Lämpökaivo jäätyy

[haaveilija]

Minkälaista lämpötilaa herroilla on tällähetkellä kaivosta nousemassa?

[hoohöö]

siinä se tulopuoli pyörii pikkusen vajaa +3 astetta lämmityssyklin alkuvaiheessa ja lopussa +1 aste. Paluu vastaavasti -1/-3.
kaivo 219m syvä josta n.200m kalliossa

[seppaant]

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=6989464.jpg][IMG]http://i7.aijaa.com/b/00321/6989464.jpg[/IMG][/url]
Näin minulla eilispäivänä
Asensin pari viikkoa sitten kaivoon lämpötilamittauksen, mittaus on 15m veden- ja 25m maanpinnasta.
On hämmästyttävää, kuinka vähän kaivon veden lämpötila vaihtelee.
Käyntijaksojen vaikutus on vain n. 0,2C.

ATS

[Mualämpö]

Meillä lämmöt meno kaivoon -3.5 astetta ja paluu +0.5 astetta lopussa. Kaivo 138m josta 132m kalliossa ja vettä täynnä!
Edellisen kommentin perusteella ei siis voi päätellä milloin kaivo on jäässä putken ulkopuolelta, paluu lämpöä seuraamalla? Vaan pitäisi olla juuri oma mittaus kaivossa joka mittaa kaivon veden lämpöä!

[Raid]

Meillä lämmöt meno kaivoon -3.5 astetta ja paluu +0.5 astetta lopussa. Kaivo 138m josta 132m kalliossa ja vettä täynnä!
Edellisen kommentin perusteella ei siis voi päätellä milloin kaivo on jäässä putken ulkopuolelta, paluu lämpöä seuraamalla? Vaan pitäisi olla juuri oma mittaus kaivossa joka mittaa kaivon veden lämpöä!

Jos et ole kalibroinut pumpun mittareita niin laita toine mitatri kiinni putkiin ja vertaile niitä lämpötiloja pumpun vastaaviin..  Esim Honkkarin ulko/sisälämpömittarit käy siihen kunhan varmistaa niiden oikeelisuuden esim Celsius menetelmällä. Eli lunta, esim pakastimesta ravit hilettä8jos löytyy ja siihen kylmää vettä ja odottaa että seos on ns."loskaa" ei kun lumi sulaa osittain silloin  vesi pitäisi ola +-0 asteista. Meillä heitti lähes -2 asetta molemmat,  tulo että paluu maahan.

[justus01]

Meillä lämmöt meno kaivoon -3.5 astetta ja paluu +0.5 astetta lopussa. Kaivo 138m josta 132m kalliossa ja vettä täynnä!
Edellisen kommentin perusteella ei siis voi päätellä milloin kaivo on jäässä putken ulkopuolelta, paluu lämpöä seuraamalla? Vaan pitäisi olla juuri oma mittaus kaivossa joka mittaa kaivon veden lämpöä!

Aika matala kaivo talon ikään ja kokoon verrattuna.
Paljonko oli viime talvena pumpulle tuleva liuos pakkasen puolella?
Löytyihän tuo jo tuolta aikaisemmista viesteistä.
Aika tiukka mitoitus. Syvemmällä kaivolla ei välttämättä tarvitsisi vastusta ollenkaan. Jos ois isompi pumppukin niin voisi lopettaa puiden polttamisenkin. Paljonko menee puuta kovimmilla pakkasilla?

[juja]

Täällä 1h 26min käyntijakso, kaivosta alimmillaan +3,3° ja kaivoon 0,0°

[Matias]

On hämmästyttävää, kuinka vähän kaivon veden lämpötila vaihtelee.
Käyntijaksojen vaikutus on vain n. 0,2C.

Tuossa kyllä hyötysuhdekin paranisi jos kaivon vedestä siirtyisi lämpöä tehokkaammin keruuliuokseen.
Seppaantilla on varmaankin PEM40 keruuputket kaivossa?

[Mualämpö]

Puuta meni viime talvena 3m3 leivinuunissa. Lisävastus jelppasi -25 asteen pakkasista alas päin! Vuoden kulutus 09 joulukuusta jää 12600kwh! Minusta ei paljon kun tuossa on kaikki sähkö. Ei ollut itsellä poraus hetkellä tietoa kaivon syvyyden tarpeesta, piti luottaa ivt myyjään.Laskelmien mukaan täysteho pumppu olisi ivt C9 ja kaivo varmaan 190m? Osa tehoksi antaa 6.8kw ja täystehoksi 9.0kw, oma pumppu siis 7.2kw. Mutta toissa talvena pakkasta oli vain max -20 astetta jolloin lisävastus ei jelpannut ollenkaan, joten kannattaako kaivon syventäminen ja liekkö edes mahdollista? Paljonkohan maksaa kaivon syventäminen ja keruuputket? Juuri katsoin maapiirin meno oli -3.1 ja paluu +0.2 astetta! Laaser lämpömittarilla mitattu keruu putkien päältä (kuparista) meno +0.6 ja paluu -2.0 astetta, eli heittää ne hiukan nuo IVT:N omat arvot!Tuli äsken avattua myös maapiirin mutasihti eka kerran asennuksen jälkeen (2 vuotta sitten asennettu) , sihti aivan tukossa! Suosittelen lämpimästi meille äkkinäisille sihdin tarkastamista, muuthan sen jo tietävätkin ! Saa nähdä kuinka vaikuttaa vai vaikuttaako? Maapiiri pysäytyksen lopussa -0.2C ja -3.3 astetta!

