Tulon ja paluun lämpötila

[Hannes]

Nyt on oma systeemi ollut käytössä vajaan vuoden. Sähkölaskut tuntuvat jonkinverran suurilta eikä maalämpökään ihan ilmaiseksi tunnu pyörivän. Syyskuussa lämpöpumppu otti yli 400 kwh (tällä foorumilla parin muun vastaavan kokoisen talon menoihin olen verrannut niin lähes 40% vähemmän menee muilla). Tönössä on neliöitä 191 ja kuutioita noin 550 (1 kerros). Sijainti Pohjanmaalla.

Porukka joka porasi mulle reiät ei jättänyt oikeen luotettavaa kuvaa. Laskettu syvyys oli 160m, mutta herrat porarit tekivät kaksi reikää 60 ja 70m joissa molemmissa kuraa 7-9 m. Vettä on noin reippaan metrin jälkeen. Sanoivat vaan, että on sen verran kova vedentuotto että kyllä riittää - ja kiireellä kytkimen nosto.

Porarit väittivät että paine oli niin kova ettei millään vehkeillä olisi päässyt paljoa pitemmälle (itse uskon että niillä oli surkeat pelit). Väliäkin reikien väliin jättivät alle 10m. Eräänäkin päivänä kun tulin työmaalle niin siellä oli semmonen 10 metrinen geyshiiri kun porasivat toista reikää.

Kun olen sis/ulos lukuja aikaisemmin seuraillut, niin tuntuu että sisääntulevan nesteen lämpö ei ole koskaan mennyt alle nollan, mutta alla olevat luvut kertovat että jos on vähänkään kylmempi niin ei ehdi kyllä palautua ainakaan lähtöarvoon käynnin välissä.

Käynnistyskertoja maaliskuu - lokakuu n. 3500 (eli n. 438 /kk).
Käyntiaika samalla välillä 1200h (eli. n. 150h/kk). Pitää näitäkin vissiin ruveta seurailemaan kk-tasolla.

Laitan alle omat sis/ulos lukuni jos niistä voisi päätellä jotain. Kyseisellä käynnistyskertaa edeltävällä ajalla lämpösellä vedellä ei juuri lotrattu, ja käyttövettä lämmitettiinkin (vai latausta?) vain 8 min. Menovettä lämmitettiin 10min. Menoveden lämpötila säädetty 30,9 asteeseen:

Ulkona +3 C

min      sis      ulos
0      5,6      5,4
1      5,6      2,7
2      5,6      2,4
3      5,6      2,5
4      5,6      2,6
5      5,6      2,7      
6      5,6      2,8      
7      5,6      2,9
8      5,6      1,8
9      5,2      0,8
10     4,9     0,4
11      4,7      0,2      
12      4,6      0,1
13      4,6      0,1
14      4,6      -0,1
15      4,6      0,1
16      4,5      0,2
17      4,4      0,2
18      4,1      0,1
19      3,9      4,0
20      3,8      4,0
21      3,7      4,1
22      3,5      3,8
23      3,5      3,7
24      3,5      3,7
25      3,4      3,6      
26      3,4      3,6
27      3,8      3,8
28      4,1      4,1
29      4,4      4,6
30      4,6      4,7
31      4,6      4,8
32      4,6      4,8
33      4,6      4,8
34      4,6      4,8
35      4,6      4,8
36      4,6      4,8
37      4,7      4,9
38      4,9      5,1
39      5,0      5,1
40      5,2      5,2
41      5,2      5,2
42      5,2      5,3
43      5,2      5,3
44      5,2      5,4
45      5,2      5,4
46      5,2      5,4
47      5,3      5,5
48      5,3      5,5            
49      5,3      5,5
50      5,4      5,5
51      5,5      5,6
52      5,5      5,6      
53      5,5      5,6      
54      5,5      5,6      
55      5,6      5,6      
56      5,6      5,6      
57      5,6      5,6      
58      5,6      5,7      
59      5,6      5,8      
60      5,6      5,8      
61      5,6      5,8      
62      5,6      5,8      
63      5,6      5,8      
64      5,7      5,8
65      5,7      5,8      
66      5,7      5,8      
67      5,7      2,6

Sitä en tiedä mikä ulkokierron kiertonopeus on, mutta tuossa 3 min kohdalla lämpötilaero on aika lailla sen 3 astetta. Kiertoaika on ilmeisesti n. 10 min?

Miltäs luvut näytää? Riittääkö tuotto kylmemmilläkin keleillä vai pitääkö lähteä puukaupoille?. Saako näistä luvuista jotenkin laskettua kwh-tuoton?

[seppaant]

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=5281766.jpg][IMG]http://www.aijaa.com/img/b/00459/5281766.jpg[/IMG][/url]

Hyvältähän tuo kaivosi näyttää ja minäkin olen tyytyväinen omaani.

-Minulla tulee kylmä mälli n. 3min kohdalla, vesi lähtöisin 50-70m syvyydeltä ja
-Lämmin mälli n. 8 min kohdalla ja tämä vesi on kaivon pohjalta 140-150m syvyydeltä.
-Yksi kierros kestää 17-18min

Kerrohan kuitenkin
- Mikä lämpöpumppu ja teho?
- Onko kaivot rinnan vai sarjassa ja millainen on kytkentä?
- Voiko maapumpun tehoa lisätä?
- Paljonko on putkea pumpun ja kaivojen välillä?

Kaivoista mainittakoon, että hyvä veden tulo porauksen aikana ei välttämättä takaa hyvää veden vaihtuvuutta lämpökaivokäytössä.

ATS

[MM]

moi

tuolla olis execl taulukko mitä olen ruvennut täyttelemään

http://koti.mbnet.fi/p1oneer/lassa/Kayntiajat.xls

patteri kierto tosiaan ja yhestä huoneesta näkyy maa lattian tilalla vielä ja eristeitä puuttu osasta taloa eli siks L1 kierto nyt jo kuumana  

[seppaant]

Sitä en tiedä mikä ulkokierron kiertonopeus on, mutta tuossa 3 min kohdalla lämpötilaero on aika lailla sen 3 astetta. Kiertoaika on ilmeisesti n. 10 min?

Miltäs luvut näytää? Riittääkö tuotto kylmemmilläkin keleillä vai pitääkö lähteä puukaupoille?. Saako näistä luvuista jotenkin laskettua kwh-tuoton?

Saisitko sellaisen käyntijakson, missä maapumppu ei ole ollut pakkokäytöllä vähintään muutamaan tuntiin ennen mittauksia.
Käyntijakson aikana laitat sen sitten pakkokäytölle.
Mieluummin sellainen käyntijakso, minkä aikana ei lämmitetä käyttövettä.

Edellisistä luvuista laskeskelin, että kaivosta otettava teho olisi
- 5,4 kW tehtäessä käyttövettä
- 8,0 kW lämitettäessä taloa.
Luvut ovat enemmänkin arvaus, koska laskelmissa piti vielä arvata joitakin tekijöitä. Edit (Pieleen meni, koska pumppusi on 8 kW)

ATS

[Hannes]

Hyvältähän tuo kaivosi näyttää ja minäkin olen tyytyväinen omaani.

