Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa

[Matias]

Onko kellään enää käytössä putkivaihtimia ?

Meillä on,Ekowell EPT 400 vuodelta -98 ja R22 kylmäaineella ja edelleen toimii normaalisen tuntuisesti.

Sanovat Ekowellilla koaksiaalivaihtimiksi noita putkivaihtimia.

Tässä Ekowell mallissa on kolme lämmönvaihdinta
-höyrystin
-lauhdutin lämmittää 1250l varaajaa
-tulistuksen poisto lämmittää 160l käyttövesivaraajaa

COP arvo 3,3 paikkeilla,mitattu Pollucomilla tulistimen ja lauhduttimen putkista ja Kamstrup 382 kwh mittarilla.

[Tois puol jokke]

Oletko tutkinut miten kuumakaasun lämpötila käyttäytyy ennen lauhdutinta?

Tarkoitatko tuolla mitä? Kuumakaasun lämpö on sama riippumatta kierron nopeudesta.

#Matias
Joo tuo on samanlainen mutta siinä varaajakierukka on laitettu kiertämään tuon käyttövesikierukan läpi myös. Eli peräkkäin. Lämmittää siis vain varaajaa. Iästä ei hajua varmaan lähempänä 80 kuin 90 lukua.
Kun sulla kone käy niin onko sulla 2 pumppua lataamassa, eli lämmityksen varaajalle oma ja käyttövedelle oma ? En kyllä äkkiä usko että cop kärsii tuossa vielä noin pahasti. Paljonko sulla on imuputken lämpötila ja kuumakaasun lämpötila? Yksi joka vaikuttaa on näin pienillä kulutuksilla tuo keruupumpun koko. 300-->100w auttaisi.

[Matias]

Iästä ei hajua varmaan lähempänä 80 kuin 90 lukua

Eihän vaan olisi Ekopak merkkinen maalämpöpumppu?

Kun sulla kone käy niin onko sulla 2 pumppua lataamassa, eli lämmityksen varaajalle oma ja käyttövedelle oma ?

Alkujaan oli vain yksi lauhduttimen kiertopumppu,käyttövesivaraajan kierto oli painovoimainen (luonnokierto) mutta se ei oikein ollut käytännöllinen niin laitoin myös siihen piiriin oman kiertopumpun,eli nyt on kiertopumput molemmissa

Paljonko sulla on imuputken lämpötila ja kuumakaasun lämpötila?

Kuumakaasu 91C
Imukaasu  2,6C
Keruuliuos 6,3/3,1C

Kuumakaasua jäähdyttää käyttöveden lämmönvaihdin 91---> 65 asteeseen ja lauhtumislämpö 35C

keruupumpun koko. 300-->100w

Tässä on 185w keruun kiertopumppu,piisaa hyvin 2X200m:n keruuputkistolle,dt n 3C

[ishiba]

Tarkoitatko tuolla mitä? Kuumakaasun lämpö on sama riippumatta kierron nopeudesta.

Pidin vaan hiukan erikoisena, että lähtevän veden lämpötila ei vaikuta kylmäkierron lämpötiloihin. En kyllä olekaan mikään kylmälaitespesialisti.

[Tois puol jokke]

Kun siinä on tuo 2 kierukkaa peräkkäin, ja kuumakaasu ei jäähdy alle sen mitä varaajassa on tarjota, jos pyörittää nopeimmalla niin varaaja sekoittuu ja latauslämpö on alhaisempi, mutta hitaammalla saadaan tuo korkein lämpötila mukaan ja varaaja kerrostuu= pattereille kuumempaa vettä. Hiukan tehoissa kärsii mutta tuo kerrostuminen korvaa sen.

#Matias
Ei kyllä tuo kuullosta tutulta, myrkynvihree kotelo mutta purin pellit pois kun oli ruma eikä eristänyt ääniä. Suomalainen nimi siinä oli, ettei vaan olis lämpöässän joku edeltäjä.

