Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa

[ego]

Samoilla linjoilla Pohjoisessa!

Tosiaan kaikiss scrollikoissa ei ole käämijäähdytystä, mutta Danfossin mukaan ainakin kaikki heidän srollinsa ovat 100% imukaasujäähdytteisiä.

Nykyinen tekniikka sallii sähkömoottorille kurkean käyttölämpötilan.

Märkähöyrystin on tulevaisuuden lämpöpumppun idea!

Rakennamme koululla ylimääräisellä koaksiaalilämmönsiirtimellä varustettua lämpöpumppua jossa imukaasu tulistetaan nestelinjasta lainatulla lämmöllä.

Nibellä ja Lämpöässä ainakin on ollut tuollainen jo jonkin aikaa. Ilmavesilämpöpumpuissa taitaa olla lähes pakollinen..

Nibellä, LÄ ja monilla muilla on imukaasulämmönvaihdin joka tulistaa lisää imukaasua höyrystimen jälkeen. Tällä saadaan erityisesti kuumakaasuvaihtimella varustetuissa pumpuissa korkeampi lämpötila kuumakaasuun.

Vilpissä nesteiskun vaara on kertaluokkaa korkeampi ja siksi lämmönsiirrin on pakollinen.

Ruåtsalaisissa vaihtarikoneissa lämmönvaihtimen tarkoituksena on varmistaa nesteen aljäähtyminen ja estää nesteiskut.

Tulistuslämmönsiirrin toimii lisähöyrystimenä jolloin varsinainen höyrystin on märkä eli sen siirtopinnat ovat kosteat koko matkaltaa.

Perinteisissä kylmäkoneissa 1/3 höyrystimestä on tulistinta.

Tulistuminen höyrystimessä aiheuttaa muutamien asteiden verran lisää paine-eroa prosessiin. Kylmäalalla käytetään asteita paineen yksikköinä, kun tunnetaan kylmäaineen ominaisuudet.

[ego]

Todellisuudessa imukaasu menee kuuman sähkömoottorin käämin kanavissa ennen pääsyään imuaukkoon, jota olosuhdepiirroksen oikea alakulma kuvaa.

Eikö oikea alakulma kuvaa höyrystimen loppuosassa tapahtuvaa tulistusta? (eli se mitä Xarko haluaa pienemmäksi)

Xargon kuvassa muuten COP on sitten lähes 7  

edit: Korjaan... hieman yli 8  

Oikeassa alakulmassa viiva kyllästyskäyrältä kulmapisteeseen on alijäähtymistä.

Todellisuudessa viiva jatkuu suorana pitämpään kylmäaineen tulistuessa kompressorissa ennen imuaukkoa.

Kulmapisteen todellisen paikan saa lähestulkoon selville peruuttamalla korkeapainepuolen viivan oikeasta päästä adiabaattia pitkin matalapainepuolelle. Kompuran sisällä ei huikeita lämmönsiirtymisiä tapahdu.

Siis mitä lähempänä tämä todellinen imukaasun olosuhde on kyllästyskäyrää, sitä parempi COP

Tätä kautta saadaan kymmenien eurojen sijoituksella tma lyhennettyä silmissä 8-)

[Xargo]

Oikeassa alakulmassa viiva kyllästyskäyrältä kulmapisteeseen on alijäähtymistä.

Onko tämä nyt ihan oikein päin? Eikös alijäähtyminen ole enemminkin luettavissa vasemmasta ylänurkasta ja oikeasta alanurkasta sitten tulistus?

[AAA]

[

Oikeassa alakulmassa viiva kyllästyskäyrältä kulmapisteeseen on alijäähtymistä.

Ei vaan se on tulistumista höyrystimessä loppuosassa.

Alijäähtyminen on yläviivän vasemmassa laidassa (kulmassa), se muistaakseni puuttui Zargon kuvasta koska siinä ei ole alijäähdytintä. Se teho otetaan kokonaan maasta ja se ei lisää kompuran ottotehoa. Se siis pidentää yläviivaa joka jaettuna oikean alaosan kompuran ottoteholla on COP.

[ego]

Kiitos, innostukseni puuskassa kirjotin väärin, anteeksi.

Aivan varmaan kyse on imukaasun tulistumisesta, jota halutaan osin vähentää paisarin säädöllä ja osin lisätä imukaasulämmönvaihtimella.

Varsinainen asiani koskikin oikean alakulman olosuhteita, painetta ja lämpötilaa sekä niiden vaikutusta lämpökertoimeen.

Tulistuminen nykyisissä, kaikissa, lämpöpumpuissa säädetään tapahtuvaksi höyrystimessä josta johtuu imupaineen lasku.

Märkähöyrystinkoneessa imupaine säätyy suoraan lämmönlähteen lämpötilan mukaisesti ja tulistuminen varmistetaan muulla lämmöllä.

Ilmaista lämpöähän kylmäkoneessa on vaikka kuinka. Nestelinjassa ja kompuran sähkömoottorissa.

Todellisessa logph kuvaajassa korkea imukaasun lämpötila aiheuttaa voimakkaampaa kaartumista oikealle, vai kuinka?

[Xargo]

Tulistuminen nykyisissä, kaikissa, lämpöpumpuissa säädetään tapahtuvaksi höyrystimessä josta johtuu imupaineen lasku.

Märkähöyrystinkoneessa imupaine säätyy suoraan lämmönlähteen lämpötilan mukaisesti ja tulistuminen varmistetaan muulla lämmöllä.

Ilmaista lämpöähän kylmäkoneessa on vaikka kuinka. Nestelinjassa ja kompuran sähkömoottorissa.

Todellisessa logph kuvaajassa korkea imukaasun lämpötila aiheuttaa voimakkaampaa kaartumista oikealle, vai kuinka?

Jeps, ja jos ei imukaasun lämmönvaihdinta löydy niin tulistus kannattaisi säätää paisuntaventtiilillä niin alas kun mahdollista. Kuitenkin niin, että toiminta on vielä vakaata. Tällöin höyrystin saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, jolloin kaivosta otettava energia kasvaa. Jos tulistuksen säätää liian alas, on vaarana nesteen pääseminen kompuralle. Tuolla toisessa ketjussa, missä on purettu scroll-kompura, näkee aika hyvin tuon rakenteen. Lisäksi Copelandin omassa markkinointivideossa mainitaan 2:45 kohdilla, että vaikka nestettä pääsisikin puristustilaan (vai miksi sitä nyt kutsutaankaan), ei se ole mikään ongelma, koska neste jakautuu seinämien välille niin, että neste pääsee luiskahtamaan niiden välistä eteenpäin. Tällöin ilmeisesti kompura vaan sylkee "kuumakaasuputkeen" nestepisaroita, jolloin toki järjestelmän teho laskee, mutta ei riko paikkoja. Tässä linkki videoon:

http://www.youtube.com/watch?v=YNeoFebbU6I

Sitten oli vielä tuo imukaasujäähdytteisyys eli vaikka höyrystimen jälkeen kaasussa vielä olisikin hieman nestepisaroita niin kompuran sähkömoottorin häviöt voivat hyvinkin höyrystää nuo pisarat. Eli kyllä minä ainakin olen omien säätöjeni kanssa turvallisin mielin.