[seppaant]

Tuossa kyllä hyötysuhdekin paranisi jos kaivon vedestä siirtyisi lämpöä tehokkaammin keruuliuokseen.
Seppaantilla on varmaankin PEM40 keruuputket kaivossa?

Putki on:
"HAKA Plast 40x3,7 PN 12,5 PE80 SDR11 ISO 4427"
Joka tapauksessa tarpeettoman paksuseinäistä putkea kaivosovellutukseen.
Suurin paine-ero putken seinämän yli on n.1bar kaivossa veden pinnan korkeudella. Kaivon pohjalla  (163 m) on paine-ero jo lähes nolla bar. Vaikkakin kaivon pohjalla kokonaispaine on n. 15 bar.

ATS

[haaveilija]

Meillä tuo kaivo otettiiin käyttöön muutama viikko sitten. Kaivosta tulevat lämpötilat ovat olleet kokoajan hyvin lähellä nollaa, vaikka kaivon käyttöön oton aikaan vielä ei edes pakkasia ollut. Tänään näytti tulevan n. -0,8 asteista ja kaivoon vastaavasti lähti -4 asteista. Onkohan tämä aivan normaalia?

[seppaant]

Meillä tuo kaivo otettiiin käyttöön muutama viikko sitten. Kaivosta tulevat lämpötilat ovat olleet kokoajan hyvin lähellä nollaa, vaikka kaivon käyttöön oton aikaan vielä ei edes pakkasia ollut. Tänään näytti tulevan n. -0,8 asteista ja kaivoon vastaavasti lähti -4 asteista. Onkohan tämä aivan normaalia?

Matalaltahan nuo lämpötilat näyttävät, lämpötilaero on kuitenkin kohdallan.
Laitahan kohteesta tarkempia tietoja
-Pumppu merkki ja tyyppi
-Kaivon syvyys
-Talo, pinta-ala, onko valmis?
-Muuta mitä mieleesi juolahtaa

ATS

[sam68]

Meillä tuo kaivo otettiiin käyttöön muutama viikko sitten. Kaivosta tulevat lämpötilat ovat olleet kokoajan hyvin lähellä nollaa, vaikka kaivon käyttöön oton aikaan vielä ei edes pakkasia ollut. Tänään näytti tulevan n. -0,8 asteista ja kaivoon vastaavasti lähti -4 asteista. Onkohan tämä aivan normaalia?

Ei voi olla miinuksella vielä tässä vaiheessa jos pumppu ja kaivo on mitoitettu oikein. Edelliset kysymykset kiinnostaa minua myös ja jos jotain veikkaisin niin uusi kivitalo+osatehomitoitus liian matalalla kaivolla.

[Matias]

Ei voi olla miinuksella vielä tässä vaiheessa

Jos katsoo "seppaantin" graafista kaaviota keruunesteen ja lämpökaivon veden lämpötiloista käyntijakson aikana (tämän ketjun sivulla 2), niin keruunesteen ja kaivon veden lämpötilat voi olla varsin kaukana toisistaan varsinkin käyntijakson loppupuolella.
Eli keruuneste ei käyntijakson aikana juurikaan jäähdytä kaivon vettä.
Riippuu tietysti keruuputkien seinämien lämmönjohtokyvystä.

[hoohöö]

Moros,

Ei se tuo minunkaan 219m syvä kaivo (josta noin 200m kalliossa) mitenkään mallikkaasti lämpöä pumpulle luovuta, näillä muutaman asteen pakkasilla tulo pyörii lämmityssyklin lopussa lähellä nollaa ja jopa himpun alle, kippuraa ohessa (lämpötila asteikko on siis 10x celsius).
10kw pumppu tuolta siis lämpöä repii, ja talo on kiveä mutta kuivunut jo ajat sitten.
Mitäs asiantuntijat tuumaa kaivosta? Onko nuo lukemat normaalit vai ei?
Jos ei niin liekkö kaivossa vettä vai mistä voisi matalat liuoslämpötilat johtua? Syvyys sinällään pitäisi olla riittävä ja putkena on sitä ohuempiseinämäistä halk. 40mm putkea, ja kaivolta talolle matkaa vain rapiat 4m ja putket eristetty 13mm kaiflexillä.



