Kylmäaineen lämpötila eri kohdissa/tilanteissa

[seppaant]

Nyt kun sulla on se painemittari niin katsopa vielä, että huojuuko myös höyrystymispaine vai pelkästään lämpötilamittaus? Mulla nimittäin tämän hetkisillä säädöillä kylmäaineen lämpötila höyrystimen jälkeen heittelee välillä n. 1K vaikka painemittarin viisari pysyy vakaana. Ymmärtääkseni ei kuitenkaan ole kyse huojunnasta, koska sen pitäisi näkyä paineessa.
Painemittaus ei huojunut


Niin... ainakin mun logiikka sanoisi, että lauhtuminen olisi täydellisempää nopeammalla virtauksella, mutta eipä tuo kyllä mulla vaikuttanut juuri mitään (2 -> 3).
Tämä pitää testata


En oikein osaa sanoa kun toisaalta alhainen lauhtumispaine suhteessa Lat_OUT lämpötilaan kertoilee, että lauhtuminen olisi hyvällä mallillaan. Siis jos mun härveliin verrataan niin mulla on alijäähtymistä hieman enemmän ja sulla lauhtumislämpötila on suurinpiirtein saman verran matalampi. Musta alempi lauhtumislämpötila on kuitenkin tavoiteltavampi asia.

Höyrystymislämpötila sulla taas on alempi suhteessa kaivolta tulevan viinan lämpötilaan eli vetääkö siitä sitten johtopäätöksen, että höyrystin olisi alimitoitettu? Vai paisuntaventtiilin suutin? Vai aiheuttaako tuo esilämmitin sen, että suora vertailu ei oikein onnistu?

Lähinnä tulee mieleen, että mitä se alhainen alijäähtyminen haittaa jos painetasot kuitenkin on kohillaan? Sama pätee tulistumiseen. Eli alijäähtyminen ja tulistus molemmat mahdollisimman alas niin painesuhde on mahdollisimman matala ja sitä kautta COP korkea, eikös?
Minulla saattaa olla pienempi suutin kuin sinulla. Meillähän on sama kompressori ZH21 ? L-Ässän nimellisteho on 7kW, sinulla 8 kW?
Tyytyväinen olen laitteiston toimintaan
Ainoastaan esilämmittimen toiminta ihmetyttää,
kaasu lämpiää 6 --10C
ja sitä lämmittävä neste jäähtyy vain n. 0,5C
Jos mittaukset näyttävät oikein, selitys tähän olisi se, että esilämmittimelle menevän lauhteen seassa on vielä lauhtumatonta kylmäainetta

ATS

[Xargo]

Painemittaus ei huojunut

Jeps, eli paisaria auki vaan lisää (sikäli mikäli säätövaraa on). Huojunta painemittarilla katsottuna on ainakin mulla hyvin rauhallista, mutta selvää. Voi näissä tietysti yksilöerojakin olla. Tässä on hyvä esimerkki mun härvelin toiminnasta kun lämpötila heittelee, mutta painemittaus on kuitenkin vakaa:



Tuo ei ole ymmärtääkseni huojuntaa.

Meillähän on sama kompressori ZH21 ? L-Ässän nimellisteho on 7kW, sinulla 8 kW?
Tyytyväinen olen laitteiston toimintaan
Ainoastaan esilämmittimen toiminta ihmetyttää,
kaasu lämpiää 6 --10C
ja sitä lämmittävä neste jäähtyy vain n. 0,5C
Jos mittaukset näyttävät oikein, selitys tähän olisi se, että esilämmittimelle menevän lauhteen seassa on vielä lauhtumatonta kylmäainetta

Joo kompura on sama ja mulla lämmityskäytössä tehoa irtoaa yli 9kW. Siihen on toki syynä alhainen lämpötila. Nimellisteho tosiaan 8kW.

Tuo voi hyvinkin pitää paikkaansa, että lauhtuminen ei aivan täydellistä ole, tosin jos esilämmitin hoitaa lauhtumisen loppuun niin mikäs siinä? Olettaen siis, että ei kurista virtausta (riittävä putkikoko?). Silloinhan lauhdutin on mahdollisimman suurilta osin hyödynnetty faasimuutoskäyttöön ja sehän on hyvä asia?

