LÄ V10.5/203 asennus, tee-se-itse?

[JPN]

Tuli hankittua ko.värkki paikallisesta rautakaupasta ja nyt se pitäisi saada kiinni. Hieman tuntuu asennushinnat >2000,- kovilta, ainakaan käyttöohjeen perusteella asennus ei pitäisi olla rakettitiedettä. Paljonko ko. hommassa pitäisi keskimäärin mennä aikaa? Tarkoitus on laittaa myös maaviileäkierto, Enervent LTR-6 190 eco EDE-CG laitteelle, joka tulee lämpimälle ullakolle.

Onko kukaan laittattanut ko. värkkiä kiinni ns. normiputkimiehellä ja hoitanut sitten ilmaukset yms. itse? Millaisen suodatuksen uppopumppu vaatii?

[oh2pt]

Hyvä kysymys ja aivan samaa olen itse pohtinut.. Toivottavasti kysymyksesi saa aikaan keskustelua/vastaksia.  

[sam68]

Ette ole yksin ongelmanne kanssa ja suosittelen että nämä asiat mietittäis ennen hankintaa eikä jälkeen. Meillä on ainakin sovittu, ettei muihin pumppuihin kosketa kuin hätätapauksessa. Uskon tämän olevan aika yleinen kanta alalla eli kannattaa kysyä muualta kuin mlp-firmoista sitä apua.
Tuo asennus ei ole ammattitaitoiselle putkimiehelle mikään ongelma. Ihan selkeä juttu ymmärtää kytkentäkuvista ja varmaan se parissa päivässä sinne asentuu kun ensin haalaatte sen yli 400kg kaapin paikoilleen. Siinä kannattaa pitää talkoot ja laittaa se paikoilleen ennen putkimiehen saapumista jos vaan mahdollista.

Maaviileä on hankalampi asia toteuttaa ja jos kaivatte vaikka foorumilta ohjeet miten se tulee toteuttaa niin varmaan se kaveri sen sitten tekee.
Porakaivopiirin ilmaamiseen ei tarvita ulkoista kierrätyspumppua. Maapiiriin se pitää olla.
Vuoden päästä kaikilla pumppujen asentajilla tulee olla kylmäasentajan pätevyys ja silloin on varmasti aika hankala löytää asentajaa rautakauppa-ostoille..
Onnea projektiin!

[Raid]

Kannattaa ottaa valmistajalta  selvää miten on takuiden kanssa jos asentaa itse eikä heidän valttuuttama asentaja. Joissakin lapuissa lukee että esim IVT:n 5 vuoden takuu on vain, jos laitteen on asentanut IVT:n valtuuttama asentaja.  Ettei tule yllätyksiä kun alkaa ongelmia ilmaantumaan. Itselleni ei olisi tullut mielenkään asentaa itse MLP:tä vaikka väliilä vaimo haukkuu Pelle Pelottmaksi. Pari kertaa joutui meilläkin asentajat käymään jälkeen päin vaikka olivat asentaneet useita ennen meikäläisen MLP-asennusta.  Onneksi otin "avaimet käteen"- periaattella. ei tarvinnu murehtia että pysykö tupa lämpimänä.  

http://www.senera.fi/IVT_Maalampopumput#2

[eko]

Osa MLP-myyntifirmoista näyttää käyttävän erittäin päteviä yhden miehen asennusliikkeitä, joilla kaikki pätevyydet. Ja poraus toisesta erittäin pätevästä poraus-firmasta. Jos vain tietäisi ne etukäteen (jos kohde Espoon suunnilla, voin laittaa privana yhetystiedot..)

Pieni erohinta ("asennushinnat >2000,-" DIY-ja-tod-kahdesti) = vapauta vakuutusyhtiö vastuusta vahingon sattuessa?

Mutta jokainen tavallaan.

[Roori]

Tuo on yhdenlainen "kartelli" tuo että laitellaan vain omia niinkuin suurin osa alalla toimijoista tekee, ei tule kärhämää "oman" merkin valmistajaan päin ja suojellaan omaa reviiriä. Samaten se 5v takuu, tehdastakuu lienee yleisesti 1-2vuotta ja silloin ne suurimmaksi osaksi hajoo jos on hajotakseen, takuun laajennusaikainen riski on aikasen pieni toimittajalle.
Noita MLP asennushommia pidetään vielä suomessa hiukan tähtitieteenä vaikka ei se sitä ole...

Toisaalta jokaisella on kotivakuutus joka kanssa kattaa näitä asioita jos jotain hajoo.
Minä en halunnut maksaa toimittajaehdokkaille monen donan "takuu/vakuutus maksua" (siis liikaa) vaan kaikki luitamyöden keräilyperiaatteella mitä ei itse voinut/pystynyt tekemään. Nyt tulee 2v täyteen kohtpuoleen ja kaikki on pelittänyt ok...ja jos hajoo thedastakuun jälkeen mennään moikkaamaan vakuutuslaitoksen tätejä....

