Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa

[ego]

Höyrystin ja lauhdutin ovat ilmeiseti hieman erilaisa levypakkoja ja höyrystimeen on tulopuolelle tehty kanaviin kuristukset jotka toimivat nesteenjakajina.

Heli Saksi Lämpöässästä on tehnyt MLP:n toiminnasta ja kehitysnäkymistä hienon diplomityön:

http://www.lampoassa.fi/cgi-bin/webio-f?id=125&saitti=lampoassa&hash=17620A39279EBBB775EB92B397B65958

Kiva kun tääläkin on vilkkaanpaa keskustelua, auringon vaikutustako. 8-)

[Xargo]

Pyöräytin vielä hahmotelman R407C log ph diagrammiin. Näin se mun käsityksen mukaan nyt suurinpiirtein toimii lämmitysvettä tehtäessä:



Punaisella siis säädön jälkeen ja mustalla tehdasasetuksilla.

Todellisuudessa toki tulistus on molemmissa tapauksissa pienempi ja kompurahäviöt kaartaa sitten käyrää oikealle. Tuo kuumakaasun lämpötila on kuitenkin molemmissa tapauksissa mitattu arvo. Lauhtumislämpötila on arvio menoveden lämpötilan (29C) mukaan, samoin kuin höyrystymislämpötila arvio viinan lämpötilan (4C) mukaan.

Pitääkin seuraavaksi vilasta tuota dippaa. Omakin pitäisi pikkuhiljaa saada kansiin mutta "first things first".

[ego]

"Todellisuudessa toki tulistus on molemmissa tapauksissa pienempi ja kompurahäviöt kaartaa sitten käyrää oikealle."

Todellisuudessa imukaasu menee kuuman sähkömoottorin käämin kanavissa ennen pääsyään imuaukkoon, jota olosuhdepiirroksen oikea alakulma kuvaa.

Eli tulistus on kuvassa lähes oikea.

Asiallisesti päätelmäsi on kuitenkin aivan oikein.

Puhekielessä kompressoriksi mainittu hermeettinen laite on imukaasujäähdytteinen moottorikompressori.

Siis mäntä ja scrolli, rotary on kuumakaasulämmitteinen.

[AAA]

Todellisuudessa imukaasu menee kuuman sähkömoottorin käämin kanavissa ennen pääsyään imuaukkoon, jota olosuhdepiirroksen oikea alakulma kuvaa.

Eikö oikea alakulma kuvaa höyrystimen loppuosassa tapahtuvaa tulistusta? (eli se mitä Xarko haluaa pienemmäksi)

Xargon kuvassa muuten COP on sitten lähes 7  

edit: Korjaan... hieman yli 8  

[Xargo]

Eikö oikea alakulma kuvaa höyrystimen loppuosassa tapahtuvaa tulistusta? (eli se mitä Xarko haluaa pienemmäksi)

Xargon kuvassa muuten COP on sitten lähes 7  

Noin minäkin sen olen ymmärtänyt. Mutta onhan tuossakin oma järkensä, että kompuran lämpöhävikki vielä tulistaa imukaasua ennen puristusta. Tuon pienemmäksi tulistusta ei kyllä tällä laitteistolla saa kun paisuntaventtiilin säätö on jo levällään (tai oikeastaan sen puoli kierrosta käännetty takaisin varmuuden vuoksi).

Kyllä tuo COP on oikeastikin melkoisen asiallinen. Vastustestin mukaan (olettaen, että 9kW vastus myös oikeasti on 9kW) COP oli vitosen paikkeilla ennen näitä säätöjä ja ottotehossa oli kiertovesipumput mukana.

Pumppukäyriltä ja teknisten tietojen kautta selvitettyjen painehäviöiden mukaan lasketun virtausnopeuden mukaan antoteho olisi n. 9,1kW ja ottoteho viime perjantaina asennetun kolmivaihemittarin mukaan 1,62kW. Odottelen nyt kuitenkin vielä Pollucomin asennusta (laatikossa odottamassa), että saa tuohonkin varmuuden.

Tuo log ph hahmotelma on tosiaan vain hahmotelma. Oikeasti lauhtumispaine on varmaankin hieman isompi ja höyrystymispaine pienempi. Pitää tosiaan mittauttaa molemmat kun tulee se näytön vaihto ajankohtaiseksi.

[Xargo]

Tuhrustin vielä käyttöveden teosta log ph diagrammiin hahmotelmaa:



Tässä siis taas arvattu lauhtumis- ja höyrystymislämpötila menoveden ja viinan lämpötilojen mukaan. Kuumakaasu mitattu.

Ennen säätöä mentiin tosiaan 105C kuumakaasun lämpötilaan tuolla 56C menoveden lämpötilalla, jota tuo toimintapiste edustaa, mistä olen piirtänyt viivat alas.

[peki]

Eikö oikea alakulma kuvaa höyrystimen loppuosassa tapahtuvaa tulistusta? (eli se mitä Xarko haluaa pienemmäksi)

Xargon kuvassa muuten COP on sitten lähes 7  

Noin minäkin sen olen ymmärtänyt. Mutta onhan tuossakin oma järkensä, että kompuran lämpöhävikki vielä tulistaa imukaasua ennen puristusta. Tuon pienemmäksi tulistusta ei kyllä tällä laitteistolla saa kun paisuntaventtiilin säätö on jo levällään (tai oikeastaan sen puoli kierrosta käännetty takaisin varmuuden vuoksi).

