Tekniset kysymykset > Lämmönkeruu
2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
Rauski:
--- Lainaus ---Olen mietiskellyt tätä rinnan ja sarjakytkentää virtauksen turbulenttisuuden näkövinkkelistä.
Rinnankytkennässähän on periaatteessa 4-putkisysteemi ja virtausnopeus n. puolet verrattuna vastaavaan sarjakytkentään.
Tässä on ilmeisesti vaarana laminaari virtaus ja huonompi lämmönsiirto.
Tietääkö kukaan mikä on etanolin viskositeetti lämpötilan funktiona?
Vielä parempi, jos saisi etanoli-vesiseosten (28-p%) viskositeetin?
Tämän kun tietäisi voisi laskea laminaarin ja turbulentin virtauksen raja-arvon.
ATS
--- Lainaus päättyy ---
Tuskimpa tuo seos nyt vedestä niin valtavasti poikkeaa, koska jo aivan mitätönkin virtaus vedellä antaa tuon turbelentin.
Näin aiemmassa viestissäni:
"Lähde: water.tkk.fi/wr/kurssit/verkkokirja/hydrauliikka
"Putkivirtausta luonnehtii parhaiten Reynoldsin luku Re, joka ilmaisee hitausvoimien suhteen kitkavoimiin.
Pyöreille putkille Re = vd/n, missä v on virtausnopeus, d on putken halkaisija ja n on veden kinemaattinen viskositeetti (m2 s-1). Empiiristen tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että jos Re < 2300, niin virtaus putkessa on laminaarista, mutta suuremmilla Re:n arvoilla virtaus on turbulenttista."
veden kinemaattinen viskositeetti; n = 1,307 10-6 m2/s ( t = 10°C)
virtausnopeus; v = 0,5 m/s
putken halkaisija; d = 0,035 m
vd/n = Re
Jos noilla arvoilla ja tuolla kaavalla lasketaan tulee arvoksi:
0,5 m/s x 0,035 m / 1,307 10-6 m2/s = 13390
Vasta 0,085 m/s ollaan Re luvussa 2276, jolloin virtaus tuon ylläolevan mukaan olisi laminaarista esimerkkinä käytetyllä putkikoolla, halkaisija 40 mm, 2,5 mm seinämä. Tämä oli siis puhtaaseen veteen, mutta ei tuo pirtuseos ainakaan niin merkittävästi jäykempää ole, etteikö tämä sattuisi hyvin lähelle totuutta.
Elikä riittävä lämmönkeruunesteen nopeus saavutetaan tuossa jo 0,082 L/s määrällä, mikä jo pienimmissäkin maalämpöpumpuissa ylittyy."
Jos tuo nyt meni oikein niin eipä huolta tuon virtauksen laadusta, vaikka sitä viinaa onkin joukossa.
Ja ainakin mulla ittellä mukava pyörre nielussa käy, kun noita prosentteja kurkkuun kippaa. Taitaa kyllä vähäsen pienempi reikä olla käytössä, vaikka kuinka ahneena........
seppaant:
--- Lainaus ---Tuskimpa tuo seos nyt vedestä niin valtavasti poikkeaa, koska jo aivan mitätönkin virtaus vedellä antaa tuon turbelentin
--- Lainaus päättyy ---
Näinhän minäkin luulin....
...mutta luulo ei ole tiedon väärtti.
Nyt kun oli kunnon pakkaset ajattelin testata maaliuoksen pakkasen kestävyyttä.
Otin paisuntasäiliöstä pulloon liuosta ja vein yöksi ulos.
Illalla kun pakkasta oli -15 - -20C ei jäätynyt mutta aamulla kun pakkasta oli -26C oli neste umpijäässä. Eli pakkasenkestävyys on riittävä.
Siinä kun neste suli huomasin sen liikkuvan pullossa huomattavan tahmeasti.
Tein kokeen: Rakensin astian, jonka pohjaan laitoin 4mm putken, pituus 60mm. Kaadoin astiaan vakiomäärän eri lämpötilaista maanestettä ja vettä sekä kellotin astian tyhjentymisajan.
Mittaukset osoittivat, että maaviina on huomattavasti jähmeämpää kuin vesi ja jähmeys (=viskositeetti) kasvaa huomattavasti nopeammin kuin vedellä lämpötilan laskiessa. Seuraavassa tyhjentymisaikojen suhteita.