[justus01]

Millä tuota kylmäasentajan pätevyys vaatimusta on oikein perusteltu?
Tuntuu omituiselta vaatimukselta, koska MLP asennus ei kuitenkaan vaadi mitään kylmäaineasennuksia.

Vika-/ongelmatilanteissa tuosta kylmäainepuolen ymmärryksestä voi olla apua, mutta mihin sitä tarvitsee asennuksen yhteydessä?

[sam68]

Millä tuota kylmäasentajan pätevyys vaatimusta on oikein perusteltu?
Tuntuu omituiselta vaatimukselta, koska MLP asennus ei kuitenkaan vaadi mitään kylmäaineasennuksia.

Vika-/ongelmatilanteissa tuosta kylmäainepuolen ymmärryksestä voi olla apua, mutta mihin sitä tarvitsee asennuksen yhteydessä?

Juontaa ilp puolelta, mutta tärkein ajatus on että kuka asentaa se myös huoltaa. Asiakkaan etua siinä haetaan.

[sailor]

T

Onko kukaan laittattanut ko. värkkiä kiinni ns. normiputkimiehellä ja hoitanut sitten ilmaukset yms. itse? Millaisen suodatuksen uppopumppu vaatii?

Meillä laittoi wanhan mallin V-mallin putkimies kiinni (eka LÄ). Nykyisessä V-mallissa piirit on integroitu laitteen sisään, jolloin asennuksen pitäisi sujuaa vielä helpommin. Jos V10.5:ssa on se 400W liuospumppu niin tuskin tarvitsette mitään uppopumppuja. Ainakaan me ei tarvittu. Mutasihdin putsaat sitten ennen talvea.

Jani

[JPN]

LÄ:n käyttöohjeen perusteella takuusta mainitaan, että väärä asennus ei mene takuun piikkiin - ei siis tarvitse olla 'valtuutettu asentaja'

K-ohjeessa on asennus aika hyvin kuvattu ja kun varaajaa myöten kaikki on yhdessä kaapissa, niin LÄ:n tuotteistus on onnistunut aika hyvin.  

Luonnollisesti kaikki vinkit olisi tervetulleita.

Silloin kun pumppua olin hankkimassa en useista pyynnöistä useilta kokonaistoimittajilta saanut minkäänlaista tarjousta LÄ:stä, mutta laite tuntui sopimmalle.

[maasta]

Moi
LÄ9 tuli laitettua 09 keväällä. Kustannusarviossa en kuitenkaan varautunut riittävästi asennuskustannuksiin. Prujut sanoi että takuu 2v. normiputkarilla ja 5v. LÄssän valtuuttamalla asentajalla. Kysyin paikalliselta jälleenmyyjältä sekä itse lässältä oman alueen valtuuttamia kavereita, sain vain yhden firman nimen jolla oli valmiiksi lasketut hinnat eri asteisille asennuksille. 1900€ kun vanhat romut on poistettu ja uusi paikoillaan ja maaputket sekä lämpöputket ja käyttövesiputket tuotu tekniseen tilaan, siis jäljellä pelkkä kytkentä-1900€..ja arvatkaa oliko suurin homma kuitenkin heivata 4m2 yösähkö varaaja kellarista ja kaivaa+puhkoa maaputket tekniseen tilaan? Siihen pisteeseen kun olin päässyt niin samaan syssyyn kytkin koko paketin, pikkasen funtsailua ja tarvike luettelon tekoa ja teeseitse perinnettä eli perus putkityökälut ennestään tuttuja. Sähkäri kävi ja sain sitten siinä vaiheessa toisenkin LÄssän valtuuttaman asentajan yhteystiedot. Hänellä oli kunnon ilmauspumppu, kävi ilmaamassa ja kattomassa  laitteiston ja takuupaprut, kustannus kohtuullinen.
Yksi peruste että valitsin ko. pumpun oli se että asennus oli selkeän oloinen. Oikeastaan ainoa lisä oli kalvopaisunta-astian hankinta.

[JPN]

No niin, nyt on 10.5/203 tulilla. Normiputkari veti putket jakotukeille ja kalvopaisunta-astian. Sähkäri kävi vetämässä piuhat.

Tee-Se-Itse osuudeksi sitten jäi näyttää kavereille k-ohjeesta oikeat sivut, kertoa huomioitavat asiat, maa- ja lattiapiirienilmaus ja käyttöönotto.

Keruupiirinputket kastelukannulla lientä täyteen (2+1, vesi+etanoli92%=30 litraa), putket kiinni koneeseen. Ilmausputkien kytkeminen, 400W uppopumppu sankoon ja tunti käyttöä, vaikka kirkastui aika pian.

Käyttövesipiiriin vedet, lämmityspiireihin vedet ja pannuun vesi. Pannun täyttäminen oli ensin vähän hidasta, mutta ilmausventtiilin poistaminen nopeutti hommaa.

