Suorasähkölämmityksestä maalämpöön, 2 rakennusta

[Graniitti]

Oman maalämpöremontin innoittamana päätin rekisteröityä foorumiin ja kertoa omasta projektista. Jollakin jäsenellä täällä on saattanut olla hiukan vastaavanlainen projekti mutta aika monihan näistä on jollain tavalla uniikki. Omassa projektissani korostuu mahdollisimman suuri itse tehdyn työn määrä.

Lähtötilanne: asuinrakennus n. 136 m2 kahdessa kerroksessa ja ulkorakennus 96 m2. Molemmat rakenteeltaan höylähirsi 90 mm, asuinrakennuksessa villaeristys 150 mm ja ulkorakennuksessa 100 mm. Suorasähkölämmitys toteutettu sähköpattereilla, märkätiloissa (n. 11 m2) sähkölattialämmitys. 300 litran lämminvesivaraaja. Olohuoneessa pieni varaava takka ja keittössä puuhella. Sauna jossa sähkökiuas mutta pienellä käytöllä. Pakastimia onkin sitten 4 kpl ja yksi kotikylmiö ja 2 jääkaappia. Sisälämpötila 22-25C. Ulkorakennuksessa 2 huonetta (yht. 20 m2) joissa sähköpatterit, huoneiden lämpötilat 16C ja 20C. Lisäksi apukeittiö n. 4 m2 jossa sähkölattialämmitys ja 100 litran lämminvesivaraaja. Loput ulkorakennuksesta eli 72m2 eläinsuojana jossa 3 m korkeus ja talvella lämpötila +5-7C. Eläinsuojan lämmitys on hoidettu pikkupakkasilla kahdella 250W lämpölampulla mutta kovilla pakkasilla käytössä on ollut 9kW puhallinlämmitin, käytössä puolella teholla eli 4,5 kW ja termostaatti melko pienellä.

Leutoina talvina kokonaissähkönkulutus oli n. 22000-25000 kWh mutta lapsen tulon myötä + kylmemmät talvet on kulutus jo n. 30000 kWh. Pitkällä tähtäimellä (sähkön hinta nousee ja nousee) tällainen on aika kestämätön tilanne. Ilmalämpöpumppua oltiin tietysti harkittu jo aikaisemmin kun on investointina edullinen. Säästöä sähkönkulutukseen ei tulisi kuitenkaan kovin merkittävästi ulkorakennuksen takia. Lisäksi asuinrakennuksessa on laminaattilattiat jotka on talvella tietysti todella kylmät. Sähkönkulutuksesta pitäisi saada vähintään puolet pois, mielellään enemmän.

Ajatus maalämmöstä oli mutta enemmän haaveissa sillä investointina se olisi jo melko suuri. Pelkkä asuinrakennuksen lämmityksen vaihtaminen vaikka vesipattereihin, pienempi pumppu ja reikä olisi edullisin. Mutta ulkorakennus söisi edelleen sähköä, ja laminaattilattiat pysyisivät kylminä. Paras vaihtoehto olisi vesikiertoiset lattialämmitykset ja ulkorakennukseen vesipatterit ja jollain tavalla myös eläintilan lämmitys maalämmön piiriin. Päätimme kysyä paria tarjousta ja katsoa mitä ammattilaiset sanoisivat. Pumpun merkin olimme käytännössä kuitenkin päättäneet sillä lähipiirissä oli jo ollut hyviä kokemuksia Thermia Diplomat Optimum G2:sta.

Ammattilaisilla olikin hyviä uutisia. Koko järjestelmä onnistuisi 12 kW pumpulla ja reilun 200 metrin kaivolla. Pumppu tulisi asuinrakennukseen ja sieltä kaivetaan lämpökanaali ulkorakennukseen. Eläintilan lämmitys onnistuisi puhallinkonvektorilla. Asuinrakennukseen tulisi alakertaan lattialämmitys ja yläkertaan patterit. Ainoa huono puoli tässä vaihtoehdossa olisi hiukan huonompi hyötysuhde yläkerran pattereiden takia ja tarjous oli liian kallis, vaikka siihen sisältyykin alakerran lattialämmityksen toteutus. Omaa työtä olisi kuitenkin purkutöissä ja märkätilojen uusiminen sekä lattioiden pintamateriaalien uusiminen parempiin paisuttaisi budjettia entisestään.

Onneksi löytyi toinen vaihtoehto toiselta urakoitsijalta, joka on huomattavasti edullisempi ja sisältää paljon enemmän omaa työtä jonka pystyy tee-se-itse miehenä tekemään. Ratkaisu on muuten sama mutta märkätiloja ei uusittaisi ja pumppu sijoitetaan eteiseen johon tehtäisiin samalla lattiakaivo/kurasyöppö, betonivalu ja laattalattia. Lattialämmitykseksi sekä alas että ylös tulee harvalaudoitus+lämmönluovutuspellit jonka asennus puurakenteiseen lattiaan on helpoin ja edullisin. Lisäksi käyttövesiputkien vedot tehdään itse.

