Ensimmäinen käyttövuosi lähentelee loppuaan

[258m2]

Hei
Kohta on ensimmäinen vuosi takana Thermian G2 16Kw pumpulla. Talo on meillä 258-288m2 vähän laskentatavasta riippuen, vuodelta 1952. Eristykset ovat alkuperäiset purueristeet ja kaikki paitsi kaksi ikkunaa vanhoja. Neljä patteria toistaiseksi uusittu C22 malliin. Valloxin Digit ilmanvaihto. Lämmitykseen ja käytöveteen mennyt nyt vähän päälle 12 000Kw, aikaisempi öljy 5000 litraa. Sähkön kokonaiskulutus myös putosi lämpöpumpun asennuksen jälkeen (?), joten öljykustannukset ja osa sähkönkulutus on tullut säästöä. Oisko tässä nyt tullut säästöä sitten noin 6000€ vuodessa aikaisempaan verrattuna. Vähän paradoksaalinen juttu. Pumppu on tuo G2 16Kw ilman puskurivaraajaa. Lämpö on ollut tasainen eikä pumpussa ole ollut pätkäkäyntiä. Käyttöaikasuhde noin 30%. Kuumin menovesi talvella oli 51C astetta. Ainoa, mikä on oikeastaan huolettanut, on tuo hieman kylmähkö kaivo(t). Kesälläkään ei taida lämmöt olla maksimissaan yli 5 astetta, mutta eipähän mennyt talvella jäähän. Suunnitelmissa olisi hieman parantaa vielä lämmönjakoa muutamalla  uudella patterilla, hyötysuheten notkahdus pakkasilla poistuisi. Pumpun mitoitus sattui melko optimi, -29-30 asteen paikkeilla täystehon raja. Kylmemmälläkään ei menneet vastukset päälle, vaikka olisi ehkä halunnutkin. Tähän vaikutti tuo Thermian ohjaus, jossa vastukset menee päälle vasta kun menolämpö on enemmän kuin 2 astetta alle mitä vaaditaan, ja tätähän ei saa säädettyä. Silloin oli pakkasta 33-34 astetta. G2 ominaisuus on ollut ihan kätevä. Menovettä on tehty paljon tulistuksella lämmitysjakson yhteydessä. Lämmin vesi ei ole loppunut missään vaiheessa, välillä on laskettu vettä ammeeseen yläkerrassa ja oltu saunassa/suihkussa alakerrassa yhtä aikaa. Kierroslukusäätyvästä pumpusta on näköjään hyötyä erityisesti lämmönjaon puolella, keruunesteen puolella taitaa pyöriä miltei aina täysillä. Lämpötilaero keruussa on pysynyt kolmessa asteessa. Talvella kuului pattereista napsetta, mutta se olikin ulkolamppu, joka hakkasi terassin metalliputkeen. Laitoin roudarinteipillä kiinni, niin loppui pattereiden napse Kaiken kaikkiaan tässä täytyy olla melkoisen tyytyväinen, ja ennen kaikkea vaimokin on ollut hyvin tyytyväinen.

[sam68]

Siinäpä sitä on faktaa patteritalossa olevasta vaihtoventtiilipumpusta. Nostamalla hyötysuhdetta kaivot kuormittuu enemmän..

[sailor]

Siinäpä sitä on faktaa patteritalossa olevasta vaihtoventtiilipumpusta. Nostamalla hyötysuhdetta kaivot kuormittuu enemmän..

Eikö tuossa pumpussa ole tulistusvaihdin? Eli faktaa tulistuspumpusta patterilämmitystalossa  

Hyvin on kyllä 258:lla saneeraus onnistunut. Onnittelut siitä!

[258m2]

Siinäpä sitä on faktaa patteritalossa olevasta vaihtoventtiilipumpusta. Nostamalla hyötysuhdetta kaivot kuormittuu enemmän..

Tuota hyötysuhdeasiaa pohdin ja minun mielestäni siinä käy päinvastoin, eli kaivojen kuormitus pienenee. Ajatellaan, että tavoitteena on tietyn energiamäärän X tuottaminen. Menoveden ollessa kuumempi, pumpun antoteho on pienempi ja vastaavasti se joutuu tekemään pidemmän lämmitysjakson. Lämmitysjaksolla keruunesteen kiertonopeus ja siitä otettava energia ovat vakioita (lämpötilaero esim. 3 astetta). Joillain pumpuilla antoteho putoaa 20% välillä 35-50 asteinen menovesi.

