Voiko kaivo olla liian syvä

[Tuoskik]

Mietin että onko mitään haittaa jos porauttaa kaivon reilusti laskettua syvemmäksi? Ja vastaavasti onko tuosta mitään hyötyä?

[Xargo]

Mietin että onko mitään haittaa jos porauttaa kaivon reilusti laskettua syvemmäksi? Ja vastaavasti onko tuosta mitään hyötyä?

Syvemmällä on tyypillisesti tarjolla hieman lämpimämpää vettä, jota kautta pumpun lämpökerroin voi hieman parantua. Toisaalta syvempi kaivo vaatii pidemmät keruuputket, jolloin virtausvastus kasvaa ja tarvitaan suurempi kiertovesipumppu, jotta saadaan riittävä virtaus. Eli siis pumppauskustannukset kasvaa.

Ts. jos olettaa, että tuo lämpötila ja pumppauskustannuksien nousu kompensoivat toisensa niin jäljelle jää se, että syvemmässä kaivossa on enemmän "kapasiteettia" eli siis turvallisempi vaihtoehto siinä mielessä, että jos talo kuluttaakin enemmän kuin oli ajateltu niin onpahan ainakin reserviä.

Itse kannatan mahdollisimman lyhyttä kaivoa, mutta onhan siinä riskinsä. Mulla siis 100m kaivo ja talossa lämmintä bruttoalaa 227m. Riittihän tuokin hyvin talven yli ja säästyi pari tonnia perustuskustannuksissa verraten tarjottuihin kaivoihin. Jos syvän kaivon saisi samaan hintaan kuin matalan niin ilmanmuuta syvempi. Voihan sinne laittaa vähemmän putkea jos haluaa pienemmät pumppauskustannukset.  

[Kimmo_L]

Ainoa haitta on, että lompakko kevenee liikaa.

Jos ihan suhteettoman syvän kaivon (pitkälti yli 200 m) poraisi, niin sitten pitäisi varmistaa että keruulioksen pumppu on riittävän iso jaksaakseen pyörittää liuosta syvässä kaivossa.

Riittävässä syvyydessä on hyötynä, että energia varmasti riittää kylmimmänkin talven yli. Mitä lämpimämpää liuosta kaivosta tulee, sitä paremmalla hyötysuhteella lämpöpumppu toimii. Syvemmästä kaivosta neste saa kerättyä enemmän lämpöä kuin lyhyestä.

Sitä on vaan erittäin vaikea sanoa etukäteen, mikä sitten kannattaa rahallisesti. Kaivon tuottoakaan ei tiedä varmasti ennen kuin se on porattu ja näkee käytännössä. Laskelmat on vain arvioita.

Kaivon jääminen liian matalaksi tuottaa kyllä ongelmia, joten sen välttämiseksi voi olla fiksua ottaa hieman varman päälle.

[tomppeli]

Mietin että onko mitään haittaa jos porauttaa kaivon reilusti laskettua syvemmäksi? Ja vastaavasti onko tuosta mitään hyötyä?

Yleisesti ottaen liian syvää kaivoa ei ole.
Syvemmällä on aina lämpöisempää, joka tosiaan parantaa pumpun (=lämmitysjärjestelmän) vuotuista COP -arvoa.
Jos kaivon syvyys ei ylitä kovasti 200 metriä, kiertopumpun teho riittää, eikä siitä aiheudu lisäkustannustakaan.

Keskipakoispumpun ottoteho nousee läpi menevän virtauksen kasvaessa.
Voitaisiin myöskin ajatella niin, että lämpöisempää vettä tarvitsee pumpata pumpun (ja höyrystimen) läpi vähemmän, jolloin maakiertopumpun tehon tarve laskisi.
No, tämä nyt oli turhaa viisastelua.

Koen, että ainoa haitta on korkeampi hinta, mutta antaa talon isännälle vastineeksi rauhalliset yöunet, kun ei tarvitse pelätä lämpökaivon jäätymistä.

