Tuolla mlp:n ulkoanturillako mitataan varaajan lämpötilaa ja haistellaan vain sen lämmitystarvetta?

[Matias]

Tuolla mlp:n ulkoanturillako mitataan varaajan lämpötilaa ja haistellaan vain sen lämmitystarvetta?

Yleensä ulkoanturilla mitataan ulkolämpötilaa ja se sijoitetaan sentakia talon ulkoseinälle siten ettei auringonpaiste osu tuohon anturiin.Esim talon pohjoisen puolelle.

Varaajaan sitten sijoitetaan anturi mikä ohjaa lämpöpumpun käyntiä lämmöntarpeen mukaan

Käykö siis lähes mikä vaan MLP vaihtoventtiilikone (esim. Nibe 1245) vai onko jonkin merkin ominaisuuksista enemmän hyötyä tuossa kytkennässä jo valmiiksi?

Kyllä käy,Toi Nibe on varsin paljon käytetty merkki,myös Thermia, Danfoss ja IVT on tunnettuja vaihtoventtiilipumppumerkkejä tämän foorumin puitteissa

Kaikilla lämpöpumpuilla pitäisi pärjätä kovimmilla pakkasilla enintään 55 asteisella patteriverkon menoveden lämpötilalla

[kahe]

Tuolla mlp:n ulkoanturillako mitataan varaajan lämpötilaa ja haistellaan vain sen lämmitystarvetta?

Yleensä ulkoanturilla mitataan ulkolämpötilaa ja se sijoitetaan sentakia talon ulkoseinälle siten ettei auringonpaiste osu tuohon anturiin.Esim talon pohjoisen puolelle.

Varaajaan sitten sijoitetaan anturi mikä ohjaa lämpöpumpun käyntiä lämmöntarpeen mukaan

Käykö siis lähes mikä vaan MLP vaihtoventtiilikone (esim. Nibe 1245) vai onko jonkin merkin ominaisuuksista enemmän hyötyä tuossa kytkennässä jo valmiiksi?

Kyllä käy,Toi Nibe on varsin paljon käytetty merkki,myös Thermia, Danfoss ja IVT on tunnettuja vaihtoventtiilipumppumerkkejä tämän foorumin puitteissa

Kaikilla lämpöpumpuilla pitäisi pärjätä kovimmilla pakkasilla enintään 55 asteisella patteriverkon menoveden lämpötilalla

Ok, eli ulkolämpötilan mittausta tietysti tarvitaan, vaikka vain varaajan lämpötilan mukaan sitä lämmitetään. Lattialämmitys molemmissa kerroksissa, joten menisi aika samaan tapaan kuin klippanin järjestelmä. Lattialämpöjä shunttaisi erikseen sama Promix25 kuin ennenkin. Laitan erikseen oman mitoitus keskustelun vielä, mutta tuolta toiselta foorumilta näkee vähän nykysysteemistä tietoa.

Oliko klippanilla jokin tekninen syy valita erityisesti AIT kone, sitä tietoa tässä vähän haeskelen?

[tomppeli]

Ok, eli ulkolämpötilan mittausta tietysti tarvitaan, vaikka vain varaajan lämpötilan mukaan sitä lämmitetään. Lattialämmitys molemmissa kerroksissa, joten menisi aika samaan tapaan kuin klippanin järjestelmä. Lattialämpöjä shunttaisi erikseen sama Promix25 kuin ennenkin. Laitan erikseen oman mitoitus keskustelun vielä, mutta tuolta toiselta foorumilta näkee vähän nykysysteemistä tietoa.

Oliko klippanilla jokin tekninen syy valita erityisesti AIT kone, sitä tietoa tässä vähän haeskelen?

Laitoin tietojasi taulukkoon ja tuloste siitä on tämän alapuolella PDF -tiedostona.
Laskenta perustuu rakennustietoihin, eikä siihen ole laskettu mukaan muita tiloja, kuin Finndomon talo 162 m².
Klikkaa sinistä tiedostonimeä!

Edit.: Jouduin poistamaan PDF -liitteen @01.01.2013, ettei liitetiedostokansio ylitäyty! "tomppeli"

[klippan]

Tuolla mlp:n ulkoanturillako mitataan varaajan lämpötilaa ja haistellaan vain sen lämmitystarvetta?

Yleensä ulkoanturilla mitataan ulkolämpötilaa ja se sijoitetaan sentakia talon ulkoseinälle siten ettei auringonpaiste osu tuohon anturiin.Esim talon pohjoisen puolelle.

Varaajaan sitten sijoitetaan anturi mikä ohjaa lämpöpumpun käyntiä lämmöntarpeen mukaan

Käykö siis lähes mikä vaan MLP vaihtoventtiilikone (esim. Nibe 1245) vai onko jonkin merkin ominaisuuksista enemmän hyötyä tuossa kytkennässä jo valmiiksi?

