Vaihtoventtiilikoneen toiminta

[Matias]

Mitehä onnais semmonen systemaatti että rakentelis tulistinkoneen kahteen erilliseen tankkiin , ois erillinen tulistinvaraaja jossa vain tulistinkierto ja sitten suuuuuurensuuri erillinen "alavaraaja" (varsinkin jos pienitehoinen pumppu), hintaa tulisi ja putkihässäkkää mutta saattas olla ihan jees toiminnaltaan.

Kalliiksi tulee jos vartavasten alkaa tekemään mutta jos on saneeraustapaus että on iso varaaja johon yösähköllä on vrk:n lämmitysenergia varattu niin siinähän se on varaaja tavallaan valmiina.
Meillä on just tuollainen systeemi,1200l:n varaajaa lämmitetään MLP:lla.
Käyttövettä varten on erillinen 160l tulistinvaraaja,se on fyysisesti lämpöpumpun päällä ja vesi kiertää tulistinvaihtimen ja varaajan välillä luonnonkierrolla.Ihan hyvin toimii

Alaminimihän pitäs saada niin alas että lattiashuntit ottas jonniaikaa täpöillä varaajasta energiaa ilman että huonelämpö muuttu kuten ilmeisesti sailori on saanut omassaan homman pelittämään - vain silloin ei lämmitetä "turhaan" tai ainakin minimisti turhaan. Meillä shuntti ei nappaa varaajasta kun ihan hintsusti edes huippupakkasilla (ensimmäinen kolmannes - puoli (auki vai kiinni - kummin se sanotaan?))

Meillä on Ouman EH-80 shuntti ja nyt vuoden verran on pumpun käynti ohjattu shuntin akselilla olevalla mikrokytkimellä.Eli pumppu voi käynnistyä vain kun shuntti on täysin auki ja pysähtyy kun shuntti alkaa pienentää.Ei lämmitä kuin tarvittaessa.

[seppaant]

http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=63&H=&View=Rapport
Tuolla enemmän noita käppyröitä.

Peki onko tuo linkin pumppu sinun? Jos on niin pari kysymystä

ATS

[peki]

Ei ole mun. Ei ole piuhaa koneelle että pääsis virittämään tuon oman koneen nettiin.

[peki]

Klikkaa sivun alalaidassa vasemmalla olevaa husdata logoa niin löydät paljon erimerkkisiä pumppuja toiminnassa.

[jouko999]

Husdatan käyttäjällä Kalske on varmaan anturit eri kohdissa kuin alunperin tarkoitettu koska käyrien mukaan menovesi on kylmempää kuin paluu.

[peki]

Jos sillä on viilennys päällä?

[sailor]

Ihmetyttää tuo alamin 30 astetta, seuraavissa ohjaimissa varmaan 40 astetta. Oumannihan on päivityksissään tehnyt noston 25 => 30 (esim wanha V ja uus V).

Wanhassa V-mallissa alaminimin raja on 20 astetta. Itse pidän 23 asteessa.


Näissä uusissa pienissä V sarjalaisissa hommahan on perusteltu kun ei käyttövesi riittäisi asetuksella 25 astetta muuten kun nappimitoituksella mutta suurissa erillisvaraajaratkaisuissa taas ihmeellistä tuotekehittelyä.

LÄ:n T-mallissa se käsittääkseni on edelleen 20 astetta.

SH pumppuhan on "pilattu" jollain uudella logiikalla myös ja tuo räjähdysherkkyys on aina hauska heitto mutta ei sillä todellisuuspohjaa ole.

Anturin korkeudesta riippumatta 30 astetta on lähinnä vitsi. SH-mallin shuntin jumitus voi johtaa ihan mihin tahansa. Mitään suojausta ei ainakaan aikaisemmissa prommeissa ollut. http://www.pauna.net/Laskentakaavat/geopro_jumi.gif


LÄ T koneessa pystys huijaamaan Oumannia vastustunaamisella alavaraajamittauksessa kuten täälläkin on puhuttu mutta se tulistuksen perssäätö ei varmaan pelais kovin hyvin vaihtelevilla kuumakaasun lämpötiloilla (alavaraajan ohjaama jakso - pelkkä käyttövesikäyntijakso - toki jälkimmäistä pyrkis välttämään mutta tulishan niitäkin) tai ainakin vaati säätäjältä perslihasten puuduttamista koneen äärellä. Paras mahdollinen systemaatti ois SH pumpun automatiikki - jolloin ylävaraajaan vain tietyn lämpötilan ylittävää vettä virtausnopeuden muttuessa tulistustehon mukaan.