Varmistus, että kompuran kytkimen punainen painike on alhaalla. Pääkytkin päälle (laitoin myös vastukset päälle), paikat lämpenemään.
Lisäksi vielä maapiirin kiertopumpulla vähän aikaa, jolloin piti pariin otteeseen lisätä paisuntasäiliöön (päässä ole venttiili lähtee käsin pois) lientä.

Lattiapiirien ilmaus (jakotukit kellarissa):
-Syöttöventtiilistä vettä lämmityspiireihin ja paine kalvopaisunta-astian mittarista 1bariin
-Hanallisen (ylemmän) jakotukin pään liittimeen poistoletkun pätkä kiinni ja tukin päästä ilmausruuvia parikierrosta auki.
-Jakotukkiparin molemmat pääsulut auki ja hanallisesta tukista 1. lämmityspiirin hana auki. Samaten avataan vastaavaa 'termarin tulppaa', jolloin vesi lähteen kiertämään ko. putkessa.

Kalvopaisunta-astian mittarin laskiessa päästetään reilusti  kerrallaan vettä järjestelmään. Vaikutti että ilma lähti paremmin liikkeelle 'purskeina'. Kun poistoletkun liittimen tienoilta ei enää kuulunut ilman pörinää, jakotukin 1.piirin hanakiinni ja ko. termarin tulppa kiinni. Sama sitten muille piireille ja tukeille.

Sitten avasin lämmityspiirien kaikki ventiilit ja kytkin kieropumpun johdot - sai jo hieman lämmintä lattioihin ja jätin yöksi muhimaan.

Aamulla sitten ihmettelin maapiirin pihinää, kun kiertopumpun käynnisti&pysäytti. Paisuntasäiliön alapään liitos vuoti, kevyt kiristys. Jännitys tiivistyy hilittömien varotusten saattelemana, että kompura voi hajota.

Kompuran mustakytkin pohjaan kiertopumput käynnistyvät - voiko kompura olla niin hiljainen, että peittyy muiden äänten alle - tuskinpa.

Uusi yritys päävirrat poikki, kompuran mustakytkin pohjassa, virrat päälle. Ei tule 'Kompura hälytystä', mutta sama lopputulos - olisiko käynnitymisessä viivettä, tai maapiirissä vielä ilmaa. Jätin härvelin vähäksi aikaa päälle.

Kun kolmaskaan kerta ei totta sanonut, soitto LÄ:n helppariin. Kuten tavallista vastaus tulee heti ja empimättä: Ovatko vaiheet oikein? -Pitäisi olla sähkäri oli tarkastanut. Palaako vaihevahdissa kaksi valoa, kytkin rivistössä ylimpänä? -Ei palanut, kuin yksi vihreä, pitäisi palaa kaksi valoa - siispä vaiheet ristissä.

Päätaulusta lämpöpumpulta virrat pois, kytkentäpaneelin suojus pois, vaihdetaan syöttöjohdon L1 ja  L2 karvat kytkentärimalta keskenään. Kannet kiinni, virrat päälle ja ...
Kompura hörähtää käyntiin  
paluuputken metalliosia vetää jäihin, joten taitaa peräti toimiakin  

Nyt vielä pitäisi sisäistää mitä vaikutuksia milläkin säädöillä on ja missä järjestyksessä niitä kannattaisi lähteä ruuvailemaan ??

[JPN]

Nyt rupeaa talon remontti olemaan siinä mallissa, että kaikki tilat ovat käytössä ja ilmanvaihtokin kuosissa.

Takuukorjaustakin tarvittiin vaihevahdin sanottua työehtosopimuksensa irti. Samalla asentaja muotoili koteloa siten, ettei laite rämähdä käynnistyessään. Kun ei tiennyt millaista ääntä härvelin pitäisi pitää, eikä asennusohjeissa ole vääntelyohjeita , niin ilman asentajan käyntiä asuintiloihin kuuluva ääni olisi jäänyt korjaamatta.

Vaikea tietysti sanoa tuliko kokonaisuus halvemmaksi rautakauppa-porari-putkari-sähkäri menetelmällä, koska putkari ja sähkäri tekivät paljon muutakin. Mm. maaviileänasennus, jakotukkien asennus, jne. olisivat kuitenkin olleet ns. lisätöitä tarvikkeineen. Ainakaan urakkatarjouksiin leivottua riskilisää ei ole tarvinnut maksaa, kun hommat on tehty tuntityönä.

Pumppuhan tulee sen verran valmiina pakettina, että lisäosiksi tarvitaan kuumanveden säätölaiteryhmä ja lämmityspuolelle painepallo, sekä liitosputket ja sähköjohdot.

Asennusohjeet ovat sillä tasolla, että 1. kertaa lämpöpumppua asentamassa olleiden ei juurikaan tarvinnut mietiskellä. Ainoa on sähköpuolen vaihevahti, josta ei ohjeissa (vieläkään) ole mainintaa. Pitäisi huomata/tajuta/tietää, että yhdessä kytkinpaneelissa olevassa purkissa pitäisi palaa kaksi pientä valoa, yhden vihreän sijaan. Onneksi valmistajan tukipuhelin vastaa hyvin.