[Roori]

Siinäpä sitä on faktaa patteritalossa olevasta vaihtoventtiilipumpusta. Nostamalla hyötysuhdetta kaivot kuormittuu enemmän..

Tuota hyötysuhdeasiaa pohdin ja minun mielestäni siinä käy päinvastoin, eli kaivojen kuormitus pienenee. Ajatellaan, että tavoitteena on tietyn energiamäärän X tuottaminen. Menoveden ollessa kuumempi, pumpun antoteho on pienempi ja vastaavasti se joutuu tekemään pidemmän lämmitysjakson. Lämmitysjaksolla keruunesteen kiertonopeus ja siitä otettava energia ovat vakioita (lämpötilaero esim. 3 astetta). Joillain pumpuilla antoteho putoaa 20% välillä 35-50 asteinen menovesi.

Nyt taidetaan puhua eri asioista...minä ymmärsin sam68 ajatuksen niinku yleisenä juttuna että kun laitoksen hyötysuhdetta saadaan suuremmaksi niin kaivo kuormittuu enemmän, olikohan siellä pikku G2 kehu taustalla

[eskok]

258m2:llä on säästö samaa luokkaa kuin täälläkin, tosin täällä lämmitysneliöt on 120 + 60, seinissä 70 luvun käytännön mukaan vain 10 cm villaa ja katossa yht.20 cm senaikaisia 10 cm isolevyjä limittäin, patteritalo, ikkunat on kyllä vaihdettu kolminkertaisiksi, mutta patteriveden paluuputki kiertää ympäri laattaa (lämmittämässä isänmaata) ja sitten vielä on tuo käyttöveden kierto koska pumppu on keittiöstä 30 metrin päässä ja kylppärissä rättipatteri sekä lattilämmitys samassa käyttövesikierrossa.
37 vuoden keskikulutus öljyllä 4500 l/vuosi ja taloussähköä 7000 kwh / vuosi. Nyt 3 vuoden kokonaissähkö keskikulutus 18000 kwh/vuosi. Pattereita on tarkoitus vaihtaa tehokkaammaksi lähiaikoina. Nyt taas ihan tyytyväinen 12 kW G2 käyttäjä eskok.

[tomppeli]

Jos pumpun hyötysuhde nousee, tarkoittaa se sitä, että otetaan vähemmän energiaa sähköverkosta ja enemmän jostain muualta, esimerkiksi kaivosta.

- jos COP = 1, otetaan kaikki nergia sähköverkosta, kaivosta ei mitään,
- jos COP = 2. otetaan puolet, eli 50% sähköverkosta ja se toinen puoli, eli 50 prosenttia muualta, vaikkapa kaivosta,
- jos COP = 3, otetaan 1/3 osa, eli 33 % sähköverkosta ja 2/3 osaa, eli noin 67 % kaivosta,
- jos COP = 4, otetaan 1/4 osa (=25%) sähköverkosta ja 3/4 osaa (=75%) kaivosta.. jne..

Mitä parempi hyötysuhde, COP, sitä enemmän kaivoa kuormitetaan!
Ja vastaavasti säköverkosta otetaan vähemmän hyötysuhteen noustessa (= parantuessa).

[eskok]

Jatkan vielä tuosta mitoituksesta sen verran että asennuksesta marraskuu 2008 nyt jo ohi menneeseen vappuun on lisämpö 1 tunteja kertynyt 68 ja lisälämpö 2 tunteja 57, toinen näistä taitaa olla sitä legionella kuumennusta.
Nyt kun lämmitys kausi alkaa olla lopuillaan mietityttää nuo säätöarvot saunaosaston lattiakierrolle, se kun tuntuu olevan melko viileä verrattuna talvikauteen, vai onko ainoa vaihtoehto kääntää lattiashuntti manuaalisesti täysille ja sulkea patterilämmityskierto kokonaan tai laittaa patteriventtiilit kiinni, sekä nostaa LÄMMITYS POIS arvoa lukemaan jolla saunaosaston lattia tuntuu miellyttävältä.

[JPN]

Lämpökaivon voi rinnastaa öljysäiliöön, sieltä se lämpö tulee. Lämpöpumpun kompressori on 'öljypoltin' ja varaajahan on molemmissa.

Järjestelmän hyvyys (hyötysuhde) riippuu 'öljyn' ja 'polttimen' laadusta, sekä säädöistä. Mitä parempaa 'öljyä' (lämpimämpää vettä) kaivosta saa, sitä vähemmän 'polttimen' pitää tehdä töitä, eli hyötysuhde on parempi.