-Minulla tulee kylmä mälli n. 3min kohdalla, vesi lähtöisin 50-70m syvyydeltä ja
-Lämmin mälli n. 8 min kohdalla ja tämä vesi on kaivon pohjalta 140-150m syvyydeltä.
-Yksi kierros kestää 17-18min

Kerrohan kuitenkin
- Mikä lämpöpumppu ja teho?
- Onko kaivot rinnan vai sarjassa ja millainen on kytkentä?
- Voiko maapumpun tehoa lisätä?
- Paljonko on putkea pumpun ja kaivojen välillä?

Kaivoista mainittakoon, että hyvä veden tulo porauksen aikana ei välttämättä takaa hyvää veden vaihtuvuutta lämpökaivokäytössä.

ATS

ISO kiitos!

Tehohan oli se 8kw. Pumppu Niben Fighter 1240. Reiät on kytketty siten yhteen että talosta lähtee vaan yksi putki ja sisään tulee vaan yksi (onko sitten rinna vai sarjan). Putki tulee siis talon sisältä ja menee melko pinnassa n. 10m ja sitte sukeltaa kaivoon, siitä sitten ylös ja toiseen kaivoon 8m päässä ja taloon sisälle (n. 4m).

Kyllähän toi sisääntuleva lämpö vaikuttaa ihan ok:lta ja ainakin tähän aikaan vuodesta tuntuu riittävän. Kun vertasin taulukoita niin mulla oli melkoinen ero sisään ja ulosmenevän lämpötilan kohdalla, eli yli 5 astetta tossa 10 - 15 min kohdalla. Onko se ok?

Mitä tarkoitat tuolla pumpun tehon lisäämisellä? Ulkokierron nopeus on varmaankin tehtaan asetuksessa (mikä sitten onkaan). Lämpösäädin siinä koneen kyljessä on +2:lla eli sen vajaa 31 astetta. Kun aamulla katselin niin n. 130m2 on sellanen 22 astetta ja 30m2 (märkätilat ja kh) 24 astetta ja 30m (at + tekninen tila) +10 astetta.

Millähän suhteellisen kova sähkönkulutus (pumpulle) selittyy? Onko jotain lukua millä sitä voisi tarkemmin tutkia?

Mitäs nappuloita pitää painella että saan ensinnäkin pumpun sellaiseen tilaan että se ei käy pariin tuntiin ja sitten kytkettyä pakkokäytölle (ilman että lämmittää käyttövettä) ? Ko. käyttöajasta pitäisi tehdä visiin samanlainen taulukko?

... ja kiitos vielä kerran asiantuntijalle.

[seppaant]

Nyt on oma systeemi ollut käytössä vajaan vuoden. Sähkölaskut tuntuvat jonkinverran suurilta eikä maalämpökään ihan ilmaiseksi tunnu pyörivän. Syyskuussa lämpöpumppu otti yli 400 kwh (tällä foorumilla parin muun vastaavan kokoisen talon menoihin olen verrannut niin lähes 40% vähemmän menee muilla).

 Käynnistyskertoja maaliskuu - lokakuu n. 3500 (eli n. 438 /kk).
Käyntiaika samalla välillä 1200h (eli. n. 150h/kk). Pitää näitäkin vissiin ruveta seurailemaan kk-tasolla.

Mitäs nappuloita pitää painella että saan ensinnäkin pumpun sellaiseen tilaan että se ei käy pariin tuntiin ja sitten kytkettyä pakkokäytölle

Lämpötilakäppyröistä voi päätellä, että maaliospumppu on jatkuvalla käytöllä?
Niben nappuloita en tunne, mutta käyttöohje käteen, sieltä sen pitäisi selvitä.

Jos tosiaan maapumppu käy jatkuvasti tuhlaa se seuraavasti sähköä:
- Käy kuukaudessa 720h-150h = 570 h turhaan.
- Kuluttaa sähköä 570h*0,175kW = 100 kWh (maapumpun tehoksi arvioitu 175W)
- Syyskuussa kokonaiskulutus 400kWh, josta turhaa kulutusta 100 kWh eli ylimääräistä kulutusta 100/300*100% = 33%  

Maapumpunhan pitäisi käydä vain silloin kun kompressori käy.
Selvitä ensimmäisenä, että käykö se jatkuvasti.
Jatketaan sen jälkeen harjoituksia.

ATS

[Hannes]

Nyt on oma systeemi ollut käytössä vajaan vuoden. Sähkölaskut tuntuvat jonkinverran suurilta eikä maalämpökään ihan ilmaiseksi tunnu pyörivän. Syyskuussa lämpöpumppu otti yli 400 kwh (tällä foorumilla parin muun vastaavan kokoisen talon menoihin olen verrannut niin lähes 40% vähemmän menee muilla).

 Käynnistyskertoja maaliskuu - lokakuu n. 3500 (eli n. 438 /kk).
Käyntiaika samalla välillä 1200h (eli. n. 150h/kk). Pitää näitäkin vissiin ruveta seurailemaan kk-tasolla.

Mitäs nappuloita pitää painella että saan ensinnäkin pumpun sellaiseen tilaan että se ei käy pariin tuntiin ja sitten kytkettyä pakkokäytölle

Lämpötilakäppyröistä voi päätellä, että maaliospumppu on jatkuvalla käytöllä?
Niben nappuloita en tunne, mutta käyttöohje käteen, sieltä sen pitäisi selvitä.

Jos tosiaan maapumppu käy jatkuvasti tuhlaa se seuraavasti sähköä:
- Käy kuukaudessa 720h-150h = 570 h turhaan.
- Kuluttaa sähköä 570h*0,175kW = 100 kWh (maapumpun tehoksi arvioitu 175W)
- Syyskuussa kokonaiskulutus 400kWh, josta turhaa kulutusta 100 kWh eli ylimääräistä kulutusta 100/300*100% = 33%  

Maapumpunhan pitäisi käydä vain silloin kun kompressori käy.
Selvitä ensimmäisenä, että käykö se jatkuvasti.
Jatketaan sen jälkeen harjoituksia.

ATS

Me tutkii. Kiitoksia neuvoista.

[eko]

Kannattaa samalla tutkia (lämpöpiirin kytkennästä riippuen), tarvitseeko P2:n (MLP lämpöpuolen pumppu) pyöriä MLP:n levätessä.

Jos talossa P1 (lämpöpiirin oma pumppu), P2:n päälle vain kun kompura käy (sama kuin ATS:n P3 ohje). Meillä asennuksella jäi oletukselle (5.10 Ps:2 käyntiv.ehdon valinta P2 jatk. käynti), vaikka ohituksella varustettu systeemi.

Tällä mahdollinen säästö ei ole P3:n luokkaa, mutta turha 40-60W kuitenkin (570h*40W) => 22kWh ...

Pumppujen numerot IVT/Carrier:n mukaan satuneesta syystä  

[Hannes]

Sitä en tiedä mikä ulkokierron kiertonopeus on, mutta tuossa 3 min kohdalla lämpötilaero on aika lailla sen 3 astetta. Kiertoaika on ilmeisesti n. 10 min?

Miltäs luvut näytää? Riittääkö tuotto kylmemmilläkin keleillä vai pitääkö lähteä puukaupoille?. Saako näistä luvuista jotenkin laskettua kwh-tuoton?

Saisitko sellaisen käyntijakson, missä maapumppu ei ole ollut pakkokäytöllä vähintään muutamaan tuntiin ennen mittauksia.
Käyntijakson aikana laitat sen sitten pakkokäytölle.
Mieluummin sellainen käyntijakso, minkä aikana ei lämmitetä käyttövettä.

Edellisistä luvuista laskeskelin, että kaivosta otettava teho olisi
- 5,4 kW tehtäessä käyttövettä
- 8,0 kW lämitettäessä taloa.
Luvut ovat enemmänkin arvaus, koska laskelmissa piti vielä arvata joitakin tekijöitä. Edit (Pieleen meni, koska pumppusi on 8 kW)

ATS

Mites toi kaivosta otettava teho lasketaan (kaava)? Veikkaisin että menikin pieleen toi lasku kun sitten kerroin 5,4+8= 13,4 (joka on noin yhden tunnin tuotto) * 24h ja sitten vielä 30 pv oli tulos melkeen 9700 kwh:ta / kk .

Olisi siinä suoralla sähköllä maksamista kun lasku olisi 1000€ kuussa. Minkä tehoisella pumpulla ton laskit? Nyt vaan kaduttaa kun ei tullut hankittua isompaa pumppua, koska hinnanero 8kw ja 10kw välillä ei ollut kovinkaan suuri (pitkässä juoksussa).

Meillä vaan oli pakollisena energiatodistuksen laskeminen ja olisi mukava katsoa pitävätkö laskennan tehneen insinöörin luvut yhtään paikkansa (melko hurja vuosikulutusluvut olis laskenut). Muistaakseni reilusti yli 30 000 kwh oli lämmityksen ja lämpöisen veden osuus, ja siinäkin oli lämpöisen veden menekki laskettu huomattavasti alakanttiin.

Soittelin Nibelle ja siellä tekninen neuvoja sanoi että oletusasetuksena teho on 3:lla eli nopeimmalla. Ei tosin pitänyt pahana tota 10min - 18min välillä ollutta 5 asteen eroa sis/tulo välillä. No sen lauluja laulat jonka leipää syöt.

[seppaant]

Mites toi kaivosta otettava teho lasketaan (kaava)?

P=m*c*dt, jossa:

P= teho (kW)
m= massavirta (kg/s)
c= lämmönsiirtonesteen ominaislämpökapasiteeti kJ/(kgC)
dt= tulevan ja lähtevän nesteen lämpötilaero (oC)

Ongelmia tuo se että keruuneste ei ole puhdasta vettä vaan veden, etanolin ja denaturointiaineen seos.
Koska en tiedä denaturointiaineen ominaisuuksia olen olettanut sen ominaisuuksien vastaavan etanolin ominaisuuksia.

Laskeskelen vielä tässä sadepäivän ratoksi ohjeenmukaisen seoksen ominaisuudet, siitä myöhemmin.

ATS

[kaksikaivoa]

Hei taas !

28 % maaliuoksen  tiheys on 1,064 l / kg tai 0,94 kg / l.
Ko. 28 % nesteen ominaislämpökapasiteetti on n. 3,70 kJ / kg K.

Terv 2xkaivoa

[Hannes]

Mites toi kaivosta otettava teho lasketaan (kaava)?

P=m*c*dt, jossa:

P= teho (kW)
m= massavirta (kg/s)
c= lämmönsiirtonesteen ominaislämpökapasiteeti kJ/(kgC)
dt= tulevan ja lähtevän nesteen lämpötilaero (oC)

Ongelmia tuo se että keruuneste ei ole puhdasta vettä vaan veden, etanolin ja denaturointiaineen seos.
Koska en tiedä denaturointiaineen ominaisuuksia olen olettanut sen ominaisuuksien vastaavan etanolin ominaisuuksia.

Laskeskelen vielä tässä sadepäivän ratoksi ohjeenmukaisen seoksen ominaisuudet, siitä myöhemmin.

ATS

No ei aivan mahdoton kaava. Ainut vaan että tohon ei ole laittaa kuin tulevan ja lähtevän nesteen lämpötilaero ja teho. Laitetaanko lämpötilaeroon erojen keskiarvo, vai sijoitetaanko kaava esim. exceliin että saadaan jokaisen minuutin vastaava luku?

Mistäs toi massavirta repästään? Lasketaanko putkiston tilavuus ja katsotaan sitten kierrokseen mennyt aika (esim. graafista) ja siitä sitten lasketaan montako kiloa sekunnissa virtaa?

Tosta kapasitanssista ei sitten hajuakaan - mutta onneksi on sateinen päivä  

... ööö mites noi pumpun vatit vaikuttaa tulokseen, vai liittyyköne jotenkin tohon virtausnopeuteen?

[Matias]

Mites siellä porakaivossa lämmön siirtyminen kallioperästä kaivon veteen ja keruuputken seinämän läpi keruunesteeseen oikein menee?
Äkkiseltään tuntuisi että mitä kylmempää keruuneste on niin sitä tehokkaammin lämpöä siirtyy ja mitä lämpimämpää keruuneste niin lämmön siirtyminen kallioista siihen on vastaavasti vähäisempää.
Kun pumppu käy niin keruunesteestähän lämpöä otetaan jäähdyttämällä sitä joten on kai ihan normaalia että keruuneste jäähtyy pumpun höyrystimen läpi mennessään mutta onko siellä porakaivossa jotain asioita jotka vaikuttaa miten tehokkaasti  jäähtyneeseen keruunesteeseen lämpöä siirtyy,siis muita kuin lämpötilaero?
Tuossa "seppantin" kaavassa on ymmärtääkseni pumpun keruunesteestä ottama lämpöteho mutta olisko keruunesteen kaivosta ottamalle lämpöteholle olemassa  vastaavaa (selväkielistä) laskelmaa.
Tarkoitan tilannetta kun pumppu käy jatkuvasti mutta keruunesteen lämpötila ei enää laske vaan kallioperästä kaivoon ja kerunesteeseen siirtyvä lämpöteho riittää korvaamaan pumpun ottaman lämpötehon.
Eli jos 150mertiä syvästä kaivosta otetaan esim 10kwh:n jatkuva lämpöteho niin missähän lämpötilassa keruuneste lakkaa jäähtymästä.
Vai pystyykö tuollaista tasapainotilannetta muodostumaan?
 

[seppaant]

Kaksikaivoa

28 % maaliuoksen  tiheys on 1,064 l / kg tai 0,94 kg / l.
Ko. 28 % nesteen ominaislämpökapasiteetti on n. 3,70 kJ / kg K.

Mistä olet saanut nämä arvot?
Lämpökapasiteetista olen samaa mieltä, mutta tiheydeksi löysin yhdestä taulukosta arvon 0,959 kg/l (20C) ja 0,966 kg/l (4C).
Maapiirin virtaus ilmoitetaan yleensä tilavuusvirtauksena. Tällöin pitää lämpökapasiteettina käyttää 3,59 kJ/l.

ATS

[kaksikaivoa]

Hei taas !

Veden ominaispaino 0 C = 1,00 kg / l, ominaispaino suurin , kun lämpötila on + 4 C.
Etanolin laskennallinen ominaispaino on 0,7894 kg / l.
Nesteiden ja liuosten ominaispainot ovat suhteellisen vakaita alhaisissa
lämpötiloissa, joten niillä ei liene juurikaan vaikutusta ko. asiassa.

