lämpöässä T13 asennus ja käyttökokemuksia

[MM]

moi . Rupean kertomaan kuinka omalla kohdallani sujuu T13 mallisen pumpun käyttöönotto ja siitä eteenpäin suuntautuva käyttö. Elikkä T13 malli 500 litran varaajalla ja 2:lla lämmönjako piirillä joista piiri 1 pattereille grundforsin alpha2 25-60 moottorilla ja piiri 2 lattialämmölle kunhan saadaan se tehtyä . Kohde on vuonna -39 valmistunut (tiilitalo 50cm seinät) kansakoulu missä rakennusala 200m2 ja huonealaa 151m2/440m3 . Porakaivon syvyydeksi tuli 220m jossa vesi nousi 6 metrin päähän pinnasta ja kallio alkoi 2 metrin syvyydestä . Kaivo porattiin (rototec) 5.8 , 130mm halkaisija . Lämpöputket pistettiin kaivoon 21.8 ja eilen (24. aloitettiin pumpun ja varaajan asennukset. Olisi tarkoitus pistää pumpulle oma kilowattimittari ja kaivoon myös upottaa lämpöanturi (50 metriin) ja seurata myös kaivolta tulevaa ja lähtevää nesteen lämpötilaa. siinä ens alkuun tekstii ja palailen asiaan kun on lisää kokemuksia
mikael

[MM]

Tänään (26. laitteet saatiin suurin piirtein asennetuksi mutta käymään, jäi puutumaan vielä ulkoanturi ja 3-tie ja 4-tie venttiilien moottorit . Maalämpöpumppu oli hiljaisempi kuin odotin , pientä resonointia putkissa mutta katsotaan kun saadaan lämpöeristeitä päälle . Sähkömittareita en saanut vielä kytkettyä

[veca]

Riittääkö tuo reikäkoko Lässälle? Kaikki Lässä myyjät tyrkyttää 165 mm kaivoa. Rototec olisi viereisellä tontilla huomenna...

[MM]

Käsittääkseni reiän koko on muuttumassa pienempään suuntaan kun kallio johtaa lämpöä paremmin kuin vesi , näin olisin asian käsittänyt .

[MM]

mittauksia tehty tänään keruupiirille , noin 15 minuutin käyntijakson jälkeen tuloneste 8 ja paluuneste 5 , mitattu oumannilla ntc10 vastuksilla noin 50cm päästä maapumpusta. Omaa kulutusmittaria en ole vielä saanut kytkettyä mutta talon omaan mittariin on nyt kertynyt 59kw 4.5 päivän aikana . Koitin tänään myös säädellä L1:sen nelitieventtiiliä mutta tarttee varmistaa muualta miten se säädetään , kun en ole varma siitä että mihin asentoon tarttee pyörittää venttiili ennen moottoriohjauksen kytkentää.

[MM]

kompuran käynnistyessä hehkulamput hieman välähtävät vaikka kaapeloinneista tehtiin suuremmat kuin tarvittiin sen varalta jos tarttee nostaa sulake kokoja . Viime yönä ja tänä aamuna pumppu oli pysähtynyt todennäköisesti siihen kun maapiirissä ilmaa . Tämmöisen graafin sain otettua illalla

[Maalampo]

Minulle on pistänyt silmiin sellainen huomio että Lämpöässien kanssa on paljon enempi ongelmia keruupiirin ilmauksen kanssa kun muissa merkeissä. Olen kiinostunut uutta projektiani varten kuulemaan miten LÄ:n keruupiiri eroaa esim. minulla nyt olevasta IVT:n piiristä (no minulla pintamaassa mutta jos verrataan vain lämpökaivoratkaisuja). Meillä ei ole ollut yhtään häiriötilannetta pumpulla kohta 7 vuoteen mitä se on pyörinyt ja näissä foorumin kirjoituksissa noita ilma ongelmia on ollut ainakin LÄ:n järjestelmissä. Tulikos sinulle kaivoon 3 putkea vai vaan 2 ? Mikä on nykyään LÄ:n suositus ?