Missä täällä T-mallin "huijaamisesta" on puhuttu? Siinä alaminimin saa käsittääkseni niin alas kuin haluaa (min. 20 astetta). SH-mallin automatiikkia ei ainakaan minun talooni tule ikinä. Oumannin bugittava prommi riitti, en halua shuntin jumitusmahdollisuutta. Puhumattakaan 30 asteen minimistä.

Alaminimihän pitäs saada niin alas että lattiashuntit ottas jonniaikaa täpöillä varaajasta energiaa ilman että huonelämpö muuttu kuten ilmeisesti sailori on saanut omassaan homman pelittämään - vain silloin ei lämmitetä "turhaan" tai ainakin minimisti turhaan.

Tuota tässä on harrastettu. LÄ:n kaveri sanoi messuilla että V-mallin uudistustarve johtui tämän vanhan mallin varaajan tolkuttomasta hinnannoususta. En minäkään tätä uuteen v-malliin vaihda - sen verran on eroa TREND-käyrissä.

[MaNe]

Wanhassa V-mallissa alaminimin raja on 20 astetta. Itse pidän 23 asteessa.


LÄ:n T-mallissa se käsittääkseni on edelleen 20 astetta.

SH pumppuhan on "pilattu" jollain uudella logiikalla myös ja tuo räjähdysherkkyys on aina hauska heitto mutta ei sillä todellisuuspohjaa ole.

Anturin korkeudesta riippumatta 30 astetta on lähinnä vitsi. SH-mallin shuntin jumitus voi johtaa ihan mihin tahansa. Mitään suojausta ei ainakaan aikaisemmissa prommeissa ollut. http://www.pauna.net/Laskentakaavat/geopro_jumi.gif


LÄ T koneessa pystys huijaamaan Oumannia vastustunaamisella alavaraajamittauksessa kuten täälläkin on puhuttu mutta se tulistuksen perssäätö ei varmaan pelais kovin hyvin vaihtelevilla kuumakaasun lämpötiloilla (alavaraajan ohjaama jakso - pelkkä käyttövesikäyntijakso - toki jälkimmäistä pyrkis välttämään mutta tulishan niitäkin) tai ainakin vaati säätäjältä perslihasten puuduttamista koneen äärellä. Paras mahdollinen systemaatti ois SH pumpun automatiikki - jolloin ylävaraajaan vain tietyn lämpötilan ylittävää vettä virtausnopeuden muttuessa tulistustehon mukaan.

Missä täällä T-mallin "huijaamisesta" on puhuttu? Siinä alaminimin saa käsittääkseni niin alas kuin haluaa (min. 20 astetta). SH-mallin automatiikkia ei ainakaan minun talooni tule ikinä. Oumannin bugittava prommi riitti, en halua shuntin jumitusmahdollisuutta. Puhumattakaan 30 asteen minimistä.

Joops, 203/201 GL säätimissä jotka ovat siis T-koneissa on alamin ruhtinaaliset 20 ja 203/201 GT säätimissä jotka on V koneissa alamin 30 astetta. Thänks infosta!

Joo, ei oo SH koneissakaan kaikki niin hyvin, alaminimi siis turhan taivaissa ja uutta säädintä ei varmaan huijata? Ouman aikoinakin SH:ssa bugitti sitten pieni max alaero tai jotain...antaa tulistuksen shunttihomman jäädä jokaisen omaan riskinarviointiin - en ole uusi Tero tässäkään asiassa. . Veikkaan että vois olla todellinen uhka pumpussa jossa lämmitysteho ois min 20-30 kW - ehkä enemmänkin (vertaa poksautetut puukattilatapaukset Suomessa) mutta kaippa se kuumakaasu hakkais rajoittimeen ennen poksausta.

Tuolla on puhuttu V:n kohdalla huijaamisesta (sama oumannilainen säädin molemmissa), joku sullekkin tuttuhan tuon ketjun avasi...lämpövastuksen huijaamista "etuvastuksella" - pitäs toimia mutta ei oo tullu tekstattua koska mulla ehoton minimi alamin 31 käyttöveden riittävyyden takaamiseksi. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2110.0

Tuosta aikaisemmin esittämästäsi lämmönvaihdinideasta käyttöveden esilämmityksessä vois diskuteerata enemmänkin....sulla käsittääkseni on nyt aurinkoprojektin myötä jotain perstuntumaa. Mimmosta vaihdinta lattialämmitystalossa pitäs mitottaa esim?

Update: Geoproossa SH:ssa on uudessa logiikassa kompuran ohjaus näköjään silleen että starttaa alaosan ohjaaman kun alamittaus 1 aste alle käyrän ja stoppaa kun 3 astetta yli - ihan fiksu ainakin äkkiseltään kun ei ole kokemusta.... käy kuitenkin minimissään 20 min. Mittaus ilmeisesti jostain keski- ja alaosasta (ilmeisesti jos rajoja ei voi muuttaa niin anturoiden asettelulla voi hifistellä...) Yläosan ohjaaman käynti kun 5 astetta alle "asetusarvon".
Make

[sailor]

Eipä ole vielä kokemuksia kun kaikki lämmönvaihtimet ovat vielä "paketissa". homma aloitetaan keräinten asentamisella kun lumet lähtee katolta.