Öljypoltin kuluttaa sähköä vain öljyn ja ilman polttamiseen. Lämpöpumpun kompressorin pitää 'puristaa' lämpö maasta, mutta onneksi käytetty sähkökin saadaan hyödynnettyä lämmitykseen. Siksi tuo COP arvo, joka on lämpötilariippuvainen.

[sam68]

Siinäpä sitä on faktaa patteritalossa olevasta vaihtoventtiilipumpusta. Nostamalla hyötysuhdetta kaivot kuormittuu enemmän..

Eikö tuossa pumpussa ole tulistusvaihdin? Eli faktaa tulistuspumpusta patterilämmitystalossa  

Hyvin on kyllä 258:lla saneeraus onnistunut. Onnittelut siitä!

Kyllä tuo on lähtökohdaltaan "perusruottipumppu" eli ei ole varaajaa lämmitykselle. Ei siis voi verrata suomipumppuihin mitenkään.   8-)

[258m2]

Lämpökaivon voi rinnastaa öljysäiliöön, sieltä se lämpö tulee. Lämpöpumpun kompressori on 'öljypoltin' ja varaajahan on molemmissa.

Järjestelmän hyvyys (hyötysuhde) riippuu 'öljyn' ja 'polttimen' laadusta, sekä säädöistä. Mitä parempaa 'öljyä' (lämpimämpää vettä) kaivosta saa, sitä vähemmän 'polttimen' pitää tehdä töitä, eli hyötysuhde on parempi.

Öljypoltin kuluttaa sähköä vain öljyn ja ilman polttamiseen. Lämpöpumpun kompressorin pitää 'puristaa' lämpö maasta, mutta onneksi käytetty sähkökin saadaan hyödynnettyä lämmitykseen. Siksi tuo COP arvo, joka on lämpötilariippuvainen.

Itse ajattelin tuota asiaa vähän samalla sapluunalla.
Esimerkkinä tuotetaan 10Kwt lämmitysenergiaa 10Kw pumpulla (arvot hypoteettiset):

Menovesi 35 astetta
Ottoteho 2Kw
Antoteho 10Kw
COP 5
Käyttöaika 1 tunti

Menovesi 55 astetta
Ottoteho 3Kw
Antoteho 8Kw
COP 2,7
Käyttöaika 1 tunti 15 min

Molemmissa tapauksissa Keruun lämpötilaero 3 astetta ja keruunesteen virtaus sama. Väittäisin, että alemmassa kaivo kuormittuu enemmän

[sam68]

Tarvitaanko matalalämpötilajärjestelmälle syvempi porareikä kuin lämpöpatterijärjestelmälle?
Kyllä. Koska lämpöpumpusta tulee tehokkaampi, porareiästä pitää saada enemmän energiaa.

[juippi]

Lämpökaivon voi rinnastaa öljysäiliöön, sieltä se lämpö tulee. Lämpöpumpun kompressori on 'öljypoltin' ja varaajahan on molemmissa.

Järjestelmän hyvyys (hyötysuhde) riippuu 'öljyn' ja 'polttimen' laadusta, sekä säädöistä. Mitä parempaa 'öljyä' (lämpimämpää vettä) kaivosta saa, sitä vähemmän 'polttimen' pitää tehdä töitä, eli hyötysuhde on parempi.

Öljypoltin kuluttaa sähköä vain öljyn ja ilman polttamiseen. Lämpöpumpun kompressorin pitää 'puristaa' lämpö maasta, mutta onneksi käytetty sähkökin saadaan hyödynnettyä lämmitykseen. Siksi tuo COP arvo, joka on lämpötilariippuvainen.

Itse ajattelin tuota asiaa vähän samalla sapluunalla.
Esimerkkinä tuotetaan 10Kwt lämmitysenergiaa 10Kw pumpulla (arvot hypoteettiset):

Menovesi 35 astetta
Ottoteho 2Kw
Antoteho 10Kw
COP 5
Käyttöaika 1 tunti

Menovesi 55 astetta
Ottoteho 3Kw
Antoteho 8Kw
COP 2,7
Käyttöaika 1 tunti 15 min

Molemmissa tapauksissa Keruun lämpötilaero 3 astetta ja keruunesteen virtaus sama. Väittäisin, että alemmassa kaivo kuormittuu enemmän

Ekassa tapauksessa kaivosta otetaan 8kW tunnissa. Toisessa tapauksessa kaivosta otetaan 5kW 1,25 tunnin ajan, eli 4kW tunnissa. Eikö silloin ensimmäinen tapaus kuormita kaivoa enemmän.