Pitää käydä kattomassa pääsiskös samoille lämmöille, mulla hiukan viileempi tuo vesi tällähetkellä. Muistatko\ootko laittanu talteen mitä 0 asteen keruula oli kaasut ?

[Matias]

Kun siinä on tuo 2 kierukkaa peräkkäin, ja kuumakaasu ei jäähdy alle sen mitä varaajassa on tarjota

Tässä meillä kuumakaasu menee ensin pienemmälle lämmönvaihtimelle jolla on oma kiertovesi 160l:n varaajaan,veden lämpö siinä piirissä 50-60 C.Tämän vaihtimen lämmitysteho on n 1,2kw

Tuon pienen vaihtimen jälkeen kuumakaasu menee hieman jäähtyneenä varsinaiseen lauhduttimeen omana kiertonaan ,tämän piirin lämmitysteho on n 7kw.

Muistatko\ootko laittanu talteen mitä 0 asteen keruula oli kaasut ?

Tässä kyllä kuumakaasun lämpötila on riippuvainen lauhtumislämpötilasta,esim 50C lauhtumislämpötiloilla kuumakaasun lämpö nousee 120C:n paikkeille.

Keruuliuoksen lämpötila näyttäisi vaikuttavan vain lämmitystehoon.Jos maasta tuleva keruuliuos on 0 asteista niin lauhduttimesta saatava lämmitysteho on 6,5-7kw.

Kesän loppupuolella kun maassa olevien keruuputkien/-liuoksen lämpötila nousee 13-14asteen paikkeille niin lauhduttimelta saatava lämmitysteho on 12-13kw,siinä kuitenkin kompressorin ottoteho sähköverkosta kasvaa samassa suhteessa joten COP arvossa ei juurikaan muutosta näy.

jos pyörittää nopeimmalla niin varaaja sekoittuu ja latauslämpö on alhaisempi, mutta hitaammalla saadaan tuo korkein lämpötila mukaan ja varaaja kerrostuu= pattereille kuumempaa vettä. Hiukan tehoissa kärsii mutta tuo kerrostuminen korvaa sen.

Samaan päätelmään meilläkin tultiin kun aikoinaan noita testailin.
Kuitenkin kun lämmitysverkolle (patterit) on 1250l:n varaaja niin parhaimmaksi meillä osoittautui sellainen systeemi että varaajaa ladataan maksimivirtauksella (1550l/h),varaajan vesi sekoittuu muutamassa minuutissa käynnistyksestä mutta tuolla konstilla saadaan koko varaajan vesimäärän lämpötila nostettua ja pidempi taukojakso kompressorille.
Käyntijaksoja tulee 5- 6/vrk ja  ehkä pidentää kompressorin kestoikää
Tavallaan siis suurin mahdollinen energiamäärä saadaan yhdellä käyntijaksolla ladattua varaajaan

Varaajan dt on 5 astetta ja kerrostuminen menee silleen että taukojakson alussa varaaja on ylhäältä alas kuuma ja jäähtyminen alkaa varaajan alaosasta ja jäähtynyt kerros nousee lämmönkulutuksen tahtiin ylemmäs ja kun jäähtynyt kerros on noussut lähelle varaajan yläosaa käynnistyy kompressori ja lataa varaajan uudestaan.
Taukojaksot on 1-6h ulkolämpötilasta/lämmönkulutuksesta riippuen

[Tois puol jokke]

Nonii löytyihän se vanha etupelti, eli tuo on tyypiltään Lämpökissa 110, 12kw, Luonnon Lämpö Oy,  Taloterm. Harmi ettei oo vuosilukua mutta en kyllä ysäripumpuksi usko, "eristeet" oli sellasta hapertuvaa vaahtomuovia kuin sohvissa täytteenä. Joo tuon kesä-ajan tehonlisäyksen allekirjoitan kyllä. Kun vähän ruuvvailin niin 28 on lauhtuminen ja kuumakaasu 90 mutta imu on -4. Käyntiääni hiukan muuttui, katsotaan nyt yön yli miten menee.