Paljonko kompressorista tulee lämmönhukkaa?

[Rusinaseppo]

Paljonkos tuosta pumpun sähkönkulutuksesta muuttuu lämmöksi ja onkos se laskettu lämmöntuottotehoon vai onko se boonusta? Siis jos pumppu sijaitsee paikassa joka hyötyy lämmityksestä?

[Xargo]

Paljonkos tuosta pumpun sähkönkulutuksesta muuttuu lämmöksi ja onkos se laskettu lämmöntuottotehoon vai onko se boonusta? Siis jos pumppu sijaitsee paikassa joka hyötyy lämmityksestä?

Siirtyy pitkälti pumpattavaan kylmäaineeseen.

[peki]

Jos kannet on suljettu ja sisäinen varaaja niin sinne sitten.

[obremo]

No ei se lämpö nyt kuitenkaan ihan kokonaan lämmityskiertoon mene. Jonkinlaisen kuvan saa kun kokeilee kädellä kompuraa tunnin käynnin jälkeen (jos pystyy). Myös hyvin eristetyn pumpun kuori lämmittää tilaa ihan kohtuullisesti.

Meillä pumppu on n.25m2 huoneessa, jonka se lämmittää sujuvasti 18 asteeseen ilman muita lämmönlähteitä. Luulisi muutaman sata Wattia hukkaavan suoraan ympäröivään ilmaan.

[Xargo]

Laitoin tänään 1-wire anturin mittaamaan imukaasun lämpötilaa käyntijakson aikana ja samalla laitoin toisen anturin MLP:n sisään vapaaseen ilmatilaan kompuran viereen kun sattui olemaan ylimääräinen anturi samassa nipussa. Käyntijakson aikana tuo anturi kohosi maksimissaan hieman yli 20 asteeseen (tarkka lukema taisi olla 20,4C). Teknisessä tilassa pumpun ympärillä oli 19C.

Tietenkin käyttövettä tehtäessä kompura lämpeäisi enemmän, mutta ainakin Danfossin pumppu on sen verran hyvin eristetty, että käytännössä tuo lämpö menee sitten joko lämmityskiertoon tai kaivoon. En usko, että huonetilaan tulee MLP:n kuorien läpi juurikaan lämpövirtaa. Putkitukset tietenkin hohkaavat lämpöä ympäriinsä, joka on paljon suurempi lämpöhukka.

Liekö sitten mäntäkompuroissa enemmän hävikkiä vai mitä? Mulla siis Copelandin scroll.

[peki]

Mulla pumpun sisällä lämmöt noin 30c. Taitaa tulla vuoto kyllä putkista enemmän kuin eristetystä kompurasta.

[Xargo]

Mulla pumpun sisällä lämmöt noin 30c. Taitaa tulla vuoto kyllä putkista enemmän kuin eristetystä kompurasta.

Mulla ei ole kyllä kompura eristetty... Mutta alhainen lämpötila johtuu mulla varmasti siitäkin kun lattiakierrossa pyörii 21-22C vesi. Käyntijakson aikana kovimmillaan 27C. Eikä ole käyttövettä otettu käyttöön.

[peki]

Onks sulla joku jäätymisen esto päällä

[Xargo]

Onks sulla joku jäätymisen esto päällä

Eikös näitä tuurilla ajella?  

Autotallinoven edusta taitaa olla talon kylmin paikka ja siellä heti ylätiivisteen päältä pintalämpömittarilla mitaten mentiin noissa viimeviikkoisissa -15 pakkasissa vähän alle kymmenen (+) asteen. Oven edustalla on laatassa ll-putkea tiheämmin eli eiköhän se riitä kovillakin pakkasilla pitämään lämmöt plussan puolella kun ei pihistele virtauksen kanssa. Autotalli on tällä hetkellä samaa ilmatilaa muun talon kanssa kun en ole ehtinyt vielä palo-ovea asentaa. Eristykseltään tallin seinät ovat ihan samaa luokkaa kuin muukin torppa eli u-arvo 0,14. Ovi taas on tuollainen Turnerin päivä paistaa läpi malli, mutta pysyy se tallikin kuitenkin 17-18C lämmöissä tuolla samalla kiertovedellä kuin muukin talo. Tuota oven välitöntä läheisyyttä lukuunottamatta. Sitten kun on valmista niin tallin lämpötila saa elää sillä logiikalla, että siellä kiertää sama ll-vesi kuin muuallakin ja virtausta ei rajoiteta. Tällä tavalla saan ymmärtääkseni viileää paluuvettä vaikka joitain talon muita piirejä olisi termostaateilla suljettu.

Eli kai siitä eristämisestä jotain hyötyä oli...

[Rusinaseppo]

Joo, en tarkoittanut putkien lämmönhukkaa vaan sitä mimmoinen on kompuran "hyötysuhde" siis paljonko sähköstä menee oikeaan paikkaan=veteen putkessa vs. ilmaan kompuran ympärillä.

Mulla on IVT:ssä kompuran ympärillä musta "säkki" ja lootan seinissäkin vielä jonkun verran eristettä.

[Matias]

mimmoinen on kompuran "hyötysuhde" siis paljonko sähköstä menee oikeaan paikkaan=veteen putkessa vs. ilmaan kompuran ympärillä.

Kyllä se suht tarkkaan kaikki menee vedenlämmitykseen.
Kompressorin moottorissa on imukaasujäähdytys joten käämeissä ja raudoissa magneettikentän häviöistä muodostuva hukkalämpö siirtyy suoraan kylmäainehöyryyn.
Myöskin akselilta saatava hyötyteho siirtyy lämmityskäyttöön koska tuolla hyötyteholla nostetaan kylmäainehöyryn painetta että kylmäaineen lauhtumislämpötila nousee käyttökelpoisiin lukemiin.

Tosin tuon mekaanisen akselitehon osuus hyötysuhteesta menee yli ymmäryksen,ehkä se on sama kuin verkosta otettava sähköteho eikä varsinaisesti paranna hyötysuhdetta mutta on tarpeen kylmäaineen kierron ja lämpötilamuutoksien aikaansaamiseksi.

Vanhassa Copelandin mäntäkompressorissa on litran-parin öljytila alimpa ja sitä lämmittää joko jatkuvasti tai kompressorin seistessa 20-40watin sähkövastus.
Taukojakson aikana kompressorin ulkopinta tuntuu aika lämpimältä tuon öljynlämmityksen takia.

Uskoisin että käyntijakson aikana eniten kompressorin ulkovaippaa lämmittää kuumakaasukanavista johtumalla siirtyvä lämpö.

Nämä havainnot siis mäntäkompressorista,scrolleista ei ole tietoa

[Xargo]

Laitetaas tähänkin tämä käppyrä kun sopii hyvin aiheeseen:



Eli sinisellä viivalla esitetty lämpötila on mitattu käyntijakson aikana kompuran vierestä pumpun sisältä vapaasta ilmatilasta. Teknisessä tilassa 19C lämmintä. Eli pumpun kuorien sisällä lämpötila käy jopa viileämpänä kuin huonelämpötila.