[258m2]

Lämpökaivon voi rinnastaa öljysäiliöön, sieltä se lämpö tulee. Lämpöpumpun kompressori on 'öljypoltin' ja varaajahan on molemmissa.

Järjestelmän hyvyys (hyötysuhde) riippuu 'öljyn' ja 'polttimen' laadusta, sekä säädöistä. Mitä parempaa 'öljyä' (lämpimämpää vettä) kaivosta saa, sitä vähemmän 'polttimen' pitää tehdä töitä, eli hyötysuhde on parempi.

Öljypoltin kuluttaa sähköä vain öljyn ja ilman polttamiseen. Lämpöpumpun kompressorin pitää 'puristaa' lämpö maasta, mutta onneksi käytetty sähkökin saadaan hyödynnettyä lämmitykseen. Siksi tuo COP arvo, joka on lämpötilariippuvainen.

Itse ajattelin tuota asiaa vähän samalla sapluunalla.
Esimerkkinä tuotetaan 10Kwt lämmitysenergiaa 10Kw pumpulla (arvot hypoteettiset):

Menovesi 35 astetta
Ottoteho 2Kw
Antoteho 10Kw
COP 5
Käyttöaika 1 tunti

Menovesi 55 astetta
Ottoteho 3Kw
Antoteho 8Kw
COP 2,7
Käyttöaika 1 tunti 15 min

Molemmissa tapauksissa Keruun lämpötilaero 3 astetta ja keruunesteen virtaus sama. Väittäisin, että alemmassa kaivo kuormittuu enemmän

Ekassa tapauksessa kaivosta otetaan 8kW tunnissa. Toisessa tapauksessa kaivosta otetaan 5kW 1,25 tunnin ajan, eli 4kW tunnissa. Eikö silloin ensimmäinen tapaus kuormita kaivoa enemmän.

Jos keruunesteen lämpötilaero ja virtaus pysyvät vakioina koko ajan, kaivo rasittuu sitä enemmän, mitä kauemmin lämmitysjakso kestää?

[juippi]

Se nyt on vain niin että jos energia tarve on sama kahdessa tapauksessa. Paremmassa hyötysuhteessa sähköä otetaan vähemmän ja kaivoenergiaa enemmän. Huonommassa hyötysuhteessa asia on päinvastoin. Ei kannata ajatella asiaa monimutkaisesti.

[Roori]

Se nyt on vain niin että jos energia tarve on sama kahdessa tapauksessa. Paremmassa hyötysuhteessa sähköä otetaan vähemmän ja kaivoenergiaa enemmän. Huonommassa hyötysuhteessa asia on päinvastoin. Ei kannata ajatella asiaa monimutkaisesti.

Juu ei kannate ajatella liikaa...
Vedetääs ny viä yks esimerkki 'simppelisti':
Talo tarttee vuoden aikana 20MWh että se pysyy asuttavana ja lämmintä vettäkin saadaan hanoista...
-80% Hyötysuhteen laitteella maasta otetaan 16MWh ja sähköä kuluu 4MWh
-70% Hyötysuhteen laitteella maasta otetaan 14MWh ja sähköä kuluu 6MWh
-50% Hyötysuhteen laitteella maasta otetaan 10MWh ja sähköä kuluu 10MWh
-jne.

[sailor]

Kyllä tuo on lähtökohdaltaan "perusruottipumppu" eli ei ole varaajaa lämmitykselle. Ei siis voi verrata suomipumppuihin mitenkään.   8-)

Onko siinä tulistus vai ei? Pelkkä kyllä tai ei riittää vastaukseksi  

[sam68]

Ei. Tulistuksenpoisto pelkästään/suoraan käyttöveteen on ja sitä ei ole missään muussa pumpussa. Toimii vain lämmityskaudella. Kesällä toimii kuten tavallinen vaihtovena.

[258m2]

Se nyt on vain niin että jos energia tarve on sama kahdessa tapauksessa. Paremmassa hyötysuhteessa sähköä otetaan vähemmän ja kaivoenergiaa enemmän. Huonommassa hyötysuhteessa asia on päinvastoin. Ei kannata ajatella asiaa monimutkaisesti.

Juu ei kannate ajatella liikaa...
Vedetääs ny viä yks esimerkki 'simppelisti':
Talo tarttee vuoden aikana 20MWh että se pysyy asuttavana ja lämmintä vettäkin saadaan hanoista...
-80% Hyötysuhteen laitteella maasta otetaan 16MWh ja sähköä kuluu 4MWh
-70% Hyötysuhteen laitteella maasta otetaan 14MWh ja sähköä kuluu 6MWh
-50% Hyötysuhteen laitteella maasta otetaan 10MWh ja sähköä kuluu 10MWh
-jne.

Täytynee käydä tuolla (jää)kaapilla ja lopettaa ajattelu

[sam68]

Parantamalla myös talon eristystä poistat mahdollisen ongelman kaivojen kanssa. Ongelmaksi voi sitten tulla ylitehoinen pumppu ilman puskuria eli pätkäkäynti.

[Matias]

Ei. Tulistuksenpoisto pelkästään/suoraan käyttöveteen on ja sitä ei ole missään muussa pumpussa. Toimii vain lämmityskaudella. Kesällä toimii kuten tavallinen vaihtovena.

Ei taida olla vaihtoventtiiliä G2 mallissa.
Tulistuksenpoiston korkeammalla kuumakaasulla lämmitetään käyttövesi kaikissa tulistuspumpuissa.
Myöskään niissä ei ole vaihtoventtiiliä  


http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_user_086U6294_FI.pdf

Samalla kun talon lämmitysjärjestelmään menevä vesi lämmitetään,
pieni osa kulkee kuumakaasuvaihtimen läpi, joka lämmittää veden ennen kuin se
menee lämminvesivaraajaan. Lämmitys- ja käyttöveden vaihtoventtiili korvataan shuntilla.

[difluoridikloorimetaani]

Tuleva ratkaisu on tietenkin molempien ratkaisujen hyvien puolien yhdistäminen märkähöyrystimeen. Nyt alkaa olla kiire sillä kinkki tekee kohta laatupumppua niin halvalla että Lässä/Nibe markkinat romahtavat ellei ole riittävää teknistä etumatkaa.

Siis vaihtoventtiili, säätö invertterillä ja tulistuslämmön talteenotto.

[sam68]

Ei taida olla vaihtoventtiiliä G2 mallissa.
Tulistuksenpoiston korkeammalla kuumakaasulla lämmitetään käyttövesi kaikissa tulistuspumpuissa.
Myöskään niissä ei ole vaihtoventtiiliä  

Menee kyllä jo shitnjauhamiseksi, mutta minusta muissa tulistuspumpuissa se energia siirretään talonlämmitysveteen. Tämä G2 toimii kuten vaihtoventtiili. Shuntilla voidaan valita minkä verran energiaa siihen käyttöveteen menee vai meneekö ollenkaan. Eiköhän tämä jo riitä tästä aiheesta. Ainoastaan suomipumpuissa on sitä lämmitysvettä varastoituna. Siinä se perusero/ongelma, jonka tekin Sailorin kanssa varmaan ymmärrätte jos haluatte.

Pentti, yksi iso kehitysaskel on Danfossin uudet kompurat.

[sailor]

Ei taida olla vaihtoventtiiliä G2 mallissa.
Tulistuksenpoiston korkeammalla kuumakaasulla lämmitetään käyttövesi kaikissa tulistuspumpuissa.
Myöskään niissä ei ole vaihtoventtiiliä  

Menee kyllä jo shitnjauhamiseksi, mutta minusta muissa tulistuspumpuissa se energia siirretään talonlämmitysveteen. Tämä G2 toimii kuten vaihtoventtiili. Shuntilla voidaan valita minkä verran energiaa siihen käyttöveteen menee vai meneekö ollenkaan. Eiköhän tämä jo riitä tästä aiheesta. Ainoastaan suomipumpuissa on sitä lämmitysvettä varastoituna. Siinä se perusero/ongelma, jonka tekin Sailorin kanssa varmaan ymmärrätte jos haluatte.

Pentti, yksi iso kehitysaskel on Danfossin uudet kompurat.

ööö, etkös sää ole Thermian edustaja/myyjä/asentaja? G2 on siis tulistuspumppu, ei vaihtoventtiilipumppu (vaihtoventtiilipumpussa lienee vaihtoventtiili, jolla vuorotellaan lämmitystä ja käyttöveden tekoa).

Siinäpä sitä on faktaa patteritalossa olevasta vaihtoventtiilipumpusta.

Eli faktaa tulistuspumpusta...ei ainkaan vaihtoventtiilipumpusta, koska siinä ei sellaista ole, piste.