Odotellaan mielenkiinnolla "Xargo":n tutkimuksia lämmön lataamisesta ilmastoinnista lämpökaivoon.
Ongelma lienee pitkillä pakkasjaksoilla.
Silloin ei ladata lisälämpöä, vaan kuormitetaan jatkuvasti kaivon lämmöntuottoa.
Kesällä ladattu lämpöenergia lakkaa vaikuttamasta!

Mielenkiintoinen tutkimus joka tapauksessa.
Odotellaan mittaus ja käyttökokemuksia.
Ruotsissa on kokeiltu samaa suurissa lämpölaitoksissa.
Suomessakin, mm S-ryhmän logistiikkakeskuksessa Sipoossa.

[Xargo]

Odotellaan mielenkiinnolla "Xargo":n tutkimuksia lämmön lataamisesta ilmastoinnista lämpökaivoon.
Ongelma lienee pitkillä pakkasjaksoilla.
Silloin ei ladata lisälämpöä, vaan kuormitetaan jatkuvasti kaivon lämmöntuottoa.
Kesällä ladattu lämpöenergia lakkaa vaikuttamasta!

Jeps... nythän tuota ei ollut kesällä ladattu ja hyvin se riitti siltikin. Lisäksi tässä on raksa-aikana ollut kaikenlaista lämpöhävikkiä, joka osaltaan nostaa kulutusta. Pidin kuitenkin lämmöt parissakympissä juuri sen takia, että saisi realistisia käyttökokemuksia.

Esimerkiksi juuri viime viikolla kun asennettiin yläkerran vesikalusteet niin huomasin että viemäriliitännäthän ovat olleet tulppaamatta koko talven ja tuuletus siis suoraan katolle. Kun käden laittoi putken suulle niin tunsi selvän ilmavirran. Jopa siinä määrin, että viemärin tuuletus alkoi ujeltaa kun putkari laittoi kylppärin lavuaarin supistusyhteen paikoilleen. Eli tuossa nyt yksi esimerkki, jota kautta on mennyt kyllä talven aikana reilusti lämpöä pihalle. Autotallinovi on toinen. Normaalisti tuo on osastoitu tila, mutta toistaiseksi täysin samaa ilmatilaa ja päivä paistaa oven tiivisteiden välistä.

Kaikesta huolimatta kaivolta tuleva litku oli pahimmillaan muutaman tunnin -2C kun ulkona pakkanen kiristyi -27C lukemiin. -1C lukemia sitten olikin pidemmän aikaa. Odotan, että ensi talvena ei enää nähdä pakkasen puolelle meneviä lämpötiloja (siis kaivolta tulevalle litkulle) kuin ehkä ihan lyhyitä jaksoja. Aika näyttää...

Pumppauskustannuksilla tarkoitin sitä, että saman virtaaman ylläpitämiseksi tarvitaan suurempi teho. Virtaaman tulee olla riittävän suuri, että saadaan aikaan turbulentti virtaus, jolloin lämmönsiirto on tehokasta. Demottaisin tuota EED:lla, mutta unohdin läppärin virtalähteen töihin ja tuo ohjelma asuu siis läppärillä. Kuitenkin niin, että jos virtaus ei ole turbulenttia niin vaikka kaivossa olisikin lämpöä tarjolla niin sen siirtyminen on heikkoa. Vaikutus on yllättävän suuri ainakin laskennallisesti. Lisäksi tulee vielä pienentyneen virtaaman aiheuttama suurempi lämpötilaero höyrystimen yli ja sitä kautta matalampi höyrystymispaine, joka taas tarkoittaa pienempää lämpökerrointa. Siis olettaen, että pumppaustehoa ei suurenneta syvemmälle kaivolle sopivaksi.