Musta sulla on kyllä laitteessa enemmän parantamisen varaa nimenomaan höyrystymispuolella. Jossain tietysti tulee raja vastaan, mutta kyllä tuossa musta näyttäisi olevan potentiaalia nostaa höyrystymislämpötilaa luokkaa pari astetta ja se kyllä näkyy heti COPissa.

[Renoo]

Minulla saattaa olla pienempi suutin kuin sinulla. Meillähän on sama kompressori ZH21 ? L-Ässän nimellisteho on 7kW, sinulla 8 kW?

Valmistajien sivulta minä löydän seuraavat ilmoitukset:

Danfoss DHP-H 8: Lämmitysteho       7,2 kW (Testattu EN14511 + B0W45 mukaan, sisältäen kiertopumput)

Lämpöässä V7: Lämmitysteho kW, 35/50°C       V7: 7,9/7,2

[Xargo]

Danfoss DHP-H 8: Lämmitysteho       7,2 kW (Testattu EN14511 + B0W45 mukaan, sisältäen kiertopumput)

Lämpöässä V7: Lämmitysteho kW, 35/50°C       V7: 7,9/7,2

Jeps... ja muistaakseni 35°C menovedellä DHP-H 8 oli myös 8kW eli saman tehoisia ovat nimellisteholtaan samalla menovedellä. Todelliset tehoerot tulee sitten varmaan aikalailla suoraan painesuhteesta.

[difluoridikloorimetaani]

Aikaisemminkin on ihmetelty Lässän rakennetta. Jos välillä ei ole nestevaraajaa jossa kaasukuplat erotellaan ja nestelinja jatkaa puhtaasti nesteenä lämmönsiirtimelle niin prosessi ei erota lauhdutinta lämmönsiirtimestä jolloin hyötykäyttöön tarkoitettua lauhdutuslämpöä hukkuu lähes ilmaisen alijäähdytysenergian sijasta tulistuksen lisäämiseen.
Oliko varmasti tarpeeksi pitkä ja tyhmä virke?

[Xargo]

Aikaisemminkin on ihmetelty Lässän rakennetta. Jos välillä ei ole nestevaraajaa jossa kaasukuplat erotellaan ja nestelinja jatkaa puhtaasti nesteenä lämmönsiirtimelle niin prosessi ei erota lauhdutinta lämmönsiirtimestä jolloin hyötykäyttöön tarkoitettua lauhdutuslämpöä hukkuu lähes ilmaisen alijäähdytysenergian sijasta tulistuksen lisäämiseen.

Hyvin meni perille, kai...

Mutta eikös tuo myös tarkoita, että höyrystintä voisi ajaa hyvillä mielin nollatulistuksella ja esilämmitin hoitaisi näppärästi tulistuksen faasimuunnoksella...?

[difluoridikloorimetaani]

Minä kokeilisin jos lämmönvaihtimen jälkeen löytyy vaakasuora putki mihin pulppi voidaan kiinnittää. Jospa se suostuu tulistamaan lämmönsiirtimessä ja kiehuttelemaan märkähöyrystimessä.

Itsellä on käytössä vain Thermia ja vanha Ekowell ja kummassakaan ei ole lämmönsiirrintä. Oma isolla lämmönsiirtimellä varustettu R290 viritelmä on pumppujen asennus työvaiheessa propaanit padassa. Elämme jännittäviä aikoja.

[Matias]

Ainoastaan esilämmittimen toiminta ihmetyttää,
kaasu lämpiää 6 --10C
ja sitä lämmittävä neste jäähtyy vain n. 0,5C
Jos mittaukset näyttävät oikein, selitys tähän olisi se, että esilämmittimelle menevän lauhteen seassa on vielä lauhtumatonta kylmäainetta

Tuossa esilämmittimessähän on toisella puolella lauhtuva/lauhtunut  neste ja toisella puolella imukaasuhöyry.

Kun ominaislämpökapasiteetit yms uskoakseni on tiedossa niin pystyiskös  sitä laskemalla selvittämään onko nestepuolen kaasu jo lauhtunut nesteeksi vai tapahtuuko esilämmittimessä lauhtumista?