Kyllä käy,Toi Nibe on varsin paljon käytetty merkki,myös Thermia, Danfoss ja IVT on tunnettuja vaihtoventtiilipumppumerkkejä tämän foorumin puitteissa

Kaikilla lämpöpumpuilla pitäisi pärjätä kovimmilla pakkasilla enintään 55 asteisella patteriverkon menoveden lämpötilalla

Ok, eli ulkolämpötilan mittausta tietysti tarvitaan, vaikka vain varaajan lämpötilan mukaan sitä lämmitetään. Lattialämmitys molemmissa kerroksissa, joten menisi aika samaan tapaan kuin klippanin järjestelmä. Lattialämpöjä shunttaisi erikseen sama Promix25 kuin ennenkin. Laitan erikseen oman mitoitus keskustelun vielä, mutta tuolta toiselta foorumilta näkee vähän nykysysteemistä tietoa.

Oliko klippanilla jokin tekninen syy valita erityisesti AIT kone, sitä tietoa tässä vähän haeskelen?

Itseasiassa oli tekninen syy. Taisi olla ainut pumppu, jonka jälleen myyjä sanoi heti, että ulkoinen lämpötila anturi (varaajan lähdössä) sekä iso varaaja ei tuota ongelmaa.

IVT sanoi, ette ole järkeä, pumppulle tulee älyttömästi käyntitunteja.
Thermia halusi, että keskelle pumppua tehdään uusi ulos otto, eli puolitetaan varaaja. Ilmeisesti varaajan kanssa tuhjataan liiankauan ja pumppu laittaa vastukset avuksi.
NIBE ei muistaakseni taipunut ulkoiseen anturiin taikka käytettynä niinkuin minä sen halusin.
Vaillant, myyjä ulkona kuin lumiukko.
Myyjissä on tietysti eroja, nää on mun kokemuksia.

AIT:n myyjä ja asentaja samassa persoonassa. Tiesi vastaukset kysymyksiin ja jollei tiennyt, kysyi ne heti maahantuojalta.
Hinta oli kohdallaa. Koneessa on kaukokäyttö mahdollisuus PC:n välityksellä, eli roikkuu verkossa. Ja sitten vielä USB portti datan keräykseen.
Tässä mun kriteerit valinnalle.

Tällähetkellä paukutetaan COP 4.7 lukemilla. Kone laskee tuotetun energian (lisävaruste) ja kilowattimittarista ottoteho.
Jos oikein pakkanen pelottaa, puuta pannuun ja varaaja kuumaksi. Mulla -15 asteen pakkasilla kuuma varaaja pitää pumpun hiljaisena melkein 2-päivää.
Puusta vielä sen verran, nyt kun ei ole pakko poltella on ihan mukavaa poltella vaikka viikonloppuisin mullei muuta tekemistä, kun kerran puut tulee omalla työllä pannuhuoneeseen.

[kahe]

Kiitän näistä detalji tiedoista ja hienot on copit ja tyytyväisyys cop ilmeisesti mittaamaton. Nyt näillä kokemuksilla varmaan onnistuu muillakin pumpuilla, kunhan saa ulkoisen lämpötilaohjauksen. Tai sitten on tyydyttävä myös vain AIT:hen, mikä varmaan ei ole huono valinta sekään, mitä sen teknisiä tietoja katselin. Onko muuten sulla mitään hanoja/sulkuja varaajan ja pumpun välissä, kun puilla lämmittää?

Mulla on kytkentäkuva tuolla toisella foorumilla, niin meneekö tuohon ihan suoraan pannulta lähtevään yläputkeen pumpun kuuma putki ja pumpulle kylmäpaluu ennen latauspumppua? Olisi suht lyhyet putkivedot, kun rinnalle laittaa mlp:n.

Jatkuvasta pannarissa juoksemisesta olisi tarkoitus päästä eroon ja lämmittää vain takkaa ehkä joskus.

[klippan]

Kiitän näistä detalji tiedoista ja hienot on copit ja tyytyväisyys cop ilmeisesti mittaamaton. Nyt näillä kokemuksilla varmaan onnistuu muillakin pumpuilla, kunhan saa ulkoisen lämpötilaohjauksen. Tai sitten on tyydyttävä myös vain AIT:hen, mikä varmaan ei ole huono valinta sekään, mitä sen teknisiä tietoja katselin. Onko muuten sulla mitään hanoja/sulkuja varaajan ja pumpun välissä, kun puilla lämmittää?