Teollisuusspriin 96 % ominaispaino on ( 0,96 x 0,79 kg/l ) + ( 0,04 x 1.00 kg/l ) = 0,80 kg / l , täten 28 % seokesen ominaispaino on (0,28 x 0,80 kg /l ) + ( 0,72 x 1,00 kg / l ) = 0,944 kg / l.
= 1,06 l / kg

Ominaislämpökapasiteetti 28 % seokselle:

( 0,28 x 2,44 kJ/kgK ) + ( 0,72 x 4,19 kJ/kgK ) = 3,70 kJ / kgK

[seppaant]

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=5293829.jpg][IMG]http://www.aijaa.com/img/b/00165/5293829.jpg[/IMG][/url]

No ei aivan mahdoton kaava. Ainut vaan että tohon ei ole laittaa kuin tulevan ja lähtevän nesteen lämpötilaero ja teho. Laitetaanko lämpötilaeroon erojen keskiarvo, vai sijoitetaanko kaava esim. exceliin että saadaan jokaisen minuutin vastaava luku?

Mistäs toi massavirta repästään? Lasketaanko putkiston tilavuus ja katsotaan sitten kierrokseen mennyt aika (esim. graafista) ja siitä sitten lasketaan montako kiloa sekunnissa virtaa?

Laititoin Exellin hoitamaan laskuhommat
-Virtaus  lasketaan  olettamalla,  että  40mm  putkea  on  yhteensä 262m ja kun kierros kestää 8min saadaan virtaus 0,46 l/s.
- Keruunesteen ominaislämpönä voi käyttää arvoa 3,59 kJ/lC
- Kun ylläolevat arvot kerrotaan lämpötilaerolla saadaan kaivoista tuleva teho kilowatteina, piirretty yläolevaan käyrästöön.

Maateho tuntuu olevan vähän liian suuri, koska antaa hyötysuhteeksi n. 5,3 lämmitysjakson aikana.

Onko kuvaan piirretty kaivojen kytkentä oikein?

Oliko maapumppu jatkuvalla käytöllä? Jos oli niin tenttaappa asentajaa, että oliko tämä yksittäistapaus vai onko hänellä tapana jättää aina pumppu jatkuvalle käytölle.

ATS

[seppaant]

Teollisuusspriin 96 % ominaispaino on ( 0,96 x 0,79 kg/l ) + ( 0,04 x 1.00 kg/l ) = 0,80 kg / l , täten 28 % seokesen ominaispaino on (0,28 x 0,80 kg /l ) + ( 0,72 x 1,00 kg / l ) = 0,944 kg / l.
= 1,06 l / kg

Näinhän minäkin laskemalla saan.
Mutta paristakin eri taulukosta löytyy arvot 28 p-% liuokselle:
-Tiheys 0,966 kg/l (4C)
-Tiheys 0,957 kg/l (20C)

Jokin tässä nyt mättää. Olen kuullut isojen poikien kertovan, kun pirtusta lantrataan jomakelpoista tavaraa, pitää sitä kypsyttää pulloa välillä ravistellen pari päivää ja vasta sitten naatiskella.

Joku oikea kemisti kertokoon, että tapahtuuko tässä jokin kemiallinen reaktio missä alkuperäisten nesteiden tilavuusosuudet eivät päde enää seoksessa?

ATS

[Hannes]

Laititoin Exellin hoitamaan laskuhommat
-Virtaus  lasketaan  olettamalla,  että  40mm  putkea  on  yhteensä 262m ja kun kierros kestää 8min saadaan virtaus 0,46 l/s.
- Keruunesteen ominaislämpönä voi käyttää arvoa 3,59 kJ/lC
- Kun ylläolevat arvot kerrotaan lämpötilaerolla saadaan kaivoista tuleva teho kilowatteina, piirretty yläolevaan käyrästöön.

Maateho tuntuu olevan vähän liian suuri, koska antaa hyötysuhteeksi n. 5,3 lämmitysjakson aikana.

Onko kuvaan piirretty kaivojen kytkentä oikein?

Oliko maapumppu jatkuvalla käytöllä? Jos oli niin tenttaappa asentajaa, että oliko tämä yksittäistapaus vai onko hänellä tapana jättää aina pumppu jatkuvalle käytölle.

ATS

Kuva on mielestäni oikein mutta putken määrä ei. Kaivossahan putkea on 2 x kaivon syvyys eli (60m + 70m)x2 = 260m + siihen 10m + 8m + 4m = 282m (no totuus ehkä lähempänä 285m, eli n. 240l).

Kun laskin sain seuraavat tehoarvot välillä 1 - 18min

min      sis      ulos      ero      virtaus      neste      teho
1      5,6      2,7      2,9      0,5      3,59      5,2055
2      5,6      2,4      3,2      0,5      3,59      5,744
3      5,6      2,5      3,1      0,5      3,59      5,5645
4      5,6      2,6      3      0,5      3,59      5,385
5      5,6      2,7      2,9      0,5      3,59      5,2055
6      5,6      2,8      2,8      0,5      3,59      5,026
7      5,6      2,9      2,7      0,5      3,59      4,8465
8      5,6      1,8      3,8      0,5      3,59      6,821
9      5,2      0,8      4,4      0,5      3,59      7,898
10      4,9      0,4      4,5      0,5      3,59      8,0775
11      4,7      0,2      4,5      0,5      3,59      8,0775
12      4,6      0,1      4,5      0,5      3,59      8,0775
13      4,6      0,1      4,5      0,5      3,59      8,0775
14      4,6      -0,1      4,7      0,5      3,59      8,4365
15      4,6      0,1      4,5      0,5      3,59      8,0775
16      4,5      0,2      4,3      0,5      3,59      7,7185
17      4,4      0,2      4,2      0,5      3,59      7,539
18      4,1      0,1      4      0,5      3,59      7,18
                                    122,9575

Onko sinnepäinkään?


Eli mikä tossa maatehossa mättää? Voiko asialle tehdä jotain?

Continious-asennossa oli. Laitoin asentoon Intem...joku. Informeeraan asentajaa että näin oli käynyt.

Ja kiitos vaan rahanarvoisista neuvoista.

[seppaant]

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=5296907.jpg][IMG]http://www.aijaa.com/img/b/00715/5296907.jpg[/IMG][/url]

Onko sinnepäinkään?
Eli mikä tossa maatehossa mättää? Voiko asialle tehdä jotain?

Taulukkosi arvoilla olit laskenut aivan oikein.
Jokin siinä kuitenkin mättää, koska eihän 8kW pumppu voi ottaa kaivosta 8kW tehoa.
Lämpötilamittauksetkin näyttävät todennäköisesti oikein, koska edellisessä taulukossa kompressorin pysähdyttyä maapumpun ollessa jatkuvalla käytöllä näyttivät sekä kaivosta tuleva ja kaivoon menevä lähes samoja arvoja.

Maapiirin virtaus on kysymysmerkki
- Onko keruuputket 40x3,7mm ?
- Putken pituudesta. Jätin kaivojen pohjalta kummaltakin 2x5m pois, koska putkien pohjapaino vie jonkin verran pituudesta ja oletin mainitsemasi 7 -9 m kuramäärän syövän myös osansa upotussyvyydestä.
Kuitenkaan tämä parikymmentä metriä sinne tai tänne ei selitä epäjohdonmukaisuutta.

Tee vielä mittaukset missä maapumppu on ollut jaksottaisella käytöllä ennen mittauksia mutta vaihdat kompressorin vielä käydessä maapumpun jatkuvalle käytölle ja jatkat mittauksia vähintään puoli tuntia kompressorin pysähdyttyä. Lisäksi kerro milloin on tehty lämmitä vettä ja milloin lämmitetty taloa.

Ja sama uudestaan mutta nyt maapumppu koko ajan jaksottaisella (normaalilla) käytöllä.