Itse en keksi tosiaan mitään haittaa siitä että käyttöveden esilämmitys tehtäisiin lattiapaluuvedellä. Moinen viritys toimisi kesät talvet ilman ylimääräistä sähkönkulutusta (KV-pumput/vast.). Opponoikaa toki ideaa.

Tuossa vastushuijaus täytyy ilmeisesti toteuttaa rinnan vastuksella, jolloin (helpoksi) vaihtoehdoksi ilmeisesti jää eri alueella toimiva NTC-vastus. Sellaista sopivaa taas voi olla vaikea löytää. Sarjavastuksellahan tuo ei ilmeisesti onnistu.

[MaNe]

.

Tuossa vastushuijaus täytyy ilmeisesti toteuttaa rinnan vastuksella, jolloin (helpoksi) vaihtoehdoksi ilmeisesti jää eri alueella toimiva NTC-vastus. Sellaista sopivaa taas voi olla vaikea löytää. Sarjavastuksellahan tuo ei ilmeisesti onnistu.

T-koneen huijaamiseen ei tosiaan GL säätimien järkevien alaminimien vuoksi tarvii mennä kuten tuossa tuli sivistyttyä. Uudessa V koneissakin sen voi unohtaa pienempien osalta ja suurissakin vaatisi tulistinputken uudelleenohjauksen ja ehkä LJ:n nelitieventtiilin muuttamisen kolmitiemalliksi.

"Hyvin" ( =kiroin huonosti) muuten mennään otsikon alla, kiitos siitä mm. itselle. Kiits myös Starppalle tsemppaamisesta, viesteistä edellä selviää jutskaa sun esittämiin kysymyksiin ainakin liipaten.

Onko muuten LÄ-Vs koneilla mitään toivo vaihtovenkoneita vastaan? Vai olenko ainoa jonka mielestä täysin järjetön tuote? (viittaan taas nykymörskien tarpeisiin LJ:n lämpötiloissa) Toivottavasti on "sikahalpa". Tulistinputki ei muuten periaatekaavioin perusteella (kertoo varmaan 100% varmasti) enää kiertele alavaraajan läpi... tuotekehitystä, tuotekehitystä.

[sailor]

Onko muuten LÄ-Vs koneilla mitään toivo vaihtovenkoneita vastaan?

Muistini mukaan tuon käyttöohjeessa oli että siihenkin saa alaminimin 20 asteeseen, eli optimointivaraa löytyy. En näe miksi se ei toimisi jos vain KV-kierukka on tehokas. Ei sitä ammetalouteen ole tarkoitettu, niin kuin ei muitakaan pikkupumppuja.

[MaNe]

Kuumakaasun lämpötilan taitavat lähes kaikki datalogit näyttää. Tulistus on suuruusluokkaa 4- 5 K (olettaen että paisuntaventtiili toimii ok ja on säädetty oikein) ja alijäähdytykseksi voi määrittää 2 - 4 K (jos kylmäainekierrossa ei ole kosteutta).

Näillä tiedoilla voit helposti määritellä hyötysuhteen eri lämpöpumpputyypeistä ja näin saatu tieto on mahdollisimman lähellä oikeaa tietoa eikä mutu- tunnetta.

Foorumilla on vaihtutuvalauhdutteisista ja kiinteälauhdutteisista lämpöpumpuista aivan liian vähän oikeata tietoa ja vastaavasti aivan liikaa mutu-tietoa. Sama asia koskee myös ns. osateho- ja täystehomitoitusta.

Maallikkona luulis että parasta hyötysuhdetta tavoitellessa tarvitaan lauhduttimen lisäksi sekä tulistinta että alijäähdytintä, käytännön junttina tuleekin kysymys miten yhdistää kaikki käytännössä järkevästi ja hallitusti perus -lämmönjako (ilman ei hallittuja puolilämpimiä tiloja) ja käyttövesituotannossa.... tarkennatko oikeaa tietoa vaihtuvalauhdutteinen vs kiinteälauhdutteinen.

Make

[MaNe]

Onko muuten LÄ-Vs koneilla mitään toivo vaihtovenkoneita vastaan?

Muistini mukaan tuon käyttöohjeessa oli että siihenkin saa alaminimin 20 asteeseen, eli optimointivaraa löytyy. En näe miksi se ei toimisi jos vain KV-kierukka on tehokas. Ei sitä ammetalouteen ole tarkoitettu, niin kuin ei muitakaan pikkupumppuja.