Kyllä tuo COP on oikeastikin melkoisen asiallinen. Vastustestin mukaan (olettaen, että 9kW vastus myös oikeasti on 9kW) COP oli vitosen paikkeilla ennen näitä säätöjä ja ottotehossa oli kiertovesipumput mukana.

Pumppukäyriltä ja teknisten tietojen kautta selvitettyjen painehäviöiden mukaan lasketun virtausnopeuden mukaan antoteho olisi n. 9,1kW ja ottoteho viime perjantaina asennetun kolmivaihemittarin mukaan 1,62kW. Odottelen nyt kuitenkin vielä Pollucomin asennusta (laatikossa odottamassa), että saa tuohonkin varmuuden.

Tuo log ph hahmotelma on tosiaan vain hahmotelma. Oikeasti lauhtumispaine on varmaankin hieman isompi ja höyrystymispaine pienempi. Pitää tosiaan mittauttaa molemmat kun tulee se näytön vaihto ajankohtaiseksi.

Mitä sulla on mukana tossa ottotehossa 1.62KWH? Ei voi olla noin pieni.

[Xargo]

Mitä sulla on mukana tossa ottotehossa 1.62KWH? Ei voi olla noin pieni.

Tuolla Danfoss-alueella tuota juuri kyselin ja sain vastauksenkin. Eli tuossa on vain kompura. Lisäksi siis tulee yhteensä n. 200W kiertovesipumppuja (tyyppikylttien mukaan, todellisuudessa varmaan hieman vähemmän).

[Xargo]

Rupesinpa tässä nyt sitten pohtimaan, että jospa tökkäisi imuputken huoltoporttiin ihan kiinteästi painemittarin. Vai onko kiinteä asennus huono idea? Yksi mahdollinen vuotokohta lisää?  Jotain tälläistä pohdin:

http://www.ebay.co.uk/itm/Javac-80mm-LP-Gauge-R22-R407C-R404A-R134A-/220922560717?pt=UK_CarsParts_Vehicles_CommercialVehicleParts_SM&hash=item337002c0cd

Mites noiden kierteiden kanssa? Eli meneekö tuo heittämällä kiinni? Huoltoportin nupin alta ilmeisesti paljastuu kuitenkin neulaventtiili, johon tuon voisi kiinnittää, mutta onko siinä sitten nuo 1/8" NPT kierteet?

Samalla voisi hommata tälläisen sitten korkeapainepuolelle:

http://www.ebay.co.uk/itm/Javac-80mm-HP-Gauge-R22-R407C-R404A-R134A-/220922571206?pt=UK_CarsParts_Vehicles_CommercialVehicleParts_SM&hash=item337002e9c6

[seppaant]

Xargo

Lopuksi vielä ensimmäisen kokonaisen uusien säätöjen mukaisen vuorokauden kulutus: 17,5kWh keskilämpötilalla -4C. Mukana on myös 16min käyttöveden tekoa (47C ->53C). Vertailun vuoksi 29.02 oli keskilämpötila -3C ja sähköä paloi 20,5kWh (ei käyttövettä tuona päivänä). 28.02 olisi ollut -4C keskilämpötila, mutta auringon säteilyteho oli tuona päivänä 26W/m2 kun se oli eilen 394W/m2 ja 29.02 415W/m2.

*lisäys* Käyntiaikasuhde tippui 51,0% -> 41,7% (ihan vaan parin käyntijakson mukaan laskettuna). Pitää seurailla lisää.

Eli hyvältä näyttää.

Tämän mukaan
- ottoteho putosi 15%
- Käyntiaika putosi 18%
Jos tosiaan näin on, niin hyvältä näyttää

Käyntiajan pieneneminen tarkoittaa, että antoteho on kasvanut 28%
Jos COP olisi ollut 4,0 olisi se kasvanut -> 6,0.

Mitenkä selvität tämän paranemisen p-h piirroksen avulla?

Jokin tässä nyt mättää

ATS

[Xargo]

- ottoteho putosi 15%
- Käyntiaika putosi 18%
Jos tosiaan näin on, niin hyvältä näyttää

Käyntiajan pieneneminen tarkoittaa, että antoteho on kasvanut 28%
Jos COP olisi ollut 4,0 olisi se kasvanut -> 6,0.

Mitenkä selvität tämän paranemisen p-h piirroksen avulla?

Jokin tässä nyt mättää

Juu en minäkään noihin lukuihin usko. Näkisin mittausepätarkkuuden olevan syynä. Kahden yksittäisen vuorokauden keskinäinen vertailu on mielestäni aivan liian pieni otos, vaikka kuinka olisi keskilämpötila suunnilleen sama ja aurinko paistoi molempina päivinä. Epätarkkuutta lisää myös taas jälleen kerran tuo MLP:n ohjauksen yhden asteen resoluutio. Eli en voi tietää siirrettiinkö taloon ollenkaan samaa suuruusluokkaa oleva energiamäärä. Massaa tosiaan löytyy sen verran runsaasti, että sisälämpötilastakaan ei voi lyhyellä aikavälillä oikein mitään päätellä. Pitkällä aikavälillä taas on selvä, että kevään tullessa aurinko lämmittää taloa enemmän ja jo sitä kautta kulutuksen pitääkin olla pienempi.