[MM]

meille tuli 2 putkea , 3:sta ei ollu puhettakaan , olettaisin että oli ilmaa putkissa mutta kyselen vielä asennus firmasta lisää mitä mieltä he ovat

[MM]

no niin , nyt on laitettu oma kulutusmittari maalämpöpumppuun kiinni ja tänään saapui myös kaapeli minkä meinaan porakaivoon upottaa lämpötila-anturiin kytkettynä . Olen seuraillut kylmäaineen virtausikkunasta poreilua mikä ei lopu koko koneen käymisen aikana  mikä mielestäni viittaa puutteelliseen määrään kylmäainetta , joten soitin lässälle että tulee tarkistamaan kylmäaineet . Olen kaverin kanssa ruvennut kehittelemään tiedonseuranta konetta pienivirtaisesta max. 10w ( http://www.linksysbycisco.com/US/en/products/NSLU2 ) laitteesta johon asennetaan linux serveri ja mihin saa windows pohjaisella koneella verkkoyhteyden datan lukemista varten , minä rahoitan ja kaveri koodaa  

[eko]

Olen kaverin kanssa ruvennut kehittelemään tiedonseuranta konetta pienivirtaisesta max. 10w ( http://www.linksysbycisco.com/US/en/products/NSLU2 ) laitteesta johon asennetaan linux serveri ja mihin saa windows pohjaisella koneella verkkoyhteyden datan lukemista varten , minä rahoitan ja kaveri koodaa  

LINUX:sta sen enempää tietämättä...

Miten meinasitte kytkeytyä antureilla NSLU2:n. Siinä on vain LAN-portti ja 2 USB:tä (josta toinen "kuluu" tehosyöttöön, jos haluat laiteen käynnistyvän itsestään tehokatkon jälkeen (item 12 helpoin):
  http://www.nslu2-linux.org/wiki/HowTo/ForcePowerAlwaysOn

Nämä olette jo varmaan löytäneet, kun NSLU2:enn olette päätyneet
   http://www.nslu2-linux.org/

Itsellä ei innokkaista kavereita ole  , joten olen päätynyt mittaamisessa valmiiseen xAP-pohjaiseen NSLU:n (laitteen voi ostaa itse, esim. Verkkokauppa ja softa OpenSource)
   http://sites.google.com/a/usapiens.com/opnode/products/opn-max
   http://sites.google.com/a/usapiens.com/opnode/products/opn-max/opn-max---online-manual/opn-max---first-installation

Mittaukset omia itsenäisiä purkkeja (xAP yhteensopivia), joista 1-wire (opn-one) on kallis. IOt sen sijaan OK (Netiom-xAP 16DI, 16DO, COM) - jos kiinnostaa:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3127.msg34938#msg34938

[MM]

Miten meinasitte kytkeytyä antureilla NSLU2:n. Siinä on vain LAN-portti ja 2 USB:tä (josta toinen "kuluu" tehosyöttöön, jos haluat laiteen käynnistyvän itsestään tehokatkon jälkeen (item 12 helpoin):
  http://www.nslu2-linux.org/wiki/HowTo/ForcePowerAlwaysOn

Elikkä liitämme NSLU2 purkin suoraan ouman:iin rs232:lla ( usb to com kaapeli ) ja käytämme oumannin omia mitta-anturi paikkoja , niitä on ouman 203 versiossa ainakin 3 ylimääräistä mitkä olen ottanut käyttöön ja NSLU2 purkkiin asennetaan myös samba-palvelin minkä windows pohjainen verkko löytää

[eko]

Harmi, että mulla sama ei onnistu (IVT:n säädin ei moiseen taivu), olisin voinut käydä teilla kalassa  

Koodausintoa (kaverille)  

[Larux]

