Sähkön kulutuksen seurantaa

[seppaant]

Geopro SH mallissa aktiivisessa tulistuksessa yläosaan ajetaan tarkasti yläosan pyynti + 5C.

Niin mutta Geoprossahan onkin automaattisäätö ja L-Ässässä vakiovirtauskäsisäätö, missä pitää hakea säädölle sopiva kompromissi.
ATS

[mlverkko23]

Kokeilin rakennuksen energiatodistuksen laskentaa noiden Ympäristöministeriön ohjeiden perusteella.

Ympäristöministeriön laskentaesimerkistä käy hyvin selville miten niitä RakMk D5 kaavoja pitää käyttää.

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=78242&lan=sv

Tuossa esimerkissä oli myös valmiina jo nuo energialuokkien raja-arvotkin. Sain laskukaavoilla tulokseksi 146 kWh/b-m2. Kun laskee saman tunnusluvun ostetun energian perusteella niin tulee 69 kWh/b-m2. Molemmilla pääsee A-luokkaan, minkä raja-arvona on 150 kWh/b-m2.

Mutta täytyy sanoa, että aika työläs laskettava. Yhteensä 70 kaavaa ja ainakin 15 taulukkoa.

Erikoista, että laskennassa ei ollenkaan huomioida sitä miten talossa asutaan ja millä energia tuotetaan. Jos lämmittäisin kivihiilellä tai auringolla niin sama tulos.

Mutta nämä energialuokat (A,B,C...G) on siis rakennuksille jo määritelty ja kriteerinä oli kWh/bruttoneliöt/v.

[mikaora]

olisko  noita  laskennan kaavoja  valmiina  mallinnettu johonkin  excel  taulukkoon,  ettei  tarvitse  pyörää  uudestaan  keksiä

Ainakin tällainen löytyy. Kaavat on upotettu jonnekin Visual basic makroihin, en päässyt niihin suoraan käsiksi.

http://www.vttenergiajunior.fi/VTTENERGIAJUNIOR_4.5.xls

[seppaant]

No niin nyt on tullut ensimmäinen vuosi täyteen maalämmöllä.
- Lämpöpumppu L-Ässä V-7
- Talo 150 m2, 425 m3, rakennettu v.1975
- Asukkaita kaksi
- Aiempi kulutus 2200-2300 l öljyä + 800 kWh kiertovesipumpulle ja öljypolttimelle vastaten arviolta n. 18000 kWh energiamäärää.
- Taloussähköä 3700 kWh.

Maalämmöllä kulutus:
- Lämpöpumppu 6460 kWh, 43,0 kWh/m2, 15,2 kWh/m3
- Taloussähkö 3690 kWh

Tämän päivän hinnoilla, öljy 1,022E/l ja sähkö 10,46c/kWh
- Lämmitys öljyllä olisi maksanut 2330 E/v
- Maalämmöllä maksoi 675 E/v
- Säästö 1655 E/v

Koska vanha öljylämmitys olisi pitänyt joka tapauksessa uusia, jäi maalämmön lisähinnaksi 7850 E verrattuna ölylämmityksen uusimiseen.
Suora takaisinmaksuaika on vähän vajaa VIISI vuotta.

Lämpöpumppu on toiminut hyvin ei kertaakaan mitään häiriöitä eikä ongelmia. Pienten "Pelle Peloton" virittelyjen jälkeen toimii se nyt myös lämpöteknisesti moitteetomasti.
Edelleen tyytyväisenä maalämpöön siirtymisestä ja L-Ässästä, luottavaisin mielin kohti tulevaisuutta.
 
ATS

[Olli_O]

To @seppaant

Minulla on myös eka vuosi maalämpöä täynnä hyvin kokemuksin.

Muutenkin tilanteemme laitteiston uusimisen suhteen oli samanlainen.

Maalämmön kulutuslukemat ovat meillä lähes identtiset Sinun lukuihisi nähden. Eroa säästössä muodostuu siitä, että meillä meni n. 2700 l öljyä.
Näin ollen säästö hiukan suurempi ja kuoletusaika vähän lyhyempi.

Maalämpö- ei hassumpi valinta...!