ATS

[Hannes]

Kylläl putket on ihan normi siniraitaputkia (ulkomitta 40mm).

Ekat 8 min se teki käyttövettä. 10 min lämmitettiin menovettä.
Loppuajan sitten pyöritteli ulkokiertoa, eli oli jatkuvalla käytöllä.

Otin tänään yhden ajon ei jatkuvalla kierrolla. Pihalla oli lämpöä +6,3, mikä selittänee korkeammat sisääntulolämmöt.

min      sis      ulos      lämmityskohde
0      7,6      8,4      menovesi
1      6,0      6,1      menovesi
2      6,1      2,7      menovesi
3      6,1      2,1      menovesi
4      5,5      1,2      menovesi
5      5,2      0,9      menovesi
6      5,4      0,8      menovesi
7      5,4      2,2      käyttövesi
8      5,2      2,2      käyttövesi
9      5,6      2,5      käyttövesi
10      5,6      2,8      käyttövesi
11      5,1      2,5      käyttövesi
12      4,8      2,2      
13      5,2      2,9      
14      5,5      3,5      
15      5,6      3,9      
16      5,8      4,8      
17      5,9      5,7      
18      6,0      6,4      
19      6,1      6,8      
20      6,3      7,2      
21      6,4      7,6      
22      6,5      7,7      
23      6,6      7,8      
24      6,7      7,9      
25      6,8      7,9      
26      6,9      8,0      
27      7,0      8,1      

Yritän järjestää mainitsemasi  testin joskun paremmalla ajalla.

[Kale]

Nibe 1245:lle maksimi teho 8.3kW cop 5.01. Eli maasta maksimissaan noin 6.6kW. Tuossa graaffissa maksimi on noin 8kW eli meillä on noin 17% virhe. Helposti tuon verran virhettä tulee putkien pituuksissa ja nesteen ominaisuuksissa.
Jos skaalataan maksimi teho tuohon 6.6kW saadaan alun maatehoksi noin 4.5kW. Tämä vastaa aika hyvin ilmoitettuja käyttöveden tehoja (0->50 6.9kW cop 3.54 eli maasta 4.9kW).
Lisäys: Yksitään tuon kierron ajan tarkkuus 8min +-0.5min on noin +-6%

[eko]

Nibe 1245:lle maksimi teho 8.3kW cop 5.01.

Joulua odotellessa, tuollainen ihmekone pukinkonttiin  

[Hannes]

Huomenta.

1240:n manuaalissa oli tosiaan tuo 8,3 kW, Eikä teho ole missään vaiheessa ylittänyt tuota.

Laitan tähän alle vielä taulukon noista ei-jatkuvan käytön teholaskelmista.  Muutin ton 1 min ulostuloarvon vastaamaan 2. minuutin arvoa koska olin varmaan ottanut vähän liian innokkaasti ton ulos-arvon.                              

6,3 astetta, ei jatkuva kierto                                          

min      sis      ulos      lämmityskohde      ero sis/ulos      virtaus      neste      teho
0      7,6      8,4      menovesi      -0,8            0,5      3,59      -1,436
1      6      2,9      menovesi      3,1            0,5      3,59      5,5645
2      6,1      2,7      menovesi      3,4            0,5      3,59      6,103
3      6,1      2,1      menovesi      4            0,5      3,59      7,18
4      5,5      1,2      menovesi      4,3            0,5      3,59      7,7185
5      5,2      0,9      menovesi      4,3            0,5      3,59      7,7185
6      5,4      0,8      menovesi      4,6            0,5      3,59      8,257
7      5,4      2,2      käyttövesi      3,2            0,5      3,59      5,744
8      5,2      2,2      käyttövesi      3            0,5      3,59      5,385
9      5,6      2,5      käyttövesi      3,1            0,5      3,59      5,5645
10      5,6      2,8      käyttövesi      2,8            0,5      3,59      5,026
11      5,1      2,5      käyttövesi      2,6            0,5      3,59      4,667
12      4,8      2,2                  2,6            0,5      3,59      4,667
13      5,2      2,9                  2,3            0,5      3,59      4,1285
14      5,5      3,5                  2            0,5      3,59      3,59
15      5,6      3,9                  1,7            0,5      3,59      3,0515
16      5,8      4,8                  1            0,5      3,59      1,795
17      5,9      5,7                  0,2            0,5      3,59      0,359
18      6      6,4                  -0,4            0,5      3,59      -0,718
19      6,1      6,8                  -0,7            0,5      3,59      -1,2565
20      6,3      7,2                  -0,9            0,5      3,59      -1,6155
21      6,4      7,6                  -1,2            0,5      3,59      -2,154
22      6,5      7,7                  -1,2            0,5      3,59      -2,154
23      6,6      7,8                  -1,2            0,5      3,59      -2,154
24      6,7      7,9                  -1,2            0,5      3,59      -2,154
25      6,8      7,9                  -1,1            0,5      3,59      -1,9745
26      6,9      8                  -1,1            0,5      3,59      -1,9745
27      7      8,1                  -1,1            0,5      3,59      -1,9745

Miten käyttöveden lämmitys eroaa menoveden lämmityksestä? Kun vaikuttaa siltä että laskennallinen teho on suurempi menovettä tehtäessä?

Miksi sis/ulos ero suositus on 3 astetta kun tehoja ainakin tulee huomattavasti enemmän, kun ero on 4,5 astetta?

Taisin muuten keksiä ainakin yhden mittavirhesyyn. Nimittäin kun asensimme pumppua, niin silloin käytimme ehkä vahvempaa liuosta kuin taas reijänporaajat jotka laittoivat varmasti juuri oikean vahvuista litkua. Eli "maapiiri" joka on siis noin 25m (+ tietysti sisäputkisto) on täytetty vahvemmalla tavaralla. Tämähän vaikuttaa taas sitten nesteen osuuteen kaavassa. Ei taida olla kovin helppoa selvittää ulkokierron nesteen prosentteja? Maistamalla, jos vaikka joku puistokemisti auttaa.

Pakko vielä kysyä mikä hemmetti toi vaaleanpunainen COP- viiva on minkä seppaant on lisännyt tohon kaavioon?

[Rauski]

"1240:n manuaalissa oli tosiaan tuo 8,3 kW, Eikä teho ole missään vaiheessa ylittänyt tuota."

NIBE FIGHTER 1250 invertteri, tehot 4[ch8211]16 kW, lämpökerroin (EN 14511-standardi) 3,32.
Tuota voisi pitää Niben lippulaivana, ja omaa varmaan parhaan lämpökertoimen noista pikkupumpuista.

1240:n manuaalissa on varmaankin tuo 8,3 kW, COP ilmoitetaan 5,03:ksi, mikä onkaan siinä mittausnormi, jos EN 14511-standardi, niin hyvä tuo on uskottavampi, jos taas EN 255 niin teho onkin mitattu ilman minkäänlaisia häviötekijöitä, joita esim. pumput ovat.
Tässä 8 kk pumpun todellista tuottoa energiamittarilla seuranneena voin kokemuksesta sanoa, etteivät nuo antolupaukset ja todellisuus kyllä kohtaa tuon EN 255 normin kohdalta. Meillä esim. Thermiassa oli luvattu:
COP 35 asteessa 4,2 mitattuna n.3,7, annoksi 5,8 kW, tulnee n. 5,1 kW
COP 50 asteessa 3,1 mitattuna n.2,6, annoksi 5,5 kW, tulnee n. 4,5 kW
COP 55 asteessa ei ilmoitettu, mitattuna n.2,2, antoa ei ilmoitettu, mitattuna n.4,3 kW.
Nämä mittaukset eivät kylläkään ole jatkuneet vielä niin kauan, että mitään lopullista voisin julistaa, alustavaa kuitenkin.