[seppaant]

Tuossa esilämmittimessähän on toisella puolella lauhtuva/lauhtunut  neste ja toisella puolella imukaasuhöyry.

Kun ominaislämpökapasiteetit yms uskoakseni on tiedossa niin pystyiskös  sitä laskemalla selvittämään onko nestepuolen kaasu jo lauhtunut nesteeksi vai tapahtuuko esilämmittimessä lauhtumista?

2,7% höyryosuus lauhteessa selittäisi teho/lämpötilaepäsuhdan.

[seppaant]

Venaa auki koemielessä käsi kompuran kyljessä. Jos kylki ei kylmene nii jatketaan hiukka. Höyrystimen lämpötila-ero on turhan suuri. Jos tolla tulistuksella huojahtaa suutin on liian iso. Scrolli kyllä kestää hetkellisen kostean imukaasun.

L-Ässän konehuone on varsinainen tilaihme, että tuskin saa kättä kompressorin kylkeen ja lisäksi siinä on äänieristyshuppu.

Höyrystimen lämpötila-ero on turhan suuri.

Mitä lämpötilaeroa tarkoitat?

ATS

[seppaant]

Minä kokeilisin jos lämmönvaihtimen jälkeen löytyy vaakasuora putki mihin pulppi voidaan kiinnittää. Jospa se suostuu tulistamaan lämmönsiirtimessä ja kiehuttelemaan märkähöyrystimessä.

Itsellä on käytössä vain Thermia ja vanha Ekowell ja kummassakaan ei ole lämmönsiirrintä. Oma isolla lämmönsiirtimellä varustettu R290 viritelmä on pumppujen asennus työvaiheessa propaanit padassa. Elämme jännittäviä aikoja.

Tätäkin olen kokeillut, mutta siitä en saanut mitään tolkullisia tuloksia, joten siirsin pulpin äkkiä takaisin alkuperäiselle paikalleen.
Löytyy n. 100mm suoraa putkea jonne ei silmä näe ja käsi kunnolla mahdu

ATS

[difluoridikloorimetaani]

"Mitä lämpötilaeroa tarkoitat?"

Viinan ja imupaineen höyrystymislämpötilan.

[seppaant]

Nyt Antilla on taas pallo hukassa
Viinakierto oli pakkokierrolla
Höyrystimen paine asettui 7,1 bar:iin ja viinan lämpötila oli 6,2 C
Näyttäisi siltä, että höyrystimen paine ja lämpötila on kylmäaineen kuplailulämpötila. Onko näin?
Ero on 1,2C, mennee mittuksien tarkkuuksiin.

Kun kompressori käynnistyi oli
- viina 6,2/3,1C
-paisv. jälk -6,4C
-höyrystimen  paine 4,0bar
-kuplailulämpötila -10,6C
-lauhtumislämpötila -4,2C

Varsinainen kysymys:
Mikä määrittää höyrystimemen paineen???

Onnellisia ovat ne, joilla on yksikomponenttinen kylmäaine.
Pitäisi ymmärtää ensin yksikomponettisen kylmäaineen käyttäytyminen ja vasta sitten alkaa pohtimaan monikomponenttisen liukuvalämpötilaisen kylmäainneen käyttäytymistä.

ATS

[Xargo]

Varsinainen kysymys:
Mikä määrittää höyrystimemen paineen???

Onnellisia ovat ne, joilla on yksikomponenttinen kylmäaine.
Pitäisi ymmärtää ensin yksikomponettisen kylmäaineen käyttäytyminen ja vasta sitten alkaa pohtimaan monikomponenttisen liukuvalämpötilaisen kylmäainneen käyttäytymistä.

Eikös se paisuntaventtiilin hommia ole. Kompressori kehittää paineen paisuntaventtiiliä "vasten" ja paisaria sitten avataan sen verran, että paine nousee höyrystimellä sopivaan tasoon, jotta kylmäaine vielä tulistuu. Eli sulla kuitenkin kun korkeapainepuolella painetta piisaa niin mielestäni paisuntaventtiili on tässä pullonkaulana. Jos sitä saisi avattua lisää niin höyrystymispaine nousisi ja tulistus vähentyisi, koska höyrystimelle tuleva viina ei enää pitäisi höyrystintä niin "kuumana". Ei tuossa pohdinnassa kai vielä tarvitse liukumaa ajatella. Toki sitten kun lähestytään nollatulistusta niin liukuma on aikasta isossa roolissa.