Lisäksi vuorokausikulutus on noissa esimerkeissä laskettu käyntiaika * ottoteho. Ottotehon taas otin Swissnox kulutusmittarilta, joka selvityksen mukaan nyt mittaa vain kompuraa, eli tuossa 1,62kW lukemassa ei olekaan kiertovesipumppuja mukana. Mittaria ei ollut paikallaan ennen näitä säätöjä eli säätöjä edeltävä ottoteho ei ole kovin hyvin tiedossa (jonkunlaisen arvion selvitin sille aikanaan etäluettavan mittarin kautta). Etäluettavan mittarin kautta selvitetyssä ottotehossa, jonka mukaan laskin myös tuon vastustestin, oli siis kiertovesipumputkin mukana. Eli noissa vuorokausikulutuksissa on käytetty molemmissa tapauksissa tuota säätöjen jälkeistä 1,62kW kompuran ottotehoa. Höyrystymispaineen noustessahan kompuran ottotehon pitäisi myös nousta eli tuon aiemman vuorokausikulutuksen pitäisi olla samalla käyntiajalla pienempi. Nyt olen kuitenkin käyttänyt samaa ottotehoa molemmille.

Sen takia kirjoitinkin, että en lähtisi tästä sen kummempia johtopäätöksiä vetämään ilman sitä Pollucomia, enkä kyllä silloinkaan välttämättä jaksa palauttaa alkuperäisiä asetuksia eli vertailuluku jää silloinkin puuttumaan. Tosin jos riittävästi yllytätte...  

Tuo lämmitysveden log ph hahmotelma on varmaan aika lähellä todellista hyötyä mitä tästä nyt irti sai. Select 7:lla sama hahmotelma kertoo tälläistä tarinaa:

Antoteho: 8,46kW -> 9,10kW
Ottoteho: 1,42kW -> 1,45kW
COP: 5,93 -> 6,26

Tosiaan Swissnoxin mittaama ottoteho on kyllä sen 170W tuota isompi, joka voisi tarkoittaa esim. 6K korkeampaa lauhtumislämpötilaa molemmille tapauksille eli silloin luvut olisivat:

Antoteho: 8,18kW  -> 8,78kW
Ottoteho: 1,58kW -> 1,61kW
COP: 5,16 -> 5,46

Ensimmäinen tapaus kuitenkin vastaa paremmin lämmitysveden dT:n ja laskennallisen virtausnopeuden avulla laskettua antotehoa.

Oli miten oli, mielestäni mittaustarkkuus on nyt niin kehno, että en lähtisi tästä tekemään liikaa johtopäätöksiä ennen sitä Pollucomia. Jotain tuollaista 0,3 paranemaa COPissa tästä kuitenkin uskoisin hyötyväni.

[Xargo]

Käyntiajan pieneneminen tarkoittaa, että antoteho on kasvanut 28%
Jos COP olisi ollut 4,0 olisi se kasvanut -> 6,0.

Mitenkä selvität tämän paranemisen p-h piirroksen avulla?

Opettelinpa nyt sitten tuon RefUtilsin käytön (aiemmin piirtelin fotarilla) niin sain jonkinlaisen hatusta heitetyn vaikutuksen tuolle kompuran isontrooppiselle hyötysuhteellekin. Käytin arvoa 0,75. Mihis noi uudet scrollit oikeasti pystyy?



RefUtils kertoi COPeiksi 5,02 ja 5,64. Tulistusta olisi tämän hahmotelman mukaan tehdassäädöillä 10K ja nyt 2,5K.

Tuo 5,02 täsmää hyvin aiempien vastustestien kanssa.

[ego]

Rupesinpa tässä nyt sitten pohtimaan, että jospa tökkäisi imuputken huoltoporttiin ihan kiinteästi painemittarin. Vai onko kiinteä asennus huono idea? Yksi mahdollinen vuotokohta lisää?  Jotain tälläistä pohdin:

http://www.ebay.co.uk/itm/Javac-80mm-LP-Gauge-R22-R407C-R404A-R134A-/220922560717?pt=UK_CarsParts_Vehicles_CommercialVehicleParts_SM&hash=item337002c0cd

Mites noiden kierteiden kanssa? Eli meneekö tuo heittämällä kiinni? Huoltoportin nupin alta ilmeisesti paljastuu kuitenkin neulaventtiili, johon tuon voisi kiinnittää, mutta onko siinä sitten nuo 1/8" NPT kierteet?

Samalla voisi hommata tälläisen sitten korkeapainepuolelle:

http://www.ebay.co.uk/itm/Javac-80mm-HP-Gauge-R22-R407C-R404A-R134A-/220922571206?pt=UK_CarsParts_Vehicles_CommercialVehicleParts_SM&hash=item337002e9c6

NPT on National Pipe Thread joka on jenkien kierrejärjestelmä.

Ko. mittari sopii huoltomittarisarjan runkoon.

Helpommalla pääsee kun käyttää 1/4" SAE eli normi laippamutteriliitosta. Näihin pääsee näppärästi kiinni kapillaariputkilla joissa on mutterit päissä. Toisessa päässä on usein myös neulaventtiilin avaaja.

NPT muistuttaa kovasti BSP thread:ia eli euroopassa käytettyä putkikierrettä, mutta ei ole yhteensopiva.

[Xargo]

Helpommalla pääsee kun käyttää 1/4" SAE eli normi laippamutteriliitosta. Näihin pääsee näppärästi kiinni kapillaariputkilla joissa on mutterit päissä. Toisessa päässä on usein myös neulaventtiilin avaaja.

