V10.5 havaintoja

[nuolikko]

Moro maalämpöimmeiset,

Tämä ei suoraan liity Lässään, mutta kun semmoisella ajelen niin kysyn täällä.

Havaitsin Ouman Trendsillä tänään seuraavaa. Saunoimme ja lämmintä vettä tietenkin käytettiin. Samaan aikaan kompura oli sattumalta käynnissä - käynnistynyt hiukan ennen saunariemua - ja trendsin käyrien perusteella ylä- sekä alalämpö putosivat ajoittain vaikka siis kompura lämmitti pannua.

Tämä siis tarkoittaa, että tuon V10.5 puhti ei piisaa ylläpitämään saati nostamaan lämpöjä, jos samaan aikaan roiskitaan lämmintä vettä kahden hengen voimin !!? Tähähän vaikuttaa maalikosta perustavaa laatua olevalta murheelta joka ei mitenkään liity lämmitettävän talon kokoon vaan lämpimän veden tuottoon tarvittavaan tehoon.

Onko muilla tälläisiä havaintoja ? Tuo meinaa ääritilanteessa sitä, että lämmin vesi ei ole enää yhtään niin lämmintä kun saunotaan isommalla porukalla kunnolla .

Ulkolämpö "jouluiset"  +2 ja menovesi 27

-Ville

[sailor]

Tämän vuoksi siinä maalämpöpumpussa on varaaja, jossa sitä lämmintä vettä pidetään varastossa.

Ei tahdo riittää mikään pumppu (riippuu veden virtausnopeudesta) tekemään vettä "lennossa", yleensä siihen pystyvät öljypolttimetkin ovat 30kW+ tehoisia.

Jani

[nuolikko]

No tottavie....

isotehoisia mötiäisiä ne ovatkin, jotka lennossa tekevät lämpimän veden .

Vastaushan omaan kysymykseeni kerrottiin Oumanin hemmojen esitelmässä lämmitysvehkeistä ja lämpimän veden säätämisen hankaluudesta, johon tuossa syksyllä otin osaa. He tosiaankin totesivat, että miettikääpä miten säätää piiriä, josta on otettava 30-40kW tehoa muutamissa sekunneissa ja pidettävä se käyttöveden lämpö halutussa arvossa veden laskemisen ajan. Heti sen jälkeen, kun viilentävää vettä ei enää virtaa vaihtimessa ja siellä on yhä rutkasti puhtia, joka pitää huomioida.  Esimerkkinä olivat kaukolämmössä olevat lämmönvaihtimet, jotka isommissa taloissa ovat todella ruudikkaita.

Kun sitten lämpö saadaan pysymään kohdallaan sen pienen hetken niin ilman muuta tulee aina joku toinen, joka avaa hanan taloyhtiössä ja taas säädetään niin maar perusteellisesti ettei kukaan pääse sanomaan liian kuumasta tai liian kylmästä vedestä.
Kaikkein haastavin homma säätötekniikassa on näiden kavereiden mukaan juuri tuo käyttöveden säätö.

Eli tosiaan puhutaan todella ISOISTA tehoista, joilla se kolme asteinen porakaivovoda lämmitettäisiin lennossa.
Kiitän "ojennuksesta"  olisihan tämä pitänyt ymmärtää opitun perusteella  

-ville

[Tero]

No tottavie....

isotehoisia mötiäisiä ne ovatkin, jotka lennossa tekevät lämpimän veden .

Vastaushan omaan kysymykseeni kerrottiin Oumanin hemmojen esitelmässä lämmitysvehkeistä ja lämpimän veden säätämisen hankaluudesta, johon tuossa syksyllä otin osaa. He tosiaankin totesivat, että miettikääpä miten säätää piiriä, josta on otettava 30-40kW tehoa muutamissa sekunneissa ja pidettävä se käyttöveden lämpö halutussa arvossa veden laskemisen ajan. Heti sen jälkeen, kun viilentävää vettä ei enää virtaa vaihtimessa ja siellä on yhä rutkasti puhtia, joka pitää huomioida.  Esimerkkinä olivat kaukolämmössä olevat lämmönvaihtimet, jotka isommissa taloissa ovat todella ruudikkaita.