[difluoridikloorimetaani]

Höyrystimestä (selitän itselleni naputtelemalla vastausta visaiseen kysymykseesi) imetään vakiotilavuus kaasua jonka lämpötilaa määrittää höyrystimeen lämmönsiirtimessä tullut lämpö jota säätää paisari siten että tulistuminen pysyy vakiona, normisti 4K.
Paine mitataan painemittarilla joka kertoo ylipaineen ja painetta yritetään ymmärtää log(p).h (myös lp) piirroksessa joka on tehty absoluuttisen paineen mukaiseksi lämpömäärän kuvaajaksi.
Lisätään aluksi mitattuun paineeseen 1bar.
R407 on pahisllisen liukuman omaava kylmäaine joka sekoittaa loputkin ajatukset. Kylmiksen voisi imaista talteen ja täyttää järjestelmän grillikaasulla jolloin se pikku säätöjen jälkeen toimisi paremmin ja olisi helponpi ymmärtää. Se vaan on palava ja hirvittävän vaarallinen, keittiössä sitä on kulinaristilla 10 kertaa enemmän kumiletkun varassa kuin mlp:n kiertopiirissä. Varjelkoon kaikkivaltias kaikkia ruuanlaiton tosi ystäviä.
Painetta tarkempi tieto lp kuvaan saadaan mittarin lämpötila-asteikolta jota lukemaa ei tarvitse absolutistaa.
Lämpötila kertoo "nenän" oikean laidan tilanteen eli pisteen jossa viimeinen pisara muuttuu kaasuksi tulistuakseen tai lauhduttimessa eka pisara ilmaantuu ja näkymä sumenee.
Isontamalla tulistusta eli kiristämällä paisarin jousta syöttö pienenee ja  erotus maaliuoksen ja imukaasun kiehumispisteen lämpötilan välillä kasvaa.
Lisäämällä viinan nopeutta lämmönsiirto paranee ja erotus pienenee.
Paras tulos saavutetaan nopealla virtauksella ja pienellä tulistuksella.
Tulistusta liikaa pienennettäessä joudutaan alueelle jossa säätävä voima on niin pieni että säätö on epätarkkaa ja esiintyy huojuntaa.
Jos paisarin suutin on soppeli niin kierto toimii ilman säätöäkin jossain olosuhteissa, toimivathan jääkaapitkin.
Nibessä on ilmeisesti koneissa tarkalleen oikean kokoinen "välikoko" suutin ja niillä ajetaa todella pienellä tulistuksella ja paisarin säätö on vain poikkeustilanteita varten.

[difluoridikloorimetaani]

jatkuu.
Imukaasun tulistuksella on myös toinen vaikutus. Mitä lämpimämpää eli kiehumisen jälkeen tulistunutta imukaasu on niin sitä lämpimämpää on kompressorin jälkeinen kuumakaasu.
Suomipumpuissa iso tulistus on toivottavaa ja sitä lisätään pulpin eli säädön jälkeisellä lämmönsiirtimellä joka nostaa imukaasun ja kuumakaasun lämpötilaa.
Korkea lämpötila ei yleensä paranna mekaanisten- ja sähkölaitteiden saatika öljyjen ja kylmäaineiden kestävyyttä.
Suomipumpuissa kuumakaasu lämmittää käyttövettä ja tällöin kompuralla ei tarvitse ajaa kovin korkeaa painetta lämpimän veden riittävyyden takaamiseksi.
Lämmönsiirtimelle tuleva lämpö otetaan joko lauhdutusenergiasta joka on sitä mitä mlp tuottaa talon lämmittämiseen tai alijäähdytysenergiasta jota voidaan ottaa prosessista sähköisen tehon kasvamatta.
Alijäähdytyksen käyttö pienentää paisarin jälkeisen kylmiksen salamahöyrystymistä eli suurempi osa höyrystyy höyrystimessä.
Kylmälaitteissa tämä lisää höyrystimen tehoa eli mlp ottaa enemmän lämpöä maasta.
Alijäähdytin erotetaan lauhduttimesta nestevaraajalla jossa lauhduttimesta tuleva neste muodostaa "vesilukon" joka estää kaasun kulkeutumisen alijäähdyttimeen.