Purkutöissä tuli vastaan hyvää ja huonoa. Alakerran lattia on ristikoolattu ja eristystä on 200 mm. Lisäksi laminaatin alta löytyi melko hyvässä kunnossa oleva lautalattia jonka voisi hyödyntää pintamateriaalina. Lautalattian purkukaan ei ollut ongelma, kiitos puukkosahalle. Mutta ristikoolaus oli luonnollisesti vääränsuuntainen uutta rakennetta ajatellen kun harvalaudoitus muuttaa lattialautojen suunnan. Ja lattian korkeus nousee 1,5 cm. Käytännössä edessä oli koko lattian purkaminen ja uudelleenrakennus. Paljon työtä mutta se kannatti sillä alkuperäinen koolaus ei ollut ollenkaan hyvin tehty ja samalla saataisiin pidettyä lattian korkeus samana ottamalla koolauksesta 1,5 cm pois.

Eteisen lattia oli pelkästään jo aika urakka. Entisen lattian purku, putkivedot, läpiviennit, viemäröinti, raudoitus, betonivalu (betonikin sekoitettiin itse). Lämpökanaalin kaivuun (39 m) hoiti paikallinen koneurakoitsija varsin edullisesti ja erittäin ammattitaitoisesti. Kanaalin läpiviennit ja asennuksen hoidimme itse.

Tätä kirjoittaessa on alakerran lattialämmityksen asentaminen meneillään ja on kaikkeen tähän mennessä tehtyyn työhön verrattuna helpointa. Lisäksi maalämpöurakoitsija kävi poraamassa 220 metrisen lämpökaivon. Urakka on siis loppusuoralla.

[Graniitti]

Ensimmäinen vajaa kuukausi takana maalämmön kanssa. Remontti on tosin vielä kesken mutta asuinrakennuksen alakerta on valmis ja lämpenee siis maalämmöllä. Yläkerrassa ei ole lämmitystä lainkaan. Ulkorakennukseen on tulossa pian patterit ja puhallinkonvektori mutta ulkorakennuksen kahden huoneen lämmitys meni lokakuussa sähköpattereilla, ja sen kyllä huomaa sähkönkulutuksessa:



Uploaded with ImageShack.us

Kolme viikkoa asennuksesta meni ilman minkäänlaista ongelmaa mutta sen jälkeen talo ei enää lämmennyt, käyttövesi kylläkin. Jostain syystä HGW-shunttiventtiili ei enää toiminut. Käsin kääntämällä tosin sai taloonkin lämpöä. Syyksi paljastui vika piirikortissa joka saatiin varsin nopeasti vaihdettua. Nyt taas pelaa loistavasti.

Odotukset lattialämmityksen toimivuuden suhteen olivat korkealla eikä pettymystä tullut. Voisiko sanoa että suorasähkölämmitys pattereilla on varmaan huonoin mahdollinen lämmitysjärjestelmä? Nyt talo tuntuu ihan oikeasti lämpimältä. Hurjin ero tuntuu eteisessä, jossa tosin olikin alimitoitettu lämmitys yhdellä pienellä patterilla.

Pienenä kertauksena:

Lähtötilanne:
- Suorasähkölämmitys pattereilla, märkätiloissa lattialämmitys.
- Asuinrakennus: n. 130 m2 vm. 1990, 300 L lämminvesivaraaja.
- Ulkorakennus: 96 m2, 100 L lämminvesivaraaja.
- Kokonaissähkönkulutus n. 30000 kWh.

MLP-remontin toteutus ja tavoitteet:
- MLP Thermia Diplomat Optimum G2 12.
- lämpökaivo 220 m, aktiivisyvyys n. 217 m.
- Vesikiertoisten lattialämmitysten rakentaminen asuinrakennuksen molempiin kerroksiin.
- Patterilämmitys ulkorakennuksen huoneisiin ja puhallinkonvektori n. 70m2 eläintilaan, ulkorakennuksen lämmitys omalla kierrolla.
- Lämpökanaali 39 m asuinrakennuksen ja ulkorakennuksen väliin.
- Kokonaissähkönkulutuksen puolittaminen, pitkän tähtäimen tavoite kulutuksessa 11000-13000 kWh.
- Käyttövesiputkien uusiminen (-> Uponor PEX)
- Investoinnin kuolletusaika riippuen sähkönhinnan noususta n. 10-15 vuotta.

Maalämpökeskusteluissa monesti törmää siihen että sitä pidetään investointina hyvin kalliina ja että varsinkin kohteessa jossa lämmitys on toteutettu suorasähköllä ilman valmiina olemassa olevaa vesikiertojärjestelmää se olisi kannattamaton tai kuolletusaika olisi liian pitkä. Tässä omassa projektissa on tämäkin "myytti" tarkoitus murskata, ja hyvältä näyttää.  

