Aloitin uuden ketjun, kun tästä aiheesta taas heräsi keskustelua toisaalla. Ei ole tarkoitus alkaa kiistelemään täysteho/osaateho aiheesta. Aloin vaan miettimään, että mikä aiheuttaa kongreettisesti isompitehoisen pumpun pätkäkäynnin verrattuna osatehomitoitukseen.
Jos tilannetta ajattelee niin että samankokoisissa lämmönjakoverkoissa on vaikka 6kW ja 10 kW tehoiset pumput, joita ajetaan -60 integraalilla.
6kW:n pumpun käyntijakso on integraaliarvoina -60 -> 0 esim. 30 minuuttia (energiantuotto tällöin 0,5h*n.6kW=3kWh). 10kW:n pumpulla vastaavan energiamäärän tuottamiseen vaaditaan 20 min (0,3h*10kW=3kWh).
Seuraava käynnistys tulee kun integraalit ovat aikansa seilanneet plussalla ja laskeneet käynnistysarvoonsa, eikä siihen pitäisi vaikuttaa mikään muu kuin lämmönjako, joka on molemmissa tapauksissa sama.
Pumpun teho ei kait voi vaikuttaa lepojakson pituuteen?
Miten sitten asia muuttuu jos isomman pumpun integraalia suurennetaan. Käyntijakso ainakin pitenee, mutta menoveden lämpötila ehtii painua alemmas ja kämppä jäähtymaan liiaksi. Entäpä jos puskurisäiliötä suurennettaisiin samalla. Silloin riittäisi lämpöä kiertoon, vaikka integraali painuisikin alemmas, mutta sehän vaatii isomman investoinnin.
Onko sitten oikea päätelmä, että isommalla koneella on lyhyemmät käyntijaksot ja samanpituiset lepojaksot, kuin pienempitehoisella koneella samanlaisessa lämmönjakoverkossa. Käynnistysmääriä tulee hieman useammin isompitehoisella (esimerkissähän oli käynnistystaajuudessa 10 minuutin ero).
Saa kommentoida!