Elikkä meillä on Niben 1226-6 kW ja talossa on 137 m2 kahdessa kerroksessa, puutalo ja vesikiertoinen lattialämmitys. Olen pikkuhiljaa laskenut asteminuutteja alunperin -120: sta aina tämänhetkiseen -160:een. Sisälämpötila ei vaihtele vielä niin, että sitä huomaisi, sisällä on tasaisesti n. 22 C. Lämpökäyrä on tällä hetkellä numero 2. Pudotin sen jokin aika sitten kolmosesta tähän nykyiseen. Olen koittanut hahmottaa tuota asteminuuttien ja toisaalta lämpökäyrän vaikutusta sisälämpötilaan ja käyntijakson pituuteen. Käyntijaksot ovat nyt tunneista ja käynnistyskerroista laskettuna n. 20 min luokkaa. Kumpaa kannattaisi ennemmin säätää? Sisälämpö saisi laskeakin vaikka asteella ja käyntijaksot vielä pidentyä.
Jos sisälämpö on tasainen eri ulkolämpötiloilla niin käyrä on sopiva. Sisälämpöä saat laskettua siirtämällä käyrää alas ilman, että käyrän jyrkkyyttä muutetaan. Mulla se tehdään HUONE-arvoa säätämällä. Joillain merkeillä samaa toimintoa kutsutaan vissiin sivuttaissiirroksi (voi sen niinkin päin ajatella).
Käyntijaksoja saat pidennettyä laskemalla asteminuutteja entisestään. Jossain vaiheessa kuitenkin tulee tilanne, jossa paluulämpö nousee jakson lopussa jo niin ylös, että on taloudellisempaa tehdä lyhyempiä jaksoja. Kaivon lämpötilassa sama juttu käänteisenä, eli pitkillä jaksoilla kaivosta tulee jakson lopussa viileämpi litku, joka laskee hyötysuhdetta.
Itse olen tyytyväinen nollakeleillä n. 30-45min jaksoihin (lattialämmitys betonissa). Nyrkkisääntönä voi pitää, että suuremmalla varaavuudella käyntijaksotkin voi pitää pidempinä.