[difluoridikloorimetaani]

Ruottalaisissa vaihtoventtiilikoneissa liiallisesta tulistuksesta on lähinnä haittaa. Niissä lämmitetään lämmitysvesi juuri siihen lämpötilaan mitä tarvitaan että talossa olisi lämmintä. Käyttövesi lämmitetään erikseen ja sen aikana lämmitystä talolle ei ole. Toisinaan tätä tasataan lisätankilla.
Suomipumpuissa lämmitetään kahta varaajaa. Lämmitys ja käyttöveden esilämmitysvaraaja noin 40 asteeseen ja tulistusvaraani noin 60 ja toimii. Ruottalaiset nauravat partaansa suomipumppujen lämmintä varaajaa ja sen aiheuttamaa sunttauksen tarvetta. Suntti sekoittaa varajjan lämmintä vettä lämmitysjärjestelmästä palaavaan jäähtyneeseen veteen ja säätää sekoitussuhdetta muuttamalla lämmitysveden lämpötilan sopivaksi.

[difluoridikloorimetaani]

Totuus taitaa olla kuumkaasun talteenoton ja vaihtoventtiilin yhdistelmä. Tätä varten olemme valmistaneet mlp:n jossa on seuraavia ominaisuuksia, toivottavasti jotkin niistä ovat hyviä

Kotelona käytetään käytöstä poistettua jääkaappipakastinta

Yläkaapissa on tulistusvaraaja jossa kuumakaasuputki kiemurtelee.

Kompressori riippuu kaapain välipohjasta kierretankojen varassa jolloin tärinä on olematonta.

Nestevaraajalta lähtevä kylmis neste luovuttaa lämpöä 1,5 metrin pituisessa lämmönsiirtimessä imukaasuun.

Imukaasu lämpenee samassa lämmönsiirtimessä jonka kaasupuolella on 10 kertaa enemmän pinta-alaa kuin 12mm nesteputkessa.

Paisarin pulppi on imuputkessa vasta lämmönsiirtimen jälkeen ja pyrimme säätämään laitteen siten että höyrystin on koko matkaltaan kostea jolloin lämmönsiirto on parempi kuin kuivasta pellista kaasuun.

Ensi viikolla saamme moneen putkien nokkaan ja ehkä jo jotain koeajoja tehtyä. Kylmäaineena käytämme R290 eli grillikaasua.

[Matias]

Mikä määrittää höyrystimen paineen???

Pulppi,luulisin.

Mitähän höyrystimen paine on silloin kun kompressori ei käy?

Ekowellissa on kompressorissa ja nestelinjassa 7bar paine(tieto saatu tehtaalta) kompressorin seistessa,kiinnostaisi sellainen että pitääkö magneettiventtiili ja kompressorin imupuolen venttiili höyrystimessä noihin verrattuna alipaineen vai tasoittuuko kylmäaineen paine siten että kompressorin seistessa on koko kylmäainekierrossa sama paine.

[difluoridikloorimetaani]

Kun kone ja varaaja ovat huoneenlämmössä on koko laitteessa tasainen noin 10bar paine. Koneen käynnistyttyä lauhduttimen ja nestelinjan lämpötila riippuu lauhduttimen lämpötilasta eli koneen seisoessa kaapin sisälämpötilasta.
Kompressorin vaipassa ja höyrystimessä on taas matalampi paine joka riippuu viinan lämpötilasta. Kompressorissa ei yleensä ole lainkaan nestemäistä kylmistä vaan lämmitetyssä kompurassa on tulistunutta kylmäainekaasua höyrystimen määrittelemässä paineessa.
Koneen käydessä korkeapainepuolella on hiukan lauhduttimen lämpötilaa korkeampaa lämpötilaa mukaista kiehumispistettä vastaava paine. Pieni ero tarvitaan koska lämpö ei siirry ilman lämpötilaeroa.
Matalapainepuolella paine-ero aiheuttaa lämmön siirtymisen viinasta kylmäaineeseen.
Nestelinjassa on magneettiventtiili ja kompurassa paineventtiili eli normaalisti paineet eivät tasaannu vaan kone tekee välittömästi kylmää höyrystimeen kompuran hörähtäessä.