Miten meinasitte kytkeytyä antureilla NSLU2:n. Siinä on vain LAN-portti ja 2 USB:tä (josta toinen "kuluu" tehosyöttöön, jos haluat laiteen käynnistyvän itsestään tehokatkon jälkeen (item 12 helpoin):
  http://www.nslu2-linux.org/wiki/HowTo/ForcePowerAlwaysOn

Elikkä liitämme NSLU2 purkin suoraan ouman:iin rs232:lla ( usb to com kaapeli ) ja käytämme oumannin omia mitta-anturi paikkoja , niitä on ouman 203 versiossa ainakin 3 ylimääräistä mitkä olen ottanut käyttöön ja NSLU2 purkkiin asennetaan myös samba-palvelin minkä windows pohjainen verkko löytää

HEi! Olen purkanut omaa NSLU2 caseani täällä foorumilla aiemmin tässä ketjussa: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3076.0

Eli lyhyesti:
-- USB pakkosyöttö ei varaa yhtä porttia vehkeestä, vaan "syöttäjäksi" riittää usb-hubi (huomasin tämän sattumalta ihmetellessäni miten laitteessa pysyy virta päällä vaikka muuntaja on irti, no sehän peijakas sai usb-hubin kautta sähvöä)
-- kokeilin ensin unslung-distroa, mutta nopeasti siirryin käyttämään debiania (jos olet tottunut Linuxin käyttäjä, huomaat eron nopeasti)
-- minulla on käytössä usb-to-serial kaapeli (hieman epävakaa, kiinnitä huomiota hinta-laatu suhteeseen).
-- Dataa loggaa Olli Lammen (jos muistin nimen nyt oikein) väsäämä python-pohjainen loggeri. Se on hyvin toteutettu systeemi OUMAN säätimien datankeruuseen, joka on lisäksi laajennettavissa nappaamaan dataa talteen 1-wire väylästä (digitemp)
-- Kerättävät arvot ovat: samat kuin OumanTrendsillä + 1-wire väylä (sähkönkulutus MLP ja sähkönkulutus sähkökeskus: hobby boards dual counter)
-- Data tallentuu itselläni rrd-tietokantaan, jonka etuna on helppo graafien väsäily ja kannan pysyminen vakiokokoisena..

Frontendin vääntäminen on vielä vaiheessa, tällä hetkellä cron-skripti veivaa neljä graafia pari kertaa tunnissa. Tarkoituksena olisi kuitenkin tehdä yksinkertainen GUI Ruby on Railsilla (jonka asentaminen on ollut/on edelleen tuskaa). Jos en saa Rubya käyttöön niin väsäilen cgi-bin tai python häkkyrän dataa visualisoimaan.

Tulevaisuudessa laajennan putkiremontin yhteydessä loggauksen kattamaan käyttöveden kulutuksen ym. kivaa. Akuuteinta olisi kuitenkin saada väsättyä tuo frontend systeemille.

xAP jutut jne. olisivat periaatteessa mielenkiintoisia, mutta niiden kanssa menee _*RAHAT*_ ja systeemi paisuu aivan uskomattomiin mittoihin kun kaikki maan ja taivaan väliltä pitäis tietysti logata xAP vehkeethän eivät nyt ihan hunajakaa maksaisi, mutta nälkä kasvaa syödessä: esim. Oumaniin pitäisi tietysti hommailla modbus-kortti ja kytketä se sopivaan xAP moduuliin jne.. Parempi jättää xAP hommat ihan muille

[eko]

xAP jutut jne. olisivat periaatteessa mielenkiintoisia, mutta niiden kanssa menee _*RAHAT*_ ja systeemi paisuu aivan uskomattomiin mittoihin kun kaikki maan ja taivaan väliltä pitäis tietysti logata xAP vehkeethän eivät nyt ihan hunajakaa maksaisi, mutta nälkä kasvaa syödessä: esim. Oumaniin pitäisi tietysti hommailla modbus-kortti ja kytketä se sopivaan xAP moduuliin jne.. Parempi jättää xAP hommat ihan muille