Mutta sitten tuo tulistumisen aiheuttama kaartuminen oikealle... Kun minä olin ymmärtänyt sen niin, että kaareuma tulee kompressorin epätäydellisestä puristuksesta (isentrooppinen hyötysuhde). Ymmärtääkseni höyrystimellä tapahtuva tulistus kuvataan log ph diagrammissa tuon alemman vaakasuoran viivan osuudella, joka ylittää kyllästyskäyrän (jos nyt taas osasin käyttää oikeaa termiä). Eli siis tuolla vastauksessa #51 kun piirsin kaksi prosessia samaan diagrammiin niin alemmalla höyrystymispaineella tulistuminen on suurempaa (tuo vaakasuora osuus, joka tulee mustan kaaren yli oikeassa alanurkassa).

Isentrooppisena hyötysuhteena olen käyttänyt molemmissa tapauksissa arvoa 0,75. Siitä aiheutuu tuo noinkin jyrkkä vinouma oikealle. Oikeasti vissiin tuo alle yhden olevan hyötysuhteen aiheuttama vinouma onkin kaareuma eli alhaisemmalla paineella kompura toimii paremmalla hyötysuhteella (kaaren muoto, löytyy kirjallisuudesta). Tästäkin syystä lauhtumispaine olisi syytä olla mahdollisimman pieni suuri. Eli pidemmällä puristuksella tapahtuu enemmän kaareutumista oikealle, jolloin hyötysuhde laskee. Tätä en ole ottanut piirroksissa huomioon.

[seppaant]

Eli siis tuolla vastauksessa #51 kun piirsin kaksi prosessia samaan diagrammiin niin alemmalla höyrystymispaineella tulistuminen on suurempaa (tuo vaakasuora osuus, joka tulee mustan kaaren yli oikeassa alanurkassa).

Kuvassa on pieni periaatteellinen virhe tulistuksen osalta.
Jos keruulta tulee samanlämpöistä nestettä, tulee oikean alakulman pisteiden olla samalla lämpötilakäyrällä.
Kuvassa alemman tulistuksen loppulämpötila on n. 8C ja ylempi n.2C.
8C loppulämpötilaan pääsemiseksi keruuliuoksen tulee olla jo lähes 10C.

Esko Kaappola, muistaakseni Tampereen teknisestä korkeakoululta, on kirjoittnut, että scroll:in isentrooppinen hyötysuhde on 0,65 --0,70.

ATS

[sam68]

Tuossa nuo Eskon luennot: https://m3.jyu.fi/tamk/ohjelmat/tutkinotavoitteinen-koulutus/rakennustekniikka/lampopumput-kylmaainapuolelta-tarkasteltuna

[Xargo]

Eli siis tuolla vastauksessa #51 kun piirsin kaksi prosessia samaan diagrammiin niin alemmalla höyrystymispaineella tulistuminen on suurempaa (tuo vaakasuora osuus, joka tulee mustan kaaren yli oikeassa alanurkassa).

Kuvassa on pieni periaatteellinen virhe tulistuksen osalta.
Jos keruulta tulee samanlämpöistä nestettä, tulee oikean alakulman pisteiden olla samalla lämpötilakäyrällä.
Kuvassa alemman tulistuksen loppulämpötila on n. 8C ja ylempi n.2C.
8C loppulämpötilaan pääsemiseksi keruuliuoksen tulee olla jo lähes 10C.

Esko Kaappola, muistaakseni Tampereen teknisestä korkeakoululta, on kirjoittnut, että scroll:in isentrooppinen hyötysuhde on 0,65 --0,70.

Niin, noihin lämpötiloihin liittyy vielä asioita, joita en ymmärrä. Esim. se, että imukaasu nyt kuitenkin on reilusti lämpimämpää kuin keruuneste. Eikös tuolla samalla logiikalla senkin pitäisi olla mahdotonta? Mulla on sellainen näppituntuma, että tuo tulee jotenkin noista paine-eroista, mutta en kyllä osaa sitä selittää. Kuvat piirsin parhaan ymmärrykseni mukaan, mutta tosiaan tuo ymmärrys jää kyllä varmasti vajaaksi.  

Kuitenkin niin, että imukaasun lämpötila nousee kyllä hyvinkin yli keruun lämpötilan etenkin jos kylmäainevirtausta kuristaa paisuntaventtiilillä.

Asia kuitenkin kiinnostaa siinä määrin, että laitoin sen huoltomittarisarjan tilaukseen sillä verukkeella, että olen himoinnut kuumailmajuotosasemaa jo pitkään niin laitoin huoltomittarin sitten "samoilla posteilla".  

Eli eiköhän todellinen höyrystymislämpötila selviä ensi viikolla/parin viikon sisään.

[ego]

"Kuitenkin niin, että imukaasun lämpötila nousee kyllä hyvinkin yli keruun lämpötilan etenkin jos kylmäainevirtausta kuristaa paisuntaventtiilillä."

Fysiikan perusteista kuitenkin sen verran, että lämpö siirtyy aina lämpimämmästä kylmempään.

Märkähöyrystimessä kaasuuntunut kylmäaine voidaan tulistaa ulkopuolisella energialla sen verran, että säätö pysyy vakaana.

Normaalisti höyrystimestä poistuvan kaasun lämpötila on paisarilla säädetyn tulistuksen (noin 5K) verran kiehumispistettä korkeampi ja tämänkin lämpötilan pitää olla matalampi kuin maasta tulevan nesteen lämpötila.

Ennen kompressoria imukaasu kyllä lämpenee mm. imukaasulämmönsiirtimessä ja kompressorin kotelossa.

Olen ollut läsnä Danfossin Kaappolan lämpöpumppuluennolla livenä LÄ:n suunnittelijan vieressä

Tässä toisen foorumin käsittelyä asiasta:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=16084.0

[Xargo]

"Kuitenkin niin, että imukaasun lämpötila nousee kyllä hyvinkin yli keruun lämpötilan etenkin jos kylmäainevirtausta kuristaa paisuntaventtiilillä."