[seppaant]

Mitähän höyrystimen paine on silloin kun kompressori ei käy?

Ekowellissa on kompressorissa ja nestelinjassa 7bar paine(tieto saatu tehtaalta) kompressorin seistessa,kiinnostaisi sellainen että pitääkö magneettiventtiili ja kompressorin imupuolen venttiili höyrystimessä noihin verrattuna alipaineen vai tasoittuuko kylmäaineen paine siten että kompressorin seistessa on koko kylmäainekierrossa sama paine.

Viestissä No 372
7,1 bar ja viina 6,2C viivat ovat tilanteesta, jossa viinapumppu on käynyt puolisen tuntia kompressorin seistessä.
Ennen viinapumpun käynnistystä oli paine 7,5bar.

Kompressorin pysähtyessä sekä höyrystimen että lauhduttimen paineet tasaantuvat samoiksi n. minuutin aikana.
Mielestäni lauhduttimeen pitäisi jäädä korkeampi paine, koska se eristetään höyrystimestä ja kompressorista magneetti- ja takaiskuventtiilillä. Jompi kumpi ilmeisesti vuotaa?

ATS

[Xargo]

Kompressorin pysähtyessä sekä höyrystimen että lauhduttimen paineet tasaantuvat samoiksi n. minuutin aikana.
Mielestäni lauhduttimeen pitäisi jäädä korkeampi paine, koska se eristetään höyrystimestä ja kompressorista magneetti- ja takaiskuventtiilillä. Jompi kumpi ilmeisesti vuotaa?

Siltähän tuo kuulostaa. Mulla ei ole takisku- eikä magneettiventtiiliä (tai jos on niin on kyllä hyvin piilotettu), mutta tasaantumisessa kyllä kestää pidemään kuin minuutti.

[seppaant]

Siltähän tuo kuulostaa. Mulla ei ole takisku- eikä magneettiventtiiliä (tai jos on niin on kyllä hyvin piilotettu), mutta tasaantumisessa kyllä kestää pidemään kuin minuutti.

Enhän minäkään sitä paineen tasoittumista kellottanut, saattoihan siihen enemmänkin aikaa kulua.

Kompressorin rakenteeseen kuuluu kaksi takaiskuventtiiliä, molemmat painepuolella.
Ensimmäinen on heti Scroll-kierukan jälkeen ja toinen kuumakaasun lähtöyhteessä.

ATS

[Xargo]

Siltähän tuo kuulostaa. Mulla ei ole takisku- eikä magneettiventtiiliä (tai jos on niin on kyllä hyvin piilotettu), mutta tasaantumisessa kyllä kestää pidemään kuin minuutti.

Enhän minäkään sitä paineen tasoittumista kellottanut, saattoihan siihen enemmänkin aikaa kulua.

Juu enemmän tuota suuruusluokkaa kommentoin. Mulla menee sellaset 4½h, että tasaantuu täysin. Tuo siis lämpötilamittauslogista katsottu kuinka kauan menee kunnes kylmäaineen lämpötilat ennen ja jälkeen höyrystimen ja ennen paisuntaventtiiliä, kaikki piirtävät tasaista viivaa (tai oikeammin alkavat sahaamaan edestakas, enpä tiedä miksi). Suurinpiirtein samoihin lukemiin paineet kyllä vaeltaa jossain puolessa tunnissa, mutta on niissä siinä vaiheessa vielä eroa. Hankala vaan painemittarin asteikolta tihrustaa kun ovat eri skaalassa.

Tässä vielä pätkä logista, mistä tuo käyttäytyminen näkyy:



Violetti on kuivaussuodatin, punainen ennen kompuraa, sininen ennen höyrystintä ja vihreä on punaisen ja sinisen erotus. Ylin vaakaviiva 26C ja jako asteen välein.

4K tulistuksella punaisen viivan lepotila näyttäisi asettuvan 6,98bar(a) lukemaan, joka taitaa täsmätä muiden havaintoihin.