Taitaa menna off-topic, mutta en malta...

xAP:sta löytyy yllättävän halpaa kamaa: Netiom-xAP 16x DI ja DO  69GBP (joka ei näillä kursseilla ole juuri mitään) (mm. Hobby-countereita ei tarvita, kaikille kanavilla laskurit vakion (ilman patteria), säästyy nekin rahat). Opto-erotus 15GBP / 8 kanavaa jne...
(unohdin mainita, että Netiom-xAP:ssa myös oikea COM, jolla teidän Ouman:ninkin loggaisi ilman USB-muunnosta :-) ja tiedot koko verkolle tiedoksi samalla vaivalla) (viestin parsinta/maskaus xAP-kuuntelijassa)

_*RAHAT*_ : Tässä ongelma näyttää olevan 1-wire (erityisesti jos haluaa hajauttaa useampaan paikkaan LAN:ssa), johon ei ole tarjolla volumi-tuotetta (valmista NSLU2-softaa, en ainakaa löydä). Jos tohon sun softaan saisi xAP-lähetyksen, kelpaisi mullekin xAP/1-wire käyttöön ;-).

[MM]

Tänään sain ujutettua lämpötila-anturin porakaivoon mutta minun tuurillani 45 minuutin ujuttamisen jälkeen en ollut saanut sitä menemään kuin 27 metriä , meinasin että kyllä sekin riittää näyttämään kaivon sielun elämää kun veden pinta on 6 metrissä . Kaivon lämpötila on 7 astetta , pumpun 30 minuutin käymisjakson aikana lämpötila tippuu noin 0.3 astetta näin ekan mittauksen aikana , katsotaan mihin mahtaa muuttua syksyn edetessä . Sähkömittariin oli kertynyt 28 kwh 48 tunnin aikana eli tunnin keskikulutus olisi 0.583kwh , meiltä puuttuu vielä suihku mikä pienentää tuota kulutusta . En tiedä onko tuo lukema paljon vai vähän kun ei ole vertailtavaa kulutuslukemaa tästä talosta .

[MM]

Elikkä nyt ollu pumppu viikon ( 7 pv) seurannassa ja sähköä mennyt pumppuun  109,6kw ja käynyt tunteja 23h mikä tekee 4,77kw/h , pari testiä  tuossa on mukana mutta tuskin vaikuttaa paljon kulutkseen . Kaivon lämpötila ( 27m ) on pysynyt vielä siellä 7.3c tienoilla ja lähtevän maaliuoksen lämpötila pitkälläkin käyntiajalla ( 40 min ) tippuu noin 4.3c ja tuleva pysyy noin 3.7 - 4.2 c korkeemmalla

[MM]

tuossa pari päivää sitten rupesin ihmettelemään kun varaajan alaosan lämmöt pyörii samassa kuin yläosan ja paikoin jopa korkeammalla , soittelin lässälle ja käskivät palauttaa oumannin tehdas asetuksille , ei auttanut . Loppupeleissä löysin ongelman oli kertynyt ilmaa tulistinpiirin puolelle niin ei ollut vesi lämmennyt varaajan yläosassa vaan alaosan vesi oli lämmittänyt myös varaajan yläosaa   . Nyt taas homma pelittää

[MM]

lämpökaivon nesteiden lämpötilat on 2 min käynnin jälkeen tuleva 8.5c ja lähtevä 4.5c . 30 minuutin käynnin jälkeen arvot ovat tuleva 7.0c ja lähtevä 3.2c . Mielestäni arvot ovat ihan ok vuoden aikaan nähden . Näillä keleillä pumppu käy noin 40 minuuttia ja huilaa noin 2 tuntia . Lämmön menekki on normaalia suurempi kun 1 huoneesta puuttuu vielä lattia ( maa näkyy ) ja toisessa huoneessa on pelkkä rossipohjan alavalu ilman eristeitä  

[MM]