[sam68]

Ei kannata teknisesti sekoittaa suomalaisiin vaikka mieli näyttää tekevän. Piste. :-D

[Xargo]

Eiköhän käytännössä kaikissa maalämpöpumpuissa kylmäaine tulistu. Jos tulistuspumpulla nyt sitten tarkoitetaan pumppua, joka hyödyntää tulistusenergian korkean lämpötilan niin kyllähän G2 on tulistuspumppu. En oikein ymmärrä, miksi koko asiasta pitää vääntää jotain ihme terminologiasotaa. Mielestäni tulistuksenpoisto erillisellä lämmönvaihtimella on fiksu veto jos sille korkeammalle lämpötilalle on jotain käyttöä. Itselläni ei ole ja vaikka kaikki hienot viritykset kiinnostavat niin jos ihan kustannuslogiikalla ajatellaan niin tulistuksenpoisto on omassa torpassa aikalailla turha viritys.

Sekin on ihan höpöä, että tulistinvaihtimella saataisiin jotenkin ilmaista käyttövettä. Sama energia saadaan talteen normi vaihtovenakoneellakin. Jos kaikkien pumppujen hinta olisi sama niin valkkaisin kyllä G2:n/Danfossin vastaavan ihan siitä syystä, että siinä ei tarvitse pitää lämmitysvettä muutamaa astetta korkeammalla lämmöllä (siis ns. suomipumppuihin verraten) ja silti saadaan käyttövesi priimattua tulistuslämmöllä lämmityskauden aikana. Koska ylimääräiset kilkkeet kuitenkin tuovat aina lisähintaa niin eipähän niitä nyt sitten valitusta pumpusta löydy. Sen ympärille tosin on kasaantumassa jos jonkinlaista palikkaa.  

Se nyt kuitenkin taitaa olla selvä juttu, että mitä alemmalla lauhtumislämpötilalla pärjää niin sen parempi COP. Vaihtovenalla päästään lämmitysjaksoilla alemmas kuin ns. suomipumpuilla ja käyttövettä tehtäessä sitten otetaan takkiin. G2 hoitaa käyttövedenkin hyvällä hyötysuhteella lämmityskaudella. Suomipumput taas ottavat takkiin lämmitysvettä tehtäessä ja tekevät käyttöveden aikalailla samaan tapaan kuin G2. Eikös tuosta voisi vetää sen johtopäätöksen että G2 pesee molemmat ja suomipumppu voittaa vaihtovenan käyttöveden teossa lämmityskaudella ja vaihtovena taas pesee suomipumpun lämmityskäytössä (jos matala lämpötila riittää... ts. lattialämmitys). Jos joku haluaa näitä vertailla niin pistän kyllä jakoon logit lauhtumis- ja höyrystymispaineista suhteessa veden/viinan lämpötiloihin omasta pumpusta. Tuolta kylmäaineketjusta jotain jo löytyykin.

[sailor]

Ei kannata teknisesti sekoittaa suomalaisiin vaikka mieli näyttää tekevän. Piste. :-D

Sinähän tässä ainoana suomipumpuista puhut. Itse puhun tulistuksen poistosta käyttöveteen.

Nytkö se vanhuus iski, etkä enää meinaa muistaa kuinka G2 toimii  

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1775.0

Edellisen viestin vastaus käy tähän eli siinä on erillinen kuumakaasuvaihdin jolla tuo korkeampi lpt saavutetaan. Lämmityskaudella tietysti suurin ero.
Eroja ei hirveästi muuten ole eli kompurat, kiertovesipumput ym. on samanlaiset.

Samasta viestiketjusta vielä se lämmitysveden varaaja kaveriksi (joka Suomipumpussa on sisäänrakennettu) 

Puskurivaraaja kannattaa laittaa aina jos tila antaa myöten ja minä suosittelen kokemusteni perusteella sitä 100L myös lattialämmitykseen.

Suhteettoman kallis oli ainakin vuonna 2009: http://www.turunmaanlampotalo.fi/pdf/Thermia%20maalampopumput%20ovh%2001042009.pdf

Varmaan hinnat tulleet alas?

[sam68]

Asia taitaa olla loppuunkäsitelty ja viestien sisältö auttaa ihmisiä erottamaan nämä kaksi "tulistuksenpoistotapaa" toisistaan..

[258m2]

Kevättä rinnassa ja tunteet kuohuu

Vielä jäi tuosta hyötysuhteesta yön yli kysymistä.

1. Nyt siis oletan edellisten vastausten perusteella, että pumpun käyttöaikasuhde huononee (% suurenee) mutta hyötysuhde paranee (COP pienenee), jos lisään patterinpinta-alaa.

2. Muuttuuko kompressorin sähköverkosta ottama energia lämpöenergiaksi lämmönjakoon? Aikaisemmassa "visossa" ajattelin, että energia otetaan maasta, ja kompressori vain pakkaa tai muuntaa sitä lämmönjaon hyödyntämään muotoon.

PS En ole insinööri, joten joutuu näitä loogisesti pohtimaan

[juippi]

Kevättä rinnassa ja tunteet kuohuu

Vielä jäi tuosta hyötysuhteesta yön yli kysymistä.

1. Nyt siis oletan edellisten vastausten perusteella, että pumpun käyttöaikasuhde huononee (% suurenee) mutta hyötysuhde paranee (COP pienenee), jos lisään patterinpinta-alaa


2. Muuttuuko kompressorin sähköverkosta ottama energia lämpöenergiaksi lämmönjakoon? Aikaisemmassa "visossa" ajattelin, että energia otetaan maasta, ja kompressori vain pakkaa tai muuntaa sitä lämmönjaon hyödyntämään muotoon.

PS En ole insinööri, joten joutuu näitä loogisesti pohtimaan

1. Ymmärtäisin asian niin että jos lisäät patteripinta-alaa, siitä seuraa alhaisempi menoveden lämpötila --> pumppu käy vähemmän ja ottaa sähköä myös vähemmän eli hyötysuhde paranee.

2. Kyllä kait se kulutettu sähkökin muuntuu lämpöenergiaksi suurimmalta osaltaa. Pieni osa menee häviöhin (esim. kitka ja kuparin resistanssi)

[Roori]

Pieni osa menee häviöhin (esim. kitka ja kuparin resistanssi)

Nuokin muuttuu lämmöksi  

1. Jos talo pysyy muuten samana ja lämmönluovutuspintaa lisätään => menovesi lämpötila laskee => hyötysuhde paranee...edellyttäen tietysti että systeemi osaa mukautua alentuneeseen tarpeeseen.

esim olen mitannut jos teen ~54C vettä COP=~2.5 ja jos teen ~38C vettä COP=~3.5,
tuollalailla se suurinpiirtein täällä kokoonpanolla menee.

[258m2]

Nyt se on sitten käyttövuosi lopussa. Vuoden saldo:
Sähkön kulutus pumppu: 12607Kwh
Käyttötunnit: 2818h
Ottoteho keskimäärin: 4,47Kw
Hyötysyhde COP: 3,58
COP laskettu 16Kw antotehon mukaan. Valmistajan ilmoittama antoteho 16,4Kw (35 astetta)
Vastustunteja kerty 34, jotka koostuu legionellakuumennuksista, pumpun pyörityksestä eka päivinä pelkällä vastuksella ja omista testailuista pakkaskeleillä.

[tomppeli]

Nyt se on sitten käyttövuosi lopussa. Vuoden saldo:
Sähkön kulutus pumppu: 12607Kwh
Käyttötunnit: 2818h
Ottoteho keskimäärin: 4,47Kw
Hyötysyhde COP: 3,58
COP laskettu 16Kw antotehon mukaan. Valmistajan ilmoittama antoteho 16,4Kw (35 astetta)
Vastustunteja kerty 34, jotka koostuu legionellakuumennuksista, pumpun pyörityksestä eka päivinä pelkällä vastuksella ja omista testailuista pakkaskeleillä.

Näistä voisi laskea, että pumppu on mitoitukseltaan lievästi osatehoinen ja että talosi lämpöeristystä olisi hyvä parantaa, esimerkiksi laittamalla yläpohjaan puhallusvillaa. Ei ole yleensä kallis remontti!
258 m² x 2,5 m = noin 645 m³ ja lämmitystarve noin 45.000 kWh/vuosi on 14,1 Wh/m³/Ap/v, joka on aika korkea arvo.
Kuitenkin ilmeisesti aika tyypillinen lämmitystarve tuon aikaiselle rakennukselle.