Kun sitten lämpö saadaan pysymään kohdallaan sen pienen hetken niin ilman muuta tulee aina joku toinen, joka avaa hanan taloyhtiössä ja taas säädetään niin maar perusteellisesti ettei kukaan pääse sanomaan liian kuumasta tai liian kylmästä vedestä.
Kaikkein haastavin homma säätötekniikassa on näiden kavereiden mukaan juuri tuo käyttöveden säätö.

Eli tosiaan puhutaan todella ISOISTA tehoista, joilla se kolme asteinen porakaivovoda lämmitettäisiin lennossa.
Kiitän "ojennuksesta"  olisihan tämä pitänyt ymmärtää opitun perusteella   -ville

Ei kyse ole Ville sekunneista vaan aina (vaikka puoli tuntia), kun kraana on auki vaikka 12 litraa sekunnissa virtaamalla ja otettu lämpö 37C, niin otettu teho on luokkaa 25kW

Kraanasta tuleva vesi säädetään nimenomaan kraanalla, sitä ei OUMAN säädä. Lämminvesiputkessa riippuen säätöventtiilin asetuksessa on jotain luokkaa 50C joka tulee kraanalle.

[sailor]

12 litraa sekunnissa virtaamalla ja otettu lämpö 37C, niin otettu teho on luokkaa 25kW

Tero tarkoittaa tietysti 12 litraa/minuutti....

Jani

[Tero]

Tero tarkoittaa tietysti 12 litraa/minuutti....

Jani

Kiitos.

[nuolikko]

Pitkästä aikaan ....

Kiitos Terolle kommentista.

tarkoitukseni oli sanoa tuolla "sekunneissa tapahtuvalla säädöllä" oli se että,  kun lähtevän veden asetusarvo on vaikkapa se 60 astetta niin kun hana kolautetaan auki , on säätöpiirin erittäin lyhyessä hetkessä kontrolloitava ison lämmönvaihtimen lämmittämää vettä ettei homma karkaa käsistä tai vastaavasti lämmin vesi lämpenee kiusallisen hitaasti.  
Eli säädön on oltava pahisn nopeaa ?

Se lienee juuri niin hankalaa kuin Oumannin jantterit  väittivät ... Tokihan he Oumannilla myös käyttövettä säätävät ? Eikös Lässän 203GT  malleissa ole lämpimän käyttöveden säätöä?  irtokamana myytävissä EH-203 malleissa ainakin on 2 lämmityspiiriä + käyttövesi. Minulla kun on tuo karvahattu-201GT johtuen siitä että toista lämmityspiiriä ei tarvittu.

Asiasta toiseen:

Nyt on ajettu ekaa talvea MLP:llä mutta yllätys on ollut suuri ja hiukan katkera miten vähän sähkölasku itseasiassa on pienentynyt.

kWh:ja  menee rutkasti vähemmän, mutta kun talviarkipäivän sähköä menee nyt rutkasti enemmän, ei lasku ihan samassa suhteessa pienene. Ilmeisesti olisi luovuttava tuosta kausisähköstä suurten perusmaksujen takia ?

Eli voitanee päätellä että kun varaavasta järjestelmästä siirtyy MLP:uun , ei takaisinmaksuaikoja suuremmin kannattane laskeskella  
Laitan statistiikkaa jos kiinnostaa.

Vetäisenpä trendin käppyräkuva johonkin niin voisitteko vilkaista ovatko käyntijaksot mielestänne normaalin oloiset ... Minä kun en ole oikein hiffanut "pätkäkäynti" termiä :-/



-ville-

[nuolikko]

Tuommoista on viime päivinä näkynyt.
Vehje on nyt tehdasasetuksilla kokeeksi eli nuo käppyrät on sen mukaiset. Aiemmin olen pitänyt VaraajaAlaMin 43 ja erona 7

http://picasaweb.google.com/nuolikko/Ouman?authkey=_LkVBvTJKgw

[eksile]

Tervehdys.

Mulla on Ekowell, ei LÄssää, joten en pysty kommentoimaan mitkä säätöarvojen nimenomaan sun tapauksessa pitäisi olla.

Muutama pointti kuitenkin ahistaa, eli:

- Varaajan alalämpö huitelee 45-52 asteessa ja silti ylälämpö vain välillä 55-58 koko ajan. Toi 7 asteen alaero näyttää tulevan ripeesti vastaan ->  kompura tauolle -> eikä varaajan ylälämpö ehdi nousta just ollenkaan -> huonolämmönsiirto -> vaippavaraaja vai kierukka?