Njaa, minä kun selasin "perjantaiseilissä" että Vs:ssä on GT säädin (alamin 30). Sitte ku o vielä pieni varaaja ni ei riitä suihkuun lämmintä kovin pitkäks aikaa ilman että tankki on reilussa ylilatingissa suhteessa LJ:n tarpeisiin (kierukan teho...oiskoi tuo olennaisesti suurempi ku tässä "uudessa" V:ssä). Eli peki jota morkkasin (mutta vain epäselvän viestinnän vuoksi) olikin oikeilla jäljillä - onko mitään järkeä näissä suomi vekottimissa lattialämmitystaloissa - ei ole -ellei ole suuuurta varaajaa ja sitä GL säädintä tai GP:n SH pumpendalia (uudella logiikalla). No toki kakspiirinen systemaattimahdollisuus antaa potkua myyntiin/markkinamiehille Vs:n tapauksessa. Onkohan se muuten niin että ne LÄ:llä paukasivat ..ttuuksillaan tuommosen retaleen mallinimikkeellä Vs ja kohta tulee yyberpumppu mallimerkinnällä XO

Voin toki olla väärässäkin Vs:n kykyjen suhteen mutta epäilen vahvasti omiin V -kokemuksiini perustuen. Voimme vain arvailla kunnes joku loppukäyttäjä synnyttää kokemuksistaan jollain palstalla.

Update-Vs:n alaminimi on 20 astetta GTsäätimestä "huolimatta" - saiskohan tuon päivityksen omaan Oumanniin... vaikka poissaolojen ajaksi vois tiputtaa....

[hoohöö]

nyt on kokemusta nibe 1145-10 & VPB-300 yhdistelmästä ns. kesäkeleillä, kippuraa alla.
Eli käyttövettä lämmittää kuten talvellakin yleensä 3 kertaa per vrk riippuen kulutuksesta (minulla on 100% priorisointi KV:lle). Kokonaiskäynnistysten määrä näyttäisi olevan 12 kpl ko. mittaus vuorokautena pikkupakkasilla ollut yleensä noin 19 starttia per vrk.

Ulkolämpö kun kasvaa niin lattialämmitysvesi pysyy ihan itsekseen yli minimipyynnin eli 26 asteen minun tapauksessa, ilmeisesti aurinko paistaa ikkunoista ja lämmittää lattiaa ja sitä kautta lattialämmitysvettä.

Kun lattiakierron lämpötila ylittää pyynnin "itsestään" ja asteminuutit alkaa siis kasvamaan positiiviseen suuntaan ilman että kompura edes käy niin kaivon liuos alkaa myös lämpenemään en tiedä kyllä miksi niin käy, ko. ilmiö näkyy käyrän loppuosassa, ihan kuin lämpöä siirtyisi lämmitysvedestä keruuliuokseen.  

Vaikuttaisi siis että systeemi pelaa OK kesälläkin ilman pahempaa pätkäkäyntiä vaikkakin huonetermarit rajoittaa lämmityskierron muutamaan laattalattiahuoneeseen, lämmitysjakson pituus on edelleen rapiat 20 minuuttia ja jaksoja tulee siis kymmenkunta per vrk mikä ei ole mielestäni paha asia. Menoveden lämpötila tosin nousee aika ylös noin 38 astetta mutta ei sitä käytännössä huomaa talon sisällä/lattiassa.

[keisari kyy]

Kun lattiakierron lämpötila ylittää pyynnin "itsestään" ja asteminuutit alkaa siis kasvamaan positiiviseen suuntaan ilman että kompura edes käy niin kaivon liuos alkaa myös lämpenemään en tiedä kyllä miksi niin käy, ko. ilmiö näkyy käyrän loppuosassa, ihan kuin lämpöä siirtyisi lämmitysvedestä keruuliuokseen.  

Mikäli pumpun sisällä anturit, niin liuospumpun ollessa seis lämpiää pikkuhiljaa huoneenlämpöiseksi kun ei kierrä.

[hoohöö]

niinpäs tietysti ympäristön lämpötilaanhan se koko härveli litkuineen menee kun aikansa sammuksissa siinä on

[kylmis]

nyt on kokemusta nibe 1145-10 & VPB-300 yhdistelmästä ns. kesäkeleillä, kippuraa alla.

Tässä on vastaava graaffi Nibe F1245 8kW:stä (taitaa olla sama pumppu ilman erillistä varaajaa). Tuo on vastikään otettu 1 vuorokauden ajalta, näytteet on 30s välein. Toistaiseksi ei mitään hirveän suuria määriä noita käynnistyksiä.