T (C) Suhde
0 1,40
5 1,32
10 1,26
15 1,21
20 1,18
25 1,15
30 1,13
Vasta n. 30C lämpötilassa oli maaviinan tyhjenemisaika sama kuin nolla-asteisen veden. Eli 30C maaviinan viskositeetti = n. 1,8 mm2/s
Laskin myös kokeeni perusteella maaviinan viskositeetin lämpötilan funktiona. Sen mukaan maaviina virtaa lähes aina maalämpösovellutuksissa laminaaristi ?????
Kommentteja, epäillä saa
ATS
Matias:
Toi saattaisi olla syynä kun joillakin porakaivon meno- ja paluulämpötilat on aikalailla pakkasella jo alkutalvesta.
Eli maaliuoksen kierto voisi hidastua kesäaikaan verrattuna jos liuoksen viskositeetti muuttuu .(?)
Varmaan muutkin varttuneemmat on tehneet samantapaisia havaintoja kun votkapullo on pakastimessa pitempään niin kyllä neste on selvästi jähmeämpää kuin jääkaappilämpöinen aine ;)
Rauski:
--- Lainaus ---...mutta luulo ei ole tiedon väärtti.
Nyt kun oli kunnon pakkaset ajattelin testata maaliuoksen pakkasen kestävyyttä.
Otin paisuntasäiliöstä pulloon liuosta ja vein yöksi ulos.
Illalla kun pakkasta oli -15 - -20C ei jäätynyt mutta aamulla kun pakkasta oli -26C oli neste umpijäässä. Eli pakkasenkestävyys on riittävä.
Siinä kun neste suli huomasin sen liikkuvan pullossa huomattavan tahmeasti.
Tein kokeen: Rakensin astian, jonka pohjaan laitoin 4mm putken, pituus 60mm. Kaadoin astiaan vakiomäärän eri lämpötilaista maanestettä ja vettä sekä kellotin astian tyhjentymisajan.
Mittaukset osoittivat, että maaviina on huomattavasti jähmeämpää kuin vesi ja jähmeys (=viskositeetti) kasvaa huomattavasti nopeammin kuin vedellä lämpötilan laskiessa. Seuraavassa tyhjentymisaikojen suhteita.
T (C) Suhde
0 1,40
5 1,32
10 1,26
15 1,21
20 1,18
25 1,15
30 1,13
Vasta n. 30C lämpötilassa oli maaviinan tyhjenemisaika sama kuin nolla-asteisen veden. Eli 30C maaviinan viskositeetti = n. 1,8 mm2/s
Laskin myös kokeeni perusteella maaviinan viskositeetin lämpötilan funktiona. Sen mukaan maaviina virtaa lähes aina maalämpösovellutuksissa laminaaristi ?????
Kommentteja, epäillä saa
ATS
--- Lainaus päättyy ---
"Muutamien Newtonilaisten ......... nesteiden kinemaattisia viskositeetteja
aine viskositeetti (Pa·s)
etyylialkoholi 0.248 × 10-3
metanoli 0.59 × 10-3
vesi 1.0020 × 10-3"
Miten tämä sitten selittyy, tiedot Wikipediasta?
Jos kyse olisikin glykoolipakkasnesteestä, niin se kyllä on vettä jäykempää, vaikka onkin tunkeutuvampaa, pienemmän pintajännityksen vuoksi.
Mullakin on valmista keruunesteseosta useita litroja astiassa, pitää ehkä suorittaa sama testi tuon virtausajan toteamiseksi. Jos tulos on toistokelpoinen, niin pitää sitten ottaa lusikka kauniisti käteen ja uskoa.
Tältä istumalta kyllä uskoisin vielä noihin Wikipedian tietoihin.
seppaant:
--- Lainaus ---Tältä istumalta kyllä uskoisin vielä noihin Wikipedian tietoihin.
--- Lainaus päättyy ---
Minä epäilen, että Wikipedian etanolin viskositeetissa on dekadin virhe?
Etsipä muista tietolähteistä etanolin viskositeetteja niin vastaan tulee varsin epämääräistä seurakuntaa.
Vai onko mahdollista, että liuoksen viskositeetti käyttäytyy täysin erilailla kuin liuksen osa-aineet??
ATS
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta