Pumppu asennettu ja alustavasti näyttää hyvältä vajaan viikon kokemuksen perusteella. Tässä vähän edistymisraporttia..
Pumppu siis 12 kw Nibe F1145, porakaivo 210 m 4 ", pumppu käynnistyy n 8-10 kertaa vuorokaudessa, käynti n 1/4-1/2 tuntia kerrallaan. Yöllä pientä pakkasta, päivällä alle 10.. talo siis tasan 60 valmistunut kivirunkoinen, lisäeristetty, 3 x lasit, pinta-alaa muhkeat 390, josta lämmintä n 270 (ei tarkistusmitattu).
Sisällä on ollut tasaisesti 21 astetta, varaajaan kerrostuu yläosaan n 55-58 asteista vettä, alaosa jää 45 asteeseen (tämä on muuten fysikaalisesti mielenkiintoista). Ouman huolehtii patterikierron säädöstä ja huoneissa on termostaatit, jotka on säädetty tasan 21 asteeseen.
Pumpulle laadin sellaisen säätökäyrän, että luulisin lämmön riittävän kovimmillakin pakkasilla, harvensin käyntikertoja, asteminuuttiasetus oli tehtaan jäljiltä -60, nyt olen nostanut sen -100 ja vieläkin sitä voisi luullakseni harventaa. Joku tällä palstalla oli käyttänyt jopa -160 asetusta. Lisälämmityksen säädin alkamaan -200 asteminuutissa, mutta sitä ei taideta nyt tarvia ennenkuin kovemmat pakkaset iskevät.
Kaivo tuottaa tasaisesti matalimmillaan +2,5 asteista vettä (paluu matalin -1,5), kaivon lämpö ilman kompressoria pyöritellessä n 5 astetta (Oulussa siis saatavilla vähän, eli n asteen verran geotermistäkin lämpöä 200 metrissä..).
Hain aika kauan sopivaa varaaja-mlp -järjestelmän kiertovesipumpun tehoa, nyt dT siellä on 8 astetta (kvp nopeus 40 %) ja keräyspiirissä siis dT 4 astetta (kvp nopeus 90 %).
Vaikea sanoa vielä, mikä on lopullinen COP jne, mutta jo vajaan viikon käytöllä näyttäisi sillä, että kokonaissähkön kulutus on pudonnut n kolmannekseen. Kaveri toi kwh mittarin ja aion kysyä sähkömieheltä, voisiko sen asentaa mittaamaan mlp:n virran kulutusta..
Että tällaista. Aika näyttää, miten kallioperästä lopulta siirtyy lämpöä tai kuinka kallioperä jäähtyy kun sitä pumpataan sieltä ulos. Täällä Oulussa kallio on tiivistä ja tämä on siis geoterminen hotspot Suomessa.
Uskon teoriaan veden eristävästä vaikutuksesta kokonaisenergian siirtymisessä ja siksi päädyin pieneen reikäkokoon. Asiasta on kaksi perusteltua mielepidettä, enkä ole vielä varma olenko oikeassa..
Mielenkiintoinen asia oli se, että kun tontin toiseen reunaan (väliä n 25 metriä) porattiin maalämpöporakaivo, toisessa reunassa vesiporakaivo (n 60 m syvä) alkoi oireilla sakkaa ja vesijohtoverkkoon jouduttiin asentamaan suodatin. Eli kallion pinnassa (n 20 m) on melkoiset vesivirtaukset! Poraaja sanoi, että kallion pinta on halkeillut, sen päälä on lohkareita ja halkeamia. Liekö totta vai ei, mutta tulee mieleen vaarini puheet vesisuonista.. Joka tapauksessa on huolestuttavaa, jos viinat vuotaa kallioperään, koska vedessä on sitten jonkin aikaa prosentteja varmaan .. Muutenkin on järkevää käyttää puhdasta etanolia, vesi on arvokas ja ehtyvä luonnonvara..
Järjestelmän ilmausongelmista kärsiville vinkki: kokenut putkimies naurahti laitteen mukana toimitetulle lisäys/paisuntasäiliölle, haki laatikollisen romppeita ja teki kunnollisen kuparihässäkän (saakohan tänne ladattua kuvia johonkin?), keruupiirissä on n 1,5 bar paine ja useita ilmauskohtia ja 0,3 h pyörityksen jälkeen loiskumiset ym loppui.
Että tällaista. Onneksi uskoin Hondaa ym patteriverkon saneeraajia. Jos talossa ei ole varaavaa lattia tms massaa, on varmaan järjestelmän toiminnan kannalta hyvä olla jossain puskurikapasiteettia, jota siis itselläni hoitelee 2000 l varaaja + pattereiden vesitila + 2 märkätilan lattiat (yht 30 m2, kivimassaa yht n 3000 kg + 5000 kg, eli yhteensä varaava massa n 10 000 kg, tosin veden ominaislämpökapasiteettihan on ihan omassa luokassaan..). Ainakin säätäminen on helppoa, pumpun käyntiaikoihin ym vaikuttaisi olevan helppo vaikuttaa jne. En ymmärrä, miksei tällaista pakettia suositella. Hintaa tulee kyllä vähän lisää (n 1000 eur)..
Uskon myös siihen, että järjestelmän säädöt ovat vaikeita ja samasta setistä joku voi saada paljon enemmän tehoja irti kuin joku toinen. Valitettavan huonosti laitteet itse optimoivat vielä toimintojaan; kuluttajan kannalta näin runsas pumppujen nopeuksien ym säätely ei ole järkevää. En myöskään usko, että tavallisen asentajan integrointi-derivointi-optimointitaito on kovin kovaa valuuttaa keskimäärin..
Kerron lisää myöhemmin, miten tilanne kehittyy, mm kuinka paljon sähköä todellisuudessa kuluu jne. Sähköfirmasta sain edellisen omistajan sähkökulutukseksi lukemia 45 mwh/a ja nähtäväksi jää, kuinka paljon tämä nyt sitten jatkossa on. Sain laskenta-apua ystävällisestä ja palvelualttiista Pohjois-Pohjanmaan energiatoimistosta ja periaatteessa worstcase skenaariossa kulutus voisi näillä rakenteilla ja pinta-aloilla olla jopa 75 mwh/a.. Vaikkei kukaan mainoksesta maksakaan, niin Nibeä vähän voinee kehua, siellä insinööripoika vastaili ystävällisetsi mitoitus ym kysymyksiini ja tämän syvyiselle kaivolle tämä laskemansa 12 kw voi jo tämän käytön perusteella todellakin olla maksimikoko.
Maalämpöistä syksyä!