[EOS]

Minkälaisia mittareita teillä on kytketty mittaamaan pumpun kulutusta?
Onko (tarkoitan mikä merkki ja tyyppi) olemassa sähkötaulun DIN-kiskoon asennettavia mittareita? Tietoa ei tahdo löytyä ja sellaisen tarvis saada

[mnk]

ABB
http://www.abb.com/product/seitp329/14397d328b5c80bdc1256ffe004a2ac2.aspx?productLanguage=fi&country=FI

Multinenergiamittari MXDMB
http://www.mittrix.fi/mxdmb.htm

http://www.murrelektronik.fi/pdf/F4luettelo_kWH_ja_KVArh-laskurit-lop.pdf

http://www.aegfinland.fi/sahkonjakelu/kwhmittarit.html

http://fi.farnell.com/kilowatt-hour+411+601

[--Make--]

Minkälaisia mittareita teillä on kytketty mittaamaan pumpun kulutusta?
Onko (tarkoitan mikä merkki ja tyyppi) olemassa sähkötaulun DIN-kiskoon asennettavia mittareita? Tietoa ei tahdo löytyä ja sellaisen tarvis saada

Täältä tilasin: http://www.my-messgeraet.com/jtlshop/index.php?a=476

Ja sama suomesta :http://kauppa.haliplan.fi/product_details.php?p=795

[nuolikko]

tilasin aiemmasta  linkkivinkistä innostuneena mittarin ja asensin sen V10.5 pumpun syötölle ( ei hätää ,olen sähköasentaja )  ja n. 12 h jälkeen oli kertynyt 7.4kWh.
Ei siinä mitään, mutta Trendsin perusteella kompura on käynyt noin 1h 15min .

Tästähän sytyin heti ihmetttelemään mitä tuo kaappi haukkaa kun kompura ei käy. Faktaa ei ole vielä, mutta pihtivirtamittarin kun saan takaisin käsiini,  kerron  tuloksen.  Äkkiä ja erittäin(!) epätarkasti laskien arvioin toosan imevän n. 300W  tehoa pelkästään "standby "- tilassa.

Jos näin on, vuodessa kWh kertymä on tuolla 2600 kWh huitteissa, jonka päälle tietty lasketaan kompuran käynnit (täällä n. 1960 h / a), josta taas seuraa hämmästely kuinka iso osan kokonaisuudesta haukkaa tyhjäkäynti ! Kaikkien pumppujen täytyy pyöriä koko ajan ja herää kysymys tarvitseeko ?
Mutta kunhan saan mitattua asian niin se varmistuu - ellei joku jo ole tätä tehnyt ?

-Ville

[Frank]

Näkeekö tuolla DTS-35 mittarilla huippuvirran mitä laite syö, vai onko pelkästään kWh mittari?
Mitä kaikkea dataa siitä saa irti? Ei oikein löytynyt netistä tarkempaa tietoa, tai sitten en vain osannut.

[nuolikko]

Se on pätötehon perusteella mittaava kWh mittari eli mitään muuta statistiikkaa siitä ei saa.

-ville

[nuolikko]

No niin !

Haukkuipa kWh-mittari jo hintansa ... oikein hävettää sähköalan ihmisenä tämä juttu  

Tuo aiempi ihmettelyni voidaan jättää huomiotta, sillä ohjauskaaviota tutkimalla totesin, että MLP:n asentaja oli jättänyt maapiiripumpun pakko-ohjaukselle  

Tämähän tarkoittaa 205W pumpun pyörimistä yötä-päivää vuoden ympäri, kun ohjauksen mukaisesti sen tulisi pyöriä vain kun kompurakin käy. Sama pätee kaikkiin MLP:n sisäisiin pumppuihin pl. L1/L2 kiertopumput .
Lässä ei siis standby-tilassa ota kuin Oumanin ja lämmityspiirin (-piirien) kiertopumpun vaatiman tehon. Meillä tosin kiertopumppu poistettiin ja lämmityspiiriä kierrätetään ulkoisella, ennestään asennetulla kiertopumpulla (saneerauskohde näet).  Tuo möhkäle on kyllä myös upgreidauslistalla , se kun on järkälemäinen ja aivan turhan isotehoinen Wilo

Eli milläs ihmeellä tämänkin olisi huomannut ilman erillistä mittausta..... Tarkastakaa/tarkastuttakaa , hyvät ihmiset, laitteenne asennuksen jälkeen, virheitä sattuu ja niitä on usein hankala ellei mahdoton havaita muuten kuin sattumalta. Tämä väärä kytkimen asento merkitsi meille tarkasti laskien 1387 kWh ylimääräistä sähkön menekkiä kuluneena vuonna. Oishan sillä rahalla saanut,  vaikka hiton monta hyvää punaviinipulloa  

Mutta mittaan kuitenkin tuon toosan, kun saan mittarin.