Tänään kävi lässän asentaja lisäämässä kylmäainetta piiriin , ei mitannut määrää vaan pisti näppituntumalla lisää . Kyselin mutasihdin asentamisesta paluu puolen putkistoon mutta en saanut sen selvempää vastausta eli jos on paljon pattereissa ruostetta yms. kokkaretta niin silloin kannattaa asentaa mutta jos on puhdasta kiertovettä niin sit on turha eli maalaisjärkeily asiaa taas :-? Olin asentanut 4-tie venttiilin oikeaan asentoon vaikka putkifirma oli sitä vähän epäillyt   Pumpun ja säiliön välisiä putkia tarttee rupea tukemaan jotenkin kun resonointi ei täysin lakannut eristämällä . Sähkövastukset on vielä kytkemättä ja hälytintieto liittimestä hälytyskaapeli vetämättä asuin tilaan mihin tarttis pistää punainen led palamaan kun pumppu kränää   Tällä hetkellä kun keskilämpötila on noin 5c 4 päivän aikana , niin mennyt sähköä pumpulla 108kw elikkä 108kw/4=27kw*0.09c=2.43€ per päivä en tiedä onko paljon vai vähän verrattuna vastaavaan asuntoon mutta itse ollaan toistaiseksi tyytyväisiä kulutukseen

[MM]

kylmäaineen lisäyksen jälkeen on pumpun tuotto vähän parantunut . Aikaisemmin pumppu kulutti sähköä 4.7kwh ja nyt on tippunut 4.1kwh samoilla säätöarvoilla , tähän tulokseen pääsin laskemalla kulutus mittarin lukeman jaettuna pumpun kompuran ajalla .

[MM]

Tommoset sain laskettua tossa illan ratoksi . Mitta-aika 24h

keskilämpötila  käyntiaika min.  käynnistyksiä  käynnin pituus min.  lepo pituus min
        12                       259                      7                      37                      169
         2                        427                     13                      33                     78

[MM]

hyvin on laitteet toiminut vaikka on ollut sähkökatkoksia paljon kun fortum tekee jotakin linja muutoksia täälläpäin , tuli tehtyä sellainenkin testi kun nosti alaosan minimin 25 -> 45 ja yläosan minimi pysyi 52 ja ylä ja ala erot 10 niin alaosan lämmöt siis rupes pyörimään 45 - 55 ja yläosan lämmöt 78 - 82 ja pumpun otto teho nousu 5,1kwh -> 5,5kwh . Pistän kun kerkeen jotakin käppyrää käyntiajoista ja yms. niin saa joku lueskella jos kiinnostaa  8-)

tuossa linkki mitä päivittelen http://koti.mbnet.fi/p1oneer/lassa/Kayntiajat.xls

[MM]

ja tuonne http://koti.mbnet.fi/p1oneer/lassa/ lisäilen tosiaan kans trendin käyrästöä mitä pistän tohon excel taulukkoon

[MM]

moi

Viime yönä oli pumppu sammunut kun oli imupaineen pressostaatti lauennut. Aika outo homma , luulisi että kaikki ilma olisi jo melkein vuodessa hävinnyt piiristä. Muuten pumppu on toiminut kuin junanvessa. Tehoa on kyllä liikaakin olisi pitänyt uskoa myyjää ja ottaa se 10kw versio , noh saapa laajentaa lämmintä tilaa kellariin ja vinttiin kun tietää että tehoa varmasti riittää  

[MM]

pari kertaa vielä oli pressostaatti lauennut menneenä viikkona ja nyt vasta tajusin katsoa mutasuhdin ja olihan siellä tavaraa , varmaan hamppua ja jotakin pieniä mustia murenia , ja sit vartomaan että oliko vika siinä