NPT muistuttaa kovasti BSP thread:ia eli euroopassa käytettyä putkikierrettä, mutta ei ole yhteensopiva.

Joo tuo BSP:n ja NPT:n ero oli jo tuttu. Lähinnä hain sitä, että mikä kierre tuolta suojahatun alta paljastuu jos sen ruuvailee pois. Ilmeisesti tuo 1/4" SAE (joka ei ole tuttu).

Eikös putkien/letkujen kanssa mitatessa letkut pitäisi jotenkin tyhjiöidä, ettei kylmäainekiertoon pääse ilmaa? Eli ostoslistalla olisi huoltomittarisarja + vakuumipumppu... Menee kyllä turhan kalliiksi. Putkarillakaan ei kuulemma ole huoltomittarisarjaa eli taitaa nyt jäädä mittaamatta paineet.

Eikö tuohon tosiaan ole kaupan hyllystä haettavissa mittaria, jonka voi vaan kiertää paikoilleen ja laittaa myllyn pyörimään? Kiinteästi asennettava edullinen digitaalinen painemittari, johon saisi 1-wire laskurin kiinni olisi vielä kiinnostavampi.

[ego]

1/4 SAE on sen huoltomittarisarjan ja neulavettiilin kierre, eli myös huoltoletkusta löytyy hän. R410 letkussa toinen pää on hiukan isompi 5/16 SAE.
Kuvassa käysy kapillaari:

http://www.restatekniikka.com/tuote/210/cu-kapillaariputki-14-muttereilla-1000mm

Ilma pääsyllä koneeseen ei ole käytännön merkitytä mittarin kytkennässä mutta joku taas takertuu vääräoppisen opettajan horinoista.

Kuvan mukaisella putkella jonka toisessa päässä on neulaventtiilin avaaja saa näppärästi liitettyä SAE 1/4 kierteellisen mittarin neulaventtiiliin.

Rotalock venttiiliin, nestevaraajan päällä, saa samalla putkella mittarin kytkettyä yhtä helposti. Asennuksen jälkeen suojahatun alla olevaa venttiiliä kiini päin 1/4 kierrosta.

MLP:ssä on noin 2kg kylmistä ja kapillaareissa ja mittareissa yhteensä 0,1g eli ei tunnu missään, kunhan ovat mahdollisiman kuivat.

[Xargo]

Onko jotain muita syitä kuin muunnostaulukoiden kanssa pläräys, miksi R134a huoltomittarisarjalla ei voisi mitata myös R407C kylmäainetta?

Wiltecillä olisi nimittäin järkevän hintainen R134a huoltomittarisarja. Eikös tuo yksinään riittäisi höyrystymispaineen mittaamiseen?

http://shop.wiltec.info/product_info.php/info/p4753_R134a-Refrigerant-Manifold-Gauge-with-180cm-Hoses-and-Quick-Couplers.html

Tietenkin juuri tilasin Wilteciltä ja olisihan tuo samoilla posteilla tullut...    

[Xargo]

Tuli taas käytyä raksalla ja samalla latailin logit tikulle.

Nyt niitä ongelmiakin sitten tuli...

Eli kämpän lämpötila oli noussut kahdella asteella (20->22) ja tuo alkaa jo olla sitä luokkaa, että vaikkapa kipsilevyn edestakas roudaus on jo ikävää.  

Logit sen sijaan näytti edelleen tyylipuhtailta. Laskinpa siis käyrää pykälällä.

Visiitille sattui myös käyttöveden tekojakso. Välin 36C -> 53C lämmittämiseen meni nyt 34min ja sähköä paloi 1,39kWh (ei sis. kiertovesipumppuja). Ennen tulistuksensäätöä samaan hommaan sai kulumaan 43min. Tosin viina oli nyt n. 1K lämpimämpää. Kummassakaan tapauksessa vettä ei käytetty lainkaan ennen käyntijaksoa, eikä sen aikana. Eli varaajassa jäähtyneen veden lämmittämisestä kyse.

Laskin myös kompuran ottotehon vähän pidemmän aikavälin keskiarvona (13 jaksoa) ja 1,61kW se näyttäisi olevan (ei käyttövesijaksoja mukana). Käyttövedelle ottotehoksi tulee näköjään 2,45kW.

[ego]

Onko jotain muita syitä kuin muunnostaulukoiden kanssa pläräys, miksi R134a huoltomittarisarjalla ei voisi mitata myös R407C kylmäainetta?

Wiltecillä olisi nimittäin järkevän hintainen R134a huoltomittarisarja. Eikös tuo yksinään riittäisi höyrystymispaineen mittaamiseen?

http://shop.wiltec.info/product_info.php/info/p4753_R134a-Refrigerant-Manifold-Gauge-with-180cm-Hoses-and-Quick-Couplers.html

Tietenkin juuri tilasin Wilteciltä ja olisihan tuo samoilla posteilla tullut...    

Varsin asiallisen näköinen mittarisarja irroitettavilla lisäventtiileillä.

Letkuissa mainitaan toiseksi kooksi 7/16", ei ummarra... vaan google pelastaa. Flare 1/4 tuumasen liittimen kierre 0n 7/16 20 sae!

Muuten lienee käypänen MLP-hommiin

[seppaant]

Mitä varten, miksi?
Tulistuksen pienentäminen
- Lisää tehoa
- Parantaa hyötysuhdetta

Mitkä ovat ne fysiikan lakeihin perustuvat ilmiöt, mitkä saavat nämä aikaan?