[hoohöö]

google kääntäjällä katselin ruotsin MLP foorumin juttuja käynnistysmääristä ja siellä oli mainintoja että jos tulee yli 30 käynnistystä per vuorokausi niin kantsis tehdä jotain asialle mutta tuntu siis olevan normaalia jos alle sen.

[hoohöö]

Kylmis, sinulla on kyllä hurja tuo lämmitysmenon ja paluun lämpötilaero, tuosta käppyrästä voisi arvioida eron olevan yli 20 astetta, säädäppä kiertovesipumpun tehoa isommaksi ihan reilusti ja ota uusi logi. Eron pitäisi olla lämmitykselle 5-10 astetta.

KV- lämmitykselle ero näyttäisi olevan lähellä 10 astetta eli se on OK.

[kylmis]

Kylmis, sinulla on kyllä hurja tuo lämmitysmenon ja paluun lämpötilaero, tuosta käppyrästä voisi arvioida eron olevan yli 20 astetta, säädäppä kiertovesipumpun tehoa isommaksi ihan reilusti ja ota uusi logi. Eron pitäisi olla lämmitykselle 5-10 astetta.

KV- lämmitykselle ero näyttäisi olevan lähellä 10 astetta eli se on OK.

Tuo minun käppyrä on vähän epätarkka katseltava, mutta kun katsoo suoraan taulukosta johon olen laskenut nuo keruun ja lämmityksen deltat niin kun PRIO = 20 (tehdään lattialämmitysvettä) niin delta on 8 menevän ja palaavan osalta. Kun PRIO = 30 (tehdään käyttövettä) niin delta on liian iso, se on 22 -23C. Syy tähän on selvä, eli tehdään kuumempaa ja lisäksi olen asetuksista asettanut, että käyttövettä tehtäessä kiertojohtopumppu on nopeudella 25%. Tämä asetus on kyllä enemmän talven aikaa varten (ideana siis että kun tarvitaan käyttövettä niin ei tuhlata lämpöjä lattiaan jolloin vesi riittäisi paremmin).

Nyt kun termostaatit on vielä aikalailla kii niin nuo kiertoveden lämmöt nousevat hirveän isoiksi, ehkä olisi viisaampaa sähkön kulutusen kannalta avata pari termostaattia jo. Toisaalta viimeisen vuorokauden aikana Nibe oli kuluttanut 5,2kWh, joten ei tuota optimointivaraa kulutuksen suhteen juurikaan vielä ole  

Taitaa mennä enemmän off topiciksi tässä ketjussa mutta pistänpäs mielenkiinnosta vielä sellaisen kommentin, että käyttövesi näyttää riittävän neljälle hengelle loistavasti vaikka käytän asetuksia START:42C, STOP:44C

[hoohöö]

Kylmis, onkos nuo noin 60 asteeseen yltävät piikit (3 kpl) siis KV- lämmitystä (näyttäisi olevan koska silloin aina KV- veden lämpö BT6 nousee) ja nuo 50 asteeseen menevät piikit siis lämmitysjaksoja? Kysyn koska käyrän perusteella näyttää että 50 asteen piikeissä on se noin 20 asteen delta eli siis nimenomaan lämmitysjakson delta olisi liian suuri.
Vaihtoventtiilin takia/ansiostahan KV- lämmityksen aikana vesi ei kierrä lattiassa laisinkaan ja päinvastoin.
Sitten siellä on semmoinen kuin "säästö" asetus se teho siis määrää millä teholla kiertovesipumppu kierrättää vettä lattiassa silloin kun ei ole lämmitystarvetta, itsellä ko. säätö on noin 70% lämmitys-asetuksesta.

[kylmis]

Kylmis, onkos nuo noin 60 asteeseen yltävät piikit (3 kpl) siis KV- lämmitystä (näyttäisi olevan koska silloin aina KV- veden lämpö BT6 nousee) ja nuo 50 asteeseen menevät piikit siis lämmitysjaksoja? Kysyn koska käyrän perusteella näyttää että 50 asteen piikeissä on se noin 20 asteen delta eli siis nimenomaan lämmitysjakson delta olisi liian suuri.
Vaihtoventtiilin takia/ansiostahan KV- lämmityksen aikana vesi ei kierrä lattiassa laisinkaan ja päinvastoin.
Sitten siellä on semmoinen kuin "säästö" asetus se teho siis määrää millä teholla kiertovesipumppu kierrättää vettä lattiassa silloin kun ei ole lämmitystarvetta, itsellä ko. säätö on noin 70% lämmitys-asetuksesta.

Oikeassa olet. Eli kyllä nuo piikit on nimenomaan lämmmityksen kohdalla, PRIO =30 tarkoittaa lämmitystä ja PRIO = 20 tarkoittaa käyttövettä (tässä kohtaa lauhduttimen lämpökin on suurempi kuin PRIO 30 kohdalla). Kasvatin nyt sitten lämmityksen aikaista lämpöjohtopumpun käyntinopeutta reilusti isommaksi.