Taitaa tuo 1145-10 nibe säädellä liuospumpun nopeutta hitaammaksi kun ulkolämpötila nousee vai miksiköhän liuoksen lämpötila hieman nousee tuossa kun ulkolämpötila kasvaa (dT tosin vaikuttaisi pysyvän ennallaan)?

[mikaora]

Kannattaa myös huomioida se, että jos kaivo on putkitettu kahdella putkella niin pidemmässä käyntijaksossa liuos ei vaan kertakaikkiaan kerkeä lämmetä lenkin aikana. Sama homma itsellä. Olisi kyllä parempi jos ois laittanut 3 tai 4 putkella. Tai sitte pitäs olla tehokkaampi pumppu, joka kävis pienemmissä pätkissä ja liuos kerkeis latautua aina käyntien välissä.

[obremo]

Moros,

Ei se tuo minunkaan 219m syvä kaivo (josta noin 200m kalliossa) mitenkään mallikkaasti lämpöä pumpulle luovuta, näillä muutaman asteen pakkasilla tulo pyörii lämmityssyklin lopussa lähellä nollaa ja jopa himpun alle, kippuraa ohessa (lämpötila asteikko on siis 10x celsius).
10kw pumppu tuolta siis lämpöä repii, ja talo on kiveä mutta kuivunut jo ajat sitten.
Mitäs asiantuntijat tuumaa kaivosta? Onko nuo lukemat normaalit vai ei?
Jos ei niin liekkö kaivossa vettä vai mistä voisi matalat liuoslämpötilat johtua? Syvyys sinällään pitäisi olla riittävä ja putkena on sitä ohuempiseinämäistä halk. 40mm putkea, ja kaivolta talolle matkaa vain rapiat 4m ja putket eristetty 13mm kaiflexillä.



Taitaa tuo 1145-10 nibe säädellä liuospumpun nopeutta hitaammaksi kun ulkolämpötila nousee vai miksiköhän liuoksen lämpötila hieman nousee tuossa kun ulkolämpötila kasvaa (dT tosin vaikuttaisi pysyvän ennallaan)?

Voiko näissä tapauksissa olla syynä se aiemmin 2:n kaivon keskustelussa aiheena ollut virtauksen laminaarisuus? Itse olen juuri kaivoa porauttamassa ja liikkeen laskentaohjelma näytti lähes poikkeuksetta Re<2300 lukemia yli 200m:n kaivoille (PEM 40). Voisiko tilannetta parantaa tehokkaammalla maapiirin liuoksen pumpulla?

Onko jollain esittää hyviä kokemuksia (kahden PEM 40 putken) 200m+ kaivoista? Itse olen tähän saakka luullut porareiden "syväkaivohaluttomuuden" johtuvan poraamisen hitaudesta/hankaluudesta yli 200m syvyyksissä.

[sailor]

Kannattaa myös huomioida se, että jos kaivo on putkitettu kahdella putkella niin pidemmässä käyntijaksossa liuos ei vaan kertakaikkiaan kerkeä lämmetä lenkin aikana. Sama homma itsellä. Olisi kyllä parempi jos ois laittanut 3 tai 4 putkella.

Tätä minäkin olen aina epäillyt. Sitten kun lisäsin yhden anturin lisää mittaamaan tuloliuoksen lämpötilaa, niin huomasit että anturi näyttää tasan asteen liikaa. Eli sigussa olevan seurannan maapiirin tuloon (mittaus 6) täytyy lisätä 1 aste niin se näyttää oikein. Itsellä 3 putkinen järjestelmä.

Jani

[hoohöö]

Moros,

tosta minun 219m kaivosta sen verran että nyt kun pakkanen tuossa äkisti kiristyi (pyynti nousi) ja sattui samaan lämmityssykliin vielä käyttöveden teko niin kompura kävi noin 70 minuuttia putkeen; siinä tuloliuoksen lämpötila näytti laskevan aika nopeasti sinne lähelle 0 astetta mutta sitten käyrä loiveni ja tulolämpö pysyi lähellä nollaa syklin loppuun asti.
Epävarmuus kuitenkin kalvaa että mikä on kaivon todellinen aktiivisyvyys, eli millä matkalla kaivossa on vettä. Ei viitsi alkaa tutkimaan vaikka täällä foorumissa on siihenkin neuvottu keinot (putki kaivoon ja puhaltelemaan).
toinen juttu on se että tuossa 219m kaivossa tulee yhteensä noin 450m pitkä lenkki eli liuospumppu on pitänyt säätää miltei maksimiteholle jotta dT pysyy alle 5 asteessa (on 4 astetta kun pumpussa 95% tehoasetus), eli juuri tuon pidempää lenkkiä (syvempää kaivoa) ei 1145-10:n oma liuospumppu voisi hoitaa.
Toisaalta mitä hitaammin neste menisi lenkin läpi sitä enemmän siihen ehtisi lämpöä siirtyä, eli siksi olisi ainakin teoriassa parempi jos kaivossa olisi esim. kaksi putkea ylös (tai sitten kaksi kaivoa), silloin liuos jakaantuisi kahteen putkeen ja virtausnopeus olisi siten pienempi, mutta miten paljon käytännössä tuolla olisi merkitystä, sitä lienee voi jollakin kaivomitoitus-sovelluksella simuloida.