- Kuumakaasu jokaisen kierron lopussa päälle 100 astetta mutta siltikään varaajan ylälämpö ei pääse mukaan.

- Käyttöveden kierrolla ei vaikutusta, koska kompura hakkaa samalla taajuudella myös yöllä kun kierto on pois päältä.

Loppuuko käyttövesi kesken jos laitat varaajan alaminimin esim. 33 - 35 asteeseen ja alaeroon 10 tai jos saa niin enemmän asteita?
Käppyröiden perusteella ennakoiden pumpun käynti kesällä (kun lämmitystarvetta ei ole) on vielä kireämpää kuin nyt ellet keksi millä säädöllä saat ton varaajan ylälämmön nousemaan.

[nuolikko]

Asiaa Eksile... ja kiitos kommenteista.
Ensi viikonloppuna on raksamessut JKL.ssä ja ajattelin muutenkin mennä tivaamaan Lässän edustajalta kommentteja käppyröihin !

Pitääpä kokeilla tuota alaosan muutosta. Kahden hengen talous joten uskon että lämmintä että riittänee.
 
Eli suurempia lämpömuutoksia pitäisi odottaa yläosaan?  


Eräs toinen V10 käyttäjä lähetti minulle käppyränsä taannoin ja kummastelin kuinka siellä ei varaajan yllälämpö juuri muuttunut ollenkaan... vaikka kuumaa vettä käytettiin jne mutta ylälämpö pysyi merkillisesti samalla tasolla. Kaverilla on toosan kanssa ongelmia ja epäilin, että olisko peräti anturivika. Kyllähän se yläosankin pitää jäähtyä, kun energiaa otetaan.
 
-Ville  

[sailor]

Koska meillä on molemmilla sama ohjain (Ouman) niin minulla alaminimi on 26 ja alaerotus 10. Yläminimi 46 ja yläerotus 6. Muutaman viikon välein laitan yläminimin 55 asteeseen, jos muistan.

Tuolla menolla saat noin 5000kWh menemään extrasähköä verrattuna optimiasetuksiin.

Jokos olisi Vesangassa kahvipannu kuumana, jos tulen käymään ja käydään asetukset läpi.

Jani

[Tero]

Koita saada säätämällä se pumppu toimimaan.

Sinuna soittasin tehtaalle!!!

(vinkkinä: laita tietosi tiedonkeruuketjuun)

[seppaant]

Ensi viikonloppuna on raksamessut JKL.ssä ja ajattelin muutenkin mennä tivaamaan Lässän edustajalta kommentteja käppyröihin  !
 
Pitääpä kokeilla tuota alaosan muutosta. Kahden hengen talous joten uskon että lämmintä että riittänee.
  
Eli suurempia lämpömuutoksia pitäisi odottaa yläosaan?  

Minulla on V-7 mutta sehän on rakenteeltaan periaatteesa sama kone kuin V-10 ja olen painiskellut vastaavanlaisten ongelmien kanssa kuin sinä.

Nyt minulla on ollut jonkin aikaa toiminnassa 1-Wire/LogTemp mittausjärjestelmä. Systeemissä on tällä hetkellä kytkettynä 18 anturia, joista 14 on kytketty lämpöpumppuun. Varaajan yläosan lämpötilakerrostuman selvittämiseksi asensin lisälämmitysyhteestä putken varaajaan ja tähän putkeen neljä korkeussuunnassa siirrettävää anturia.
Ja nyt alkaa L-Ässän V-mallin sielunelämä  vähitellen avautumaan.

Kävin toissapäivänä Lahden Raksa-messuilla ja keskustelin syvällisesti L-Ässän edustajan kanssa uusien V-mallien "lastentaudeista". Oltiin samoilla linjoilla ongelmista ja ovat ajatelleet tehdä muutoksia jopa lähitulevaisuudessa. Mutta mitenkä me nykyisten V-mallien omistajat  saisimme muutokset jo käytössäoleviin koneisiimme?

Olen tehnyt jo yhden "Pelle-Peloton" muutoksen pumppuuni ja toinen on suunnitteilla. Näistä lisää, kun saan käyttökokemuksia.

Mene ihmeessä Jyväskylään ja tenttaa L-Ässän edustajaa.