Kiitos selvennyksistä ja myös tuosta säästö asetuksen kuvauksesta!

[peki]

Taitaa mennä enemmän off topiciksi tässä ketjussa mutta pistänpäs mielenkiinnosta vielä sellaisen kommentin, että käyttövesi näyttää riittävän neljälle hengelle loistavasti vaikka käytän asetuksia START:42C, STOP:44C
Ihan vaan mielenkiinosta kysyn että eikö tuo aiheuta melkoista pätkäkäyntiä? Mistä sulla mitataan tuon kv:n lämmöt?

[kylmis]

Kyllä tuossa minun tekstissä oli näköjään kirotus vire. Tosiasiassa minun asetukset on START:40 ja STOP:44. Nämä ovat siis vastoin ohjekirjan suosituksia jossa startin ja stopin deltaksi ohjeistetaan laittamaan 3 astetta. Tuolla 4 asteen deltalla tulee 3 käynnistystä vuorokaudessa, Nibessä on hyvin eristetty käyttövesivaraaja, ei pätkytä.

[hoohöö]

Ehti jo helteet mennä mutta 28.8 oli lämmin päivä yöllä laski sitten lämpötila 16 asteen hujakoille, vuorokaudessa tuli 8 käyntijaksoa joista 4 KV- lämmitystä, lyhin lämmitysjakso oli vain 8 minuuttia.
Käyntejä tulisi vähemmän jos laskisi menoveden minimin vaikka 24 asteeseen, nyt se on 26. Kuten käyrästä näkee paluuveden lämpötila laskee todella loivasti kun ei ole lämmitysjaksoa, ei käytännössä taitaisi laskea alle 24 asteen hellekeleillä koskaan.

[kylmis]

Sain valmiiksi ensimmäisen COP arvioni vaihtoventtiilikoneesta, Nibe F1245 8kW.
Kyseessä todellakin vain arvio, koska arvioin keruupumpun virtaaman, siten, että mittasin ajan joka kuluu kun kierto on tehnyt täyden lenkin, josta laskin virtausmääräksi 0,399l/s. Sähkömittarista sain ottotehon ja noista laskin COP:ksi 4,4. Kyseessä siis lattialämmitysveden teko COP. Lattioista palasi keskimäärin 30C vesi.

Manuaalin mukaan 0/35 COP olisi 4,59.

Pitää paremmalla ajalla vielä tarkastaa tuo toisellakin mittauksella ja varmistella vielä mahdollisia virheitä tuosta, mutta aika lähelle näytti menevän manuaalissa ilmoitettua COP arvoa.  

[seppaant]

Aiemassa trendistössäni oli maaviinan ominaislämpö yksikössä
- kJ/kg C
Jos virtauksen yksikkönä käytetään l/s, tulee ottaa huomioon myös liuoksen tiheys jotta ominaislämmön yksiköksi saadaan
- kJ/l C
Allaolevassa trendistöstä on esitetty tiheyksiä.

ATS

[kylmis]

Kun laskin tuon COP arvon tiesin kyllä että keruuneste ei paina kiloa per litra joten tein oletuksen että se painaa 0.95kg per litra (siis tuon mukaan COPin laskin). Totesin myös että keruupumpun nopeus on epämääräineinen joiden vuoksi COP arvo heittänee suuntaan tai toiseen jonkin verran.

Lisäys: Kun katsoo tuota seppantin kuvaajaa tiheyksistä niin näköjään aika lähelle meni tuo oma arvio 0.95kg/l  

[kylmis]

Laskin nyt vuorostaan käyttöveden COP arvon pumpulleni. Tulos oli rapiat 3. Tuona aikana oli suihku käyttössä kyllä.

Ottotehot lämmmitysveden teolle oli 1,91kW ja käyttövesi 2,25kW (sisältää kiertopumput). Noiden ja kompressorin käyntiaikojen perusteella laskettu kokonaiskulutus vastasi lähes tasan sitä mitä mittariin oli tarkastusjaksolle kertynyt kilowattitunteja.

Tarkastin tuota lämmityksen COP lukemaa (kiertopumppujen tehon osalta) hiukan alaspäin ~4,2 - 4,3. Kiertopumpuille ottotehoksi laskin 133W, liekkö kuinka kaukana..

[peki]

Kaivosta otettu teho muuttuu vuoden aikana aika radikaalisti.
Ensin mittaa mitä se sun kokoonpano vielä pelkällä vastuskäytöllä koska se on stabiili. Sen jälkeen kesä, kevät, syksy ja talvi vertailu niin oikea cop alkaa hahmottumaan.
Laatan tulo 30c? Mitähä tuo mahtaa olla talvella?