Fysiikan perusteista kuitenkin sen verran, että lämpö siirtyy aina lämpimämmästä kylmempään.

Märkähöyrystimessä kaasuuntunut kylmäaine voidaan tulistaa ulkopuolisella energialla sen verran, että säätö pysyy vakaana.

Normaalisti höyrystimestä poistuvan kaasun lämpötila on paisarilla säädetyn tulistuksen (noin 5K) verran kiehumispistettä korkeampi ja tämänkin lämpötilan pitää olla matalampi kuin maasta tulevan nesteen lämpötila.

Ennen kompressoria imukaasu kyllä lämpenee mm. imukaasulämmönsiirtimessä ja kompressorin kotelossa.

No sepä siinä kun en minäkään ymmärrä miten se voi noin tehdä...

Kyllä se imukaasu kuitenkin vaan lämpeni höyrystimen jäljiltä ennen säätöjä lämmityskäytössä tuonne +11C paikkeille ja KV-ajossa jopa +18C asti. Tuolloin kaivolta tuli lämmitysajossa +1C litku ja KV-ajossa 0C. Kylmäaineen lämpötila paisuntaventtiilin jälkeen oli lämmitysajossa -2C ja KV-ajossa 0-4C, lämmeten loppua kohti. Käppyrä löytyy vastauksesta #66.

Kaivolta ei varmasti ole missään tapauksessa tullut +18C viinaa. +5C pintaan max.

Ellei tuossa sitten ole käynyt niin, että paisuntaventtiili on tehdassäädöillä kuristanut virtausta niin paljon, että melkein olematon virtaus ei ole enää pitänyt kupariputken pintaa samassa lämpötilassa kuin sisällä virtaava kylmäaine. Päällä on kyllä eristettä ja anturi hyvässä kontaktissa. Tarkastettu on monta kertaa.

Huoltomittarisarjaa odotellessa...

Paisuntaventtiilin säädön jälkeen härveli on totellut paremmin fysiikan lakeja.  

Mittailin muuten tänään kompuran kylkeä pintalämpömittarilla kun tehtiin lämmitysvettä. Koko kylki oli alhaalta ylös puolisen astetta pakkasen puolella tyyppikyltin puolelta. Muilta puolilta en päässyt mittaamaan kun oli rojua edessä. Kansi taas oli reilut +40C. Kuumakaasu sen +48C.

[ego]

"Mittailin muuten tänään kompuran kylkeä pintalämpömittarilla kun tehtiin lämmitysvettä. Koko kylki oli alhaalta ylös puolisen astetta pakkasen puolella tyyppikyltin puolelta. Muilta puolilta en päässyt mittaamaan kun oli rojua edessä. Kansi taas oli reilut +40C. Kuumakaasu sen +48C."

Miten näin haalealla kuumakaasulla saadaan lämmintä käyttövettä aikaiseksi. Normi mlp pukkaa satasta kuumakaasuputkeen. Taitaa sinulla olla tosiaan märkähöyrystin ja osa kylmiksestä kiehahtaa vasta kompurassa.

Mitenkähän tämä vaikuttaa lämpökertoimeen?

[Xargo]

Miten näin haalealla kuumakaasulla saadaan lämmintä käyttövettä aikaiseksi. Normi mlp pukkaa satasta kuumakaasuputkeen. Taitaa sinulla olla tosiaan märkähöyrystin ja osa kylmiksestä kiehahtaa vasta kompurassa.

Mitenkähän tämä vaikuttaa lämpökertoimeen?

Tuo oli siis lämmitysvettä tehtäessä. Lämmintä käyttövettä tehtäessä kuumakaasu menee +86C asti. Vastauksessa #78 näkyy kuumakaasun lämpötila käppyränä lämmitysjakson aikana ja perään vielä käyttövesijakso.

Paras juttu on, että en tarvitse huippupakkasillakaan juurikaan tuon kuumempaa vettä. Eli lämmityskäytössä kuumakaasu pysyy +50C paikkeilla kovillakin pakkasilla. Tämän lämmityskauden korkein kuumakaasun lämpötila lämmitysvettä tehtäessä oli 64C. Säädön jälkeen kuumakaasun lämpötilat laski n. 12K eli tuolla logiikalla yli 52C kuumakaasun lämpötiloja ei pitäisi ensi lämmityskaudella näkyä.

Oli tarkoitus tänään ajaa 9kW vastuksella käyntijakson perään lyhyt referenssimittaus, mutta unohdin sitten...  :-/ Vuorokausikulutuksia vertaillen kuitenkin hyötysuhde näyttää melkosen hyvältä. Mahdollisesti loppuviikosta tulossa putkari laittamaan tuon Pollucomin kiinni niin saa lauhduttimen antotehon siitä suoraan.

Jos nyt jossain välissä tällä viikolla muistaisin tuon vastustestinkin ajaa.

[AAA]

Olen ollut läsnä Danfossin Kaappolan lämpöpumppuluennolla livenä LÄ:n suunnittelijan vieressä

LÄ suunnittelijan läsnäolo tuskin paransi tulosta

Kun noita tuotoksia katselee.

[Matias]

Mahdollisesti loppuviikosta tulossa putkari laittamaan tuon Pollucomin kiinni niin saa lauhduttimen antotehon siitä suoraan.

Pollucom asennetaan normaalisti kylmempään(paluu) putkeen koska siinä on sen lämpötila-anturi valmiiksi kiinni mittarissa.
Jos tuollainen asennus menee hankalaksi tms niin lämpötila-anturit voi vaihtaa keskenään avaamalla mittarin näytön kotelon.
Kumpikin anturijohto on piirilevyssä samanlaisilla liittimillä ja nuo liittimet on helppo vaihtaa keskenään.
Tämän muutoksen jälkeen Pollucomin voi asentaa kuumempaan(meno) putkeen.

Näyttöosa kääntyy 90 tai 180 astetta ihan kääntämällä.

Mittarin näytön kotelo on muovikynsillä kiinni,2kpl tasaisella sivulla ja yksi näiden vastakkaisella sivulla.

[seppaant]

Copeland Scroll'in oletusarvoina on
- Tulistus 5K
- Alijäähtyminen 4K

Tulistus asetetaan säätämällä paisuntaventtiili.

Mitenkä ja millä asetellaan tai säädetään alijäähtyminen??

ATS

[Xargo]

Mahdollisesti loppuviikosta tulossa putkari laittamaan tuon Pollucomin kiinni niin saa lauhduttimen antotehon siitä suoraan.