[Matias]

kompura kävi noin 70 minuuttia putkeen; siinä tuloliuoksen lämpötila näytti laskevan aika nopeasti sinne lähelle 0 astetta mutta sitten käyrä loiveni ja tulolämpö pysyi lähellä nollaa syklin loppuun asti.

Luultavasti kaivon veden lämpötila ei muutu juurikaan,siinä vaan tarvitsee saada aikaiseksi keruuliuoksen ja kaivon veden välille niin suuri lämpötilaero että keruuliuokseen siirtyy pumpun tarvitsema lämpöenergia keruuputken seinämän läpi.
Pystyisköhän muuten kaivon veden lämpötilaa laskemaan kun tiedossa olisi pumpun antoteho,keruuliuoksen meno-ja paluulämpötila,virtausnopeus ja keruuputken seinämän lämmöjohtokyky.

[Matias]

Koetin haarukoida kuinka nopeasti lämpöä siirtyy PEM40 keruuputken seinämän läpi keruunesteeseen.Laitoin ensin liuospumpun yksinään pyörimään n 25min ajaksi että sain maan lämpötilan(+4,8C) likimain selville.Sen jälkeen lämpöpumppu kävi normaalin käyntijakson n 75min mutta käyntijakson jälkeen liuospumppu jäi pyörimään edelleen että saisi esille kauanko käyntijakson jäähdyttämä liuos tarvitsee aikaa että maasta on palautunut siihen kulutettu lämpömäärä.Näköjään lämpötilaero liuoksen ja maan välillä vaikuttaa huomattavasti lämmön siirtymisnopeuteen eli kylmempi liuos lämpiää varsin nopeasti mutta kun lämpötilaero pienenee niin lämmön siirtyminen hidastuu.
Senverran tästä kuitenkin näkee että 2X200m pintaputkiston(savimaa) lämmön palautuminen 75min käyntijakson jälkeen ottaa yli 2 tuntia.Pumpun antoteho on n 9kw.

[Matias]

Maaputkiston lämmösiirto-ominaisuuksia ja toimintaa selvitellessä tuli esille että kun liuospumpun pyörimisnopeuden alentaa pienimpään niin keruunesteen kiertoaika (2X200m) maaputkiston läpi näkyy kasvavan ja hitaimmillaan olevan n 30min.
Eli lämpöpumpun käydessä ei ensimmäisen 30 min aikana maasta tulevan nesteen lämpötila laske laisinkaan.
Koska maahan menevän liuoksen lämpötila hitaammasta virtausnopeudesta johtuen on vastaavasti kylmempää kuin suuremmalla virtausnopeudella niin ilmeisesti tässä ei kokonaisuutena saada mitään hyötyä.
Kuitenkin tuosta tuli sellainen irtoajatus että jos keruuputkiston saisi toimimaan varaajan tapaan siten että lämpöpumpun käyntijakson aikana keruuneste kiertäisi vain yhden kierroksen ja kun liuoksen kierto pysähtyy käyntijaksojen välissä niin jäähtynyt liuos lämpenisi tuon tauon aikana ja käyntijakson aikana lämpöpumpulle tulisi lämpimämpää keruuliuosta.Koetin tuota hieman testailla ja pudotin hystereesin 5C--->2C ja kyllä Logtempin mukaan tuohon suuntaan keruupiirin toiminta näyttäisi muuttuvan.
Nyt tarvitsisin mielipiteitä tuollaisesta "synkronoinnista" että nouseeko siinä oikeasti keruupiirin/lämpöpumpun hyötysuhde vai ajattelinko jotain väärin?

Edit: Testailun aikana liuospumppu pyörii jatkuvasti

[sailor]

Mielenkiintoisia kokeiluja. Tästä päästäänkin seuraavaan ajatusleikkiin:

- laitetaan keruuliuos pyörimään 30W:n kiertovesipumpulla 24h näin talvella. Tämän vaikutusta voivat kokeilla puhallinkonvektorin omistajat?

Tällöin kaivo kuormittuisi tasaisemmin ja mahdollisen jään kertyminen reiän yläosaan estyisi/vähenisi

Ja tämähän oli sitten ihan arvailua   Mutta LÄ:n 480W:n liuospumpulla sitä ei kannata toteuttaa.

Koska kuparin lämmönjohtavuus on luokkaa väh. 500 kertaa muovia parempi, niin sinne kaivon pohjalle olisi kannattanut laittaa pari metriä kupariputkea.

Jani

[seppaant]

Tämä on taas näitä nokkatarttuupyrstötarttuu juttuja.

Yhtä asiaa kun parannetaan, niin toinen huononee ja yhteisvaikutusta on vaikea sanoa.