[kylmis]

Kaivosta otettu teho muuttuu vuoden aikana aika radikaalisti.
Ensin mittaa mitä se sun kokoonpano vielä pelkällä vastuskäytöllä koska se on stabiili. Sen jälkeen kesä, kevät, syksy ja talvi vertailu niin oikea cop alkaa hahmottumaan.

Oikeastaan pitäisi sanoa että kaivosta otetaan enemmän energiaa (kaivosta otettu teho laskee ja kompressorista otettu teho kasvaa) kun on kylmää ja sen seuraksena kaivon lämpötila tippuu joka tiputtaa sitten vuorostaan COP:a. Tais olla joku arvio sellainen, että kun keruunesteen lämpötila tippuu 1 asteen, niin COP tippuu 0,1 astetta. Nähtäväksi jää oman kaivon hyvyys tulevana talvena. Noissa laskuissa palaava keruuneste on ollut keskimäärin n. 4 astetta.

Kyllä tuo minun laskema COP on ihan riittävän oikea COP minulle tähän hetkeen. Toivottavasti kukaan ei kuvitellut sen olevan vuosi COP.  

Laatan tulo 30c? Mitähä tuo mahtaa olla talvella?

Tarkoitin tuolla epäselvällä "laatan tulo" - kommentilla lattialaatasta palaavaa vettä, eli lauhduttimelle tulevaa veden lämpötilaa. Se on talvella alempi.

[kylmis]

Laskin nyt vuorostaan käyttöveden COP arvon pumpulleni. Tulos oli rapiat 3. Tuona aikana oli suihku käyttössä kyllä.

Ottotehot lämmmitysveden teolle oli 1,91kW ja käyttövesi 2,25kW (sisältää kiertopumput). Noiden ja kompressorin käyntiaikojen perusteella laskettu kokonaiskulutus vastasi lähes tasan sitä mitä mittariin oli tarkastusjaksolle kertynyt kilowattitunteja.

Tarkastin tuota lämmityksen COP lukemaa (kiertopumppujen tehon osalta) hiukan alaspäin ~4,2 - 4,3. Kiertopumpuille ottotehoksi laskin 133W, liekkö kuinka kaukana..

Tuntuu herättävän keskustelua nämä COP laskelmat. Laitanpas vielä tähän miten noihin tuloksiin pääsin. Tuloksena siis "syyskaivon" COP, odotettavissa COP:n laskua kun kaivo kylmyy kevättä kohden mentäessä.

Keruupumpun virtaus (arvio). Eli katsoin niben logeista ajan siihen hetkeen että keruuneste on kiertänyt koko putkiston (tämän voi katsoa siitä, että huonelämmössä lämmennyt neste palaa takaisin lämpöpumpulle, tai sitten siitä että milloin kaivonpohjalta tuleva keruunesteen lämpötila nousee). Virtaukseksi sain 0,41 l/s. Lk-pumppu on 78% teholla asetuksissa ja keruupiirissä painetta 50 kPa.

Keruunesteen ominaislämpökapasiteetiksi arvioin 3,8kJ/kgK. Tuon katsoin Seppaantin kuvaajasta kun arvioin oman litkun väkevyydeksi n. 21% (nestetilavuus n 445l, johon pantiin alunperin 17% naturetti, ja lisättiin 60% naturettia).

Ottotehoksi lämmitysvettä tehtäessä kellotin pulsseja parinminuutin ajalta yhteensä 51kpl ( 800 impulssia / kWH mittarista) => 1,91kW.

Keruupiirin meno ja paluun lämpötilojen erotus oli keskimäärin 4,2K.

Näistä laskin, että keruupiiristä otettu teho: 4,2K * 3,8kJ/kgK * 0,412 l/s * 0,95kg/l = 6,25kW

Lk-pumppu ja lj-pumppu arvioitu teho 133W.

COP = (6,25kW + 1,91kW - 0,133kW) / 1,91kW = 4,2

Suurin epävarmuus on tuo keruupiirin virtausmäärä.

[seppaant]

nestetilavuus n 445l,

Keruupiirin meno ja paluun lämpötilojen erotus oli keskimäärin 4,2K.

Pari tarkentavaa kysymystä.
-Mikä on putkikoko ja putkiston kokonaispituus?
-Oletko tarkistanut mittaukset, hullunkierrolla pitäisi näyttää kummankin mittauksen samaa?

ATS

[kylmis]

En pääse tarkastamaan noita lukuja juuri nyt,mutta tuo 445l taitaa olla väärä tilavuus, tosin se tuli porarin ja asentajanlaskuttamasta laskusta ja vaikuttaa olevan yläkanttiin koska mittaamalla laskettu tilavuus oli muistaakseni aika tasan 400l. Muoviputkea 40x2,4mm on muistin varalta 2x204m. Kupariputkea n 4m yhteensä. Koko lenkin kiertoaika oli luokkaa 1000s. Selitätkö tarkemmin mitä tarkoitat tuolla hullunkiertotarkastuksella? Tarkastan tuon virtauksen paremmalla ajalla.