Mulla DHP-H:n keruupumppu on sen verran pienitehoinen, että virtaus on turbulentin ja laminaarisen rajoilla, vaikka kaivo on vain satametrinen. Syvemmällä kaivolla ja samalla kiertovesipumpulla virtaus olisi varmasti laminaarista ja siten lämmönsiirto heikompaa. Eli keruupumppu pitäisi vaihtaa. Ei ihan ilmainen rasti sekään.

Käytännössä taitaa olla niin, että monessa tapauksessa kierto on laminaarista ja siten lämmönsiirto on heikompaa kuin se voisi olla. Vai kuinkakohan moni kasikiloisen Thermian/Danfossin pumpun omistaja on vaihtanut kiertovesipumpun isompaan...?

Turbulentin virtauksen voi tosin saada aikaan erikoisella keruuputkellakin, jossa on rihlat sisällä. Sami68:lla taisi olla tästä kokemusta. Itse varmaan katsoisin tuon erikoisputken hinnan jos olisin nyt järjestelmää ostamassa.

Tietenkin jos vaikka lasketaan, että 130m kaivo pitäisi porata ja pumpuksi on tulossa kasikiloinen Thermia/Danfoss niin ei sillä virtausmuodon kannalta ole väliä onko siellä sitten 150m kaivo takana. Laminaarista se virtaus on siinä tapauksessa kuitenkin ja sitä kautta lämmönsiirto huonompaa kuin voisi olla. Muiden merkkien keruuliuospumppujen mitoituksesta ei ole kokemusta. Lässällä ainakin taisi olla melkoiset vispilät? Eli pitäisi saada turbulentti virtaus aikaan vähän syvemmälläkin kaivolla.

[sailor]

Taitaa laskentaohjelmat olettaa että keruuputkisto ja kaivo ovat "luotisuorat". Käsittääkseni näin ei ole.

Syvemmästä kaivosta lämpö ehtii paremmin johtumaan keruuliuokseen, mutta tätä voi kiertää matalammassa kaivossa asentamalla useampiputkisen keruujärjestelmän. Tällöin virtausvastuskin pysyy kurissa.

Itse laittaisin matalaankin kaivoon 3 tai 4-putkisen keruuputkiston.

Tämän talven kylmimpänä päivänä (keskilämpö -30) 4.2. lauantai, tuli ennätys kun tulovesi kävi 0.2 astetta miinuksella kun illalla täytettiin  saunomisen yhteydessä muksuille amme.

Päivän lämmöt: http://classic.wunderground.com/history/airport/EFJY/2012/2/4/DailyHistory.html

[Xargo]

Taitaa laskentaohjelmat olettaa että keruuputkisto ja kaivo ovat "luotisuorat". Käsittääkseni näin ei ole.

Näin ne varmasti tekeekin. Mutta eipä nuo putket oikeastikaan millään hirveällä spiraalilla siellä mene ainakaan mun kaivossa (nostin niitä jonkin matkaa ylös ihmetelläkseni kun ei ollut vielä vaakavetoa kytketty).

Syvemmästä kaivosta lämpö ehtii paremmin johtumaan keruuliuokseen, mutta tätä voi kiertää matalammassa kaivossa asentamalla useampiputkisen keruujärjestelmän. Tällöin virtausvastuskin pysyy kurissa.

Totta, mutta useampiputkisessa järjestelmässä virtaama laskee, jolloin virtaus muuttuu taas laminaariseksi jos pumppaustehoa ei kasvata. Siis olettaen, että kytketään rinnan. Sitten taas jos kytketään sarjaan niin virtausvastus kyllä nousee.

Itse laittaisin matalaankin kaivoon 3 tai 4-putkisen keruuputkiston.

Olisi kiinnostavaa jos joku taho testaisi 2-putki vs. 2-rihlaputki vs. 3/4-putki testin kontrolloidusti... Lapin miehet...?

Mitä noita simulaatioita olen pyöritellyt ja mututuntumalla pohtien niin 3/4-putkijärjestelmä laminaarisena ja 2-putkijärjestelmä (rihloilla tai ilman) turbulenttina voi olla aika lähellä toisiaan lämmönsiirtymisen kannalta. Olisi vaan kiva saada faktaa taustalle.