Pollucom asennetaan normaalisti kylmempään(paluu) putkeen koska siinä on sen lämpötila-anturi valmiiksi kiinni mittarissa.
Jos tuollainen asennus menee hankalaksi tms niin lämpötila-anturit voi vaihtaa keskenään avaamalla mittarin näytön kotelon.
Kumpikin anturijohto on piirilevyssä samanlaisilla liittimillä ja nuo liittimet on helppo vaihtaa keskenään.
Tämän muutoksen jälkeen Pollucomin voi asentaa kuumempaan(meno) putkeen.

Näyttöosa kääntyy 90 tai 180 astetta ihan kääntämällä.

Mittarin näytön kotelo on muovikynsillä kiinni,2kpl tasaisella sivulla ja yksi näiden vastakkaisella sivulla.

Kiitos neuvoista. Olin jotenkin automaattisesti ajatellut sen asennettavaksi kuumaan putkeen. Tuo paluuputkeen asentaminen voi olla jopa helpompi. Ainakin jos luopuu käyttöveden tehomittauksista ja asentaa Pollun pumpun ulkopuolelle ja vetää anturin sitten lauhdutinputkeen.

[ego]

Copeland Scroll'in oletusarvoina on
- Tulistus 5K
- Alijäähtyminen 4K

Tulistus asetetaan säätämällä paisuntaventtiili.

Mitenkä ja millä asetellaan tai säädetään alijäähtyminen??

ATS

Lähinnä rakenteellisin keinoin. Nestevaraajan jälkeisestä linjasta voidaan ottaa matalalämpöistä energiaa ns. alijäähdyttimellä esim. autotallin lattian lämmittimeen.

Monissa laitteissa on myös imukaasulämmönvaihdin. Tämän avulla perinteisesti lisätään kylmätehoa laskemalla ruiskutettavan nesteen lämpötilaa jolloin äkkihöyrystyksen osuus pienenee. Seurauksena lämmönsiirrosta myös tulistuskaasun lämpötila nousee.

Alijäähtymistä olisi kiva olla riittävästi jotta paisarille saadaan tasainen nestevirtaus ilman kaasukuplia.

[Matias]

jotta paisarille saadaan tasainen nestevirtaus ilman kaasukuplia

.

Mistähän johtuu käynnityksen jälkeen nestelinjan lasissa jonkinaikaa  näkyvä kuplinta?

[ego]

Kestää hetken ennenkuin paineet ja lämpötilat tasaantuvat.

Esim. suodatinkuivaimesta on neste voinut kaasuuntua osittain sillä 2-faasisessa laitoksessa neste kertyy kylmimpään paikkaan.

Koneen käynnistyessä kestää hetken ennen kuin nestemäinen kylmis täyttää joka sopukan nestevaraajalta paisarin suuttimeen.

Jos kuplimista jatkuu yli minuutin kannattaa huolestua, sillä kylmäainetta on liian vähän.

[Matias]

Kiitoksia selkeästä vastauksesta.

Olisi toinenkin kysymys kylmäaineen käyttäytymisestä.
Jos sama kylmäainen lauhtuu nesteeksi esim 30 asteen tai 50 asteen lämpötilassa niin onko nesteytyneen kylmäaineen määrä sama kummassakin tapauksessa?

Esim kun lauhduttimen kylmäainetilavuus on aina sama niin onko lauhtuneen nestemäisen kylmäaineen määrä myös aina sama riippumatta lauhtumislämpötilasta?

Vai muuttuuko nesteytyneen kylmäaineen tilavuusmäärä lauhtumislämpötilan mukaan?

Tuolla saattaisi olla vaikutusta lauhduttimesta saatavaan tehoon jos lämmittävän nesteen määrä vaihtelee.

[peki]

Mahdollisesti loppuviikosta tulossa putkari laittamaan tuon Pollucomin kiinni niin saa lauhduttimen antotehon siitä suoraan.

Pollucom asennetaan normaalisti kylmempään(paluu) putkeen koska siinä on sen lämpötila-anturi valmiiksi kiinni mittarissa.
Jos tuollainen asennus menee hankalaksi tms niin lämpötila-anturit voi vaihtaa keskenään avaamalla mittarin näytön kotelon.
Kumpikin anturijohto on piirilevyssä samanlaisilla liittimillä ja nuo liittimet on helppo vaihtaa keskenään.
Tämän muutoksen jälkeen Pollucomin voi asentaa kuumempaan(meno) putkeen.

Näyttöosa kääntyy 90 tai 180 astetta ihan kääntämällä.

Mittarin näytön kotelo on muovikynsillä kiinni,2kpl tasaisella sivulla ja yksi näiden vastakkaisella sivulla.

Kiitos neuvoista. Olin jotenkin automaattisesti ajatellut sen asennettavaksi kuumaan putkeen. Tuo paluuputkeen asentaminen voi olla jopa helpompi. Ainakin jos luopuu käyttöveden tehomittauksista ja asentaa Pollun pumpun ulkopuolelle ja vetää anturin sitten lauhdutinputkeen.

Xargo, sulla alkaa olla aika paljon kaiken näköstä hiluvitkutinta tossa linjassa. Kannattaisko ehkä laittaa vielä yks ulkonen kiertopumppu?
Noista kuvista ei käy ilmi tauot. Tulo kaivolta 2c on tosi kylmää.

[ego]

Kiitoksia selkeästä vastauksesta.

Olisi toinenkin kysymys kylmäaineen käyttäytymisestä.
Jos sama kylmäainen lauhtuu nesteeksi esim 30 asteen tai 50 asteen lämpötilassa niin onko nesteytyneen kylmäaineen määrä sama kummassakin tapauksessa?

Esim kun lauhduttimen kylmäainetilavuus on aina sama niin onko lauhtuneen nestemäisen kylmäaineen määrä myös aina sama riippumatta lauhtumislämpötilasta?

Vai muuttuuko nesteytyneen kylmäaineen tilavuusmäärä lauhtumislämpötilan mukaan?

Tuolla saattaisi olla vaikutusta lauhduttimesta saatavaan tehoon jos lämmittävän nesteen määrä vaihtelee.

Vaikeampi kysymys, toivottavast saamme muiltakin ajatuksia

Lauhduttimen paine on korkeampi eli kaasukomponentissa on enempi massaa ja parempi lämmösiirto.

Höyrystimen täytös on täysin samanlainen molemmissa tapauksissa.

Log(p)h kuvasta näkee että lauhdutettavaa energiaa on paljon enemmän matalammassa lauhdutuslämpötilassa.



Useimmissa koneissa on nestevaraaja tasaamassa nesteen tilavuuden vaihteluja.