Liitän tähänOumanTrend-kuvan, jotta gurut voisivat antaa vinkkejä tuunaamiseksi (talossa on Nereuksen lämmitysputket kaikissa laittioissa, joten 203-versio ei lienee olisi ollut aivan välttämätön)

[seppaant]

antaa vinkkejä tuunaamiseksi

Tuunattavaa näyttäisi olevan.
Jotta voisi tuunata, niin pitäisi tietää pumpun nykyiset asetusarvot.

ATS

[JPN]

antaa vinkkejä tuunaamiseksi

Tuunattavaa näyttäisi olevan.
Jotta voisi tuunata, niin pitäisi tietää pumpun nykyiset asetusarvot.

ATS

Tässäpä näitä L1/ L2:
Minimiraja 15/ 15
Maksimiraja 45/ 45
Syyskuivaus 1/ 2
Vent.kesäsulk 20/-
VaraajaYläMin 52/ 52
VaraajaAlaMin 35/ 35
SähkövYläEro 10/ 10

[seppaant]

Tässäpä näitä L1/ L2:
Minimiraja 15/ 15
Maksimiraja 45/ 45
Syyskuivaus 1/ 2
Vent.kesäsulk 20/-
VaraajaYläMin 52/ 52
VaraajaAlaMin 35/ 35
SähkövYläEro 10/ 10

Lisäksi vielä pitäisi tietää:
- Ylä ero
- Ala ero
- Käyrä
- Latauspumpun tehoasetus I, II tai III. Pumppu on ylempi pumppu "konehuoneen" vasemmalla puolella olevan peltipaneelin takana.
- Tulistussäätäjän tyyppi. Tulistussäätäjä on latauspumpun alla olevassa putkessa oleva venttiili. Venttiili on joko pieni käsikahvallinen palloventtiili tai Y-mallinen putkenosa.

ATS

[JPN]

L1: -20=37, 0=33, +20=20
L2: -20=37, 0=32, +20=23 (kosteat tilan kellarissa)

VaraajaYläMin 52
VaraajaYläEro 6
SähköYläero 10
VaraajaAlaMin 35
VaraajaAlaEro 6

Alakotelo:
Ylempi pumppu 3, vas.puolella näyttäisi olevan hanarasian tapainen venttiili, lähes suorassa

Y-haara tulpattu

Alempi pumppu 3, vas.puolella palloventtili auki

Palloventtiili ja letkuhaara hanalla

[seppaant]

Trendistä havaitaan, että
- pumppu käynnistyy lämpötilasta Ala min = 35C
- Pysähtyy Ylämin + yläero/2 (52+6/2=55C)
- Lisäksi ylävaraajan lämpötilassa (M9) on outo kuoppa n. varttitunti käynnistyksen jälkeen.

Eli pumppu käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy yläosan ohjaamana lisäksi ylävaraajan lämpötila käyttäytyy oudosti.

Tavoitteet:
- Varaajien lämpötilatasoja tulee laskea -> parempi COP
- Pumppu tulee saada käymään pääsääntöisesti alaosan ohjaamana.
- Ylävaraajan lämpötilakäyttäytyminen normaaliksi.

Lämpötilatasojen laskemiseksi
- Alamin 35C -> 30C
- Ala ero 6C -> 6C (entisellään)
- Yämin 52C -> 46C
- Ylä ero 6C -> 4C

Ylävaraajan lämpötilakäyttäytyminen
- Tuo kuoppa yläosan lämpötilassa johtuu todennäköisesti siitä, että tulistimen kautta on liian suuri virtaus, minkä johdosta tulistimelta ylävaraajaan menee liian kylmää vettä.
 Lämpötilan pitää olla pari minuuttia käynnistymisen jälkeen vähintään muutama aste yläosan pysäytysrajaa korkeampi.
 Jos yläosaan syötetään pysäytysrajaa kylmempää vettä, niin tällöinhän ei pysäytysrajaa voi saavuttaa ennenkuin alaosakin on lämmennyt yläosan pysäytysrajaan niin kuin sinulla nyt tapahtuu.

Tämä voi taas johtua siitä että:
- Tulistussäätäjä ( Y-mallinen komponentti toiseksi ylimmässä putkessa) on säädetty liiaksi auki.
- Tulistuspumppu on asennossa 3

- Säädä tulistuspumpun (alempi pumppu) tehoasetus 3 -> 1.

Ellei nämä toimenpiteet auta, niin sitten pitää säätää tulistussäätäjää.

Mikäli lämmin vesi ei riitä, niin nosta yläminimiä aste pari kerrallaan ylöspäin.

Laitahan trendiä näkyville, kun olet tehnyt muutokset.