[258m2]

Autotalli olisi tuossa ensimmäisenä listalla. Siinä sellainen ohut lipsukka ovi joka vuotaa mallikkaasti joka välistä, ja ikkunarivi ilman tiivisteitä. Juu vanha talohan se on alkuperäisellä erityksellä, joten ihan AAA -luokkaa ei ole

[258m2]

Nyt se on sitten käyttövuosi lopussa. Vuoden saldo:
Sähkön kulutus pumppu: 12607Kwh
Käyttötunnit: 2818h
Ottoteho keskimäärin: 4,47Kw
Hyötysyhde COP: 3,58
COP laskettu 16Kw antotehon mukaan. Valmistajan ilmoittama antoteho 16,4Kw (35 astetta)
Vastustunteja kerty 34, jotka koostuu legionellakuumennuksista, pumpun pyörityksestä eka päivinä pelkällä vastuksella ja omista testailuista pakkaskeleillä.

Korjaus tuohen edelliseen. Tarkistin lukuja, ja ilmeisesti tuli näppäilyvirhe käyttötunneissa, joka onkin 2618. Ottoteho siten 4,815...

Näillä kokonaishyötysuhde tuolla 16Kw antoteholla 3,32.

[kt]

moi.maalämpöä tasan 1v.takana.lämmitettävää 130 neliöö 4 henk.perhe oulussa..pumpun käyttötunnit 2306h lisä1 6h lisä2 8h käyttövesi 362h.kulutettu oman sähkömittarin mukaan 4800kwh.laite thermia diplomat8.tyytyväinen olen ollu,mitoitus aika lailla nappiin ja kysymys miten tosta cop jaa muut lasketaan?

[justus01]

moi.maalämpöä tasan 1v.takana.lämmitettävää 130 neliöö 4 henk.perhe oulussa..pumpun käyttötunnit 2306h lisä1 6h lisä2 8h käyttövesi 362h.kulutettu oman sähkömittarin mukaan 4800kwh.laite thermia diplomat8.tyytyväinen olen ollu,mitoitus aika lailla nappiin ja kysymys miten tosta cop jaa muut lasketaan?

Litra öljyä on noin 10 kWh, öljylämmitysjärjestelmän vuosihyötysuhde 0,75-0,85. Viime talvi oli aika lämmin joten käytetään öljymääränä ilmoitetun haarukan alarajaa eli tässä tapauksessa 1800 L.

1800L*10 kWh/L*0,8 = n.14500-15500 kWh.

COP = 15000 kWh / 4800 kWh = 3

Öljyn kulutuksesta laskettuna noin 3. Hyvä tulos,  laitteet toimii...

[258m2]

Nyt on sitten autotallin ovessa eristystä ja muutamia ikkunoitakin tiivistelty. Saa nähdä onko vaikutusta. Ainakin pakkasilla luulisi olevan. Kesäkausi mentiin tasaisesti ilman mitään erityistä.

[JKT]

moi.maalämpöä tasan 1v.takana.lämmitettävää 130 neliöö 4 henk.perhe oulussa..pumpun käyttötunnit 2306h lisä1 6h lisä2 8h käyttövesi 362h.kulutettu oman sähkömittarin mukaan 4800kwh.laite thermia diplomat8.tyytyväinen olen ollu,mitoitus aika lailla nappiin ja kysymys miten tosta cop jaa muut lasketaan?

Litra öljyä on noin 10 kWh, öljylämmitysjärjestelmän vuosihyötysuhde 0,75-0,85. Viime talvi oli aika lämmin joten käytetään öljymääränä ilmoitetun haarukan alarajaa eli tässä tapauksessa 1800 L.

1800L*10 kWh/L*0,8 = n.14500-15500 kWh.

COP = 15000 kWh / 4800 kWh = 3

Öljyn kulutuksesta laskettuna noin 3. Hyvä tulos,  laitteet toimii...

Eli jos minä lasken öljynkulutuksesta ton COP niin se menee jotenkin näin, jos oikein tosta ymmärsin?

Ennen öljyä meni noin 2200

2200l*10kwh/l*0,8= n. 17600
COP 17600kwh/ 5339kwh = 3,3

Eli laitteet toimii...

[jeees]

moi.maalämpöä tasan 1v.takana.lämmitettävää 130 neliöö 4 henk.perhe oulussa..pumpun käyttötunnit 2306h lisä1 6h lisä2 8h käyttövesi 362h.kulutettu oman sähkömittarin mukaan 4800kwh.laite thermia diplomat8.tyytyväinen olen ollu,mitoitus aika lailla nappiin ja kysymys miten tosta cop jaa muut lasketaan?

Moro. onko uus vai vanha talo? kaivo ja kuinka syvä? ite rakentamassa just kemiin, eilen saatiin pumppu käyntiin(diplomat 8 + 160 m kaivo, 142m2+10m2 varasto)