Maaputkiston lämmösiirto-ominaisuuksia ja toimintaa selvitellessä tuli esille että kun liuospumpun pyörimisnopeuden alentaa pienimpään niin keruunesteen kiertoaika (2X200m) maaputkiston läpi näkyy kasvavan ja hitaimmillaan olevan n 30min.
Eli lämpöpumpun käydessä ei ensimmäisen 30 min aikana maasta tulevan nesteen lämpötila laske laisinkaan.
Koska maahan menevän liuoksen lämpötila hitaammasta virtausnopeudesta johtuen on vastaavasti kylmempää kuin suuremmalla virtausnopeudella niin ilmeisesti tässä ei kokonaisuutena saada mitään hyötyä.

Olen samaa mieltä, kuten itsekin totesit, että keruuliuoksen lämpötilan suhteen tästä ei ole hyötyä.
Lämpöpumpun hyötysuhteen kannalta asiasta on kuitenkin haittaa.
- Kun virtaus pienenee niin kylmäaineen lämpötila ja paine laskee höyrystimessä.
- Tästä seuraa se, että kompressori joutuu työskentelemään suuremmalla paine-erolla
- Ja tästähän taas seuraa, että hyötysuhde huononee.
- Lisäksi käy seuraavaa: Pienentynyt keruuliuoksen virtaus pienentää keruuliuoksesta kylmäaineeseen siirtyvää energiaa.
- Jotta kaikki kylmäaine höyrystyisi niin paisuntaventtiili pienentää kylmäaineen virtausta.
- Ja tästä taas seuraa, että kylmäaineteho pienenee = lämpöpumpun antoteho laskee.
- Mutta taas toisaalta pienentynyt kylmäainevirtaus pienentää myös ottotehoa mutta ottotehoa taas kasvattaa kompressorin työskentely suuremmalla paine-erolla. Näiden kahden summavaikutus on kuitenkin, että ottoteho pienenee.
- Soppaan vaikuttaa vielä sekin, että liuospumpun ottama teho laskee.

- Kylmäaine R407C on useamman eri kylmäaineen seos ja sen toiminta on maalämpösovellutuksissa on optimaalista jos keruuliuoksen lämpötilaero höyrystimen yli on n. 3C.
- Lisäämällä keruuliuoksen virtausta, nousee höyrystimen lämpötila ja paine samoin lämpöpumpun otto- ja antoteho sekä hyötysuhde.
- Hyötysuhdetta tosin nakertaa liuospumpun kasvava tehontarve. Keskipakopumpun pumppaustehon otto kasvaa virtauksen kolmanteen potenssiin.

Säädä liuospumpun virtaus sellaiseksi, että lämpötilaero höyrystimen yli on 3C.
Pidä tätä vertailukohta, kun tutkit muutosten vaikutusta

Kuitenkin tuosta tuli sellainen irtoajatus että jos keruuputkiston saisi toimimaan varaajan tapaan siten että lämpöpumpun käyntijakson aikana keruuneste kiertäisi vain yhden kierroksen ja kun liuoksen kierto pysähtyy käyntijaksojen välissä niin jäähtynyt liuos lämpenisi tuon tauon aikana ja käyntijakson aikana lämpöpumpulle tulisi lämpimämpää keruuliuosta.Koetin tuota hieman testailla ja pudotin hystereesin 5C--->2C ja kyllä Logtempin mukaan tuohon suuntaan keruupiirin toiminta näyttäisi muuttuvan.

Kun trendejäsi katsoi tarkkaan näytti siltä, että lyhyissä käyntijaksoissa ensimmäisen kierroksen aikainen tulolämpötila on hieman matalampi kuin pitkissä käyntijaksoissa. Tämähän johtuu siitä, että lepojaksotkin ovat lyhyempiä eikä liuos ehdi riittävästi elpyä.
Pitkien käyntijaksojen tulon keskilämpötilaa pudottaa toisen ja kolmannen kierroksen matalampi tulolämpötila.
Silmämääräisesti katsottuna näyttää, että tulevan keruuliuoksen keskilämpötila on sama riippumatta käyntijaksojen pituuksista.
Mutta eikö sen näin pitäisi ollakin, koska otetaanhan maasta sama keskimääräinen teho riippumatta käyntijaksojen pituuksista.

Kuitenkin tuosta tuli sellainen irtoajatus että jos keruuputkiston saisi toimimaan varaajan tapaan siten

Varaajan kokohan on keruuputkien ”vaikutusalueella” oleva maan tilavuus
Korkeamman lämpötilan saat ”varaajasta” vain sen kokoa kasvattamalla et virtausta pienentämällä.
Yksi lenkki lisää keruupiiriä.

Nyt tarvitsisin mielipiteitä tuollaisesta "synkronoinnista" että nouseeko siinä oikeasti keruupiirin/lämpöpumpun hyötysuhde vai ajattelinko jotain väärin?