ATS

[JPN]

Tässäpä tämä, yo. säätöjen jälkeen

ei nyt suostu tuo kuva ilmestymään
http://aijaa.com/v.php?i=008678788708.gif

Lämmöt tietty tippui, joten hyötysuhde on lienee parantunut. Tois'aalta alkuperäiseen verrattuna käyntisykli tihentynyt tuplaksi

[seppaant]

Tois'aalta alkuperäiseen verrattuna käyntisykli tihentynyt tuplaksi

Tietenkin käyntisyklit ovat lyhentyneet, koska nyt lämmitetään varaajaa yhdellä käyntikerralla 14C aiemman 20C sijaan.

Alkuperäinen ongelma ei ole kuitenkaan poistunut.
Edelleen pumppu käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy yläosan ohjaamana.
Kun pitäisi sekä käynnistyä että pysähtyä alaosan ohjaamana.

Ylävaraajan lämpötila romahtaa edelleen n. varttitunnin käynnin jälkeen yläosan pysäytysrajan alapuolelle. Tämä on ongelma mikä pitää korjata.

Vaihdoithan tulistuspumpun (alempi pumppu) tehoasetuksen 3 -> 1  
Seuraavaksi tulee tarkastaa tulistussäätäjän asento. Toiseksi ylemmässä putkessa oleva Y:n mallinen putkivaruste.

Tästä laitteesta minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta, mutta saamieni tietojen perusteella toiminta on seuraavallainen.
Vapaan haaran päässä olevan tulpan alla on kuusiokoloavaimella käännettävä säätöruuvi.
Säätöruuvin perusasetus on n. 1 kierros auki.

- Avaa tulppa, ei pitäisi tulla vettä. Mutta avaa kuitenkin varovaisesti, jos säätöruuvin tiiviste ei pitäisikään.
- Käännä säätöruuvi kiinni ja laske samalla paljonko se oli auki. Tämä siksi, että voit tarvittaessa paluttaa säädön alkuperäiseksi.
- Avaa säätöruuvia 1,5 kierrosta aukipäin.
- Seuraa trendistä hävisikö ylävaraajan lämpötilakuoppa. Tilannetta pitää seurata muutama käyntikerta.

Säätöä helpottaisi huomattavasti, jos voisit mitata putken (toiseksi ylin) lämpötilan.
Kiinnitä tavallisen digitaalisen lämpömittarin ulkoanturi tiukkaan putken pinnalle esim. nippusiteellä ja tämän jälkeen lämpöeristä anturin kohta huolellisesti.

Tulistinputken lämpötilan pitää nousta parissa minuutissa pumpun käynnistymisen jälkeen 4 -5 C yläosan pysäytysrajan yläpuolelle.
Nykyisillä asetusarvoilla yli 52C.

ATS

[tikma]

Tuo ylävaraajan lämmpön notkahdus varttitunti startin jälkeen johtuu siitä, että alavaraajan pumppu sekoittaa varaajien välisen veden. Häipyy sillä, että pienentää alavaraajan pumpun ykköselle (ja kuristaa palloventtiilillä aavistuksen, jos ei pelkkä pumpun nopeuden pienennys riitä).

[seppaant]

Tuo ylävaraajan lämmpön notkahdus varttitunti startin jälkeen johtuu siitä, että alavaraajan pumppu sekoittaa varaajien välisen veden. Häipyy sillä, että pienentää alavaraajan pumpun ykköselle (ja kuristaa palloventtiilillä aavistuksen, jos ei pelkkä pumpun nopeuden pienennys riitä)

Totta tämäkin.
Mutta vaikutus ei ole enää näin suuri yläosan lämpötila-anturin korkeudella.

Latauspumpun (ylempi pumppu) säätöä ei kannata tehdä perstuntumallla, vaan säädön pitää perustua mittauksiin.
- Asenna lämpötilamittaukset ylimpään ja alimpaan putkeen.
- Säädä virtausta muuttamalla latauspumpun tehoasetusta.
- Lämpötilaero näiden putkien välillä (=lauhduttimen yli) tulee olla n. 6C +/-1C.

ATS

[Roori]

Nyt säädellään käsittääkseni MLP pumpun sisäisiä juttuja, nuohan pitäis olla kohdalla kun pumppu lähtee tehtaalta ja asiat dokumentoitu manuaaliin missä säädössä mikäkin pumppu  ja säätöventtiili pitää olla (1/2/3 ja virtaus L/s tai dT tms suure) jolla masiinä käy optimaalisesti, tietysti jokaiselle masiinä koolle erikseen.
Ja palloventtiilit kaikki auki, ne ei taida olla säätövermeitä.

Onko niin että ne ei oo manuaalissa räntätty?

Kuulostaa ihan siltä kuin olis "kirveellä veistelty" tai "telakaivurilla hiekkalaatikolla".

Monella pumppuvalmistajalla virtausasiat alkaa nykyään olemaan portaattomasti säädettäviä ja niitä optimoidaan "lennossa".

Ai ai kun kutkuttais heittää se oumanni mäkeen tommosesta laitteesta (jos ei se kerran osaa) ja heittää sinne joku muu automatiikka ja optimoida tomne masiina...