[MM]

ei ollut vika mutasihdin liassa , pumppu jatkoi pysähtelyä pressostaatin lauettua  , asennusfirman pojat kävi ilmaamassa maapiirin pyörittämällä nestettä eri suuntaan kun pumppu kun väittivät että se ilma mikä sieltä tulee pois normaalisti niin on jo tullut mutta kun pyörittää eri suuntaan niin loppu ilmatkin lähtee pois , toistaiseksi pumppu on pysynyt päällä viikon päivät elikkä näyttäisi ollut sittenkin ilmaa piirissää mutta palailen vielä tuonnempana asiaan

[MM]

Pumppu on pysynyt päällä eli vika oli ilmassa . Nyt kun on mennyt vuosi tiedonkeruusta niin tässä noita tietoja jos joku ei ole jaksanut tota .xls tiedostoa lueskella . Pumppu vienyt  14389khw ja käynyt 2754h , lukemat tulee tuosta vielä tippumaan kun saaadaan tehtyä lisää lattialämmitystä ja muutenkin tilkkittyä nurkkia umpeen.

[MM]

Tuossa kovilla pakkasilla huomasin kun varaajassa loppu lämpö klo 8.30 niin pumppu lämmittää suoraan vesikiertoa , harmi että pakkanen loppui olisi ollut mielenkiintoista nähdä kuinka korkealle olisi lämmöt noussu.

[p-10]

Hei
Millainen varaaja sulla on ja miten siitä lähtee lämmönjako, ilmeisesti patterit jotka tarttee lämpimämpää vettä saavat sen yläoasasta. Tuossa näyttäisi kompressori olevan lujilla, kun kuumakaasu on noin korkealla. Johtuu siitä, että varaajan alaosasta tulee melko kuumaa vettä pumpulle ? Voiko sitä mitenkään säätää, että tulistinpiiriin menisi suurempi osa tehosta ja varaajan alaosa olisi vähän viileämpi. Eli alaosan minimi niin alas kuin voit ja silti pitäisi yläosaan saada tarvittava teho. Onko siinä mitään venttiiliä, jolla tuota säädetään.
Valitettavasti mulla ei ole tulistinta ollenkaan P-mallissa, niin en ole tuohon tutustunut. Käytetyn sähkötehon sain pienenemään 20% kun sain pumpulle menemään  30 asteista vettä 40 asteisen sijaan.

[MM]

Erillinen 500L varaaja mihin kompuralta tulevissa putkissa on palloventtiilit. Tulistin piirissä pyörii painovoimaisesti vesi ja alavaraajan piirissä sähköllä. L1 kierrolle on 4-tieventtiili mikä ottaa myös varaajan yläosasta ja L2 kierrolle 3-tieventtiili mikä ottaa vain alhaalta. Mitä mahtaisi tapahtua jos säätäisin tuota alavaraajan pumppua pienemmälle tai kääntäisin palloventtiiliä kiinni hieman ? Tarttee testailla  

[MM]

Elikkä tuolla alavaraajan latauspumpun nopeuden tiputuksella 3->1 aiheutuu kuumakaasun lämmöntippumisen n.5asteella mutta tulee enemmän käynnistyskertoja vuorokaudessa. Tämä seuranta vasta 1 vuorokauden perusteella.

[MM]

Jep elikkä tilanne pysyy samana nyt toisen päivän jälkeen. Tuli mieleen että pumppu käynnistyy nyt sen takia kun alavaraajassa lämmöt tippuu 5c alle L1 pyynnin mutta silti ylävaraajassa lämmöt pyörii 80-90c niin jos pistäis vastuksen rinnan alavaraajan anturin kanssa. NTC10 termistorin vastus 45c -> 4368Ohm 50c -> 3602Ohm ja 55 -> 2987Ohm jos sitä lisäisi että se esim. näyttäisi 10c liikaa, lisäisi joku 1100Ohm niin alavaraajassa veden lämpötila viilenisi ja 4-tieventtiili ottaisi ylävaraajasta enemmän kiertoon koska alhaalta lämmöt ei riittäisi. Oisko kommentteja asiaan ?