Ainahan nämä käytännössä menee niin, että kunnon omakohtaista kokemusta löytyy vain omasta kaivosta. Sen nyt voisin kuitenkin vielä sanoa omasta tapauksesta, että normi 2-putkijärjestelmällä tulee kasikiloisen pumpun ja 100m kaivon kanssa siitä, että lämpö ei tosiaan ennätä kierroksen aikana siirtyä kunnolla keruuliuokseen. Tuosta johtui myös nuo pahimmillaan -2C kaivolta tulevan litkun lämpötilat. Kaivo oli kuitenkin todistettavasti teräsputkiosuutta lukuunottamatta sula kun sieltä pystyi nostamaan vesiautomaatilla vettä. Automaatin letku kyllä veti muutaman kerran jäihin, mutta sain sulateltua aina auki kuumalla vedellä puulaamalla. Tuohon lämmönsiirtymiseen tosiaan voisi auttaa nuo sailorin ehdottamat useampiputkiset järjestelmät.

Paras varmasti olisi mahdollisimman ison pinta-alan putkisto, jossa olisi turbulentti virtaus. Ongelmana on vaan se, että putki maksaa ja pitkillä putkivedoilla turbulentin virtauksen aikaansaaminen maksaa (vaikka olisivat rinnan). Toki rinnan kun laittaa niin putken halkaisijalla voi pelata virtausvastuksen kanssa ja voi toki 2-putkijärjestelmässäkin. Vaikka 40mm putkea noissa kai melkeinpä aina käytetään?

[difluoridikloorimetaani]

Yksi Lapin mies on sitä mieltä ettei muovi ole ainoa autuaaksi tekevä porakaivon putkimateriaali.

Jonkun hyvää tarkoittavan tahon pitäisi kokeilla korrugoitua teräsputkea kaivosta nousevan putken materiaalina.

Syvän porakavon pohjalla on talvella lämpimämpää kuin pinnassa ja pumpulta tuleva kylmä putki jäähdyttää lisää kaivon yläosaa. Kertaluokkaa paremmalla lämmönsiirtoputkella tasattaisiin näitä häiriöitä.

[Xargo]

Jonkun hyvää tarkoittavan tahon pitäisi kokeilla korrugoitua teräsputkea kaivosta nousevan putken materiaalina.

Syvän porakavon pohjalla on talvella lämpimämpää kuin pinnassa ja pumpulta tuleva kylmä putki jäähdyttää lisää kaivon yläosaa. Kertaluokkaa paremmalla lämmönsiirtoputkella tasattaisiin näitä häiriöitä.

Mä voin tarjota hyvää hyvyyttäni oman kaivoni referenssikaivoksi jos joku tulee laskemaan teräsputket sinne omalla kustannuksellaan.  

Syvää kaivoa ei kyllä ole tarjolla.  

Muttajoo... samaa mieltä olen kyllä tuostakin, että keruuputkien materiaaleissa on kyllä kehityksen paikka. Mulla tosiaan talvella oli kaivoveden ja kaivolta tulevan litkun lämpötilaero ihan yleisesti luokkaa 5-7C. Eli kyllä tuota pitäisi ainakin pari astetta edullisemmaksi saada. Tosin mun tapauksessa IV:sta saadaan viileämpään litkuun paremmin lämpöä talteen. Eli otetaan suurempi energiamäärä jäteilmasta ja pienempi kaivosta.

[JPN]

Että lämmönsiirtymisestä voisi tehdä jotain päätelmiä, pitäisi kaivosta mitata lämmöt esim. 10m, 1/2 ja pohjalta. Lisäksi keruuliuoksen lämmönmuutosta pitäisi mitata useammasta kohdasta putkea.

Itse en oikein usko, että 40mm/200-300m putkessa, jossa vielä on jyrkkiä mutkia, virtaus pysyisi likikään laminaarisena, joten tämä tuskin on ongelma.