[seppaant]

Nyt säädellään käsittääkseni MLP pumpun sisäisiä juttuja, nuohan pitäis olla kohdalla kun pumppu lähtee tehtaalta ja asiat dokumentoitu manuaaliin missä säädössä mikäkin pumppu  ja säätöventtiili pitää olla (1/2/3 ja virtaus L/s tai dT tms suure) jolla masiinä käy optimaalisesti, tietysti jokaiselle masiinä koolle erikseen.
Ja palloventtiilit kaikki auki, ne ei taida olla säätövermeitä.

Onko niin että ne ei oo manuaalissa räntätty?

Näin pitäis mutta kun ei oo

ATS

[JPN]

Tuo ylävaraajan lämmpön notkahdus varttitunti startin jälkeen johtuu siitä, että alavaraajan pumppu sekoittaa varaajien välisen veden. Häipyy sillä, että pienentää alavaraajan pumpun ykköselle (ja kuristaa palloventtiilillä aavistuksen, jos ei pelkkä pumpun nopeuden pienennys riitä)

Totta tämäkin.
Mutta vaikutus ei ole enää näin suuri yläosan lämpötila-anturin korkeudella.

Latauspumpun (ylempi pumppu) säätöä ei kannata tehdä perstuntumallla, vaan säädön pitää perustua mittauksiin.
- Asenna lämpötilamittaukset ylimpään ja alimpaan putkeen.
- Säädä virtausta muuttamalla latauspumpun tehoasetusta.
- Lämpötilaero näiden putkien välillä (=lauhduttimen yli) tulee olla n. 6C +/-1C.

ATS

Pitääpä kokeilla, kun ennättää. Nyt vaan ei ole ollut sellaista stabiilia kohtaa.  tikmanin esittämä latauspumpun hidastaminen tosiaan puolitti tuon notkahduksen, ja 30 (kulma-astetta) hanaa pienemmälle loivensi sitä edelleen. Tämä siis parin syklin perusteella.

Eikös tulistuslämpötila vaikuta 'lennossa' tuotettavan käyttöveden määrään, joten miksi sitä kannattaa rajoittaa? Hyötysuhde tietty paraneen, mitä alempia lämpöjä pumpun tarvitsee vääntää. Paljonko sähköä säästyy vuorokaudessa vaikkapa 42/52 asteen välillä? Kun sitten taas ajatellaan, että käynnistysten lukumäärä tuplautuu, niin se lienee lyhentää kompura käyttöikää?

[Roori]

Pitääpä kokeilla, kun ennättää. Nyt vaan ei ole ollut sellaista stabiilia kohtaa.  tikmanin esittämä latauspumpun hidastaminen tosiaan puolitti tuon notkahduksen, ja 30 (kulma-astetta) hanaa pienemmälle loivensi sitä edelleen. Tämä siis parin syklin perusteella.

Eikös tulistuslämpötila vaikuta 'lennossa' tuotettavan käyttöveden määrään, joten miksi sitä kannattaa rajoittaa? Hyötysuhde tietty paraneen, mitä alempia lämpöjä pumpun tarvitsee vääntää. Paljonko sähköä säästyy vuorokaudessa vaikkapa 42/52 asteen välillä? Kun sitten taas ajatellaan, että käynnistysten lukumäärä tuplautuu, niin se lienee lyhentää kompura käyttöikää?

Niin...eikö niihin asetuksiin löydy mitään valmistajan antamia lähtöarvoja?

[MikkoVs6]

Mun LÄ Vs6 teki samannäköistä "kuoppaa" ylävaraajan lämpöön kuin JPN:llä. Tein seppaantin ohjeita mukautellen seuraavat muutokset: Avasin tulistuskierron venttiiliä hiukan (se Y-haaran näköinen) ja kuristin alavaraajan pumpulta menevän putken venttiiliä hiukan. Mulla oli mittausanturit teipattuna ja eristettynä putkiin kun säätelin venttiileitä käynnin aikana.

Muutosta tuli, näkyy kuvista. Ennen muutoksia:


Muutosten jälkeen:

Kiitos ohjeista  

[seppaant]

Mun LÄ Vs6 teki samannäköistä "kuoppaa" ylävaraajan lämpöön kuin JPN:llä. Tein seppaantin ohjeita mukautellen seuraavat muutokset: Avasin tulistuskierron venttiiliä hiukan (se Y-haaran näköinen) ja kuristin alavaraajan pumpulta menevän putken venttiiliä hiukan. Mulla oli mittausanturit teipattuna ja eristettynä putkiin kun säätelin venttiileitä käynnin aikana.

Minkälaisia lämpötiloja sinulla oli ko. putkissa?

ATS

[Roori]

Näin pitäis mutta kun ei oo

ATS

...että tämmösiä manuaaleja..."Hyvää päivää, tervetuloa pumpun käyttäjäksi ja näkemiin sekä onnea sinulle ja pumpullesi" manuaaleja... .....