Miten tulistinpumpussa, jossa on imukaasun esilämmitin, vaikuttaa tulistuksen pienentäminen?

Ei kannata lähteä tulistusta pienentämään ennen kuin nämä asiat on selvitetty.

ATS

[Xargo]

Teinpä tässä vähän vertailevaa tutkimusta noista kuumakaasun lämpötiloista eri olosuhteissa. Kaivoin käsiini Niben pumpulla logattuja arvoja (Brunon logi) ja vertailin omiini. Näin viileää lämmitysvettä mitä mulla pyörii en löytänyt keneltäkään, mutta käyttövesisyklejä voi kyllä vertailla.

Eli itselläni nyt esim. meno/paluu 45/39 kuumakaasu 70C. Nibellä 45,3/38,9 kuumakaasu 73,5C. Vähän ajan päästä mulla 49/43 kuumakaasu 76C. Nibellä 49,4/42,3 kuumakaasu 78C. Jakson lopussa mulla 56/51 kuumakaasu 86C. Nibellä 55,7/48,6 kuumakaasu 88,3C.

Mulla oli tuossa vertailussa 3K lämpimämpi viina eli se jo selittää tuon pienen eron kuumakaasun lämpötilassa. Käytännössä siis Niben F1x45 näyttäisi olevan tehdassäädöiltään alhaisemmalla tulistuksella kuin tehdassäätöinen DHP-H ja näillä mun säädöillä suurinpiirtein samalla tulistuksella.

Ennen säätöä kuumakaasun lämpötilat noissa samoissa pisteissä oli mulla 86C, 92C ja 107C.

Eli kyllä musta näyttäisi vähän siltä, että Thermia/Danfoss pelaa varmanpäälle hyötysuhteen kustannuksella jos vaikka Nibeen vertaa. Otos on tosin aivan liian pieni, että tästä voisi varmuudella mitään julistaa. Ymmärtääkseni kuitenkin Thermian/Danfossin pumpuissa on järjestään tuota reilu 100C luokkaa kuumakaasun lämpötila käyttövesijakson lopulla. Voihan tämän tietty ajatella niinkin päin, että Nibe pelaa riskillä.

Käynti on muuten edelleen vakaata ja sähkönkulutus pienempää kuin ennen. Mutta ennenkuin kaikki ryntää paisareita repimään auki niin selvittäkäähän itsellenne alkutilanne. Esim. tuo Brunon Nibe näyttäisi olevan jo valmiiksi melkoisen hyvässä iskussa. Ainakaan itse en lähtisi sitä säätämään.

[Xargo]

Mitä varten, miksi?
Tulistuksen pienentäminen
- Lisää tehoa
- Parantaa hyötysuhdetta

Mitkä ovat ne fysiikan lakeihin perustuvat ilmiöt, mitkä saavat nämä aikaan?

Vastaus #51. Sieltä löytyy log ph diagrammin avulla esitetty vastaus. Eli siis höyrystymispaineen nousu aiheuttaa paremman hyötysuhteen. Antoteho kasvaa samoin kuin ottoteho, mutta antoteho kasvaa enemmän -> COP nousee.

Miten tulistinpumpussa, jossa on imukaasun esilämmitin, vaikuttaa tulistuksen pienentäminen?

Siis ennen vai jälkeen esilämmitintä? Nähdäkseni jos pienennät tulistusta ennen esilämmitintä niin höyrystimen loppupää saadaan paremmin käyttöön (kaivosta otettu teho kasvaa). Eli myös loppupäässä tapahtuisi faasimuutos, jolloin teho on parhaimmillaan. Esilämmitin voisi sitten varmistaa täydellisen höyrystymisen. Ekopentillähän oli tästä tuolla toisella foorumilla idea, jossa paisarin pulppi olisi vasta tuon esilämmittimen jälkeen. Lisätään nyt vielä, että toki höyrystimen täytyy olla riittävän pitkä, että mitään lisähyötyä saadaan. Jos höyrystin on liian pieni niin suuremmalla massavirralla kylmäaine ei ennätä höyrystyä.

Mulla ei ole esilämmitintä eli kylmäaineen täytyy olla täysin höyrystynyttä höyrystimen jälkeen, ettei kompuraan pääse nestemäistä kylmäainetta. Siksipä tulistusta ei pidä säätää liian pieneksi. Kuitenkin ymmärtääkseni niillä paikkeilla kun tulistus alkaa lähestyä nollaa niin paisari alkaa huojua, jota se ei mulla missään vaiheessa ole tehnyt. Eli liikutaan turvallisilla vesillä.

Ei kannata lähteä tulistusta pienentämään ennen kuin nämä asiat on selvitetty.

Samaa mieltä.