[kylmis]

Tarkastin nuo lukemat, kyllä tuo virtausmäärä on oikein, eli tilavuus oli todellakin tuo n. 445l. Keruunesteen lämpötilan delta oli viimeisessä ajossa ollut 3,89, joten tuolla päivitetty COP on 4.

Sepä näistä COP laskelmista. Talven päälle selviää paljonko tämä mlp oikeasti säästää energiaa.

[seppaant]

Selitätkö tarkemmin mitä tarkoitat tuolla hullunkiertotarkastuksella?

Tällä tarkoitin sitä, että laitetaan liuospumppu yksinään käyntiin, niin tulo- ja poistopuolen mittausten pitäisi näyttää samaa.

Antamistasi putkimitoista laskien tilavuus on n. 400 l.

ATS

[kylmis]

Niin näköjään tulee n. 400l, tuolla omassa excelissäni oli putkitilavuuden laskentakaavassa virhe, COP ei juuri kuitenkaan muutu tuosta, uusi entistä ehompi COP on 3,9.

Kuten sanottu nyt vaan odotteleen pakkasia niin näkee kuinka hyvin Nibe porskuttaa verrattuna aikaisempien vuosion kulutuksiin.

[seppaant]

Niin näköjään tulee n. 400l, tuolla omassa excelissäni oli putkitilavuuden laskentakaavassa virhe, COP ei juuri kuitenkaan muutu tuosta, uusi entistä ehompi COP on 3,9.

Ei se 45 l virhe aivan merkityksetön ole.
Se pudottaa virtausta 11% ja COP:ia n. 0,3 yksikköä.
COP 3,9->3,6
Tarkista nyt vielä liuospiirin lämpötilamittaukset.

ATS

[kylmis]

Niin näköjään tulee n. 400l, tuolla omassa excelissäni oli putkitilavuuden laskentakaavassa virhe, COP ei juuri kuitenkaan muutu tuosta, uusi entistä ehompi COP on 3,9.

Ei se 45 l virhe aivan merkityksetön ole.
Se pudottaa virtausta 11% ja COP:ia n. 0,3 yksikköä.
COP 3,9->3,6
Tarkista nyt vielä liuospiirin lämpötilamittaukset.

ATS

Mulla on excelissä nuo laskukaavat jonne syöttelen noita lukuja. Tuo COP 3,9 tulee tällä hetkelllä seuraavista arvoista.

Virtaus: 398,6l / 1000s = 0,3986l/s
Keruupiirin lt delta: 3,89K
Keruusta otettu teho: 3,89K * 3,8kJ/kgK * 0,3986l/s * 0,95kg/l = 5,6kW
Ottoteho: 1,91kW
COP = (5,6kW+1,91kW-0,133kW)/1,91kW=3,86

Saatan nuo liuospiirin lämpötilamittaukset tarkistaa myöhemmin, mutten vielä tiedä miten saan ajettua keruupumppua yksistään.

Lisäys: Joo tosiaan tuo jatkuvakäyttö -asetus hoitaa homman. Pitääpä tarkastaa nyt nuo anturit ja vielä tarkentaa samalla tuota keruupiirinkiertoaikaa.

 

[hoohöö]

Niin näköjään tulee n. 400l, tuolla omassa excelissäni oli putkitilavuuden laskentakaavassa virhe, COP ei juuri kuitenkaan muutu tuosta, uusi entistä ehompi COP on 3,9.

Ei se 45 l virhe aivan merkityksetön ole.
Se pudottaa virtausta 11% ja COP:ia n. 0,3 yksikköä.
COP 3,9->3,6
Tarkista nyt vielä liuospiirin lämpötilamittaukset.

ATS

Mulla on excelissä nuo laskukaavat jonne syöttelen noita lukuja. Tuo COP 3,9 tulee tällä hetkelllä seuraavista arvoista.

Virtaus: 398,6l / 1000s = 0,3986l/s
Keruupiirin lt delta: 3,89K
Keruusta otettu teho: 3,89K * 3,8kJ/kgK * 0,3986l/s * 0,95kg/l = 5,6kW
Ottoteho: 1,91kW
COP = (5,6kW+1,91kW-0,133kW)/1,91kW=3,86

Saatan nuo liuospiirin lämpötilamittaukset tarkistaa myöhemmin, mutten vielä tiedä miten saan ajettua keruupumppua yksistään.

 

keruupumpun saa huoltovalikon kautta jatkuvalle käytölle