[seppaant]

JPN kysyi

Eikös tulistuslämpötila vaikuta 'lennossa' tuotettavan käyttöveden määrään, joten miksi sitä kannattaa rajoittaa? Hyötysuhde tietty paraneen, mitä alempia lämpöjä pumpun tarvitsee vääntää. Paljonko sähköä säästyy vuorokaudessa vaikkapa 42/52 asteen välillä? Kun sitten taas ajatellaan, että käynnistysten lukumäärä tuplautuu, niin se lienee lyhentää kompura käyttöikää?

Tulistimen teho on n. 20% lämpöpumpun kokonaistehosta.
10,5 kW:n pumpulla on tulistimen teho n. 2 kW.

Pienellä tulistinpiirin virtauksella saadaan vähemmän mutta kuumempaa vettä ylävaraajaan.
Suurella tulistinpiirin virtauksella saadaan enemmän mutta kylmempää vettä ylävaraajaan.

Kummassakin tapauksessa veteen siirtyvän lämpöenergian määrä on n. sama.

Se miksi suurella virtauksella saadaan kylmempää vettä, johtuu  siitä, että tulistimen 2kW teho ei pysty lämmittämään vettä riittävästi.
Kun taas pienemmällä virtauksella 2 kW teho pystyy lämmitämään vettä riittävästi.

Paljonko sähköä säästyy vuorokaudessa vaikkapa 42/52 asteen välillä?

Jos lämpöpumppu käy alaosan ohjaamana, ei tulistetun veden lämpötila vaikuta sähkötehoon.
Mutta koska sinulla ei näin ole vaikuttaa yäosan lämpötila-asetukset suoraan ottotehoon.

Tavoitteena on edelleen saada pumppu käymään alaosan ohjaamana.

ATS

[Renoo]

Näitä seppaantin vastauksia meille noviiseille on kyllä iloa lukea, hienosti jaksaa mies vääntää rautalangasta, toivotaan vaan ettei lanka lopu .

[seppaant]

MikkoVs6 kirjoitteli

Mun LÄ Vs6 teki samannäköistä "kuoppaa" ylävaraajan lämpöön kuin JPN:llä. Tein seppaantin ohjeita mukautellen seuraavat muutokset: Avasin tulistuskierron venttiiliä hiukan (se Y-haaran näköinen) ja kuristin alavaraajan pumpulta menevän putken venttiiliä hiukan. Mulla oli mittausanturit teipattuna ja eristettynä putkiin kun säätelin venttiileitä käynnin aikana.

Sinullakin pumppu käynnistyy edelleen alaosan ohjaamana ja pysähtyy yläosan ohjaamana.

Ennen muutoksia
Alaosa 30C -> 53C = 23C (Keskilämpötila =41,5C)

Muutosten jälkeen
30 -> 46C = 16C   (Keskilämpötila = 38C)

Näin pitäisi olla
30 -> 35C = 5C (Keskilämpötila = 32,5C)

Minä kuristaisin tulistussäätäjää, jotta ylävaraajaan menisi kuumempaa vettä.

ATS

[JPN]

[/quote]
Pitääpä kokeilla, kun ennättää. Nyt vaan ei ole ollut sellaista stabiilia kohtaa.  tikmanin esittämä latauspumpun hidastaminen tosiaan puolitti tuon notkahduksen, ja 30 (kulma-astetta) hanaa pienemmälle loivensi sitä edelleen. Tämä siis parin syklin perusteella.

[/quote]

Tässä tikmannin ehdotus. Käänsin tulistuksen alkupeäiseen asentoon. Klo08 Latauspumppu 1 ja klo 10 hanaa 30 kulma-asetta pienemmälle.


Sitten lisäsin YläMin 50 asteeseen, jolloin sain käyntijakso harventui, tosin ulkoilmakin lämpeni samalla.

[Renoo]

Omaan silmään ottaa myös korkea lämmitysvesi. Onko varmasti tarpeellista ajaa 0 asteessa 33 asteista vettä lattiaan? Omassa talossa menee tuossa lämpötilassa 26 asteista vettä, toki on talokin nykymääräyksillä mutta silti.

Ensimmäisessä kuvassa on tehty muutos klo 10 aikaan vähän turhaan, laatan menovesi pudonnut olosuhteiden vuoksi 7 astetta tms. Joten olosuhteet ovat niin radikaalisti muuttuneet jotta voisi mistään sanoa mitään.

Oma v9 lässä toimii suht hyvin, ainoat muutokset ovat ne että olen napsauttanut latauspumpun asentoon 1 ja tulistinpumpun asentoon 1. Vähän omanikin kaipaisi näillä keleillä lisää tulistusta mutta en ole nähnyt tarpeelliseksi säätää sitä sen tarkemmin tuosta y-haarasta.

[MikkoVs6]

Minkälaisia lämpötiloja sinulla oli ko. putkissa?