[sam68]

Mulla on tässä sätöpöytäkirja kädessä ja näillä arvoilla valmistaja ohjeistaa tuon säädön:
Esim meno paluu 49-42
keruu 3-0
Nesteputki 42,5
Alijäähdytys 7
Höyrystymislpt -0,7(3,5bar)
imuputki -3,3
tulistus 4
Paineputki 80

[Xargo]

Mulla on tässä sätöpöytäkirja kädessä ja näillä arvoilla valmistaja ohjeistaa tuon säädön:
Esim meno paluu 49-42
keruu 3-0
Nesteputki 42,5
Alijäähdytys 7
Höyrystymislpt -0,7(3,5bar)
imuputki -3,3
tulistus 4
Paineputki 80

Suurkiitokset noista spekseistä. Entisestään vahvistuu ajatus, että kyllä noi mun alkuperäissäädöt oli pielessä:

Eli mulla lähin tuota vastaava toimintapiste on nyt:

Esim meno paluu 49-43
keruu 2- -1
Nesteputki (jos tällä tarkoitetaan kylmäainetta ennen paisaria niin se oli asteen/pari alle paluuveden, eli luokkaa 41-42 tässä esimerkissä)
Alijäähdytys ei varmaa tietoa
Höyrystymislpt ei varmaa tietoa
imuputki +5,81 (siis kylmäaine ennen kompuraa)
tulistus ei varmaa tietoa
Paineputki 76

Tuo imuputken lämpötila käyttövettä tehtäessä mua edelleenkin ihmetyttää. Noin korkea lämpötila tarkoittaa mielestäni suht korkeaa tulistusta, mutta toisaalta tuo kuumakaasun lämpötila kertoo toista tarinaa. No kuitenkin pointti nyt tässä koko hommassa oli, että mun alkuperäissäädöt poikkesivat mm. näistä esittämistäsi tavoitearvoista huomattavasti (huonoon suuntaan).

[ego]

Imukaasun lämmönsiirrin on lisätty suomipumppuihin nimen omaan lisäämään tulistusta ja sitä kautta lisäämään kuumakaasun lämpötilaa käyttövettä varten.

Mäntä ja scrolli kompressoreissa imukaasu virtaa sähkömoottorin kämien läpi ennen kompressoria eli kohtuulllisen turvallisesti voidaan mennä pienelläkin imukaasun tulistuksella.

Tulistukselle ja tulistukselle pitäisi keksiä paremmat nimet. Imukaasun tulistuminenhan tapahtuu usein pakkasessa.

Tehtaalla ei kannata vahtia konetta päiväkaupalla ja yrittää arvailla todellisia käyttöolosuhteita.

Veikkaan että monet luottavat venttiilin valmistajan tarkkuuteet ja ohittavat kalliin viritelyn.

Putkari joka ruuvaa putket kiinni ML-pumppuun ei osaa/halua/ei ole vehkeitä/ei saa koskea kylmäpiiriin.

Säätämättä laite todennäköisesti toimii takuuajan riittävän hyvin.

Ilman tulistuksen poistovaihdinta MLP kannattaa säätää pahisn pienelle tulistukselle

[zta]

imuputki +5,81 (siis kylmäaine ennen kompuraa)

Onkohan tämä mittausarvo oikein? Sinulla kun ei ole imukaasulämmönvaihdinta, niin periaatteessa imukaasu lämpenee (tulistuu) ainoastaan maasta tulevan nesteen voimalla, joten se ei voi olla näin korkea. Vai unohdanko taas jotakin tärkeää?

[Xargo]

imuputki +5,81 (siis kylmäaine ennen kompuraa)

Onkohan tämä mittausarvo oikein? Sinulla kun ei ole imukaasulämmönvaihdinta, niin periaatteessa imukaasu lämpenee (tulistuu) ainoastaan maasta tulevan nesteen voimalla, joten se ei voi olla näin korkea. Vai unohdanko taas jotakin tärkeää?

Samaa rataa kulkee munkin pohdinta. Eli en minäkään ymmärrä, miten tuo voisi olla noin lämmintä. Ellei johdu jotenkin paine-eroista.

Mittauksen olen tarkistanut moneen kertaan ja aina vaan käyttäytyy samalla tavalla. Yhdessä trendissä (vastaus #12) lämmitysjakson molemmin puolin tehdään käyttövettä ja siinäkin kylmäaine on lämpimämpää käyttövettä tehtäessä. Kylmäaineen lämpötila heti paisarin jälkeen nousee myös suurinpiirtein samaa tahtia menoveden lämpötilan noustessa.

Niin ja tosiaan kylmäaineen lämpötila ennen kompuraa oli vielä suurempi ennen säätöjä ja vastaavasti lämpötila heti paisarin jälkeen oli ennen säätöjä lämpimämpi (suurempi tulistus). Pitääkin kaivaa mittaustietoja käyttövesijaksolta ennen säätöä.

Taidan tuon Wiltecin huoltomittarisarjan joku kerta tilata niin saas nähdä miltä tuo näyttää paineena.

[Xargo]

Tässä 1.3 aamuyöltä lämmitysjakso + käyttövesijakso ennen säätöjä:



Eli kylmäaineen lämpötila ennen kompuraa on selvästi lämpimämpi kuin nykyään ja paisuntaventtiilin jälkeen selvästi kylmempi. Höyrystimen yli siis suurempi lämpötilaero -> pienempi virtaus -> avasin paisaria -> suurempi virtaus -> pienempi lämpötilaero (pienempi tulistus). Tulistus ei silti ole sama kuin tuo dT, koska kylmäaineessa on liukumaa eri ainesosien kiehumispisteissä. Lisäksi oli tuo aiemmin puitu nesteenjakajakuvio haittaamassa mittauksia.

Ymmärtääkseni höyrystymispaine tuossa nousi suurinpiirtein tuon heti paisuntaventtiilin mitatun lämpötilaeron verran (siis samalla viinan ja paluuveden lämpötilalla vertaillen). Painemittarilla tämäkin selviäisi helposti.