Mielestäni lauhduttimen nestemäärällä ei ole merkittävää vaikutusta lämmönsiirtoon, ehkä :-/

[Matias]

Tuossa lauhduttimen toiminnassa kun on vähän kummallinen toimintaperiaate tehon osalta.

-korkeampi lauhtumislämpötila ja -paine= pienempi teho

-matalampi lauhtumislämpötila ja -paine =suurempi teho

Suurin osa lämpötehosta tulee faasimuutoksesta kun kylmäaine nesteytyy niin sillä arvelin että nestemäärä saattaisi muuttua.

Esim10kw:n Nibessä tuossa on n 1,5kw:n tehon aleneminen kun 50 asteen lauhtumislämpötilaa vertaa 35 asteen lauhtumislämpötilaan

[Xargo]

Xargo, sulla alkaa olla aika paljon kaiken näköstä hiluvitkutinta tossa linjassa. Kannattaisko ehkä laittaa vielä yks ulkonen kiertopumppu?
Noista kuvista ei käy ilmi tauot. Tulo kaivolta 2c on tosi kylmää.

Lämmityskierrossa ei itseasiassa ole tällä hetkellä mitään "ylimääräistä". Pollu sinne tosiaan on tulossa, mutta jos ahistaa liikaa niin aina voin laittaa kierron kolmoselle (nyt kakkosella, jotta ohjaus toimii paremmin). Viinapiirissä sitten onkin kaikenlaista kilkettä reilummin, mutta kyllä sielläkin kierto riittää, vaikka kuristaa linjaa jäteilmapatterin ohituksen sululla (pyrin siihen, että mahdollisimman suuri osa virtauksesta kulkisi patterin kautta).

Tuo viinan lämpötila taas on sellainen juttu, että minä olen taas miettinyt asiaa toiseen suuntaan eli miten joillain voi olla niin lämpöiset viinat... Siis mulla kaivovesi pyörii nyt siinä +5C paikkeilla ja käyntijakson alussa viina on +4C lämpöistä. Tuossa vaiheessa sitä on lämmitetty koko lepojakson ajan kahdella nestepatterilla (MLV ja jäte) vaikkapa eilen 1,5h. Pattereiden keskimääräinen lämmitysteho lepojaksolla on n. 250W eli lepojakson aikana viinaan ladataan 0,375kWh energiaa. Ei ole paljon näillä keleillä. Kesällä sitten enemmän. Loppu energia tulee kaivosta. ESD kertoo 25% etanoliseoksen ominaislämpökapasiteetiksi 4,25 kJ/(Kg·K). Tiheys 960kg/m³ Viinaa on putkissa reilu 200l, eli sen lämmittämiseen +1C -> +4C palaa 0,68kWh energiaa. Kaivo lämmittää siis lepojakson aikana litkua 0,305kWh eli vielä vähemmän kuin IV-patterit. Tätä olen ihmetellyt jo pitkään.

Onhan mulla tietysti kaivossa suht vähän putkea kun on syvyyttä vain 100m, mutta silti ihmetyttää tuo noin huono lämmönsiirto. Käyntijakson aikana tietysti lämpö siirtyy kaivosta tehokkaammin viinaan kun virtaus on kovempi ja lämpötilaero suurempi.

Yksi juttu voi tietenkin olla sekin, kun ilmeisesti ihan lähistöllä on (oli  ) lähde ja eikös lähdevesi ole yleensä hyvinkin viileää. No jos näin on niin saapahan kesällä tehokkaan jäähdytyksen. Tuolla lämpötilavertailuketjussa joillain on kuitenkin huippupakkasten aikaankin 4-5C lämpöistä litkua tarjolla, jolloin kaivoveden täytyy olla siinä melkein kymmenen asteen paikkeilla, mikäli maalämpöä käytetään ensisijaisena lämmönlähteenä. Mutta nyt meni kyllä OT:n puolelle... Sorry.

Vesianalyysinkin muuten teetin juuri kaivoveteen ja priimaahan tuo on.

[zta]

No sepä siinä kun en minäkään ymmärrä miten se voi noin tehdä...

Kyllä se imukaasu kuitenkin vaan lämpeni höyrystimen jäljiltä ennen säätöjä lämmityskäytössä tuonne +11C paikkeille ja KV-ajossa jopa +18C asti. Tuolloin kaivolta tuli lämmitysajossa +1C litku ja KV-ajossa 0C.

Ei se voikaan

Mittailin muuten tänään kompuran kylkeä pintalämpömittarilla kun tehtiin lämmitysvettä. Koko kylki oli alhaalta ylös puolisen astetta pakkasen puolella tyyppikyltin puolelta.

Kyllä tuossa imukaasun lämpötilamittauksessa täytyy olla reilusti virhettä. Kuten aiemmin on todettu, ilman imukaasun esilämmitystä sen lämpötila ei voi ylittää maasta tulevan nesteen lämpötilaa. Tuo pakkasen puolella oleva kompressorin kylkikin osoittaa, että imukaasun lämpötila on oikeasti pakkasen puolella, mikä sopii hyvin yhteen mitattujen maapiirin lämpötilojen kanssa. Imukaasuhan sitä kompressoria jäähdyttää.

[Xargo]

Kyllä tuossa imukaasun lämpötilamittauksessa täytyy olla reilusti virhettä. Kuten aiemmin on todettu, ilman imukaasun esilämmitystä sen lämpötila ei voi ylittää maasta tulevan nesteen lämpötilaa. Tuo pakkasen puolella oleva kompressorin kylkikin osoittaa, että imukaasun lämpötila on oikeasti pakkasen puolella, mikä sopii hyvin yhteen mitattujen maapiirin lämpötilojen kanssa. Imukaasuhan sitä kompressoria jäähdyttää.

Kompuran kyljestä mitatut arvot ovat säätöjen jälkeen, jolloin imukaasu onkin huomattavasti kylmempää mittauksienkin mukaan. Ennen säätöä ulkoisen paineentasauksen putki oli sula imukaasuputken liitoksesta. Nyt se kerää suht voimakkaasti hilettä. Paisuntaventtiilin päästä sama putki oli hileessä jo tehdassäädöillä. Kyllä tuokin mielestäni tarkoittaa, että tehdassäädöillä ainakin imukaasuputken pinta oli selvästi plussan puolella ja kyllä se lämpö tuli nimenomaan sieltä imukaasuputkesta. Jotenkin tuntuu oudolta, että sisällä virtaava kylmäaine sitten kuitenkin olisi selvästi pakkasen puolella...?