Tämä vaan esimerkiksi tuon todellisuuden ja mainosten kohtaamattomuudesta, ja kehottaisikin mittaamaan todellista antohehoa, silloin voisikin koputella sitten rintaansa hankinnan erinomaisuudesta jos vieläkin anto- ja ottotehon suhde on yli viiden.

[Hannes]

"1240:n manuaalissa oli tosiaan tuo 8,3 kW, Eikä teho ole missään vaiheessa ylittänyt tuota."

NIBE FIGHTER 1250 invertteri, tehot 4–16 kW, lämpökerroin (EN 14511-standardi) 3,32.
Tuota voisi pitää Niben lippulaivana, ja omaa varmaan parhaan lämpökertoimen noista pikkupumpuista.

1240:n manuaalissa on varmaankin tuo 8,3 kW, COP ilmoitetaan 5,03:ksi, mikä onkaan siinä mittausnormi, jos EN 14511-standardi, niin hyvä tuo on uskottavampi, jos taas EN 255 niin teho onkin mitattu ilman minkäänlaisia häviötekijöitä, joita esim. pumput ovat.
Tässä 8 kk pumpun todellista tuottoa energiamittarilla seuranneena voin kokemuksesta sanoa, etteivät nuo antolupaukset ja todellisuus kyllä kohtaa tuon EN 255 normin kohdalta. Meillä esim. Thermiassa oli luvattu:
COP 35 asteessa 4,2 mitattuna n.3,7, annoksi 5,8 kW, tulnee n. 5,1 kW
COP 50 asteessa 3,1 mitattuna n.2,6, annoksi 5,5 kW, tulnee n. 4,5 kW
COP 55 asteessa ei ilmoitettu, mitattuna n.2,2, antoa ei ilmoitettu, mitattuna n.4,3 kW.
Nämä mittaukset eivät kylläkään ole jatkuneet vielä niin kauan, että mitään lopullista voisin julistaa, alustavaa kuitenkin.

Tämä vaan esimerkiksi tuon todellisuuden ja mainosten kohtaamattomuudesta, ja kehottaisikin mittaamaan todellista antohehoa, silloin voisikin koputella sitten rintaansa hankinnan erinomaisuudesta jos vieläkin anto- ja ottotehon suhde on yli viiden.

Joo. Niin kuin paikallinen karvakäsikin sanoi (kun ihmeteltiin miksi mainos "kaikki pitsat 5€" ei sitten pitänytkään paikkaansa) - "No mjutta sjehän on vain mjainos".

Testailin lukuja 28% prossasen sijasta 35% liuoksella, niin johan rupes  watit pienenemään, eli mysteeri ratkennee liuoksen vahvuuteen.

Laskeskelin että kaivoihin (yht siis 260m) menee nestettä semmonen 30 litraa. muita putkiahan oli sitten se n. 25 metriä ja mitä sisäputkiin menee (paisuntasäiliö etc.) Paljonkohan keskimäärin menee viunaa kun pumppu kytketään ulkokiertoon?

No jostain pitää nyt hommata prosenttimittari (mutsin ja faijan viinintekovehkeistä ehkä ) Turha varmaan ihmetellä sen enempää ennenkuin on prosentit tiedossa.

[seppaant]

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=5308723.jpg][IMG]http://www.aijaa.com/img/b/00399/5308723.jpg[/IMG][/url]
Pyörittelin edellisen taulukkosi lukuja ja sain ylläolevan kuvan. Käyntijaksot vaan ovat niin lyhyitä, että systeemi ei ehdi kunnolla tasaantua kun jo vaihdetaan käyttötapaa (lämmitys / LKV) tai kone pysähtyy.
Taloa lämmitettäessä kannattanee käyttää ensimmäisen rivin lukuja ja käyttövettä tehtäessä alimman rivin lukuja.
Kun virtauksena käyttää arvoa 0,44 l/s, näyttää käyrästön arvot aivan loogisilta. (Tai isompaa virtausta ja väkevämpää liuosta.)

Niben COP:ssa on jätetty pois kiertovesipumppujen ottama teho ja kompressorinkin ottamasta tehosta sanotaan "kompressoriteho" ettei vaan olisi kompressorin akseliteho???. Tämähän käy mainosmiehiltä.

Jottei ihmettelyn aiheet loppuisi, niin yksi lisää:
Antamissasi taulukoissa kaikissa on tehty lämmintä vettä n. puolet ajasta.
Onko tämä normaalia Niben käyttäytymistä?
Löytyykö valikoista lämmitys/lämminvesikäytölle tuntilaskuria? Jos löytyy niin mitä näyttää?

ATS

[Hannes]

Löytyyhän sieltä joku laskuri, mutta näyttää huomattavasti pienempää arvoa kuin 50:50.

Tämän kuun alusa otetut luvut siis ovat:
- Käynnistyskerrat = 4713
- Käyntiaika = 1829
- josta käyttövettä tehty 521 h (löysin arvon jonka oletini olevan aika joka käyttöveteen on käytetty).

Alhainen käyttövedentekoaika (suhteessa kuviin) voisi selittyä sillä että n. kolme ensimmäistä kuukautta (joka siis rakennusaikaa) ei pahemmin käyttövettä lämmitetty. Kun sitten käytövesi laitettiin päälle maaliskuun alussa olivat käyntitinnut 636. Eli jos otetaan tuo luku pois tosta 1829:stä = 1193 tuntia josta tuo 521 on suurimpiirtein puolet (mutta tämä siis arvio).

Olisiko käyntiaikoja syytä pidentää? Vai pitäisikö ensiin katsoa kauanko se kunnon pakkasilla käy? Eli kannattaako käyntiajat mitoittaa kovimman lämmitystarpeen mukaan vai Suomen keskilämpötilan joka on noin 8 astetta?

[Rauski]

Sallitaanhan vielä vähän polemiikkia, "Hanneksen" putkiin.

Tuota maateho ongelmaa voisi ratkaista näinkin, ihan loogisesti ajatellen.
Eikä tulisi enää niin epäuskottavia tehoja.
Putkista kun löytyy useampaa seinämää vaikka: 3,2; 3,7; 5,5 mm, jos olisikin käytetty tuota paksuinta.

Ø 40 mm putki

0,83 L/m putki 3,7 mm seinämällä
285 m
5 L laite
243 L

0,66 L/m putki 5,5 mm seinämällä
285 m
5 L laite
193 L

Paksuseinämäisemmällä putkella 80 % tilavuudesta ja tehosta

[Hannes]

Sallitaanhan vielä vähän polemiikkia, "Hanneksen" putkiin.

Tuota maateho ongelmaa voisi ratkaista näinkin, ihan loogisesti ajatellen.
Eikä tulisi enää niin epäuskottavia tehoja.
Putkista kun löytyy useampaa seinämää vaikka: 3,2; 3,7; 5,5 mm, jos olisikin käytetty tuota paksuinta.