>pitäisi kokeilla korrugoitua teräsputkea kaivosta nousevan
>putken materiaalina.
Paksuseinäinen muoviputki ei todellakaan ole optimaalinen lämmönsiirtäjä, mutta metalliputkessa olisi melkoisesti muita ongelmia.

>Syvän porakavon pohjalla on talvella lämpimämpää kuin pinnassa
>ja pumpulta tuleva kylmä putki jäähdyttää lisää kaivon yläosaa.
Tois'aalta pohjalta nouseva putki esilämmittää menoputkea ja kaivon yläosaa, eli eihän kaivon lämpö mihinkään katoa.

[Xargo]

Itse en oikein usko, että 40mm/200-300m putkessa, jossa vielä on jyrkkiä mutkia, virtaus pysyisi likikään laminaarisena, joten tämä tuskin on ongelma.

Niin tokihan virtaus on helpostikin turbulenttia esim. lämmönvaihtimissa ja tosiaan putkenmutkissa jne. mutta ei ainakaan minulla ole kaivossa muualla mutkia kuin u-kappale pohjalla... Eli kyllä se aika herkästi menee pystyputken osuudella laminaariseksi virtaukseksi. Esim. 300m putkituksella UPS 25-100 180 pumppu jaksaa vielä kakkosella ja kolmosella pyörittää litkua riittävän vauhdikkaasti, että pystyosuudella päästään turbulenttiin virtaukseen. Ykkösellä jäädään laminaariseksi. Tämä siis sillä oletuksella, että virtausvastusta ei tule muualta kuin suoralta putkiosuudelta. Todellisuudessa etenkin höyrystin kyllä ahistaa merkittävästi. Esim. UPS 25-70 180 ei pääse 300m putkituksella edes kolmosella turbulenttiin virtaukseen vaikka ei oteta huomioon muuta kuin suoran putken virtausvastus.

Hommaan vaikuttaa huomattavasti se, että maaviina on jäykempää pumpattavaa kuin vesi. Itse käytin laskennassa myös EED:n käyttämää 0,007600 Kg/(m·s) arvoa (25% etanoli).

Turbulenttiin virtaukseen tarvitaan 0,4617l/s virtaama ja tällöin painehäviö on 300m pitkällä 40mm (4mm seinämävahvuus) putkella 73,7kPa. 200m putkituksella (100m kaivo) painehäviöllä on 49,1kPa.

[Xargo]

Löysin tietokoneen syövereistä EED:n asennustiedoston niin pääsettekin jo nyt nauttimaan teoreettisesta statistiikasta.

Tässä nyt siis kaksi esimerkkiä. Ensimmäinen 100m kaivolla ja 0,51l/s virtauksella. Toinen 200m kaivolla ja virtauksella, jolla tulee sama painehäviö kuin 100m tapauksessa (eli pienempi virtaama). Kummassakin tapauksessa lämmitetään 15 000kWh/a lämpökertoimella 3 (Sulpun mitoituksen mukaan 100m kaivo).

100m:

BASE LOAD: MEAN FLUID TEMPERATURES (at end of month) [°C]

   Year        1           2           5           10          25
   JAN         8,86        1,94        1,52        1,36        1,21
   FEB         8,86        2,09        1,71        1,55        1,40
   MAR         8,86        2,96        2,59        2,43        2,29
   APR         8,86        4,00        3,66        3,50        3,36
   MAY         8,86        5,46        5,14        4,98        4,84
   JUN         8,86        8,16        7,85        7,70        7,56
   JUL         8,86        8,33        8,04        7,89        7,74
   AUG         8,86        8,42        8,14        8,00        7,86
   SEP         6,35        5,98        5,72        5,57        5,44
   OCT         5,16        4,84        4,58        4,44        4,30
   NOV         3,80        3,51        3,27        3,13        2,99
   DEC         2,54        2,29        2,05        1,91        1,78

200m:

BASE LOAD: MEAN FLUID TEMPERATURES (at end of month) [°C]

   Year        1           2           5           10          25
   JAN         9,71        5,18        4,96        4,86        4,75
   FEB         9,71        5,31        5,10        5,00        4,90
   MAR         9,71        5,89        5,70        5,60        5,50
   APR         9,71        6,59        6,41        6,31        6,21
   MAY         9,71        7,56        7,39        7,29        7,19
   JUN         9,71        9,35        9,18        9,09        8,99
   JUL         9,71        9,44        9,28        9,19        9,09
   AUG         9,71        9,49        9,33        9,24        9,14
   SEP         8,04        7,85        7,70        7,61        7,51
   OCT         7,27        7,10        6,95        6,87        6,77
   NOV         6,38        6,23        6,09        6,00        5,91
   DEC         5,56        5,43        5,29        5,21        5,11

Eli onhan noissa eroja. Otetaanpa vielä vaikkapa 120m kaivo mukaan vertailun vuoksi...

120m:

BASE LOAD: MEAN FLUID TEMPERATURES (at end of month) [°C]

   Year        1           2           5           10          25
   JAN         9,03        1,54        1,18        1,04        0,90
   FEB         9,03        1,75        1,41        1,27        1,13
   MAR         9,03        2,72        2,40        2,26        2,12
   APR         9,03        3,88        3,58        3,44        3,30
   MAY         9,03        5,48        5,20        5,06        4,93
   JUN         9,03        8,44        8,17        8,04        7,90
   JUL         9,03        8,58        8,33        8,19        8,06
   AUG         9,03        8,66        8,42        8,29        8,16
   SEP         6,27        5,95        5,72        5,59        5,46
   OCT         4,98        4,71        4,48        4,36        4,23
   NOV         3,51        3,27        3,06        2,93        2,80
   DEC         2,17        1,95        1,74        1,62        1,49

Tässä nyt näkyy paremmin se, mistä yritin varoittaa... Eli siis jos keruuliuospumppu on jollain tietyllä kaivolla turbulentin ja laminaarisen virtauksen rajamailla niin parinkymmenen metrin ylimitoituksella tulee epäedullisemman virtausmuodon takia alhaisemmat keruun lämmöt kuin matalammalla kaivolla... Jos ylimitoitus on räikeä (kuten tässä 2x yli tarpeen) niin hitaammallakin kierrolla pärjää. Itse tosin laittaisin (ja laitoinkin) ne kolmisen donaa johonkin muuhun käyttöön...

Sitten on vielä se kuvio, että jos pumppu on ylimitoitettu suhteessa kaivoon niin on erityisen tärkeää, että virtaus on turbulenttia. En ole aivan varma onko omassa tapauksessa virtaus turbulenttia vai laminaarista. Laskennallisesti mennään rajamailla. Olen koittanut mm. stetoskoopilla kuunnella, mutta en kyllä osaa siitä arpoa missä mennään. Sattuisiko joku tietämään tuon selvittämiseksi jonkin testin?

[peki]

Eiko se virtaus ole väkisinkin vähän turbulenttiä kun melkein pohjoisnavalla ollaan?
Mistä sait ton kolmen donan säästön?

[Xargo]

Mistä sait ton kolmen donan säästön?

Se oli noiden 200m ja 100m kaivojen perustuskustannuksien erotus. 30€/m hinnalla (sen verran itse maksoin + teräsputkitus, joka tulee sama molempiin).

Siis itse en väitä kolmea donaa säästäneeni. Enemmin 1500-2000€ vähän tarjouksesta riippuen.

[seppaant]

Xargo

Sitten on vielä se kuvio, että jos pumppu on ylimitoitettu suhteessa kaivoon niin on erityisen tärkeää, että virtaus on turbulenttia. En ole aivan varma onko omassa tapauksessa virtaus turbulenttia vai laminaarista. Laskennallisesti mennään rajamailla. Olen koittanut mm. stetoskoopilla kuunnella, mutta en kyllä osaa siitä arpoa missä mennään. Sattuisiko joku tietämään tuon selvittämiseksi jonkin testin?

Olen joskus ihmetellyt miksi keruupiirin virtaus ja viinapumpun ottoteho laskee pumpun käynnistymisen jälkeen muutaman minuutin ajan.
Alla olevassa trendissä ilmiö näkyvissä.
Viinapumppulla on keruupiiriä kierrätetty n. puolen tunnin ajan ennen mittauksia jotta keruupiiri olisi tasalämmin.
Virtaus putoaa n. 7% 4min aikana
Teho putoaa n. 2% samana aikana.
Ilmiö on sama vaikka pumppu olisi ollut seis vain muutaman sekunnin ajan.

Ilmiö sopii normaalin keskipakopumpun käyttäytymiseen virtausta kuristettaessa (kasvatettaessa virtausvastusta)

Olen tulkinnut asian niin, että pumpun käynnistyessä on virtaus aluksi laminaaria ja kehittyy vähitellen turbulentiksi ainakin osassa putkistoa.

Lisäksi on huomattava, että minulla on 3-putkisysteemi, kaivossa alaspäin kaksi putkea rinnan, joissa virtaus on puolet verrattuna yksiputkisiin osuuksiin.

ATS

[Xargo]

Ilmiö sopii normaalin keskipakopumpun käyttäytymiseen virtausta kuristettaessa (kasvatettaessa virtausvastusta)

Olen tulkinnut asian niin, että pumpun käynnistyessä on virtaus aluksi laminaaria ja kehittyy vähitellen turbulentiksi ainakin osassa putkistoa.

Täytyy siis varmaan seuraavaksi tilailla sopiva sähkömittari. Jos vaikka näkyisi sama ilmiö. Tuon varmaan saa mitattua pihtivirtamittarilla, mutta saako niitä järkevään hintaan loggaavia? Kunnon mittari olisi kyllä hyvä olla olemassa moneen muuhunkin tilanteeseen.

[Renoo]

Muiden merkkien keruuliuospumppujen mitoituksesta ei ole kokemusta. Lässällä ainakin taisi olla melkoiset vispilät? Eli pitäisi saada turbulentti virtaus aikaan vähän syvemmälläkin kaivolla.

Meidän V9 (uusi malli) lässässä on Grundfos 25-80-180 vispilä maapiirissä, tehot vispilän kyljestä I-110W, II-160W, III-165W.

[Xargo]

Meidän V9 (uusi malli) lässässä on Grundfos 25-80-180 vispilä maapiirissä, tehot vispilän kyljestä I-110W, II-160W, III-165W.

Näköjään siis Lässäkin on siirtynyt pienempiin viinapumppuihin. Ymmärtääkseni aikaisemmin oli yli 300W pumppuja, mutta korjatkaa ihmeessä jos puhun höpöjä.

Tuolla pumpulla vääntö riittäisi turbulenttiin virtaukseen 136m kaivolle saakka (III-nopeus, 272m 40mm PN6 putkea, 25% etanoliviina). Tuossa ei siis ole mukana muuta kuin pystysuora kaivon putkiosuus. Todellisuudessa luku on siis pienempi, koska vaakavedosta, mutkista, höyrystimestä jne. tulee virtausvastusta.

Vähän ihmetyttää kyllä tämä trendi... EED:n mukaan turbulentilla virtauksella saadaan merkittävä hyöty kaivolta tulevan litkun lämpötilaan. Ilmeisesti MLP-valmistajat eivät ole samaa mieltä?

[sailor]

Meidän V9 (uusi malli) lässässä on Grundfos 25-80-180 vispilä maapiirissä, tehot vispilän kyljestä I-110W, II-160W, III-165W.

Näköjään siis Lässäkin on siirtynyt pienempiin viinapumppuihin. Ymmärtääkseni aikaisemmin oli yli 300W pumppuja, mutta korjatkaa ihmeessä jos puhun höpöjä.