Prosessitekniikka minulla kyllä on hanskassa mutta ATK-tekniikka on vielä hakusessa. Kuinka saan siirrettyä JPG-kuvan hyvälaatuisena tänne palstalle?
ATS

[tomppeli]

Ja nyt alkaa L-Ässän V-mallin sielunelämä  vähitellen avautumaan.

Kävin toissapäivänä Lahden Raksa-messuilla ja keskustelin syvällisesti L-Ässän edustajan kanssa uusien V-mallien "lastentaudeista". Oltiin samoilla linjoilla ongelmista ja ovat ajatelleet tehdä muutoksia jopa lähitulevaisuudessa. Mutta mitenkä me nykyisten V-mallien omistajat  saisimme muutokset jo käytössäoleviin koneisiimme?

Olen tehnyt jo yhden "Pelle-Peloton" muutoksen pumppuuni ja toinen on suunnitteilla. Näistä lisää, kun saan käyttökokemuksia.
ATS

Hienoa tutkimustyötä Sinulla!
Valmistajat tarvitsevat yhteistyötä käyttäjien kanssa, jotta saataisiin kehiteltyä mahdollisimman hyvä, järkevä tuote.
Toivottavasti LÄ osaa kuunnella Sinua.

Lisää vain Pelle Pelottomia kehittämään suomipumpusta huippulaite.
Tarvisit oikeastaan jonkinlaisen apurahan tuotekehitystyöhösi. Toivottavasti joku ymmärtää  asian arvon.
Menestystä projektillesi!
Pave

[Malibra]

Prosessitekniikka minulla kyllä on hanskassa mutta ATK-tekniikka on vielä hakusessa. Kuinka saan siirrettyä JPG-kuvan hyvälaatuisena tänne palstalle?
ATS

Lataa kuva vaikka tuonne http://www.munkuvat.org/
Sitten kopiot kuvan osoitteen siihen postiin mihin kuvan haluat näiden "tagien" sisään.
Jos et halua kuvan näkyvän heti vaan pelkän linkin kuvaan niin laitat osoitteen näiden http:// tagien sisään.

-Janne-

[seppaant]

[img][/i<a href='http://www.munkuvat.org/kuva/76272'><img
Suoraan en saanut kuvaa näkyviin, mutta tuon linkin kautta kylläkin.
Tämänhetkiset asetusarvot ovat:
Ylä min 47C
ylä ero 10C
ala min 30 C
ala ero 6 C

ATS

[nuolikko]

Moro,

Seppaant: Väännäs mullekin rautalangasta millaiset kohdat Lässäkin tunnustaa lastentaudeiksi ?
Antrim kirjotteli emailissaan minulle, että esim tulistuspumpun kierto pitää tehtaan mukaan olla minimissään, mutta oli tutkinut Wilon asetuksia ja huomannut sen olevan kolminopeuksinen ja täysillä ! Nopeuden säätönuppi on poistettu, mutta kytkentärasian sisällä nopeussäätö on paikallaan.

Asennusvaiheessa meillä oli ollut yllätys-yllätys sama ongelma eli pumppu vuoti vettä varaajan ja pumpun liitoksesta ( olisiko ollut juuri tulistuspumppu) = kierteissä liimaa , ei hamppua. Omassa pumpussani oli myös Oumanin mittaus 9 piuha irti (varaaja ylä?) sekä muut aivan löysällä. Lässä maksoi reklamaation jälkeen osansa LVI firman viuluista.

Ei ole jäänyt mitenkään laadukas fiilis tästä vehkeestä. Puhumattakaan nyt kun nuo käyntiominaisuudetkin tuntuvat siis olevan kuralla  


Sailor: Ei muuta kuin käymään jonain sopivana hetkenä. Säätö on tosiaan hakusessa, kun ei oikein tiedä mitä pitäisi hakea.
Käyrää on megatavukaupalla Trendistä, mutta kun ei ole ollenkaan referenssiä mihin vertaa.
Jos pläjäytän tuon Lässän edustajalle printattuna niin en juuri odota kovinkaan asiantuntevia lausuntoja siitä. Pitäisi varmaan näyttää kilpailijoille ennemmin

Eli tämä on kyllä hankalaa kun ei tiedä mihin tulisi tähdätä.    

Ilmeisesti siis pumppuni perusongelmat ovat:

- liian pienet vaihtelut yläosan lämmöissä
- lyhyet käyntijaksot
- Tehdasasetukset mäkeen !!
- mitä muuta ?


