Täytyy tunnustaa, että meillä on joka talvi (alkaen 2003-2004) kaivo ainakin osin jäätynyt kovilla pakkasilla, meno tippuu -8 paikkeille ja paluu -2 - -3 (nyt nollakeleillä 0 ja -4 lämmityksellä). Lämpökaivo on 175 m, josta 40 metriä teräsputkella, mikä olisi näemmä pitänyt kompensoida täysin. Talo ja lämmitettävä AT sijaitsevat Oulun seudulla, lämmin pinta-ala 245 m^2, ja pumppu Nibe 1210 8.5 kW on pyörinyt viime vuonna 3300 tuntia (eli lämmitysenergiaa on mennyt 30 MWh).
Kaivo on tosiaankin vähän alimitoitettu.
Kotipaikkakunnallasi kaivon aktiivisyvyydeksi juuri ja juuri ilmeisesti riittäisi tuo 175 metriä, mutta sen tulisi tosiaankin olla aktiivisyvyyttä.
Pumppukin on siinä alarajoilla tehonsa puolesta.
Riittääkö tosiaankin pumpun teho kovimmilla pakkasilla pitämään talosi lämmön 21 asteessa ilman sähkövastuksen aputehoa.?
Olisiko Sinulla mahdollisuutta parantaa jossain lämmöneristystä?
Lämpökaivolla on ikävä ominaisuus: sen ympäristössä lämpö alenee muutamassa vuodessa noin 1... 1,5 asteen verran
ja kaivon tuotto siis vähenee ensimmäisten viiden vuoden aikana hiukan.
Paikkakunnallasi tuo alenema tarkoittaa prosenteissa noin 20% laskua tehonsaannissa ensimmäisten 5 -vuoden aikana.
Sitten tilanne vakiintuu ja laskua ei enään tule Sveitsiläisen tutkimuksen mukaan.
Tutkimustulos soveltunee silti meillekin, vaikka etäisyyttä Sveitsiin on.
Älä kuitenkaan huolestu liikaa. Ei ongelma voittamaton ole!
Jos oikein tiukalle menee, porauta toinenkin kaivo tontillesi ja kytke se toimimaan nykyisen kaivon rinnalle.
Toisen kaivon tulisi olla yli 15 (tai jopa yli 20) metrin etäisyydessä nykyisestä kaivosta. Toisen kaivon ei tarvitse olla yhtä syvä.
Tasaa lämpötilaerot kuristamalla virtauksia niin, että molemmista kaivoista tulee suunnilleen saman lämpöistä vettä.
Mittauksen voi tehdä myöskin niin, että laskee kosteuseristetyn, pitkällä johtimella varustetun mittausanturin kaivon veteen.
On vahinko, että pumppukauppiailla on kiusaus tarjota hiukan alimitoitettuja laitteita / kaivoja, jotta voittaisi tarjouskilvassa.
Omakotirakentajat, varokaa alimitoitusta ja varsinkin keruupiirin alimitoitusta!
Ylimitoittamisesta ei ole muuta vahinkoa, kuin se hiukan korkeampi hinta. Sillä saa kuitenkin huolettomat yöunet!
Taasenkin pyytäsin yhteiskuntamme viranomaisia auttamaan rakentajaa, joka ei tosiaankaan voi olla asiantuntija kaikessa rakentamiseen liittyvässä.
Määräyksiä, vaatimuksia ja rajoituksia ja jopa uhkauksia viranomaisemme kyllä osaavat antaa. Auttakaa myöskin!
Yhteiskunta jättää suomalaisen rakentajan ihan yksin tekemään hänelle suuria ja vaikeita ratkaisuja.