Mulla on kytkentäkuva tuolla toisella foorumilla, niin meneekö tuohon ihan suoraan pannulta lähtevään yläputkeen pumpun kuuma putki ja pumpulle kylmäpaluu ennen latauspumppua? Olisi suht lyhyet putkivedot, kun rinnalle laittaa mlp:n.

Jatkuvasta pannarissa juoksemisesta olisi tarkoitus päästä eroon ja lämmittää vain takkaa ehkä joskus.

Kyllä siitä lähdetää, että kun on tehnyt ratkaisun siirtymisestä maalämpöön on jo voiton puolella. Minkä pumpun valitsee on sitten enää kosmetiikkaa, sen verran samalla viivalla kaikki pumput taitaa olla.
Mun tapauksessa tuo ulkoinen varaajan lähdössä oleva anturi kertoo pumpulle milloin käynnistyä ja milloin sammua hystereesi arvosta riippuen. Voi olla, että jollakin toisella valmistajalla on jokin toinen ratkaisu. Älä AIT pelkää, jos hinta osuu kohdalleen ja fiilingit myyjästä/liikkeestä ratkaisu on varmasti hyvä.

Pumppu ja puupannu rinnakkain, ajaa samaa putkea pitkin lämpimän veden varaajaan ja ottaa yhteisestä putkestä kylmää vettä tilalle. Pumpusta lähetevässä putkessa on takaiskuventtiili, joka estää puupannun lykkäämästä kuumaa vettä pumppuun.
Puupannun lähdössä on venttiili, jonka laitan kiinni kun pannu sammunut. Tarkoitus estää, ettei pumppu ala kierrättämään puupannun kautta takaisin pumppuun.
Sitten kannattaa harkita/laitattaa käyttöveden esi-lämmitys varaajan kautta pumppuun. Ei tartte pumpun tehdä niin usein lämpimää käyttövettä ja voi suihkutella ihan tuelta ilman pelkoa lämpimän veden loppumista.
Alla oleva epämääräinen taulukko kertoo kuinka tyytyväinen olen 

             Lokaakuu -12       Marraskuukuu -12       
Lämmitys     394,2   kw/h    401,3   kw/h   
kv-pumput   93   kw/h    79,2    kw/h     (Neljä suntti ryhmää yht 120W/h 24/7)
MLP              301,2   kw/h          322,1   kw/h   
COP pumppu                     4,63                  Pelkkä MLP (MPL, Liuos ja lataus pumput)
COP kaikki                     3,72                      Sunttiryhmien kv-pumput mukana
Puuta käytetty         0,6   m3          0,8   m3   Takka + Pannu
Vastaa energiaa   900   kw/h      1237   kw/h    Arvio
hyötysuhde 0,6   540   kw/h           742   kw/h    Arvio
pois pumpun sähköstä   117   kw/h    160   kw/h    Jos puuta ei olis poltettu ollenkaan

[Matias]

Meillä on (periaatteessa) tuollainen putkikytkentä MLP:n,puukattilan ja 1250l:n varaajan välillä.
Käytännössä puukattilan ja varaajan välinen putkikytkentä on alkuperäinen,samoin patteriverkolle lähtevät putket ja shuntti.
Lisättiin siis varaajan yläosan yhteeseen lämpöpumpulta tuleva vesi ja paluuputki otettiin varaajan alaosasta.
Varaajan lämpötilaa mittaava ja lämpöpumpun käyntiä ohjaava termostaatti on n 2/3 varaajan alareunasta.
Lämmityskaudella varaajan lämpötila ohjautuu kuitenkin Oumanin lämpökäyrällä,eli mittaa ulko,menovesi ja sisälämpötilan ja pitää varaajan veden hieman lämpimampänä,hystereesi 4-5C.

Laitoin muuten varaajan ja kattilan väliseen alaputkeen takaiskuventtiilin joka estää lauhdutinpumpun ja luonnonkierron kattilan ja varaajan välillä.
Luonnonkierrolla ja lauhdutinpumpun paine-erosta johtuvalla kierrolla vesi siis pyrkii kiertämään varaajan yläosasta kattilan läpi varaajan alaosaan.
Puilla lämmitettäessä tämä kierto on toisinpäin eli varaajan alaosasta kattilan läpi varaajan yläosaan.
Tuo alaputken takaiskuventtiili päästää siis virtauksen varaajan alaosasta kattilaan päin mutta ei toisinpäin.
Tuolla on pelannut jonkun vuoden ihan hyvin.
Alkujaan meilläkin oli tuossa käsiventtiili mutta vanhemmalla iällä unohtui muutaman kerran avata tuo venttiili kun lämmitin puukattilalla.
Oli aika jytinää pannuhuoneessa kun 40kw:n kattila keittää

[ylläpito on poistanut liitteen]