Kompuran kylki ei muuten kuitenkaan kondensoi jostain syystä. Voi tietenkin olla, että tuo pintalämpömittari näytti väärin tuon kompuramittauksen (kiiltävä pinta).

Kyllä minäkin kyseinalaistan nuo yli keruun lämpötilan menevät imukaasun lämmöt, mutta en vaan keksi mikä tuossa tökkii. En tosiaan oikein muuta enää keksi kuin tuo, että kylmäainevirtaus ennen säätöä oli niin pientä, että kuparin pinta ei jäähtynytkään lähellekään imukaasun lämpöä. Haluaisin vaan ymmärtää mitä tässä tapahtuu. Ei se mun maailmaa kaada vaikka imukaasu olisikin pakkasen puolella. Härveli tuottaa lämpöä pienellä sähkönkulutuksella ja se tässä kuitenkin on pääasia.

[ego]

Kylmä kylki kertoo imukaasussa olevasta nestemäisestä kylmäaineesta.

Säätö on silloin luokkaa Tsernobyl

Paisuntaventtiilin säätö perustuu kylmiksen tulistumiseen imuputkessa/höyrystimessä, siis ennen pulppia.

Nyt konetta ajetaan luukut selällään ilman tulistusta, höyrystin märkänä ja luotetaan scrollin ihmeelliseen joustavuuteen. Siitä muuten sana compliant Copelandin kompuran kyljessä.

Erittäin reilulla syötöllä päästään varmaankin erittäin hyvään lämpökertoimeen, pääasiaan, kuten sanoit.

Kun kompura jäähtyy riittävästi lämpö karkaa kierukoista ja koneen kopan kautta imukaasuun eli oikosulkee, kuumakaasun lämpö laskee ja toiminta romahtaa. Jos paisarin suutin on riittävän pieni prosessi toimii kuten apilaarikoneella, mutta nyt mennään harmaalla vyöhykkeellä.

Tulistumisen kannalta säätö on kriittinen. Tuotantoon en ihan heti laittaisi tälläista konetta. Nyt meille avautuu kuitenkin ikkuna seurata tapahtumien kehittymistä ja kun vielä saadaan polly paikalleen pääsemme, toivottavasti ymmärtämään tämänki ajotavan toimivuuden.

Tähän asti kylmäkoneet on säädetty siten ettei kompressoriin virtaa nestemäistä kylmäainetta. Imukaasujäähdytteinen kompressori kyllä höyrystää loput mutta säätö on

[Xargo]

Nyt konetta ajetaan luukut selällään ilman tulistusta, höyrystin märkänä ja luotetaan scrollin ihmeelliseen joustavuuteen. Siitä muuten sana compliant Copelandin kompuran kyljessä.

Erittäin reilulla syötöllä päästään varmaankin erittäin hyvään lämpkertoimeen, pääasiaan, kuten sanoit.

Kun kompura jäähtyy riittävästi lämpö karkaa kierukoista ja koneen kopan kautta imukaasuun eli oikosulkee, kuumakaasun lämpö laskee ja toiminta romahtaa. Jos paisarin suutin on riittävän pieni prosessi toimii kuten apilaarikoneella, mutta nyt mennään harmaalla vyöhykkeellä.

Ihan mahdollistahan tuo. Itse en kyllä usko, että imukaasussa olisi nestettä ainakaan suuremmissa määrin, koska minkäänlaista huojuntaa ei ole ollut havaittavissa missään vaiheessa. Mitä nyt olen kirjallisuudesta ymmärtänyt niin neste imukaasussa laskee voimakkaasti imuputken lämpötilaa, jolloin pulppi näkee tuon lämpötilan muutoksen ja seurauksena paisuntaventtiili sulkeutuu. Tuosta aiheutuu siis myös huojunta. Tuollaista ilmiötä ei kuitenkaan ole mulla ollut missään vaiheessa. Myös kuumakaasun lämpötila pysyy tasaisena.

Sitten on vielä tuo antoteho. Nestemäisen kylmäaineen pääsy kompuraan pitäisi aiheuttaa antotehon selvän laskun (ja mun logiikan mukaan sama kyykkäys pitäisi näkyä myös kuumakaasun lämpötilassa). Tuotakaan ei ole näkynyt. Päinvastoin, kompura käy säädön jälkeen lyhyempiä pätkiä ja talo pysyy silti lämpimänä. Myös käyttöveden teossa menee nyt vähemmän aikaa.

Mites muilla kompuran kyljen pintalämpötila vaikka +30C menoveden lämpötilalla?

[seppaant]

Ekopentti

Kylmä kylki kertoo imukaasussa olevasta nestemäisestä kylmäaineesta.

Miten tämän perustelet?

Xargo

Kompuran kylki ei muuten kuitenkaan kondensoi jostain syystä. Voi tietenkin olla, että tuo pintalämpömittari näytti väärin tuon kompuramittauksen (kiiltävä pinta).

Kyllä minäkin kyseinalaistan nuo yli keruun lämpötilan menevät imukaasun lämmöt, mutta en vaan keksi mikä tuossa tökkii. En tosiaan oikein muuta enää keksi kuin tuo, että kylmäainevirtaus ennen säätöä oli niin pientä, että kuparin pinta ei jäähtynytkään lähellekään imukaasun lämpöä. Haluaisin vaan ymmärtää mitä tässä tapahtuu. Ei se mun maailmaa kaada vaikka imukaasu olisikin pakkasen puolella. Härveli tuottaa lämpöä pienellä sähkönkulutuksella ja se tässä kuitenkin on pääasia.

Millä menetelmällä mittaat näitä lämpötiloja?
Jos käytät infrapunamittaria, niin laita mitattaviin kohteisiin samanlaiset tummat mattapintaiset teipinpalat.
Testailin omaa IR-mittaria ja kiiltävistä metallipinnoista mitatuissa arvoissa ei ole mitään tolkkua.

Virittelin pari päivää sitten kylmäkoneen eri kohtiin Dallasin 1-Wire antureita. Hankala homma, koska L-Ässän konehuone on pieni ja täyteen ahdettu.

Ensimmäisiä havaintoja
- Höyrystimeltä lähtevä kylmäaine on n. 1C korkeampi kuin keruulioksen tulolämpötila. Tämän pistän mittaustekniikan piikkiin.
- Imukaasulämmittimessä kaasu lämpiää n. 10C mutta kaasua jäähdyttävä lauhduttimelta lähtevä kylmäaine jäähtyy vain n. 0,6C.
Kylmäaineen ominaisuuksien mukaan jäähymän pitäisi olla n. 7,5C.
Jos mittaukset pitävät paikkansa niin silloin lauhduttimelta lähtevässä kylmäaineessa pitää olla höyryä mukana.
5% höyrypitoisuus selittäisi ilmiön.