[Graniitti]

Uploaded with ImageShack.us

Marraskuun lopussa tuli sitten kunnon pakkaset ja ulkorakennuksessa ei vieläkään ole vesipattereita ja puhallinkonvektoria. Se kuitenkin lämpeni vanhaan tapaan sähköpattereilla ja 4,5/9 kW lämpöpuhaltimella, tarkoittaen suorastaan järkyttävää sähkönkulutusta, kuten taulukossa näkyy.

Asuinrakennuksessa alakerrassa oli näillä max. -21°C pakkasilla juuri ja juuri +20°C vaikka huoneasetus on 23°C, käyrä 33°C ja käyrän maks. 44°C. Tähän lienee selvänä syynä se että yläkerrassa ei ole vielä lämmitystä.

Mutta merkille pantavaa on kuinka huikean vähän G2:lla menee käyttöaikaa käyttöveden tuottamiseen.

[Graniitti]

Uploaded with ImageShack.us

Patterit ja puhallinkonvektori saapuivat vihdoin joulukuun alkupuolella mutta vielä joulukuun ensimmäinen viikko meni tallissa vanhalla sähkölämmityksellä. Toisaalta suurinpiirtein kuukauden puolessa välissä asuinrakennuksen kylppärin sähkölattialämmitys meni rikki (vanha vika joka onneksi korjaantuu helposti) ja on ollut poissa käytöstä koko lopun kuukaudesta. Silti taloussähkön kulutus on yllättävän suuri. Jouluvalaistuskaan ei ole mikään erikoisen massiivinen ja muutenkin taloussähkön kulutus on ollut pikemminkin minimaalista kun jouluna tuli oltua enemmän muualla kuin kotona. MLP:n kulutus on aika lailla odotusten mukaista. Lisälämmön käyttökin on tullut vain legionellatoiminnosta joka sekin on oikeastaan turha näin talvella kun käyttöveden lämpötila pyörii näin kylmillä jatkuvasti 60-65°C välillä kiitos HGW:n. Asuinrakennuksen yläkerran lattialämmitys on vielä tekemättä joten kokonaisuus ei ole vielä ihan kohdallaan. Ehkäpä vasta helmi- ja maaliskuu kertoo enemmän.

Tallin lämmitys toimii niin kuin ajatus olikin. Kahdessa huoneessa on ylikokoiset patterit jotka jaksavat lämmittää huoneet jopa 23°C asteisiksi vaikka MLP:n käyrän maks. on 40°C. Eläintilaa lämmittää Onnline ONS-35 kiertoilmakoje. Onnisen toimitusongelmista johtuen saatiin voimavirtaversio ja puhallin on suorastaan hirmu tykki 1400 rpm kierrosnopeudella. Näin ollen se asennettiin taajuusmuuttajan taakse ja vielä on tarkoitus laittaa termostaatti jolla lämpötila saadaan automaattisesti pidettyä n. +4...+7°C alueella.

[nackerton]

Todella "hurja" hanke, hienoa että kaikki on sujunut ja lopputulos vaikuttaa onnistuneelta.

Uskallatko arvioida paljonko homma olisi maksanut ilman omaa työtä?

[Graniitti]

Talvi, kevät ja kesä vierähti ilman päivityksiä tänne, joten...



Uploaded with ImageShack.us

Maalis-huhtikuussa tuli vihdoin yläkertakin kuntoon. Eipä mennyt sielläkään asiat niin kuin alunperin ajateltiin. Yläkerran rakenne on nimittäin kokonaan lattialastulevyjen päällä (väliseinät), ja niitä ei voinut purkaa alta pois. Niinpä lattia nousi 29mm. Yläkerran lattialämmitys ei ole ollut kuitenkaan vielä varsinaisessa käytössä, vain testattu. Sekä ala- ja yläkerran lattialämmityksistä puuttuu vielä termostaatit jotka toivottavasti saadaan viimeistään lokakuussa paikalleen ja toimintaan.

Sähkönkulutus on mennyt aika pitkälti niin kuin ajattelin. Lokakuun alussa tulee vuosi täyteen MLP:n käynnistyksestä mutta vuodenvaihde kertoo paremmin missä mennään koska vuoden 2010 loppu oli vielä niin keskeneräinen. Ja oikeastaan syksy 2011 - syksy 2012 kertonee "koko totuuden" kun koko järjestelmä on täysin valmis ja säädetty kohdalleen.

Täytyy vielä tehdä oma Excel-taulukko jossa voi vertailla sähkölaskua nykyisen ja vanhan tilanteen välillä, jolloin näkee kuinka hyvin investoinnin kuolletus sujuu.  

[Graniitti]

Todella "hurja" hanke, hienoa että kaikki on sujunut ja lopputulos vaikuttaa onnistuneelta.

Uskallatko arvioida paljonko homma olisi maksanut ilman omaa työtä?

Sitä olen miettinyt. Omalla työllä tämä maksoi n. 29k€. Menee aika arvailuksi mutta tässä projektissa oli aivan älyttömän paljon TYÖTÄ. Ammattilaiset olisivat olleet varmaan nopeampia mutta heittäisin että koko roska olisi silloin maksanut ainakin 40k€, ehkä enemmänkin.