ATS

Mun halpis-lämpömittari ei mitannu yli 70 asteen lämpöjä. Tulistimelta ylävaraajaan menevä oli aluksi yli 70 astetta, mutta en tiedä paljonko. Ruuvasin kuristusta auki sen verran että mittari alkoi näyttämään lukemia. Säätelin niin että tulistimella lämpö nousi noin 10 astetta, ja maksimissaan lämmitysjakson lopussa lämpö oli noin 53.

Ruuvasin nyt aamulla kuristusta vähän kiinni ja nyt lämpötila nousee tulistimella 14 astetta ja loppulämpö on 60,8 (ja ylävaraajassa 48,5). Lauhduttimella lämpö nousee nyt 5,5 - 6 astetta.

Täytyy nyt seurata miten lämmöt käyttäytyy kun ilma taas yöksi viilenee ja tulee kulutusta...

[seppaant]

Ruuvasin nyt aamulla kuristusta vähän kiinni ja nyt lämpötila nousee tulistimella 14 astetta ja loppulämpö on 60,8 (ja ylävaraajassa 48,5). Lauhduttimella lämpö nousee nyt 5,5 - 6 astetta.

Nämä ovat ihan hyviä lukemia.
Laitahan taas trendiä tulemaan.

ATS

[JPN]

Vaihdoithan tulistuspumpun (alempi pumppu) tehoasetuksen 3 -> 1  
Seuraavaksi tulee tarkastaa tulistussäätäjän asento. Toiseksi ylemmässä putkessa oleva Y:n mallinen putkivaruste.

Säätöruuvin perusasetus on n. 1 kierros auki.


- Käännä säätöruuvi kiinni ja laske samalla paljonko se oli auki. Tämä siksi, että voit tarvittaessa paluttaa säädön alkuperäiseksi.
- Avaa säätöruuvia 1,5 kierrosta aukipäin.

Säätöä helpottaisi huomattavasti, jos voisit mitata putken (toiseksi ylin) lämpötilan.
Kiinnitä tavallisen digitaalisen lämpömittarin ulkoanturi tiukkaan putken pinnalle esim. nippusiteellä ja tämän jälkeen lämpöeristä anturin kohta huolellisesti.

Tulistinputken lämpötilan pitää nousta parissa minuutissa pumpun käynnistymisen jälkeen 4 -5 C yläosan pysäytysrajan yläpuolelle.
Nykyisillä asetusarvoilla yli 52C.

ATS

Säätö ruuvi oli vajaa 1 kierr. auki. Tulistusta pitää siis kuristaa, niin ruuvia kai laitetaan kiinnipäin (eikä 1,5 auki). Laitoin 1/4 kierroksen kiinnipäin, tällä ei juurikaan ollut merkitystä kuoppaan.

Käytössäni oleva l-mittarin mittaus menee yli skaalan, mutta suojamutteri on sen verran lämmin, ettei sitä pitkään sormissaan viitsi pidellä.

[seppaant]

Säätö ruuvi oli vajaa 1 kierr. auki. Tulistusta pitää siis kuristaa, niin ruuvia kai laitetaan kiinnipäin (eikä 1,5 auki). Laitoin 1/4 kierroksen kiinnipäin, tällä ei juurikaan ollut merkitystä kuoppaan.

Käytössäni oleva l-mittarin mittaus menee yli skaalan, mutta suojamutteri on sen verran lämmin, ettei sitä pitkään sormissaan viitsi pidellä.

Tuo 1,5 kierrosta oli turvallinen arvo (kun siinä vaiheessa ei ollut tietoa asennosta), josta oli tarkoitus kuristaa kiinnipäin vähän kerrallaan.
Tavallisen sisä/ulkomittarin mittausalue loppuu yleensä 70C:een.
Yritä säätää arvoon 60C
Kun se on saavutettu paneudutaan latauspiirin säätöön. Laita nyt latauspumppu asentoon 2 ja venttiilit auki. On turvallinen tila, mistä on hyvä jatkaa.

Näin lämpöisillä ilmoilla kun varsinaisen lämmityksen tarve on vähäinen, on säätöjen kohdalleen saaminen vaikeaa.

Sitten kun ulkona on nollakeli, on parempi säädellä

ATS

[Matias]

Kyllä tuo lämpötilanotkahdus ylävaraajassa melkovarmasti johtuu liian kovasta kierrosta ylävaraajassa kun pumppu käy.
Eli ylävaraajan ylä- ja alaosan lämpötilakerrostumat sekoittuu ja  tuossa notkahduskohdassa ylävaraajan ylä- ja alaosa on samanlämpöiset
Ilmeisesti ylävaraajassa on omat tulo-ja paluuputket ja oma kiertovesipumppu.
Jos JPN:n ylävaraajasta näkyisi sen alaosan trendi niin olisi varmaan aika samanlainen kuin meillä.
Meillä virtausnopeus on tarkoituksella mahdollisimman suuri

[peki]

Onko tuo käppyrä pienestä vai isosta varaajasta?