-Ville

[Roori]

Tossa hyvä mittakalu:
http://www.tillquist.com/sv/product.jsp?categoryId=179&productId=747
Saa ulos kaikenmaailman tehot ja virrat ja jäpinät mms.

[LPfreak]

Moi

Itse asensin Finnpartialta hankitun analysaatorin
koolta se syönyt vain 4 paikka din kiskolta, ja näin mahtunut pumpun sähkökoteloon. Hinnakas se on verrattuna muihin, mutta ei ulkopuolista asennusta.

Villelle: Eränä päivänä pumpuni (V10,5) käynyt 64 min ja kWh mittari laski 5,5 kWh:a. Pidän sen korkeana COP on alle 2, en huomannut että tehot kasvanneet 15 asti kuten Copelandin speksin mukaan olisi. samapituiset jaksot kuitenkin -3 kerta.
(ala ero 7, ylä alhalla ettei hairitsesi kesällä, pelkkä alaohjaus siis)
Laskennalisesti tehot luokka 8,2 kW. Tehtaalle ilmoitin useasti, toistaiseksi tuloksetta.

[LPfreak]

Lisäksi:
Kaikki tehot ilman kompura pumppu syö 0,3 kW

[nuolikko]

Roori: tuohan se vasta etevä peli on !! Taitaa mennä vielä mittauskeskus seuraavalle tasolle  

LPFreak: tuon 300W viittaa vahvasti siihen samaan kuin minulla että maapiiripumppu käy koko ajan. Vai onko sinulla kaksi säätöpiiriä joissa molemmmissa pyörii pumppu ? Muistaakseni täysteholla 90W kappale josta 180W + Oumanin arviolta 40W - mutta ei siitäkään vielä saa 300W tyhjäkäyntiä ... merkillistä.

Meneeköhän tämä nyt jo nysväämiseksi   , mutta kyllä 300W on liikaa. Jos pumppu hyrrää kompura-aikaa esim meidän 1960h ja ottaa sen lisäksi 300W "loistehoa" ei hyötysuhde nouse kovinkaan mairittelevaksi.
Hiukan taas mutu-matikkaa jos tuo 300W toteututuisi täällä meillä:

Lämmityskäyttöä per vuosi:
1960h x 3,6kW (50C) + 1960h x 0,3kW = 7644kWh

Tyhjäkäyntiä per vuosi:
6776h x 0.3kW  = 2033 kWh  

Jumatsuikka ... meidän kuutiomallin IV-kone haukkasi 2006-2007 3500kWh ja se sentään lämmitti ilmaa sähköllä ainakin puolet vuodesta ( siihen on jo vesipatteri tilauksessa  )

Ei taida mennä parhaaseen A-luokkaan energiatehokkuudessa ? Nämä taitavat olla niitä asioita, joista kanttihousumyyjä ei hiisku sanallakaan. Kehutaan vain hyötysuhteita kun kompura käy.

tieto tuo tuskaa !

-Ville

[eksile]

Jeps, kesällä (=ei lämmityskaudella) COP putoaa helposti 1,3 -1,7 välille johtuen korkeista lämpötiloista ja sitä myötä suuresta painetasosta. Talvella sitten mennään paremmalla teholla jonka seurauksena keskimääräinen COP/vuosi on luokkaa 2,5...2,9 kun puhutaan "ei laboratorio-olosuhteista" eli ihmisen rakentamista asumuksista kuka millekin paikkakunnalle.

Ei syytä huoleen.

[LPfreak]

300 W tarkoitin kaikki pupmut, eli ajon aikana (ilman 2 LJ pumppua).

Tyhjällä käynillä se käyttää ainoastan 50 W ja siinä on Ouman ja LJ pumppu

Meilla on kaksipiireinen mutta toinen toistaiseksi ei käytössä.