ATS

[Xargo]

Millä menetelmällä mittaat näitä lämpötiloja?
Jos käytät infrapunamittaria, niin laita mitattaviin kohteisiin samanlaiset tummat mattapintaiset teipinpalat.
Testailin omaa IR-mittaria ja kiiltävistä metallipinnoista mitatuissa arvoissa ei ole mitään tolkkua.

Virittelin pari päivää sitten kylmäkoneen eri kohtiin Dallasin 1-Wire antureita. Hankala homma, koska L-Ässän konehuone on pieni ja täyteen ahdettu.

Ensimmäisiä havaintoja
- Höyrystimeltä lähtevä kylmäaine on n. 1C korkeampi kuin keruulioksen tulolämpötila. Tämän pistän mittaustekniikan piikkiin.

Tuo kompuran kyljen mittaus oli vain tuollainen pikainen testi. Mittasin siis suoraan kompuran kyljestä ilman mitään teippauksia. Tosin tyyppikyltistä antoi samansuuntaisia lukemia (sehän on kai jotain teippiä, tosin kiiltävä sekin). En usko, että noi kompuran kyljen mittaukset kovin tarkkoja on. Varsinkin kun kylki ei tosiaan kondensoi vaikka teknisessä tilassa kulkevat keruuputket kyllä pisaroivat lepojaksoillakin (kun keruu on luokkaa reilu +4C). Oikeastaan pointti koko mittauksessa oli, että selvästikin imukaasu kuitenkin jäähdyttää kompuraa. Eiköhän se kylki olisi ainakin reilu +40C jos sitä ei jäähdytettäisi sisältäpäin.

Silloin kun säädin paisuntaventtiiliä, mulla oli sekä 1-wire mittarit paikoillaan että IR-pintalämpömittari kourassa. Seurasin mahdollista huojuntaa siis kolmella mittarilla (2x 1-wire + IR) samaan aikaan. Pintalämpömittarilla sihtasin imukaasuputkea ulkoisen paineentasauksen hitsauksen kohdalta. Tuossa kohtaa putken pinta on melkoisen matta kun siinä on jotain hitsausepäpuhtauksia tms. Minkäänlaista huojuntaa en tosiaan saanut aikaan, joka mielestäni kertoo, että paisuntaventtiilin mitoitus on melkoisen pieni (noitahan on eri kokoluokissa).

Mulla nyt säädön jälkeen imukaasun lämpötila on mittauksien perusteella esim. eilisen lämmitysjakson aikana mitattuna +1,88C kun kaivolta tulee +3C litku. Eli kyllä tuo näillä uusilla säädöillä fysiikan lakeja tottelee.   Lämpötila paisuntaventtiilin jäljiltä +0,56C.

Saman käyntijakson korkein imukaasun lämpötila on +3,06C ja tällöin kaivolta tuli +4C viina. Ei valitettavasti ole kuin kokonaisluvun tarkkuudella noita viinan lämpötiloja. Paisuntaventtiilin jälkeen tuolloin +1,44C.

Ennen säätöjä kylmäaine paisuntaventtiilin jälkeen oli selvästi alempi ja höyrystimen jälkeen selvästi korkeampi.

[ego]

Ekopentti

Kylmä kylki kertoo imukaasussa olevasta nestemäisestä kylmäaineesta.

Miten tämän perustelet?

Xargo

Kompuran kylki ei muuten kuitenkaan kondensoi jostain syystä. Voi tietenkin olla, että tuo pintalämpömittari näytti väärin tuon kompuramittauksen (kiiltävä pinta).

Kyllä minäkin kyseinalaistan nuo yli keruun lämpötilan menevät imukaasun lämmöt, mutta en vaan keksi mikä tuossa tökkii. En tosiaan oikein muuta enää keksi kuin tuo, että kylmäainevirtaus ennen säätöä oli niin pientä, että kuparin pinta ei jäähtynytkään lähellekään imukaasun lämpöä. Haluaisin vaan ymmärtää mitä tässä tapahtuu. Ei se mun maailmaa kaada vaikka imukaasu olisikin pakkasen puolella. Härveli tuottaa lämpöä pienellä sähkönkulutuksella ja se tässä kuitenkin on pääasia.

Millä menetelmällä mittaat näitä lämpötiloja?
Jos käytät infrapunamittaria, niin laita mitattaviin kohteisiin samanlaiset tummat mattapintaiset teipinpalat.
Testailin omaa IR-mittaria ja kiiltävistä metallipinnoista mitatuissa arvoissa ei ole mitään tolkkua.

Virittelin pari päivää sitten kylmäkoneen eri kohtiin Dallasin 1-Wire antureita. Hankala homma, koska L-Ässän konehuone on pieni ja täyteen ahdettu.

Ensimmäisiä havaintoja
- Höyrystimeltä lähtevä kylmäaine on n. 1C korkeampi kuin keruulioksen tulolämpötila. Tämän pistän mittaustekniikan piikkiin.
- Imukaasulämmittimessä kaasu lämpiää n. 10C mutta kaasua jäähdyttävä lauhduttimelta lähtevä kylmäaine jäähtyy vain n. 0,6C.
Kylmäaineen ominaisuuksien mukaan jäähymän pitäisi olla n. 7,5C.
Jos mittaukset pitävät paikkansa niin silloin lauhduttimelta lähtevässä kylmäaineessa pitää olla höyryä mukana.
5% höyrypitoisuus selittäisi ilmiön.

ATS

Turhaa selitystä minulta. Jos kompuran kylki on pakkasen puolella siinä on lunta. Tällöin kone kyllä hörsii nestettä.

Nyt oli kuitenkin kyseessä ilmeinen mittausvirhe.

Pelkkä kylmä kaasumainen kylmäaine ei mlp sovelluksissa aiheuta jäätymistä kompressorin sähkömoottorin kenttäkäämin kohdalle ulkokuoreen.

[ego]

Vielä huojunnasta.

Erittäin pienellä tulistuksella paisarin säätö huojuu, tai sitten ei.

Kohdalleni on sattunut Egelhoff niminen vena jota en saanut huojumaan.

Lisäksi huojunta saattaa olla kovin rauhallista ja vaikeaa huomata.

Lämpötilojen mittauksessa on vielä otettava huomioon liukuma.

Tulistuksen ollessa riittävän pieni sitä ei kohta olekkaan ja vena toimii pelkkänä suuttimena kuten kapillaariputki.

Tulistuksen säätöön kuuluu paitsi painemittari, myös kaksi lämpötilamittausta, ennen ja jälkeen lauhduttimen höyrystimen.