Ø 40 mm putki

0,83 L/m putki 3,7 mm seinämällä
285 m
5 L laite
243 L

0,66 L/m putki 5,5 mm seinämällä
285 m
5 L laite
193 L

Paksuseinämäisemmällä putkella 80 % tilavuudesta ja tehosta

Jaahas tuossa olikin meikäläisellä pilkkuvirhe. Eli putkistossa on se lähestulkoon 300l (ei 30).

No sittenhän ei oikeen prosenttiselitys täsää, eipä paljon haittaa vaikka meni se 30 litraa vähän vaffempaa tavaraa.

Putken paksuus-heitto taitaa olla paras tällä hetkellä.

Voiko ihan kunnon siniraidassa olla noin isoja seinämäheittoja, luulisi ettei.

Soittelin just kaverille ja sillä sama juttu pumpun kanssa, jatkuvalla oli ja oli ollut jo pari vuotta. Siinä voi olla jo useamman satasen turha menoerä.

Paljonkohan ihmisillä on noita pumppuja jatkuvalla kierrolla? Varsinkin kesällä vaikuttaa aika paljon kulutukseen.

[seppaant]

Voiko ihan kunnon siniraidassa olla noin isoja seinämäheittoja, luulisi ettei.

Ei ne valmistusvikoja ole vaan eri paineluokissa olevia seinämävahvuuksia.
Nämä putkien mitat on yleensä painettu putken pintaan tasaisin välein, ovat kuitenkin tavallisesti huonosti näkyviä. Käyhän tiiraamassa.

Vai pitäisikö ensiin katsoa kauanko se kunnon pakkasilla käy?

Ei kannata odottaa kunnon pakkasia......minä olen odottanut jo kaksi talvea :-?

ATS

[Hannes]

Voiko ihan kunnon siniraidassa olla noin isoja seinämäheittoja, luulisi ettei.

Ei ne valmistusvikoja ole vaan eri paineluokissa olevia seinämävahvuuksia.
Nämä putkien mitat on yleensä painettu putken pintaan tasaisin välein, ovat kuitenkin tavallisesti huonosti näkyviä. Käyhän tiiraamassa.

Vai pitäisikö ensiin katsoa kauanko se kunnon pakkasilla käy?

Ei kannata odottaa kunnon pakkasia......minä olen odottanut jo kaksi talvea :-?

ATS

Selvitellään.

[Hannes]

Sallitaanhan vielä vähän polemiikkia, "Hanneksen" putkiin.

Tuota maateho ongelmaa voisi ratkaista näinkin, ihan loogisesti ajatellen.
Eikä tulisi enää niin epäuskottavia tehoja.
Putkista kun löytyy useampaa seinämää vaikka: 3,2; 3,7; 5,5 mm, jos olisikin käytetty tuota paksuinta.

Ø 40 mm putki

0,83 L/m putki 3,7 mm seinämällä
285 m
5 L laite
243 L

0,66 L/m putki 5,5 mm seinämällä
285 m
5 L laite
193 L

Paksuseinämäisemmällä putkella 80 % tilavuudesta ja tehosta

Selvittelin putkiasiaa.

Seinämävahvuus on 2,4mm (tätä kuulemma yleensä laitetaan).

Litku on kuulemma 30%.

Tämä ei ilmeisesti ongelmaa juuri ainakaan helpottanut?


Ø 40 mm putki

1,1 L/m putki 2,4 mm seinämällä
285 m
5 L laite
315 L

[seppaant]

Selvittelin putkiasiaa.

Seinämävahvuus on 2,4mm (tätä kuulemma yleensä laitetaan).

Litku on kuulemma 30%.

Tämä ei ilmeisesti ongelmaa juuri ainakaan helpottanut?


Ø 40 mm putki

1,1 L/m putki 2,4 mm seinämällä
285 m
5 L laite
315 L

Tilavuuslaskelmassa pieni virhe: Ulkohalkaisijasta pitää vähentää 2x seinämän paksuus -->0,973 l/m

Pitoisuus
Jos 60 p-% etanoliseos laimennetaan tilavuussuhteessa 1:1 lopputulos ei suinkaan ole 30 p-% vaan n. 28 p-%

Altian taulukkoarvoista laskettuna on 28 p-% seoksen lämpökapasiteetti 4C lämpötilassa
- 3,676 kJ/kg
- 3,551 kJ/l

ATS

[Hannes]

Päivitin 1. taulukkoa uusilla arvoilla (tää siis jatkuvan kierron arvoilla). Virtaus laskettu (280m mukaan x 0,973) / 480s = n. 0,57 l/s.

t      sis      ulos      ero      l/s              nes.            kW
1      5,6      2,7      2,9      0,57      3,59      5,93427
2      5,6      2,4      3,2      0,57      3,59      6,54816
3      5,6      2,5      3,1      0,57      3,59      6,34353
4      5,6      2,6      3      0,57      3,59      6,1389
5      5,6      2,7      2,9      0,57      3,59      5,93427
6      5,6      2,8      2,8      0,57      3,59      5,72964
7      5,6      2,9      2,7      0,57      3,59      5,52501
8      5,6      1,8      3,8      0,57      3,59      7,77594
9      5,2      0,8      4,4      0,57      3,59      9,00372
10      4,9      0,4      4,5      0,57      3,59      9,20835
11      4,7      0,2      4,5      0,57      3,59      9,20835
12      4,6      0,1      4,5      0,57      3,59      9,20835
13      4,6      0,1      4,5      0,57      3,59      9,20835
14      4,6      -0,1      4,7      0,57      3,59      9,61761
15      4,6      0,1      4,5      0,57      3,59      9,20835
16      4,5      0,2      4,3      0,57      3,59      8,79909
17      4,4      0,2      4,2      0,57      3,59      8,59446
18      4,1      0,1      4      0,57      3,59      8,1852
                                                    ka        7,787308333

Nythän rupesi vasta mättämään. Joku todennäköisesti kaavassa nyt väärin (tai laskijassa).

[seppaant]

Nythän rupesi vasta mättämään. Joku todennäköisesti kaavassa nyt väärin (tai laskijassa).

Laskelmat on tehty aivan oikein.

Nyt pitää ottaa käyttöön se kuuluisa kerroin "k" (=insinööriarvaus), jolla sovitetaan saadut koetulokset halutunlaisiksi.

Jos virtaus 0,57 l/s kerrotaan kertoimella 0,74 saadaan virtaukseksi 0,42 l/s. Tätä virtausarvoa käyttämällä ovat laskelmien lopputulokset järkeviä.

Mutta jos lähdetään perkaamaan ongelmaa siitä lähtökohdasta, että virtaus 0,42 l/s onkin oikein, niin:

-Omiin mittauksiini nojaten olen havainnut, että lämpötiloihin perustuvaa kiertoaikaa käytettäessä on saatu virtaus vajaa kymmenen (7) % suurempi kuin virtausmittarilla saatu lukema.
- Kiertoaikaan perustuvan virtauksen pitäisi olla 1,07*0,42 = 0,45 l/s.
- Koska kiertoaika on n. 8,5 min, saadaan kierrossa olevan nesteen määrä 8,5*60*0,45 = 230 l, josta putkessa 230-5= 225 l.
- Putken pituudeksi saadaan 225/0,973 = 231 m
- Koska siirtoputkien pituus on 25 m, on kaivoissa olevan putken pituus 206 m
- Kaivojen yhteispituus on 130m, joihin pitäisi mennä 260 m putkea.
- Yllä olevasta voisi päätellä, että molemmista kaivoista on 13,5 m pätkä putkittamatta

Kuka kaivot putkitti ja kuka näki paljonko kaivoihin meni putkea.