Tehot
- kompressori: mitä lie.. vaihteleva (meillä 4-5 kW)
- LJpumppu 1 nopeudella: 50W Wilo RS25/6
- LJP 2 nop: 70 W
- LJP 3 nop: 90 W
LJP 2 on samakokoinen jos käytössä
-Lataus pumppu: 3 nop 55 W RS25/4
-Maapiiri 3nop: 170W Wilo TOP RL25/7
(voisi epäsuoraan osoittaa virtauksen kaivoissa)
-Tulistus 28W Wilo RS15/2

[nuolikko]

Anton,

Sittenhän asiat ovat kohdallaan koska Lässän mukaan Ouman ottaa n. 43W ja kiertopumppu 3-asennossa 93W
Eli standby-tilassa homma on kunnossa.

BTW: Meidän V10.5:ssa on 205W maapiiripumppu - ainakin kaavion perusteella. Vekotin on niin piilosssa etten kyllä pääse näkemään mitä se todellisuudessa on.

Ja eksile osoitti myös tuon COP jutun...

Eiköhän lopeteta turha hyperventilointi ja nautitaan lämmöstä  

-Ville

[LPfreak]

Wilon speksin mukaan 0,2 kW on maximi 1,6-1,8 l/s virtauksella kerupumpussa 3 nopeudella.
Meillä sentä samalla putkistolla 0,17 kW jossain virtaus 0,5 l/s vähän viittää virtausksen heikouteen meillä, olisko ilma jossain. En osa sanoa kuinka laminaarinen se on sitten 170 m 3 kertaisella loopilla. LPoptiman omistajaan auttakoon. Eroa on tässäkin samperi soikkoon, en olisi odottanut että siinäkin olisi jotain mätää.

Oot okeassa! Pitäsi nauttia lämmöstä ja veden riittävydestä.
Olisi paljon hyödyllistä asiaa hoidettu kun ei tartis lukea foorumeja ja miettia pumpun asioita. jos olisi joku muu toimiva ja huoleton peli. Ja myyjä ei konkursseja tekisi ja veisi projektin loppun asti. jne

Mihin ne COPit häviävät jotkut copelandi ilmoittaa?
IVT:lla ne on paikalla. Vai olisko kysessä kehitystä asiakkaan rahoilla ja suhtkot toimivat testiversiot päästetään markinalle. Seuravan tehdän paremmaksi..jos asiakas rupea hankalaksi

Speksi on tarkka jokaisen olosuhteiseen jopa meidän nyky ilma/vesi/kaivo on speksattu.
Ja on hyvää. Toisessa Copelandin dokussa sanotaan että jos kompura syö +- 15% speksin ulkopuolella niin todennäköinen syy on rikkinäinen kompressori. Labra olosuhteet ovat 35/0 tai 50/0, meillä nyt 50/5 jostain saa paremmat tehot/COPit kuin nolla kaivolla.
Labrassa sentä ei raha onkivia myyiä mersuhinnoilla tyrkyttämässä Ladoja

[Raid]

Wilon speksin mukaan 0,2 kW on maximi 1,6-1,8 l/s virtauksella kerupumpussa 3 nopeudella.
Meillä sentä samalla putkistolla 0,17 kW jossain virtaus 0,5 l/s vähän viittää virtausksen heikouteen meillä, olisko ilma jossain. En osa sanoa kuinka laminaarinen se on sitten 170 m 3 kertaisella loopilla. LPoptiman omistajaan auttakoon. Eroa on tässäkin samperi soikkoon, en olisi odottanut että siinäkin olisi jotain mätää.

Oot okeassa! Pitäsi nauttia lämmöstä ja veden riittävydestä.
Olisi paljon hyödyllistä asiaa hoidettu kun ei tartis lukea foorumeja ja miettia pumpun asioita. jos olisi joku muu toimiva ja huoleton peli. Ja myyjä ei konkursseja tekisi ja veisi projektin loppun asti. jne

Mihin ne COPit häviävät jotkut copelandi ilmoittaa?
IVT:lla ne on paikalla. Vai olisko kysessä kehitystä asiakkaan rahoilla ja suhtkot toimivat testiversiot päästetään markinalle. Seuravan tehdän paremmaksi..jos asiakas rupea hankalaksi

Speksi on tarkka jokaisen olosuhteiseen jopa meidän nyky ilma/vesi/kaivo on speksattu.
Ja on hyvää. Toisessa Copelandin dokussa sanotaan että jos kompura syö +- 15% speksin ulkopuolella niin todennäköinen syy on rikkinäinen kompressori. Labra olosuhteet ovat 35/0 tai 50/0, meillä nyt 50/5 jostain saa paremmat tehot/COPit kuin nolla kaivolla.
Labrassa sentä ei raha onkivia myyiä mersuhinnoilla tyrkyttämässä Ladoja

Anteeksi nyt, mutta ei millään pahalla. Käytä ensi kerralla esikatselua ja korjaa tekstivirheet.  Jotenkin vaikeeta lukea tuota sun juttua.  

[Roori]

Anteeksi nyt, mutta ei millään pahalla. Käytä ensi kerralla esikatselua ja korjaa tekstivirheet.  Jotenkin vaikeeta lukea tuota sun juttua.  

Nohnoh! eipä sitä nyt olla niin tarkkoja...ymmärrys on lukijassa...joko haluaa ymmärtää tai sitten ei.
Ilmeisesti "friikki" ei ole "soomipoika".

[LPfreak]

Anteeksi, jos joku loukkautunut kirjoituksestani.
Olen päästänyt hieman "höyryä" tälle palstalle..
Tunnistan etten ole käynyt suomalaisessa koulussa kieliopit. Virheitä sattuu, varsinkin "höyrytystilanteessa"

[tomppeli]

Anteeksi, jos joku loukkautunut kirjoituksestani.
Olen päästänyt hieman "höyryä" tälle palstalle..
Tunnistan etten ole käynyt suomalaisessa koulussa kieliopit. Virheitä sattuu, varsinkin "höyrytystilanteessa"

Kaikki hyvin..
Suomenkieli ei ole helppoa, ei edes äidinkielenämme. Minäkin kirjoittelen toisinaan mitä sattuu.
Toivottavasti viihdyt tällä palstalla.
Hyvää jatkoa Sinulle "LPfreak".
Kirjoitellaan vaan.!!

[mlverkko23]

Nyt ei ole tullut sen isommin seurailtua LP:n kulutuksia vähään aikaan. Huomasin kuitenkin, että lokakuun kulutus oli kaikkien aikojen pienin (aikavälillä 2000-2008) siis verrattuna kunkin vuoden lokakuuhun (Etelä-Suomessa).

607 kWh/kk/250 b-m2 = 2.43 kWh/kk/b-m2.

Yleensä lokakuun kulutus on ollut keskim. 2.9 kWh/b-m2 ja maksimissaan 4.0 kWh/b-m2 (2002).


Ovatko muut huomanneet kuluneessa lokakuussa mitään vastaavaa?

[Matias]

Lisäksi:
Kaikki tehot ilman kompura pumppu syö 0,3 kW

Ekowellin Copelandissa on kompuran öljytilassa lämmitysvastus joka näkyy olevan jatkuvasti päällä.En ole viitsiny mitata tehoa,tuskin kuitenkaan ihan noin paljon

[fordor]

10.11.08 Illalla hyrähti LÄSSÄ v10 203 säätimellä käyntiin Kaakkoissuomessa.
Savipellossa putkea yht. 570m kahdessa piirissä. eristämätöntä mittaa noin 550m.




Talo -37 rakennetturintamamiestyyppinen osa(puru) -70 luvulla laajennettu (villa).
-160m2 lämmintä kahdessa kerroksessa  ja n.45 puolilämmin autotalli, jossa mlpkin sijaitsee.  
-Ikkunat 10 vuotta vanhat tiivit
-Patterilämmitys, pesutiloissa lattialämmitys vesikierolla
-3 henkeä. Sauna (8Kw) lähes päivittäin.
APK kuumassa vedessä.

Pumpulla oma mittari 3vrk kulutus 84kwh kompuratunnit 16h
(tehtaan säädöt)

Asennuksen jälkeen ei ole tarvinnut nestettä lisäillä.
Melu ei haittaa, kun on kahden tiiliseinän takana asuintiloista. Ei pidä mielestäni muutenkaan mitenkään erityisen kovaa ääntä. Saunassa juuri ja juuri kuulee äänen.Pumppu on lauteiden kohdalla yhden seinän takana. Pumpun alla omat tassut ja 10mm pehmeät kumipalat.

Öljyssä pysymiseen olisi vaadittu  vm-72 öljykattilan uusinta,piipun putkitus,öljysäiliön tarkastus, poltinhuolto... huoleton öljykin oli,  mutta se hinnan poukkoilu (Kahdessa vuodessa 63snt-1€) ja laakista tulevat suuret laskut harmitti.
Sähkön hinta sentään nousee tasaisesti kokoajan, eli yllätyksiä ei tule... 8-)

Takaisinmaksuaikoja en ole jurikaan laskenut. Enemmän olen foorumilta katsellut vastaavia saneerauskohteita ja katsonut, mitä niissä on ollut kulutukset. Niiden mukaan 2/3 osaa voisi pudottaa vuotuisista kuluista pois.
 Huoleton ja huomattavasti halvempi käyttää, kun entinen, niin siinä tärkeimmät ominaisuudet mielestäni.

Nyt pitää vaan toivoa, että oli järkiostos...
Päivitän, kun kulutuksia tulee pidemmältä ajalta. Sen jälkeen alan tutkimaan säätöjä.

[Tero Paananen]

Vuonna 2008 meni kaikkiaan 13.084 kW. Jos ihan pelkkä lämmitys ja lämminkäyttövesi kiinnostaa niin siihen meni 4981 kW.

Ja tarkemmin : http://www.rakennustyot.com/matiaksellekoti/sahkonkulutus.htm

[KimmoK]

kahden viimevuoden sähkölaskujen kwh keskiarvo on 10500kwh

neliöitä on 230, joista 50% on 21 asteisena ja 50% 23 asteisena
(Sauna ei vielä käytössä ---> pesutilat lämpiää kuumalla vedellä?)
(Ilma vaihtuu ikkunoista sekä poistopuhaltimella 150m3/h  ---> LTO 0%)

lämmityksen hoitaa Lämpöässä T8.
Lämpimään veteen ja lämmitykseen menee noin 5000kwh sähköä per vuosi eli lämpöenergiana noin 15000kwh. Kun lämpimän veden osuus otetaan pois niin talon lämmitykseen ei kulune paljoa yli 10000kwh per vuosi. (kuumaa (45asteista) vettä menee tasan 50m3 per vuosi, siitä vois joku muu propellihattu laskea tarkan arvon).

10000kwh lämpöenergiaa per vuosi per 230neliöä per 700 kuutiota ei mielestäni ole paljon näillä leveysasteilla.
(näinä kahtena talvena leivinuunikaan ei ole lämmennyt kuin korkeintaan viisi kertaa)


Talosta:
Seinät Lammin EMH350. (U=25)
Ikkunat Fenestra tehoselektiivi ja super
Yläpohjassa 45cm ekovillaa.
Alapohjassa 20cm EPS:ää.
Rinnetalo, etelärinteessä, Ylikiimingissä
Kaksi aikuista ja yksi 3v lapsi + koira.
Kodin vimpaimet on A ja A+ luokkaa (esim. pakastimia on kaksi, samoin jääkaappeja, 40" TV on min 4h päällä per päivä, PirateBay on ahkerassa käytössä, joten kompuuttereitakin aina päällä, 1-2 autoa lämmössä talvisin tunnin per päivä)
Myöskin kompuutterit on keskimääräistä pöytäkonetta vähävirtaisempia, esim http://saku.isoveli.org/discus/messages/2504/8139.html?1240053349
Ja jatkossa ykköskone tulee kuluttamaan MAX25W: http://www.acube-systems.biz/


Kesällä pärjää nippa nappa ilman jäähdytystä, sisälämpö noin 23-24 kun sälekaihtimet on kiinni auringon puolelta.


Anopille rakentamastani Pellettisysteemistä hieman tuolla: http://www.pellettikeskustelu.net/keskustelu/viewtopic.php?t=3101

[SON]

Seuraava kommenttini on tarkoitettu ensisijaisesti niille jotka ovat aikeissa hankkia maalämpöpumpun.

* Hanki ehdottomasti kWh mittari mittaamaan kaikkea maalampöpumpun kuluttamaa sähköenergiaa.

* Hanki ehdottomasti energiamittari(t) mittaamaan lämpöpumpun tuottamaa energiaa.

* näiden kahden mittarin lukemien perustella vasta tiedät mikä on lämpöpumpun COP ja toimiiko pumppu niinkuin on luvattu. Ilman näitä "ajat kuin autossa ei olisi nopeus- matka- tai bensamittaria".

* Oikein - ja oikeasta paikasta hankittuna mittarien lisäinvestointi on noin 200 .. 300 euron luokkaa joka ei ole kokonaisinvestointia ajatellen suuri summa. Tällöin sinulla on aivan eri lähtökohdat osoittaa lämpöpumpun hyvyys tai huonous.

* Jos jokin taho ei hyväksy tätä niin vaihda firmaa.
 

[seppaant]

Hanki ehdottomasti energiamittari(t) mittaamaan lämpöpumpun tuottamaa energiaa.

Tähän haluaisin hyviä ratkaisuja.
Lämmön jakopuolelle tarvittaisiin kaksi mittaria:
Toinen lämmityspiiriin (jopa 2 kpl) ja toinen lämpimään veteen.
Tai vaihtoehtoisesti maapiiriin, mutta täällä on ongelmana, että eivät taida toimia, jos lämpötila on pakkasen puolella.
ATS

[SON]

Omaa ratkaisuani varten olen hankkinut kyseiset mittarit Saksasta jossa hintatao on selvästi alempi mitä täällä Suomessa. Sähkö kWh mittarien hinnaksi tuli hieman yli 50 eur/ kpl postikuluineen ja kWh/MWh lämpöenergiamittarit  sain aivan samaan yksikköhintaan.  Kaikki mittarit ovat uusia ja laadukkaita Landis & Gyrin valmistetta. Kyllä sähkömies ja putkimies osaa ne sijoittaa oikeaan paikkaan ja uudessa asennuksessa se on aina helpompaa kuin jälkeenpäin asennettuna.

[seppaant]

Omaa ratkaisuani varten olen hankkinut kyseiset mittarit Saksasta jossa hintatao on selvästi alempi mitä täällä Suomessa

Mistä ostit?
Onko sinulla mittari sekä lämmityspiirissä että käyttövesilinjassa vai mahdollisesti maapiirissä?
Minkälaisia tuloksia olet saanut?

ATS

[SON]

Ostin mittarit Saksan Ebaysta ja ovat nyt  mittaamassa eri rakennusten lämmön ja sähkönkulutusta. Minulla on vielä öljy- ja tai sähkö lämmitys.

Olen vasta harkinnut maalampöä ja mittareita on myös tätä varten. Itsellä on kiinteistövalvontajärjestelmä johon nämä mittarit kytketään. Tätä kautta olen saanut rakennusten energiakulutuksesta faktiset tiedot ja joiden avulla tulevan maalämpöpumpun mitoitus ja todellinen kulutus ja tuotto voidaan todentaa.  

Jos lämmityksen seurannan haluaa pitää täysin hallituna on myös ulkolämpötila ja siitä laskettu astepäiväluku pidettävä seurannassa mukana.

Lisäys kursiivilla

[Rauski]

Miten tuollaisen mittarin sijoittaa käyttövesilinjaan niin että se antaa luotettavia tuloksia, kun niissä taitaa mittausväli olla esim. 30 s tai vaihtoehtoisesti 4 s. Tuo vaatii ymmärtääkseni kutakuinkin vakiovirtausta antaakseen todenmukaisia tuloksia, tuottopuolella se on. Mutta mutta saako rakenteita muuttamatta mittaria sinne sijoitettua, niin että takuu säilyy?

[SON]

Ei niitä mittareita tarvitse mihinkään pumpun sisäpuolelle sijoittaa. Sähkömittari sähkeskukseen tms oikeaan kohtaan.

 Lämmityksen mittari asennusohjeen mukaan, esim mittari paluulinjaan, itse mittarissa on jo paluuveden lämpötilamittaus ja toinen anturi menoveden lämpötilaa mittaamaan.
 
LKV mittari menevään veteen ( siis kylmään veteen) ja toinen anturi kumavesiputkeen.

Mittaus jakso on standastisoitu ja sillä saadaan tähän tarkoitukseen speksien mukaan n. 1% tarkkuus.