[Xargo]

seppaant,

Vertailin vähän tarkemmin tätä sun käppyräsettiä omiin trendeihin ja uskoisin nyt, että nään sunkin käppyröistä tuon saman kylmäaineen lämpenemisilmiön lauhtumispaineen noustessa.

Eli mulla käyttövettä tehtäessä kylmäaineen lämpötila paisuntaventtiilin jälkeen nousee n. 0,25K jokaista menoveden lämpötilan asteen muutosta kohti, kun kaivolta tuleva viina pysyy saman lämpöisenä. Nyt jos katson sun käppyrää niin siinäkin viina on näppärästi suurinpiirtein vakiolämpöistä eli seuraisiko sullakin kylmäaineen lämpötila samaa logiikkaa...

Vesi lauhduttimelta nousee 36C -> 40C eli lämpötilaeroa 4K -> 4K * 0,25K/K = 1K. Eli tuo olisi paisuntaventtiilin jälkeisen kylmäaineen lämpenemä, joka johtuu tuosta korkeammasta lauhtumispaineesta (jostain syystä, jota en osaa selittää). Käppyrältä lukien näyttäisi käyttäytyvän suurinpiirtein laskuesimerkin mukaan. Muutenkin silmämääräisesti tarkastellen kylmäaineen lämpötila paisuntaventtiilin jälkeen lähtee nousuun samoihin aikoihin kuin vesi lauhduttimelta.

Nyt olisikin kiinnostavaa jos joku muukin mittaisi nuo kylmäaineen lämpötilat ennen ja jälkeen höyrystimen jollain käyntijaksolla, missä lauhtumispaine muuttuu selvästi (vaikka 10K). Mielellään niin, että kaivolta tuleva litku pysyisi mahdollisimman vakiolämpöisenä.

[seppaant]

Tässä yksi suttupaperi, jossa olen hahmotellut paisunnan ihmeellisyyksiä.
Siinä näkyy paisunnan loppulämpötilan nousu lauhtumislämpötilan kasvaessa.
Vaikutus on vaan paljon pienempi (1C/20C) kuin Xargon mittaustulokset.
Syynä varmaakin se, että oikeassa prosessissa on monta muutakin muuttujaa.
- Kylmäainneen virtausmäärä
- Keruuliuoksen lämpötila.
- .......

Perimmäinen syy tähän lämpötilan nousuun lienee se, että paisunnan lähtiessä korkeammasta lauhtumislämpötilasta korkeampi lauhteen lämpötila höyrystää enemmän korkeammassa lämpötilassa höyrystyvää kylmäainekomponenttia kuin lähdettäessä matalammasta lauhdelämpötilasta.



Asiasta toiseen.
Sain joku aikasitten käsiini käytöstä poistetun Copeland Scroll:in
Eilen purin sen osiin ja nyt alkaa selvitä toiminta.
Ensimmäinen havainto oli, näyttäisi siltä että imukaasua ei kierrätetä pakotetusti moottorin kautta.

Kunha ehdin niin palaan tarkemmin Scrollin toimintaan kuvien kera.

ATS

[Xargo]

Siinä näkyy paisunnan loppulämpötilan nousu lauhtumislämpötilan kasvaessa.
Vaikutus on vaan paljon pienempi (1C/20C) kuin Xargon mittaustulokset.

Voisiko olla, että matalammalla lauhtumislämpötilalla tapahtuu enemmän alijäähtymistä, jolloin myös tuo vasemmalla alhaalla oleva piste siirtyy vasemmalle -> pienempi kylmäaineen lämpötila.

Asiasta toiseen.
Sain joku aikasitten käsiini käytöstä poistetun Copeland Scroll:in
Eilen purin sen osiin ja nyt alkaa selvitä toiminta.
Ensimmäinen havainto oli, näyttäisi siltä että imukaasua ei kierrätetä pakotetusti moottorin kautta.

Kunha ehdin niin palaan tarkemmin Scrollin toimintaan kuvien kera.

No nyt meni taas kiinnostavaksi. Onpahan taas jotain mitä odottaa.

[Matias]

Ensimmäinen havainto oli, näyttäisi siltä että imukaasua ei kierrätetä pakotetusti moottorin kautta.

Tuollainen ei kyllä ole mahdollista,ei nykyajan kapeat moottorit kyllä pyöri pitkään ilman jäähdytystä.
Mitoitukset meni jo -60 luvulla sellaisiksi että uuden koneen käyttöönotossa kiellettiin moottorisuojan toimintakoe 2-vaiheen/2 minuuttia käytöllä kun jokatoinen moottori paloi tuossa testissä.

Vanhat,esim Stömberg HZUR mallin moottorit kesti melkein mitä tahansa,paras mitä itse olen tavannut oli pumppumoottori kaivossa.
Yhden vaiheen sulake oli palanut ja moottori jurrasi kahdella vaiheella yli 2 viikkoa mitenkään kärsimättä,nykyajan moottorit ei aina kestä 2 minuuttia vastaavaa häiriötä.

[sam68]

http://www.youtube.com/watch?v=dsabYhhOko0&feature=related

[zta]

Voisiko olla, että matalammalla lauhtumislämpötilalla tapahtuu enemmän alijäähtymistä, jolloin myös tuo vasemmalla alhaalla oleva piste siirtyy vasemmalle -> pienempi kylmäaineen lämpötila.

"Enemmän alijäähtymistä" tarkoittaisi ilmeisesti lauhduttimen suurempaa delta T:tä. Onko tällaisesta merkkejä?

Miten tulistinpumpussa, jossa on imukaasun esilämmitin, vaikuttaa tulistuksen pienentäminen?

kiinnostava kysymys.
Onko asia ajateltavissa niin, että parhaaseen hyötysuhteeseen päästäisiin silloin kun höyrystimen jälkeen tulistus on nolla eli höyrystimen koko pinta-ala tekee faasimuutosta. Maasta otettava teho on silloin tapissa. Imukaasun esilämmitin sitten nostaa imukaasun sekä kuumakaasun lämpötilaa verrattuna tilanteeseen ilman esilämmitintä. Jos tämä nosto on riittävä käyttöveden lämmittämiseksi asia on kunnossa. Jos ei, niin silloin täytyy tulistusta lisätä.

Jos haluttaisiin todella optimoida Suomipumpun toimintaa, pitäisikö silloin säätää paisuntaventtiiliä käyntisuhteen mukaan, jolloin tulistusenergian määrä ei vaihtelisi pakkasten mukaan?

[Xargo]

"Enemmän alijäähtymistä" tarkoittaisi ilmeisesti lauhduttimen suurempaa delta T:tä. Onko tällaisesta merkkejä?

Onhan toki, mutta ei ole oikein keinoa erotella, kuinka suuri osa tuosta johtuu mahdollisesta lisääntyneestä alijäähtymisestä ja kuinka suuri osa ihan siitä, että matalammalla lauhtumispaineella kylläisen höyryn (menikö nyt termi oikein, tarkoitin väliä, jolla lauhtuminen tapahtuu) alueen leveys on suurempi. Painemittaria kaivattaisiin siis tässäkin.

[ego]

Samoilla linjoilla Pohjoisessa!

Tosiaan kaikiss scrollikoissa ei ole käämijäähdytystä, mutta Danfossin mukaan ainakin kaikki heidän srollinsa ovat 100% imukaasujäähdytteisiä.

Nykyinen tekniikka sallii sähkömoottorille kurkean käyttölämpötilan.

Märkähöyrystin on tulevaisuuden lämpöpumppun idea!

Rakennamme koululla ylimääräisellä koaksiaalilämmönsiirtimellä varustettua lämpöpumppua jossa imukaasu tulistetaan nestelinjasta lainatulla lämmöllä.

[AAA]

Samoilla linjoilla Pohjoisessa!

Tosiaan kaikiss scrollikoissa ei ole käämijäähdytystä, mutta Danfossin mukaan ainakin kaikki heidän srollinsa ovat 100% imukaasujäähdytteisiä.

Nykyinen tekniikka sallii sähkömoottorille kurkean käyttölämpötilan.

Märkähöyrystin on tulevaisuuden lämpöpumppun idea!

Rakennamme koululla ylimääräisellä koaksiaalilämmönsiirtimellä varustettua lämpöpumppua jossa imukaasu tulistetaan nestelinjasta lainatulla lämmöllä.

Nibellä ja Lämpöässä ainakin on ollut tuollainen jo jonkin aikaa. Ilmavesilämpöpumpuissa taitaa olla lähes pakollinen..

[seppaant]

Ekopentti

Märkähöyrystin on tulevaisuuden lämpöpumppun idea!

Mikä on märkähöyrystin?
Mikä on koaksiaalilämmönsiirrin?

ATS

[AAA]

Ekopentti

Märkähöyrystin on tulevaisuuden lämpöpumppun idea!

Mikä on märkähöyrystin?
Mikä on koaksiaalilämmönsiirrin?

ATS

Koaksiaalilämmönsiirrin on ns. putki putkessa tyylinen.

Perinteisessä kuivahöyrystimessä kylmäaine höyrystyy kokonaan ja märkähöyrystimessä kylmäaine on nestemäisenä.

[Xargo]

Pientä päivitystä...

Käynti edelleen vakaata ja nyt kun olen ajellut taas 24 käyrällä niin sisälämpötilakin on taas 20C. Kuumakaasun lämpötila pyörii lattiavettä tehtäessä 48C paikkeilla. Tässä pätkä logia, jossa tehdään lämmitysvettä ja perään käyttövettä:



Vuorokausikulutuksiakin olen yrittänyt vertailla, mutta kevätaurinko vaikeuttaa vertailua. Suurinpiirtein kuitenkin niin, että jos vertailee sähkönkulutusta säätöjen jälkeen pilvisenä päivänä niin kulutus on samaa luokkaa kuin aurinkoisena päivänä ennen säätöjä. Ulkolämpötilan erot olen korjannut lämmitystarveluvun ja tasauslaskelman avulla. Saman auringon säteilytehon vuorokausien vertailu kertoilee, että sähköä kuluisi nyt kymmeniä prosentteja vähemmän. En nyt kuitenkaan ihan tuohon usko.

[ego]

Ekopentti

Märkähöyrystin on tulevaisuuden lämpöpumppun idea!

Mikä on märkähöyrystin?
Mikä on koaksiaalilämmönsiirrin?

ATS

Koaksiaalilämmönsiirrin on ns. putki putkessa tyylinen.

Perinteisessä kuivahöyrystimessä kylmäaine höyrystyy kokonaan ja märkähöyrystimessä kylmäaine on nestemäisenä.

Märkähöyrystimessä kylmäaine ei tulistu vaan höyrystyy jolloin häyrystimestä poistuu kylläistä höyryä. TEV ohjatussa pumpussa on tulistusta noin 5K joka on lähes tarpeetonta painesuhteen kasvattamista.