En mitenkään haluaisi maalata pahisa seinälle mutta......

ATS

[make]

Moi!

Nyt en ilmeisesti ymmärrä jotain, kun minun mielestäni laskelmissa ei ole mitään vikaa.
Eikös 8kw antotehoisen pumpun pidä nimenomaan ottaa maasta 8kw tehoa? Sähkö joka pyörittää kompressoria ja kiertopumppuja, ei kai siirry lämpönä veteen, vai?

[Hannes]

Nythän rupesi vasta mättämään. Joku todennäköisesti kaavassa nyt väärin (tai laskijassa).

Laskelmat on tehty aivan oikein.

Nyt pitää ottaa käyttöön se kuuluisa kerroin "k" (=insinööriarvaus), jolla sovitetaan saadut koetulokset halutunlaisiksi.

Jos virtaus 0,57 l/s kerrotaan kertoimella 0,74 saadaan virtaukseksi 0,42 l/s. Tätä virtausarvoa käyttämällä ovat laskelmien lopputulokset järkeviä.

Mutta jos lähdetään perkaamaan ongelmaa siitä lähtökohdasta, että virtaus 0,42 l/s onkin oikein, niin:

-Omiin mittauksiini nojaten olen havainnut, että lämpötiloihin perustuvaa kiertoaikaa käytettäessä on saatu virtaus vajaa kymmenen (7) % suurempi kuin virtausmittarilla saatu lukema.
- Kiertoaikaan perustuvan virtauksen pitäisi olla 1,07*0,42 = 0,45 l/s.
- Koska kiertoaika on n. 8,5 min, saadaan kierrossa olevan nesteen määrä 8,5*60*0,45 = 230 l, josta putkessa 230-5= 225 l.
- Putken pituudeksi saadaan 225/0,973 = 231 m
- Koska siirtoputkien pituus on 25 m, on kaivoissa olevan putken pituus 206 m
- Kaivojen yhteispituus on 130m, joihin pitäisi mennä 260 m putkea.
- Yllä olevasta voisi päätellä, että molemmista kaivoista on 13,5 m pätkä putkittamatta

Kuka kaivot putkitti ja kuka näki paljonko kaivoihin meni putkea.

En mitenkään haluaisi maalata pahisa seinälle mutta......

ATS

Jotain tämäntyyppistä olen vähän koko ajan pelännytkin, kun vielä muistetaan että ongelma lähti liikkeelle huomiosta että sähköä kuluu lämmitykseen ja käyttöveteen enemmän kuin arvio (toive) oli.

Jos todetaan että sis/ulos luvut pitävät kutinsa (tästä faktaa). Nesteen prosentit ok (tässäkään ei voi olla suuria heittoja). Myös kierros on melko tarkasti selvitetty (kahden mittauksen perusteella), eli jäljelle jää virtaavan nesteen määrä. Helpoin ratkaisu on yleensä todennäköisin (eli jätetään nyt vielä ne insinöörikertoimet).

Milläs minä putkien pituuden tsekkaan? Liitoskohdat saan kyllä näkyviin koska ovat aika pinnassa ja ne on laitettu "kaivoihin" joista saa kannen auki. En kovin kevein perustein lähtisi kiertoa avaamaankaan ja kaivosta sitä ei varmaankaan ole kovin helppo mitata. Virtauksen nopeuttakaan ei varmaan ole kovin helppo mitata.

Kuinka paljon kaivon syvyys yms. vaikuttaa pumpun nopeuteen? Jos vaikka Nibeltä kysyisin voisivatko he arvioida pumpun pumppausnopeuden ko. putkella ja syvyydellä kolmosteholla ( vai onko ainoastaan piirin pituudella merkitystä).

Mitenkäs toi 8 minuutin kirto kun vertaa muiden vastaavanmittaisiin piireihin ( ja tietysti saman vahvuisella putkella varustettuihin).

Ihan periaatteesta haluaisin selvittä onko taas kuluttajaa kusetettu.

Jos sovitusta yhdestä 160 metrin kaivosta tulee kaksi reikää joiden yhteenlaskettukin pituus jää 30 metriä liianlyhyeksi, niin eipä ole paljon hurraamista.

Sitten jos tästä vielä jää 27 metriä käyttämättä niin periaatteessa 160 metrin reijästä on tullut 103 metrinen.

[justus01]

Moi!

Nyt en ilmeisesti ymmärrä jotain, kun minun mielestäni laskelmissa ei ole mitään vikaa.
Eikös 8kw antotehoisen pumpun pidä nimenomaan ottaa maasta 8kw tehoa? Sähkö joka pyörittää kompressoria ja kiertopumppuja, ei kai siirry lämpönä veteen, vai?

Jos pumpun ottama sähköteho (n.2kW) jäisi lämmittämään pelkkää teknistä tilaa (1,5m2), niin ei saunaa tarvitsisi lämmittää.

[Rauski]

Moi!
Nyt en ilmeisesti ymmärrä jotain, kun minun mielestäni laskelmissa ei ole mitään vikaa.
Eikös 8kw antotehoisen pumpun pidä nimenomaan ottaa maasta 8kw tehoa? Sähkö joka pyörittää kompressoria ja kiertopumppuja, ei kai siirry lämpönä veteen, vai?

"Nyt en ilmeisesti ymmärrä jotain, kun minun mielestäni laskelmissa ei ole mitään vikaa."
      -Kyllä on

"Eikös 8kw antotehoisen pumpun pidä nimenomaan ottaa maasta 8kw tehoa?"
      -Ei. Se ottaa n. 2/3 x 8 kW maasta eli n. 5,3 kW

"Sähkö joka pyörittää kompressoria ja kiertopumppuja, ei kai siirry lämpönä veteen, vai?"
      -Siirtyy se, suurimmalta osin, energian häviämättömyyden lakia nuodatetaan tuossakin.

Kahdeksan kilowatin pumppu on antateholtaan max. tuo 8 kW. Käytäntö kuitenkin sanoo, että tuota ei kaikkea saada käyttöön, johtuen olosuhteista että häviöistä, sekä mittausnormista  josta arvot on annettu. Ei ole perbetum mobile tuokaan.

Vähän kun Googlaa ja tutkii asiaa, vaikka tältäkin foorumilta, niin tullee jo aika paljon fiksummaksi tuon toiminnan ymmärtämisessä.

[make]

Moi!

Nyt en ilmeisesti ymmärrä jotain, kun minun mielestäni laskelmissa ei ole mitään vikaa.
Eikös 8kw antotehoisen pumpun pidä nimenomaan ottaa maasta 8kw tehoa? Sähkö joka pyörittää kompressoria ja kiertopumppuja, ei kai siirry lämpönä veteen, vai?

Jos pumpun ottama sähköteho (n.2kW) jäisi lämmittämään pelkkää teknistä tilaa (1,5m2), niin ei saunaa tarvitsisi lämmittää.

Tuosta 2kw:n tehosta tehdään veteen liikettä, kylmäaineeseen painetta jne. osa toki muuttuu lämmöksi asti, mutta tuo lämpö on liian kaukana lämmitettävästä vedestä. Pumpulle kun on luvattu 8kw:n antoteho, se hakee tehon maasta ja käyttää tehon hakemiseen sen 2kw, jolloin luulemme saavamme maasta vain 6kw.