Tässä ajatuksia.

ATS

[Matias]

Kiitoksia hyvin perustellusta ja havainnollistavasta vastauksesta .

Pitkien käyntijaksojen tulon keskilämpötilaa pudottaa toisen ja kolmannen kierroksen matalampi tulolämpötila.

Tuossa on se pointti mitä tässä ajan takaa.Että ensimmäisen kierroksen tulevan keruunesteen lämpötila ei laske yhtään.
Jos käyntijakso olisi ajallisesti yhtäpitkä kuin keruunesteen yhden kierroksen aika niin höyrystimelle tulevan keruunesteen keskilämpötilakin on korkeampi kuin seuraavien kierrosten.
Näyttää siltä että dt pysyy aika samana joten ensimmäisen kierroksen keskilämpötilakin on sama koko kierroksen.
Nuo alkaa laskemaan sitten seuraavilla kierroksilla.Eli keruuliuos tulee ja lähtee kylmempänä ensimmäisen kierroksen jälkee.
Se mistä tässä voisi olettaa hyötyä tulevan on korkeampi keruunesteen lämpötila käyntijakson aikanana.
Varaaja nyt oli vähän huono vertaus mutta tarkoitin että kun maassa lämmennyt liuos on kokonaan mennyt höyrystimen läpi ja on jäähtyneenä takaisin maassa niin pysäytetään lämpöpumppu tähän ja odotetaan että maasta on siirtynyt keruunesteeseen se määrä lämpöä minkä lämpöpumppu on käyttänyt.
Pitkillä käyntijaksoilla keruuneste jäähtyy selvästi toisella ja kolmannella kierroksella kun kiertoaika on niin lyhyt ettei siinä isommin lämpöä siirry keruunesteeseen.
Tietysti riittävän pitkällä käyntijaksolla jäähtyminen lakkaa kun keruuneste on niin kylmää että lämpövirta maasta keruuputken seinämän läpi on yhtä suuri kuin lämpöpumpun siitä ottama lämpö.
Jossain vaiheessa heräsi epäilys että keruuputken seinämän heikohko lämmönjohtokyky heikentää lämpöpumpun hyötysuhdetta em syistä.
Täytyy muutama päivä nyt ajaa tätä meille harvinaista "pätkäkäyntiä" ja seurata pumpun- ja patteriverkon  kulutuksia että näkyiskö niissä positiivista muutosta verrattuna pitempiin käyntijaksoihin.

[Matias]

laitetaan keruuliuos pyörimään 30W:n kiertovesipumpulla 24h näin talvella.

Voisihan alkuperäistä liuospumppua pyöräyttää käyntijaksojen välillä minuutin-pari vaikka vartin välein.Jos liuospumpun ohjaus on logiikan lähdöstä niin ei tarttis kuin ohjelman muutos.Muuten asian hoitaisi joku parinkympin  säädettävä työ-tauko rele

[Matias]

- Kun virtaus pienenee niin kylmäaineen lämpötila ja paine laskee höyrystimessä.
- Tästä seuraa se, että kompressori joutuu työskentelemään suuremmalla paine-erolla
- Ja tästähän taas seuraa, että hyötysuhde huononee.
- Lisäksi käy seuraavaa: Pienentynyt keruuliuoksen virtaus pienentää keruuliuoksesta kylmäaineeseen siirtyvää energiaa.
- Jotta kaikki kylmäaine höyrystyisi niin paisuntaventtiili pienentää kylmäaineen virtausta.
- Ja tästä taas seuraa, että kylmäaineteho pienenee = lämpöpumpun antoteho laskee.

.
Noinhan tässä sitten kuitenkin kävi :-/
Yhden vrk:n testikäytöllä pumpun ottoteho kasvoi 2kwh kun patteriverkon kulutus pysyi samana.
Edellisen vrk:n ottoteho 17kwh ja patteriverkon kulutus 28kwh.
Testaus vrk:n  ottoteho 19 kwh ja patteriverkon kulutus 28kwh.
Palautin liuospumpun alkuperäis (3) nopeudelle.

[juja]

Eli siis onko parempi vaihtoehto ajaa vaan suuremmalla virtauksella, kuin yrittää saada höyrystimen ylitse keruuliuoksen lämpötilaeroa 3 asteeseen?

Esimerkiksi: 20 min käyntijakso, jonka lopulla keruupumppu 3-nopeudella, tulo kaivosta 5,4° ja meno kaivoon 4,4° tai keruupumppu 1-nopeudella, tulo kaivosta 5,4° ja meno kaivoon 2,9°

 :-/

[seppaant]

Eli siis onko parempi vaihtoehto ajaa vaan suuremmalla virtauksella, kuin yrittää saada höyrystimen ylitse keruuliuoksen lämpötilaeroa 3 asteeseen?