[rrs]

Niin miten se nyt menikään paljonko pitäisi olla R407C mittaripaine Baareissa kun lämpötila on 0 astetta. Kumpi mittari on väärässä vai eikö kumpikaan.

[rrs]

Pistetäänpä vielä R407C kylmäaineen valmistajan ilmoittamat absoluuttiset neste/kaasu -paineet ja yksi mittari lisää.

Temp 0 C   Pressure (L) 5.678    Pressure (V) 4.61

[juippi]

Aika sekavalta näyttää. Painemiittareita täysin tuntemattomana veikkaan että mittarit näyttävät suoraan abs-painetta.
R407C aineessahan on liukuma, joten höyrystyminen 0C lämpötilassa tapahtuu 4,61-5,678 bar paineessa. Voisiko eri mittarit olla viritetty näyttämään eri ääripäitä tuossa höyrystymisessä.

[rrs]

Aika sekavalta näyttää. Painemiittareita täysin tuntemattomana veikkaan että mittarit näyttävät suoraan abs-painetta.
R407C aineessahan on liukuma, joten höyrystyminen 0C lämpötilassa tapahtuu 4,61-5,678 bar paineessa. Voisiko eri mittarit olla viritetty näyttämään eri ääripäitä tuossa höyrystymisessä.

Kyllä ne näyttävät kaikki oikein mittaripainetta, lämpötila asteikko huomioidaan sitten sen mukaan mistä mitataan (neste vai kaasu). Absoluuttinen paine saadaan kun lisätään mittaripaineeseen 1Bar tai 0,1MPa tai kuvitellaan, että -1Bar on 0-kohta.
Jos Log p, -h tilapiirrosta piirtää niin siinäkin on sitten huomioitavaa.

[juippi]

Log ph kaavion mukaan Vapor ja Liquid "reunat" ovat juuri nuo 4,6 ja 5,7 bar. Kai tuo log ph sentään kuvaa abs- painetta.
Sekavaa että mittari näyttää eri painetta.

[rrs]

Log ph kaavion mukaan Vapor ja Liquid "reunat" ovat juuri nuo 4,6 ja 5,7 bar. Kai tuo log ph sentään kuvaa abs- painetta.

Näin, eli absoluuttiset sinne kaavioon.

[fraatti]

Tekisi mieli huvikseen katsoa mitä tuo suunniteluohjelma antaa ulos joten kokeilin naputella tuonne noita arvoja mitö pumpun tiedoista selviää.
Näihin ei ole kerennyt perehtymään vielä yhtään joten sanokaas joku viisaampi selviaakö noista ylläolevista kuvista kaikki mitä tuohon täytyy laittaa parametreiksi?

[juippi]

En ole itse sen kummemmin alan asiantuntija mutta eiköhän noilla lähtötiedoilla pitäisi toimia, eli höyrystymislämpötila, tulistus, lauhtumislämpötila ja alijäähtyminen. Onko kyse ZP41K3E mallista joka on kaiketi jäähdytyskompressori? Noin pieniä tulistuksia ei ohjelma hyväksy mitä kahdessa ensimmäisessä kuvassa on. Mistä koneesta nuo ylimmät kuvat muuten ovat?

[fraatti]

En ole itse sen kummemmin alan asiantuntija mutta eiköhän noilla lähtötiedoilla pitäisi toimia, eli höyrystymislämpötila, tulistus, lauhtumislämpötila ja alijäähtyminen. Onko kyse ZP41K3E mallista joka on kaiketi jäähdytyskompressori? Noin pieniä tulistuksia ei ohjelma hyväksy mitä kahdessa ensimmäisessä kuvassa on. Mistä koneesta nuo ylimmät kuvat muuten ovat?

Viessmann vitocal 333-g 10kW. Itsekin hiukan yllätyin kun huomasin että tuota kompuraa ei löydy lämmityskompuroista vaan jäähdytyskohdasta.

Onko tuo tulistus arvo lämpötilaero mikä tulee kaasun lämpötilasta höyrystimessä ja juuri ennen kompuraa eli -1,8 ja -0,2 = 1,6 astetta?
Entäs alijäähdytys? lämpötilaero lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välissä eli 29 ja 27 astetta eli 2 astetta?