Uusi digi-huoltomittari sisältää nämä toiminnot ja odotan oppivani käyttämään sitä

[Xargo]

Tulistuksen ollessa riittävän pieni sitä ei kohta olekkaan ja vena toimii pelkkänä suuttimena kuten kapillaariputki.

Tulistuksen säätöön kuuluu paitsi painemittari, myös kaksi lämpötilamittausta, ennen ja jälkeen lauhduttimen.

Tuo on kyllä hyvin mahdollista, että tuo toimii nyt käytännössä suuttimena. Käynti on kuitenkin tasaista, eikä edelleenkään ole esiintynyt minkäänlaisia ongelmia (10 vrk. takana).

Tarkoitat varmaan ennen ja jälkeen höyrystimen? Ne mulla on paikallaan ja jatkuvassa seurannassa. Lisäksi tosiaan seurasin lämpöjä höyrystimen jälkeen pintalämpömittarilla kun tein säätöjä.

Huoltomittarisarja lähti tänään Saksasta liikkelle eli ei varmaan ihan tällä viikolla ennätä, mutta ensi viikolla sitten homma pitäisi selvitä kun saan mittarin näppeihini. Pollun asennus siirtyi myös ensi viikon puolelle kun putkarilla oli muita kiireitä eikä mulla tässä mikään hoppu ole.

[ego]

Taas kirotusvihre, sorry

Jos suutin on oikean kokoinen,niin juuri käy. Isommalla suuttimella kopura olisi kontallaan.

Olisikohan kapillaari oikea myös mlp koneeseen?

Paine-eron ja lämpötilojen vaihtelut ovat paljon pienempiä kuin ilpoissa ja netkin toimivat hämmästyttävän hyvin kiinteällä syötöllä.

Toinen mitä olen pohtinut nyt kun siirrymme elektronisiin paisuntaventtiileihin. Voisiko parametriksi ottaa kompuran vaipan ja kuumakaasuputken lämpötilan normi mittausten lisäksi?

Sinun koneesi toimii ilmeisesti tällä hetkellä kohtuuttoman hyvällä copilla

Vielä kerran. Paisarin säätö tehdään jousella jota kiristetään. Jousi sulkee venttiiliä, samoin kuin höyrystimen paine. Venttiiliä avaa pulpin paineviesti. Jos jousi on aivan lörppä venttiiliä ei sulje mikään.

[Xargo]

Toinen mitä olen pohtinut nyt kun siirrymme elektronisiin paisuntaventtiileihin. Voisiko parametriksi ottaa kompuran vaipan ja kuumakaasuputken lämpötilan normi mittausten lisäksi?

Kuulostaa ainakin omaan korvaan ihan perustellulta. Muutenkin kannustan aina ottamaan mukaan mahd. paljon parametreja (siis oman alani jutuissa) ja sitten niille jotkin fiksut painotukset. Tasoituslaskukurssin oppi siis jässähtänyt päähän.

Sinun koneesi toimii ilmeisesti tällä hetkellä kohtuuttoman hyvällä copilla

Jossain 5,2-5,7 välillä se taitaa pyöriä (ei sis. kiertovesipumppuja). Haarukka on vielä aika iso, mutta tuon tarkempiin mittauksiin ei nyt laitteisto taivu.

Vielä kerran. Paisarin säätö tehdään jousella jota kiristetään. Jousi sulkee venttiiliä, samoin kuin höyrystimen paine. Venttiiliä avaa pulpin paineviesti. Jos jousi on aivan lörppä venttiiliä ei sulje mikään.

Ihan lörppä tuo jousi ei kyllä taida olla, koska säätö vaikutti lämpötiloihin ihan säätövaran loppuun asti ja sitten säätöön tuli siis mekaanisesti seinä vastaan. Säätöruuvia ei enää voinut kääntää enempää. Tai olisihan se ehkä voimalla liikkunut.  

[seppaant]

Toinen mitä olen pohtinut nyt kun siirrymme elektronisiin paisuntaventtiileihin. Voisiko parametriksi ottaa kompuran vaipan ja kuumakaasuputken lämpötilan normi mittausten lisäksi?

Laitoin tänään anturin mittaamaan kompressorin vaipan lämpötilaa.
Tarkoituksena oli, että anturi olisi moottorin alapään käämien kohdalla.
Oli muuten hankala paikka, Koska L-Ässässä on niin pahisn ahdas konehuone ja  kompressori on vielä peitetty äänenvaimennushupulla.

Lämpötila vaihtelee 37 -- 43C
kun kompressori käy puoli tuntia ja lepää saman puoli tuntia.
Lämpötila nousee suhteellisen tasaisesti koko käyntijakson ajan.

ATS

[TPN]

Pakko se on munkin ottaa osaa tähän keskusteluun. Säädin omasta Geopro GS60:sta takuun umpeuduttua paisuntaventtiilin ihan mielenkiinnnosta ja kokeilunhalusta. Mun koneessa kaksi kierrosta kun olin avannut paisaria, alkoi ihan selvä huojunta, siitä vartti kiinni ja hyvä tuli.. eikö? Lämpömittarilla siis säädin, ei ollut painemittaria.

Saman suuntaisia vaikutuksia Xargon kanssa huomasin, ennen höyrystintä lämpö nousi ja höyrystimen jälkeen putosi ja kuumakaasun lämpö laski myös. Eikä mitään ongelmia toistaiseksi käytössä.

Pätkäkäyntiä ei lasketa, sehän on ominaisuus.  

[Xargo]

Saman suuntaisia vaikutuksia Xargon kanssa huomasin, ennen höyrystintä lämpö nousi ja höyrystimen jälkeen putosi ja kuumakaasun lämpö laski myös. Eikä mitään ongelmia toistaiseksi käytössä.

Kannattaa nyt sitten seurata pumpun toimintaa ainakin useamman päivän ajan, ettei huojunta ala kun toimintapiste muuttuu (esim. käyttövettä tehtäessä tai sään/keruun lämmetessä).

Mutta tutultahan tuo kuulostaa ja hyvä tietenkin kuulla, että muilla toimii samalla tavalla kuin mullakin. Kiitoksia.

[TPN]

Joo, siis oman ja vähän ehkä sunkin mielenterveyden takia rekisteröidyin tänne..

On mulla anturit siellä kiinni kokoajan..

On muuten aika liki sama lämpö maasta tulo ja höyrystimen jälkeen. eilen n. 4.8. Toki mittavirhettä voi olla joka suuntaan.. Ennen säätöä oli jotain yli 7 astetta höyrystimen jäkeen.