Öljy lämmityksen hyötysuhde ?

[jk-lämpö]

Moi

Olen pyydellyt tarjouksia vaihtaakseni 12v vanhan öljylämityksen maalampöön ja ihmetellyt, öljylämmityksestä käytettyjä hyötysuhteita.
Osa asiantuntijoista jotka ovat olemmassa olevaa järjestelmää käyneet katsomassa on sanonut hyötysuhteeksi 80% ja osa 85%.
Mutta viimevuonna käynyt öljypoltinhuoltomies analysaattoreillaan sanoi hyötysuhteen olevan 96-97%(jos tuossa on muutama % liikaa niin ollaan kuitenkin reilusti 90% päällä).

Jos maalämpöjärjestelmä mitoitetaan nyt tuon 80% mukaan niin mitoitus on heti ~15% pielessä, tarkoittaako se käytännössä sitä ettei lämpöä/lämmintäkäyttövettä sitten kun niitä tarvitaan olekkaan vaan hommaa korjataan sähköllä ?? ja säästöt valuvat Fortumin taskuun

[tomppeli]

Öljylämmitykset, jotka vaihdetaan maalämmöksi ovat yleensä jonkinverran iäkkäitä systeemejä, joiden hyötysuhde ei ole sitä parasta A -luokkaa.
Siksi esim. BERGHEAT -ohjelmassa on öljylämmön vuotuiseksi hyötysuhteeksi valittu 85%.

Hyötysuhteen nostaminen laskennassa johtaa isompitehoisen pumpun valintaan, jos mitoittaminen tapahtuu vuotuisten öljynkulutustietojen perusteella.

Vuotuinen öljynkulutustieto on sinänsä hyvä mittari lämpöpumpun mitoittamisessa.
Öljylämmityksen vuotuista 96-97% hyötysuhdetta on vaikea saavuttaa.
Lyhytaikainen, mittauksen hetkellä saatu prosenttilukema saattaa kuitenkin olla korkea, kun on uusi, pudas kattila ja muutkin asiat täysin kohdallaan.

[seppaant]

Mutta viimevuonna käynyt öljypoltinhuoltomies analysaattoreillaan sanoi hyötysuhteen olevan 96-97%(jos tuossa on muutama % liikaa niin ollaan kuitenkin reilusti 90% päällä).

Nämä lähellä 100% olevat hyötysuhteet kertovat tietääkseni ns. palamishyötysuhteen. Eli kuinka paljon öljyn energiasta saadaan muutettua lämpöenergiaksi.
Kattilan kokonaishyötysuhdetta sitten huonontaa mm.
- Savukaasuhäviöt
- Lämpövuotohäviöt
- Palamatta jääneen öljyn häviö
- Ilmakerroinhäviöt
- Seisonta-ajan läpivirtaushäviöt
- .....

ATS

[jk-lämpö]

Edelleen jankkaan samasta jos hyötysuhde on mitattu 97 ja oletetaan sen vaikka putoavan käytössä nokeentumisesta jne tuonne 85% niin eikös samalla öljyn kulutuksen pitäisi nousta n. 10 %
Meidän tapauksessa öljyn kulutus on vuodessa vaihdellut 12v aikana 2400-2500l/vuosi.
Vaikka ensimmäiset viisi vuotta kattila oli täysin koskematta/huoltamatta, kun asentajan ohjeita noudattaen seurasin savukaasujen lämpötilaa ”jos nousee 150 asteeseen soita, niin säädetään ja putsataan”, ei noussut viiteen vuoteen lähellekään 100 astetta, joten en soittanut…

[Xargo]

Seppaant taisi tarkoittaa sitä, että vaikka palamisen hyötysuhde olisikin 97% niin kaikki tuo energia ei jää kämppää lämmittämään. Vähän sama kuin, että sähkölämmityksen lämpökerroin voi olla alle yhden jos lämmönjako ei ole kunnossa tms.

[seppaant]

Seppaant taisi tarkoittaa sitä, että vaikka palamisen hyötysuhde olisikin 97% niin kaikki tuo energia ei jää kämppää lämmittämään. Vähän sama kuin, että sähkölämmityksen lämpökerroin voi olla alle yhden jos lämmönjako ei ole kunnossa tms.

Tätä tarkoitin

ATS

[showman]

Edelleen jankkaan samasta jos hyötysuhde on mitattu 97 ja oletetaan sen vaikka putoavan käytössä nokeentumisesta jne tuonne 85% niin eikös samalla öljyn kulutuksen pitäisi nousta n. 10 %
Meidän tapauksessa öljyn kulutus on vuodessa vaihdellut 12v aikana 2400-2500l/vuosi.
Vaikka ensimmäiset viisi vuotta kattila oli täysin koskematta/huoltamatta, kun asentajan ohjeita noudattaen seurasin savukaasujen lämpötilaa ”jos nousee 150 asteeseen soita, niin säädetään ja putsataan”, ei noussut viiteen vuoteen lähellekään 100 astetta, joten en soittanut…

Tuo mitattu 97% hyötysuhde on savukaasuanalysaattorin arvoista laskettu palamishyötysuhde. Tämä ei ota millään tavalla kantaa poltin-kattilayhdistelmän hyötysuhteeseen. Jos kattilan hyötysuhde on esim. 93% saadaan poltin-kattilahyötysuhteeksi 0,97*0,93=0,90 eli 90%. Tähän kun lasketaan polttoaikojen ulkopuoliset lämpöhäviöt (piipun kautta virtaava=jäähdyttävä ilma, eristeiden läpi kattilahuoneeseen karkaava hukkalämpö ym. voi todellinen vuosihyötysuhde hyvinkin olla 85%.