Esimerkiksi: 20 min käyntijakso, jonka lopulla keruupumppu 3-nopeudella, tulo kaivosta 5,4° ja meno kaivoon 4,4° tai keruupumppu 1-nopeudella, tulo kaivosta 5,4° ja meno kaivoon 2,9°

Hyvä ja turvallinen lähtökohta on, jos lämpötilaero lauhduttimen yli on n. 3C.
Jos sinulla lämpötilaero on 1,0 -- 2,5C, niin joko keruupumppu on mitoitettu huonosti tai lämpömittaukset näyttävät väärin.

Tulolämpötila 4,5C tuntuu järkevältä.

Tarkasta mittaukset.
Laita keruupumppu jatkuvalle käynnille.
Kompressorin seistessä pitää sekä tulo- että lähtölämpötilan näyttää samaa.

ATS

[riku]

Mitenkäs meillä ?

Tällä hetkellä tulo 2,7, meno-1,7. Miten saan eron n. 3C ?

Kompuran seistessä keruupumppu päällä lukemat on 2,5/2,7.

Pumppu 3-nopeudella

[seppaant]

Lämpötilaero n. 4,5C, suurehkohan se on muttei mielestäni vielä liian suuri.
- Tarkasta joka tapauksessa keruupiirin sihti.
- Tarkasta, että keruukierron venttiilit ovat täysin auki.

ATS

[hoohöö]

täälläpä taas nibe logia 219m syvä kaivo ja 1145-10 pumppu; kuten käyrästä näkyy niin tulopuoli painuu aika pian kompuran käynnistyttyä  noin puoli astetta pakkaselle mutta pysyy siinä vaikka kompura kävikin noin 2,5 tuntia putkeen, saas nähdä miten käy kun talvi etenee, eli alkaako itse kaivo jäähtymään minkä verran ja miten näkyy tuossa tulolämmössä.
Huom. Y- akselilla on siis celsius asteet x 10.
Jännästi muuten käyttäytyy nibe kun ulkolämpö nousee tuossa mittauksen loppuvaiheessa, pumppu pitää menoveden lämpötilan noin 36 asteessa (kun aiemmin antoi nousta 38 asteeseen) mutta vastaavasti pidentää käyntiaikaa koska asteminuutit siis täyttyy hitaammin.

[riku]

Sihdin olen tarkastanut noin kuukausi sitten eikä siellä ollut mitään.

Käyttöönoton jälkeen ylipäätään siellä ei ole ollut kuin kaksi muoviputken murusta.

Keruukierron venttiilitkin ovat auki.
Ei auta vissiin muuta kuin tyytyä tähän.

[ivt7-09]

Eli siis onko parempi vaihtoehto ajaa vaan suuremmalla virtauksella, kuin yrittää saada höyrystimen ylitse keruuliuoksen lämpötilaeroa 3 asteeseen?

Esimerkiksi: 20 min käyntijakso, jonka lopulla keruupumppu 3-nopeudella, tulo kaivosta 5,4° ja meno kaivoon 4,4° tai keruupumppu 1-nopeudella, tulo kaivosta 5,4° ja meno kaivoon 2,9°

Hyvä ja turvallinen lähtökohta on, jos lämpötilaero lauhduttimen yli on n. 3C.
Jos sinulla lämpötilaero on 1,0 -- 2,5C, niin joko keruupumppu on mitoitettu huonosti tai lämpömittaukset näyttävät väärin.

Tulolämpötila 4,5C tuntuu järkevältä.

Tarkasta mittaukset.
Laita keruupumppu jatkuvalle käynnille.
Kompressorin seistessä pitää sekä tulo- että lähtölämpötilan näyttää samaa.

ATS

Maapiirin lämpötilaero oli niitä ensimmäisiä asioita, jotka ihmetyttivät, kun aloitimme maalämmöllä tammikuussa 2009. Ekan vuoden pumppu  oli nopeimmalla kolmosnopeudella ja erot olivat 1,9 – 2,3. Tammikuussa tänä vuonna kokeilin ensin pumpun nopeutta kakkosella ja lopuksi säädin nopeuden pienimmälle ykkösnopeudelle. Pikkuhiljaa ero kasvoi niin, että se on ollut 3,2 - 3,4 (talvi- ja kevät tänä vuonna). Kesällä muutamilla tarkistuskerroilla, kun pumppu sattui käymään käyttövettä lämmittääkseen ero oli 2,8 - 2,9. Tällä hetkellä kun pakkaset taas ovat todella alkaneet, niin tänään ero on 3,8 (meno -3,4 ja tulo 0,4).

Tämän keskusteluketjun ja muidenkin perusteella 3 – 4°C ero olisi optimaalinen ja antaisi parhaimman tehonko? Sähkönkulutus on tällä hetkellä kylmien talvikelien ansioista tänä vuonna 150 € yli budjetoidun, mutta se lienee vielä ihan normaalia budjetoidulla 9100 kWn kokonaiskulutusella näissä olosuhteissa.

Kylmimmillään viime talvena maapiirin meno oli tammikuun lopulla; paluu –0,3°C ja meno –2,2°C.