[p-10]

Joopa. Mulla kans käynnistyi kovilla pakkasilla turhankin tiheään juuri tuon saman säännön takia. Ja tein sitten niin, että tökkäsin ala-anturin samaan reikään, missä ylä-anturi on, eli annan ylä-osan ohjata kompuraa. Mun tapauksessa se toimii. Tarttee kyllä miettiä jotain tällaista esittämääsi ratkaisua. Pitäsi saada viesti Oumanille, että ulkoisilla varaajilla pitäisi voida laittaa alaosan minimi alemmas, tai varaajan ala-ero isommaksi tai jättää tuo menovesi sääntö huomioonottamatta.

[MM]

Eilen on pistetty alavaraajan anturi ylävaraajan koloon ja toistaiseksi on homma toiminut suunnitelluin tavoin , jos toimii niin sit vois suunnitella sen vastuksen tohon anturiin. Kiitokset p-10 hyvästä vinkistä

[MM]

Oisko vinkkiä miten saisin vastuksen päälle oumannista kun koitin vaihtaa osateholle pumpun muttei auttanut asiaan mitään. Sain nyt kytkettyä oman kulutusmittarin ylävastukseen ja pumpussa jo onkin mittari mikä myös mittaisi oumannin ohjaamaa vastusta jos vain sais päälle ? Tänään kumminkin pistin "hypärillä" alavastuksenkin päälle niin saa laskettua edes jonkinmoista cop pumpulle

[MM]

Elikkä nyt on lämmitetty 24h vastuksilla 2 kpl 6kw ja lämmöt ollu ylhäällä 54c ja alhaalla 46c . Ylävastus on kuluttanut 17kwh ja alavastus 138,8kwh eli 155,8kwh. Pumppu kuluttaisi näillä keleillä 4,9kwh ja kävisi noin 50% ajasta eli 58,8kwh ja kun tehdään jakolasku niin cop arvoksia saadaan 2,65 . Oisin odottanut hieman parempaa näillä keleillä mutta seurataan nyt vielä muutama päivä josko nuo vastukset kuluttaisi hieman enemmän

[Matias]

Pumppu kuluttaisi näillä keleillä 4,9kwh

Manuaalin mukaan T13 ottoteho olisi 35/50  3.0/4.0kw

Oisko vinkkiä miten saisin vastuksen päälle

Joissakin LÄ:n malleissa vastus menee päälle kun napsauttaa moottorisuojakytkimen auki.

[MM]

Pumppu kuluttaisi näillä keleillä 4,9kwh

Manuaalin mukaan T13 ottoteho olisi 35/50  3.0/4.0kw

ottoteho pyörii 4.78-6.33 kw riippuen vaadituista lämpötiloista , tuossa on kylläkin mukana koko maalämpöyksikkö.

Oisko vinkkiä miten saisin vastuksen päälle

Joissakin LÄ:n malleissa vastus menee päälle kun napsauttaa moottorisuojakytkimen auki.

Olen koittanut sitäkin mutta ei ole auttanut

[MM]

2 vuorokausi. Alavastus 73,2 kwh ja ylävastus 70,7 kwh eli 143,9kwh 24h. Jostakin syystä alavastuksen hystereesi ollut aika iso eli lämmöt ollut aika alhaalla 32c, tarkoitus 45c  n. 12h ajan eli kulutus ei täysin vertailukelpoinen. Vastuksen toimintaan liittyen ratkaisu tuli todennäköisesti, oli jäänyt vastuksen ylikuumenemissuojan johdon kytkemättä   Vinkki tuli kun lämpöässästä huolto soitteli kun mailia pistelin sinne.

[MM]

3 vuorokausi. Alavastus 135,2 kwh ja ylävastus 0kwh . Nyt on alavastus ruvennut toimii normaalisti eli tekee sellasta sahalaitaa käyrää mutta tuo ylävastus   . Tarttee huomenna kattella että pystyykö tuollaisista säätää hystereesiä mitenkään tai löytyykö muuta säätöä.