Täydennän vähän edellistä vastausta:
Eli vaihtoventtiilikoneessa, kun ei ole mitään vesivaraajaa (lämmityspiirille), johon energiaa varattaisiin, se varaa lämpöenergiaa suoraan lattialaattaan (lattialämmityksen ollessa kyseessä).
Se ei säädä menoveden lämpötilaa varsinaisesti. Se tarkkailee lämmityskierrosta palaavan paluuveden lämpötilaa. Kun se laskee tarpeeksi alas (eli lattia on "jäähtynyt"), pumppu alkaa lämmittämään vettä kompressorilla (sen maksimiteholla). Vesi lämpenee sillä teholla sen verran kuin lämpenee. Tämä lämpö sitten alkaa siirtyä lattialaattaan ja laatan lämpö nousee. Samalla laatasta palaavan paluuveden lämpötila nousee.
Sitä mukaa kun paluuveden lämpötila nousee, pumpun teho riittää lämmittämään menoveden aina korkeampaan lämpötilaan.
Kun laattaan on saatu siirrettyä tarpeeksi lämpöenergiaa ja paluuveden lämpötila on noussut tarpeeksi ylös, kompressori pysähtyy. Lattialaatta vähitellen luovuttaa lämpöenergiaa huoneeseen ja jäähtyy. Seuraava kompressorin käyntijakso alkaa, kun paluuveden lämpötila on pudonnut asetetun rajan alle (tämä raja säätyy ulkoilman lämpötilan mukaan lämmityskäyrän ohjaamana).
Käyttöveden lämmitys tapahtuu ihan samalla periaatteella, kun vaihtoventtiili kääntää kompressorin lämmittämään käyttövesivaraajan yhteydessä kulkevaa kiertoa.
Näin siis vaihtoventtiilikoneen tapauksessa, kun on lattialämmitys ja varaava lattialaatta.
Ns. tulistuksen poistolla toimivat pumput lämmittävät vastaavalla periaatteella vesivaraajaa, johon lämpöenergia varataan. Lämpöenergiaa siirretään vesivaraajasta sitten vähitellen lattialämmitykseen tai lämpöpattereihin. Tämän vesivaraajan ansioista niillä saadaan lämmityskiertoon menevän veden lämpötila pidettyä tasaisena, kun sitä säädetään shuntilla erikseen.
Tulistuksen poiston ansiosta varaajan yläosa pystytään lämmittämään korkeampaan lämpötilaan kuin varaajan alaosa, jolloin käyttöveden lämmitys pystytään hoitamaan varaajan yläosalla.