[hoohöö]

nyt tuli ensimmäiset kovat pakkaset (-22) ja ainakin vielä riitti 1145-10:ssä potku ilman vastuksia, mutta kaivon tulo painui jo -1 asteseen:(
liekkö jotain häikkää vai onko normaalia että 219m kaivo ei tuon lämpimämpää anna tähän aikaan vuodesta?
alla kippuraa, pystyasteikko on 10xcelsius

[sailor]

nyt tuli ensimmäiset kovat pakkaset (-22) ja ainakin vielä riitti 1145-10:ssä potku ilman vastuksia, mutta kaivon tulo painui jo -1 asteseen:(
liekkö jotain häikkää vai onko normaalia että 219m kaivo ei tuon lämpimämpää anna tähän aikaan vuodesta?
alla kippuraa, pystyasteikko on 10xcelsius

Arvelisin että kaksiputkisysteemissä ei vain kertakaikkiaan riitä pinta-ala siirtämään tunnista toiseen kilowatteja vedestä keruuliuokseen.

Itse aloin keräämään kaivon lämpötiloja tuonne toiseen ketjuun ettei tarvitse MUTUilla asian kanssa. Minusta nimittäin tuntuu että minullakin olisi kaivon lämmöt jo nyt samat kuin viime helmikuussa.

Minulla on pieni lappu pumpun vieressä, johon olen kairjannut minimilämpötiloja. Ja nyt jo mennään samassa kuin nuo minimit.  :-/

Jani

[MM]

nyt tuli ensimmäiset kovat pakkaset (-22) ja ainakin vielä riitti 1145-10:ssä potku ilman vastuksia, mutta kaivon tulo painui jo -1 asteseen:(
liekkö jotain häikkää vai onko normaalia että 219m kaivo ei tuon lämpimämpää anna tähän aikaan vuodesta?
alla kippuraa, pystyasteikko on 10xcelsius

Meillä tällä hetkellä 220m kaivosta tulee 3,9 ja lähtee kaivoon -0,8 noin tunnin käyntijakson jälkeen.

[ivt7-09]

Suomenlahden rannalla 30.11. oli 140 metriin kaivoon meno -3,3 ja paluu 0,4. Osatehopumppumme IVT7CHT+ käy jatkuvasti kun läpömittari laskee -10 asteeseen ja sen alle ja tarvitsee lisäsähköä.

[hoohöö]

pakkaset hellitti täällä pohjois-pohjanmaalla ja 1.12 ulkolämpö -5 ja tulo kaivolta syklin lopussa alimmillaan -0,5 astetta (paluu kaivolle -4,2)

19.11 -5 asteen pakkasilla kaivolta tuli kylmimmillään -0,4 ja paluu -4,2 eli vaikuttaisi että kaivo ei tuossa välillä ole jäähtynyt vaikka tuossa 19.11 ja 1.12 välissä ehti olla kylmä jakso ja pari päivää kovia yli -20 asteen pakkasia.

[Hese]

Täällä Kainuussa pakkasta jo tänä vuonna yhtäjaksoisesti -15...-25 astetta Marraskuun alusta lähtien.
Pumpun (Diplomat TWS 8 + 160 m porakaivo) paisuntasäiliössä nestepinta noussut päivä päivältä ja aletaan lähestyä maksimia, sama havainto viime talven pitkältä pakkasjaksolta -> kaivo jäätyy putkiosuudelta -> neste paisuu ulos paisuntasäiliöstä.
Pyöritin liuospiirin pumppua manuaalisesti ja pumppu kertoi muutaman minuutin pyörittämisen jälkeen liuoksen lämpötilaksi +2 astetta.

Talon huoneistoala 144 m3, valmistunut vuonna 2007, vesikiertoinen lattialämmitys.
Huone = 20 astetta
Käyrä = 28 astetta -> sisälämpötila +21 astetta -15 asteen pakkasella.
Asukkaita 2.

Yksi asia mikä minua askarrutti -25...-27 asteen pakkasella oli pumpun toiminta; menoveden pyyntö oli 36 tai 37, menoveden lämmitys jämähti 37 ja jäi "junnaamaan paikoilleen".
Integraali nousi koko ajan, jopa -227, vaikka asetukset A1 = 65 ja lisälämpö A2 = 100!
Pumppu junnasi tauotta ja tämä "omituisuus" on omiaan jäädyttämään kaivon putkiosuutta.
Kai ne pumputkin voi jäädä ohjelmalliseen jumiin, vai...?  

Thermiassahan pitänee olla vielä se 3 asteen lämpötilaero A1+A2 lisäksi, ennenkuin lisälämpö lähtee päälle, mutta mielestäni logiikka osoitti tuossa kohden heikkoutensa.
Lisälämpö saisi lähteä päälle, jos integraali menee yli A1+A2 ja laskee edelleen (esim. laskee vielä - 10), vaikka lämpötilaero olisi 0.