Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Mitoituslämpötila  (Luettu 5212 kertaa)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Mitoituslämpötila
« : 21.01.12 - klo:19:20 »
Tomppeli kirjoitti

Lainaus
39% tuolla 100 päivän jaksolla kuulostaisi lähes täystehoiseksi mitoitetulta pumpulta.
Todennäköisesti pumppu riittää täystehoiseksi ainakin -20 C pakkasiin.
Luultavasti vähän vieläkin kylmempään.
Turussa ei niin hirveitä pakkasia yleensä olekaan, että aika osuvasti on mitoittaminen mennyt.
...

Seuraava vuodatukseni ei koske JaniB:n pumppua.
Olen vain noin muutoin huolissani tästä asiasta:

Jostain syystä joidenkin pumppumerkkien myyjät edelleenkin tarjoavat vajaatehoisiksi mitoitettuja lämpöpumppuja.

Jos kaikki suomalaiset maalämmittäjät hankkisivat vajaatehoisen lämpöpumpun, aiheutuisi siitä Suomen sähköverkolle varsin paha kuormituksen nousu.

Oletetaan, että joskus Suomessa olisi 100.000 maalämpöpumppua.
Normaalikäynnillä yksi pumppu ottaa tehoa verkosta noin 3kW.

Jos ne kaikki käyvät -20C lämpötilassa jatkuvasti, eli 100% ajasta, ottavat ne verkosta tehoa:
100.000 pumppua x 3kW = 300.000 kW, joka on yhtä kuin 300 MW  (MW = MegaWattia)
Se on vähän vähemmän, kuin yhden Loviisan ydinvoimalan teho (488 MW).

Oletetaan, että pakkanen kiristyykin tuosta vielä reippaasti, joka on Suomessa aika tavallista, käy niin, että noiden vajaatehoisiksi mitoitettujen pumppujen sähkövastukset kytkeytyvät päälle. Kompressori jatkaa käyntiä, kuin ennekin, mutta nyt tuleekin kompressorin lisäksi 3 – 9 kW lämmitysvastuksen aiheuttama lisäkuorma sähköverkkoon.

Oletetaan, että keskimääräinen lisäkuorma on 6 kW.
Kompressorit ottavat nytkin sen saman:
100.000 x 3 kW = 300.000 kW = 300 MW.

Mutta lisäksi tulee ne vastukset, 100.000 kpl á 6 kW:
100.000 x 6 KW = 600.000 kW = 600 MW.
Joka on jo vähän enemmän, kuin yhden Loviisan ydinvoimalan  488MW teho.

Entä sitten, kun Suomessa on 300.000 kpl maalämpöpumppuja?
Silloin lisätehon tarve kovilla pakkasilla on jo enemmän, kuin rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n teho (1600MW).

Ja, kaiken lisäksi tämä tapahtuu juuri silloin, kun maamme sähköverkko jo muutoinkin toimii kapasiteettinsa äärirajoilla!

Alitehoisten maalämpöpumppujen hankintaa olisi kovasti syytä kyseenalaistaa pelkästään tästä syystä.

Ei se aivan näin mene.
Alla olevassa kuvassa olen esittänyt osa- ja täystehoisen lämpöpumpun ottaman tehon.



Punainen on osatehoinen, mitoituslämpötila -20C
Sininen on täystehoinen, mitoituslämpötila -30C.
-30C mitoituslämpötila on käytössä Lappeenranta - Seinäjoki linjalla.

Osatehoinen käy -20C pakkasella koko ajan, täystehoinen seisoo välillä mutta kummankin keskimääräinen ottoteho on sama 3,0 kW.
Pakkasen kiristyessä osatehoinen käy edelleen koko ajan teholla 3,0 kW ja käyttää pätkittäin lisävastusta.
Täystehoinen lisää käyntiastetta ja samalla keskimääräinen ottoteho kasvaa.

Kun saavutetaan paikkakunnan mitoituslämpötila käy täystehoinen koko ajan teholla 3,8kW.
Osatehoinen, kompressori käy 3kW teholla ja vastuksen keskimääräinen teho on 2,4 kW. Osatehoisen kokonaistehonotto on 5,4kW.

Paikkakunnan mitoituslämpötilassa ottaa osatehoinen vain 1,6 kW enemmän kuin täystehoinen, ei suinkaan 6 kW kuten yleensä väitetään.
Mitoituslämpötilan alapuolella pysyy osa- ja täystehoisen ottotehojen ero samana 1,6kW.
ATS
« Viimeksi muokattu: 21.01.12 - klo:19:29 kirjoittanut seppaant »
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Re: Mitoituslämpötila
« Vastaus #1 : 21.01.12 - klo:21:37 »
Tässä olet ihan oikeassa.
Yksinkertaistin asiaa liiaksi!

Valitettavasti usein vain monet lämpöpumput on alimitoitettu niin pahasti, että 100% käyntiaikasuhde saavutetaan jo noin -15C pakkasella.
Todellinen mitoitus onkin -15C, vaikka ostaja on kuvitellut jotain ihan muuta.
Ja, silloin tilanne näyttääkin jo paljon pahemmalta.

Pointtina tuossa vuodatuksessani oli se, että kun me olemme poliittisestikin sitoutuneet energiatalkoisiin, niin on huonoa energiataloutta kaupata suomalaisille rakentajille ja saneeraajille alimitoitettuja maalämmityslaitteita.

Alimitoittaminen, kuten ”seppaant” tuossa graafisessa esityksessään ansiokkaasti osoittaa, aiheuttaa kovilla pakkasilla yllättävän, tasaisen vauhdin käyrästä poikkeavan sähkön kulutuksen nousun.

Kovilla pakkasilla meidän sähköverkkomme muutoinkin jo toimii äärirajoillaan ja silloin tulee tällainen kulutuskäyrän ”lätkämailaefekti”, tai pikemminkin jopa jääpallomailaefektin, kun pakkasen kovetessa yhä vain enemmän maalämpöpumppuja ottaa apuun vastuslämmityksen. Kulutus lähteekin näiden alitehoisiksi mitoitettujen maalämpölaitteiden takia jyrkentyneeseen nousuun.

Kalleinta sähköenergiaa on se viimeinen hätävara energiareservi, joka joudutaan ottamaan käyttöön silloin, kun sähkön kulutus on suurimmillaan. Ja, sehän on, niin kuin muistamme tapahtunut muutamina kovina pakkastalvina.
Se hätävara sähköntuotanto on muutoinkin epäekologisinta sähkön tuottamista.

Maalämpö on hyvä tapa säästää energiaa.
Meidän ei kannattaisi pilata tämän hyvämaineisen lämmitystavan mainetta hankkimalla käyttöömme alitehoisia laitteita.
« Viimeksi muokattu: 22.01.12 - klo:10:34 kirjoittanut tomppeli »

Poissa pta

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 130
  • SH13+SHAK700, 235/233m, Tampesteri
Re: Mitoituslämpötila
« Vastaus #2 : 30.01.12 - klo:22:13 »
...ja valitettavaa on, että noiden kulutushuippujen kalliin sähkön hinnasta ei täystehomitoitukseen päätynyt kuluttaja saa senttiäkään alennusta.

Tämä siis lähitulevaisuudessa, kun kaukoluettavien mittareiden ominaisuuksien käyttöönoton myötä maksamamme sähkön hinta alkaa seuraamaan markkinahintoja.