[juippi]

Onko tuo tulistus arvo lämpötilaero mikä tulee kaasun lämpötilasta höyrystimessä ja juuri ennen kompuraa eli -1,8 ja -0,2 = 1,6 astetta?
Entäs alijäähdytys? lämpötilaero lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välissä eli 29 ja 27 astetta eli 2 astetta?

Tulistus on höyrystymislämpötilan ja imukaasun välinen lämpötilaero. Alijäähdytys taas lauhtumislämpötilan ja nestelinjan (lauhduttimen ja paisuntaventtiilin väli) lämpötilan erotus. Höyrystymis ja lauhtumislämpötilat pitäisi kai katsoa painemittarilla, jotta saisi tarkat arvot. Kuvista kanssa tulkitsin arvot samoin kuin sinäkin, mutta tosiaan tuo tulistus ei mene läpi Selectiin tuolla kompuralla. Onko Viesmannissa myös painemittaus, kun kuvasta näin voisi tulkita. Aika hieno peli, jos näin on. Vielä kun näyttäisi Log ph kaavion niin olisi täydellinen

[Tois puol jokke]

Kyssäri. Mites sitten kun on r22 kylmäaineella nuo lämpötilat ? Päteekö samat suhteet vai totaalisesti toiset. Ja entäs jos on putki-putkessa lämmönvaihtimet levareitten sijasta....?

[Matias]

Näkyisköhän tuosta

[Tois puol jokke]

Luenko siis oikein että imukaasu olis yli -10C ? Eikös se vedä mäntäkompuran aika kylmäksi? Mut joo tuosta kun kattoo niin tekeehän nuo uudemmat kylmä-aineet aikapaljon paremmilla copeilla korkeampaa lämpöä. Kai sitä tarttee alkaa säästää rahaa uuteen. Tuosta taulukosta kun ottaa vielä pumppujen tehot pois niin coppi on 40C tehdessä hiukan yli 2.

[ishiba]

Eikös tuo höyrystymislämpötila riipu maanesteen lämpötilasta, höyrystimen delta-T:stä ja siitä höyrystimestä.

-----------------

Ei maalämpöön liity, mutta aiheesta kylmäaineen vaihtaminen R22->R407C ( https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1876610217300541  ) tuolla oltiin mieltä, että

Parameter	Effect of R407C in comparison to R22
COP	Lower
Cooling Capacity	Lower
Energy Consumption	Higher
Discharge Pressure	Higher
Pressure Ratio	Higher
Discharge Temperature	Lower
Specific Compressor Displacement	Same
TEWI	Lower
Exergetic Analysis	Lower

[Tois puol jokke]

Riippuu juu, mutta  oletuksena 0 sisään ja -2.5 ulos.. Ja 6 lämpenemällä lauhduttimessa.  Tuo putkihöyrystin/lauhdutin on toiminnaltaan aikalailla eri tyyppinen kuin levari. Mutta se tuli huomattua että tehdessä kuumempaa vettä hidastamalla lauhduttimen pumpun kierroksia tehot pysyi suht samana jolloin kerrostuminen erilliseen varaajaan toimi hienosti. Kuumakaasu oli lauhduttimen jälkeen samassa lämmössä kuin kovemmallakin nopeudella eli seuraa koneelle tulevaa nesteen lämpötilaa. Lauhtuu 78C-->30C vesi lämpee 30-47C(tai38C) käytetty sähkö noin 750w ja tuotettu noin 1,6 kw. Cop about 2 . Maasta 2 ja paluu - 0,8. Pintamittareissa varmaan pientä heittoa mutta suurinpiirtein. Voi toki olla kyse vajauksestakin mutta kylmäaine ei kupli lasissa. Ottoteho n 4,65kw. Kun käy. Keruupumppu 300w ja kierto 65w.
Kokeillaan laskea pyyntiä alemmas ja katsotaan mitä tapahtuu.
Onko kellään enää käytössä putkivaihtimia ?

[ishiba]

Kuumakaasu oli lauhduttimen jälkeen samassa lämmössä kuin kovemmallakin nopeudella eli seuraa koneelle tulevaa nesteen lämpötilaa.

Oletko tutkinut miten kuumakaasun lämpötila käyttäytyy ennen lauhdutinta?