Kiitos tosiaan Seppaant :lle datasta

Ville
  

[LPfreak]

Moi!

pumpun runko on muovinen eikä mitään hamppua/liima siinä ollut, liitoksessa on kumi o-rengas tiivistenä. Meidän vuoto on ollut latauspumpussa. Varaajan liitosputket hitsattu vionssa. Se aiheutti huonon liitoksen ja kaikien lisäksi muovinen kierre rikkontunut. Punppu vaihdettiin uusiksi samalla periatella LVI-liiken toimesta. Ja oli pakko laittaa rautarunkoinen, että liitos olisi jotenkin suoristamassa vinossa olevan putken. Muissa liitoksisa huomasin liimaa. ja jossain tefloninauhaa, mutta ei vuotanut mualta.
Sepant kai joutunut kiristämän jotain liitoksia omassa pumpussa.

[LPfreak]

Messuila ylensä pyörivät myyntimiehet. Ja tekninen asiantuntemus ylensä aika pinnalinen. Käyrien analysointi on taas suunittelian hommia. Messuille turha tyrkyttä käyrät selityksen haussa, kokemuksesta..

[LPfreak]

Ja niin lisää..

lainaus:
- liian pienet vaihtelut yläosan lämmöissä
- lyhyet käyntijaksot
- Tehdasasetukset mäkeen !!

Yläosan lämmöt haussa, siis säädettävissä..

Käyntijäksoista:
Pitkillä käyntijäksoilla haetaan ylensä kompuran pidempi elinikä. Mutta hyötysuhteseen se seika vaikutta negatiiviseksi, parhat lämmöt kuitenkin kaivosta tulee ensimäisessä lioksen kierrossa. Seuravissa lioksen lämmöt laskee asteella tai toisella. Ottaen huomion pehmokäynistysrelen olemassaoloa kompuran käynistys on säästäväisempi ja sillä pidempi elinikä, toivon mukaan ainakin, aika näyttää. En olisi niin paljon huolissa lyhkäisestä käyntijaksoista. Copelandi lupailee 100000 kerta niitä. Ruotsalaiset tekee omia pumpuja kuitenkin sellaiseksi. Sähkön kulutus on on se asia johon vuodesta toisen joutuu maksamaan.

Tehdasasetuksilla LÄ tavoittaa ilmeisemmin käyttöveden riittävyden maksimointia, eikä pienemmän sähkökulutuksen saavuttamista. Eli loppupelissä jolaisella kohdella on omat tarpeet ja on varaa optimointiin. Olisipa enemmään tehtaan tukea sille hommalle. Niin olisi päästy optimiin nopeammin ja pienemmällä vaivalla. Muta siinä jäisi pois mahdollisus "freak:kailuun"

[R12]

Voisiko V-mallin varaajan yläosan liian hidas lämpeneminen johtua siitä, että tulistinkierron putket kulkevat varaajan alaosan kautta yläosaan (näin ainakin kytkentäkuvan mukaan, pumpun omistajat voisivat varmistaa asian)? Näin tulistuksenpoistovaihtimessa kuumentunut vesi luovuttaa osan lämmöstään varaajan kylmempään alaosaan ja saavuttaa yläosan vasta huomattavasti viilennyttyään.

[seppaant]

Voisiko V-mallin varaajan yläosan liian hidas lämpeneminen johtua siitä, että tulistinkierron putket kulkevat varaajan alaosan kautta yläosaan (näin ainakin kytkentäkuvan mukaan, pumpun omistajat voisivat varmistaa asian)? Näin tulistuksenpoistovaihtimessa kuumentunut vesi luovuttaa osan lämmöstään varaajan kylmempään alaosaan ja saavuttaa yläosan vasta huomattavasti viilennyttyään.

Juuri näin tapahtuu. Mittausteni mukaan V-7:ssä lämpötila laskee 8-10C tällä matkalla. Tehokkaammissa V-malleissa on tulistusvirtaus suurempi ja sen johdosta lämpötilan putoaminen myös hieman pienempi.
Tästä syystä itse putkitin tulistusputken varaajan ulkopuolitse aurinkoyhteestä varaajan yläosaan ja nyt varaajan yläosassa on 10C kuumempaa vettä kuin aiemmin.
ATS