Tuolla pumpulla vääntö riittäisi turbulenttiin virtaukseen 136m kaivolle saakka (III-nopeus, 272m 40mm PN6 putkea, 25% etanoliviina). Tuossa ei siis ole mukana muuta kuin pystysuora kaivon putkiosuus. Todellisuudessa luku on siis pienempi, koska vaakavedosta, mutkista, höyrystimestä jne. tulee virtausvastusta.

Vähän ihmetyttää kyllä tämä trendi... EED:n mukaan turbulentilla virtauksella saadaan merkittävä hyöty kaivolta tulevan litkun lämpötilaan. Ilmeisesti MLP-valmistajat eivät ole samaa mieltä?

No mitäs se sanoo tälle vanhemmalle konstruktiolle ja 220m kaivolle + 3 putkiselle keruuputkistolle. Liuospumppu on 460w.

Tällä palstalla ollut tieto että ko. pumppu siirtää 2,5m3/h.

[Xargo]

No mitäs se sanoo tälle vanhemmalle konstruktiolle ja 220m kaivolle + 3 putkiselle keruuputkistolle. Liuospumppu on 460w.

Tällä palstalla ollut tieto että ko. pumppu siirtää 2,5m3/h.

Tämä onkin kiinnostava tapaus. Tarkka pumpun malli auttaisi, mutta katsoin nyt UPS 40-120 F mallin käyrästöltä (470W kolmosteholla).

Oletin, että virtaus jakaantuu tasan noiden kahden alas menevän putken yli ja sitten kaikki tuo virtaus rutataan yhden putken läpi ylös.

Eli virtaus yhdessä alas menevässä putkessa on 0,835 m³/h, jotta saavutetaan 1,67 m³/h (turbulentti) virtaus ylösmenevään putkeen. Tällöin alasmeneville (rinnan oleville) putkille kertyy painehäviötä 7,6 kPa. Ylösmenevän putken painehäviö on 54,5 kPa. Eli yhteensä 62,1 kPa. Pumppu kykenee pyörittämään tuolla virtaamalla vielä 93 kPa painehäviöllä litkua, eli vielä jää 30,9 kPa painehäviötä vaakavedolle, höyrystimelle jne...

Eli hyvinkin voi olla, että ylöstulevassa putkessa on turbulentti virtaus ja rinnan olevissa putkissa erittäin todennäköisesti laminaarinen. Käytin laskennassa 40mm PN6 putkea ja 25% viinaa. Ohuemmalla putkella painehäviö on isompi.

Selvä juttu on myös, että kaksiputkijärjestelmässä virtaus olisi kaikkialla laminaarista. Eli sikälimikäli teoria pitää tässä paikkaansa niin kolmiputkijärjestelmän pitäisi tässä toimia mainiosti verraten kaksiputkijärjestelmään (olettaen siis, että höyrystin sun muut kilkkeet eivät ahista enempää kuin tuon 30,9 kPa @ 1,67 m³/h).

[sailor]

Tämmöinen:

[Xargo]

Tämmöinen:

Eipähän löytynyt WebCAPSista tuolle käyrästöjä... Muutenkin vähän outo tapaus kun se info, mitä löysin viittaa siihen, että tuo on ilmeisesti imupumppu elikkäs samantyyppinen kuin vesiautomaateissa jne.?

Mutta tosiaan sillä oletuksella, että veivaa litkua samaan tapaan kuin tuo ~samantehoinen UPS niin pitäisi yhden putken osuudella olla turbulenttia ja rinnan olevalla osuudella laminaarista. Palstalla on varmaan paremmin noita pumppuja käytännön tasolla tuntevia, jotka osaa kommentoida, onko noissa sitten jotain merkittäviä eroja. Mulla kun ei ole kokemusta vesiautomaattipumpuista vai mikälie virallinen nimi onkaan, suljetuissa kierroissa (oletan kuitenkin, että sun keruupiiri on suljettu).