Mittarit on tai voidaan varustaa tarvittaessa pulssiulostulolla tai kytkeä M- bus väylään etäluentaa vasten. Lämpöenergiamittarit ovat paristolla toimivia ja paristojen toimintaikä on 6.. 10 vuotta ja mittareissa on yleensä hälytys tai merkkivalo paristojen ehtyessä.

Se miksi lämpöpumppufirmat eivät laita molempia mittareita siis kulutetun ja saadun energian mittareita, hämmästyttää tai toisaalta ei. Nimittäin lämpöpumpun mukana toimitetuilla mittareilla voitaisiin aivan liian helposti osoittaa lämpöpumpun todelliset ominaisuudet. Tällä vältetään se ettei lämpöpumpputoimittaja "ammu omaan jalkaan" jos pumppu ei toimikkaan luvatulla tavalla.

Niinkuin edellä olen todennut tämä ei ole periaatteessa kustannus- eikä tekniikkakysymys vaan ......  

[Rauski]

Niinpä, jos mittarin paristo kestää vaikka sen 10 vuotta, niin lukuväli on 30 s, ja se aiheuttaa käyttövedessä sen epäilemäni mittausepätarkkuuden. Se virtaus ja lämpötila kun mitataan vain tuon pulssin aikana, vakiovirtauksessa se ei olekaan ongelma, mutta sykkivässä käytössä se mielestäni on. Sähkönkulutus ei sitten taas mittauksena olekaan ongelma noissa. Se mitä "seppaant" mainitsi maapiirin mittauksesta ratkaisisi kyllä nuo ongelmat, mutta mittaria taitaa olla vaikea löytää.

[SON]

Rauski on aivan turhaa skeptinen. Oheisessa linkissä on tekniset tiedot ostamistani
mittareista.

https://www.siemens.be/cmc/upload/cms/docs/sbt/hvac/Brochures_Datasheets_manuals/FR/10_Comptage_%C3%A9nergie/Datasheets/UH504-101_2WR6_EN.pdf

Yleisesti lämmityksen, lämpimän käyttöveden tms mittaaminen on keskieuroopassa yleisempää kuin täällä Suomessa ja mittausten lukematarkkuus ei tarvitse olla mitään laboratorioluokkaa tämänkaltaisessa tapauksessa.

Kuten aiemmin totesin, kirjoitukseni on suunnattu niille jotka suunnittelevat lämpöpumpun hankintaa ja mitä sen toiminnan toteamiseksi kannattaa tehdä.

Lisätty:
Koko mittausasian voisi kiteyttää vertailevaan kysymykseen;
kuinka moni ostaisi noin 20.000 € maksavan auton (MLP:n hinta) jossa ei ole matka- nopeus tai polttoainenmittaria.  

[Rauski]

Hienohan tuo Landis+Gyr on, ja täyttää varmaan mittaustarpeet.
On totta että olin ehkä turhankin kriittinen, ei sitä pilkkua tarvii halki saada, jos vaan kulutustottumuksiaan tarkkailee.

On mainoksia ja "mainoksia" näissä missä tiedot on ilmoitettu tuon uudemman euronormin (EN 14511) mukaan, näyttäisivät tiedot olevan aikalailla todentuntuisia, ainakin meillä. Niinpä jos lämpöpumppua harkitsee niin tehoa kannattaa mielestäni arvioida tuon uudemman, eikä vanhemman EN 255 perusteella, silloin ollaan totuutta.
Ja vaikeaahan on niitä mittauksiakin suorittaa ennen kuin sen pumpun on hankkinut.
Saattaapi olla hyvinkin harkittua ettei niitä mittareita sinne vakiona laiteta, säilyy hyvä mieli pidempään, koska joka tapaukseessa säästö kulutuksessa on huomattavaa, vaikkapa verraten suorasähköön.

Mutta toisaalta, kyllä meille nippelifriikeille voisivat ne mittarit laittaa vakioiksi, ja tarkatkin vielä.

[mnk]

SON,  

sen verran hienoja mittareita ja edullisesti, että jos voisit laittaa linkin sinne ebay:n  nettimyyjälle / siihen tarjoukseen mistä ostit, niin muutkin voivat harkita noita.   en löytänyt hauilla niitä ebaystä.  

Itsellä vain sähkön kwh mittarit, joilla pärjää aikas hyvin jo ja dataloggeri kerää lopun tarvittavan datan.