Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Vastusten toiminta  (Luettu 20345 kertaa)

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #40 : 10.02.12 - klo:11:28 »
Lainaus
Xargon kannattaisi muuttaa integraalia esim -> -90, kun sinulla ei näytä olevan pätkäkäynnin vaaraa muutenkaan? Siis jos on tarvetta lyhentää käyntijaksoja.

Tuo lyhyt kaivo tekee oman haasteensa pumpun virittelyyn. Vaikka itsella on käyrä 23-24, niin vastaavaa ongelmaa ei ole.

Integraalin pienentäminen kävi mielessä, mutta tarkemmalla ajattelulla se ei kyllä noihin ääritilanteisiin apua tuo, koska riippumatta integraalin käynnistysarvosta, pumppu jää junnaamaan paikalleen jos ollaan ylitetty jokin noista kuuden asteen rajoista (meno ja pyynti samat) ja rakenteet ovat vielä selvästi "edellisen rajan puolella". Käytännön tilanteessa varmaan vetäsen tuhdit tulet takkaan ennen kunnon pakkasia niin eiköhän sekin jo auta. Nyt en ole takkaa käyttänyt muuten kuin makkaranpaiston verran, kun haluan nähdä miten MLP pelittää ilman avitusta (pienet ongelmat ei nyt haittaa kun ei asuta vielä talossa). Lisäksi haluan, että voin ajaa samoilla säädöillä kesät talvet. Tämän talven missio oli etsiä sopiva käyrä ja katsoa riittääkö kaivo vuotuisen energiantarpeen mielessä ja molemmat hommat on kyllä plakkarissa. Ensi talven säädän sitten termostaattien ohjausta.  :D

... ja tottahan tuo, että aikamoista viilausta tarvitaan lyhyen kaivon ja suht tehokkaan pumpun yhdistelmällä. Ei kyllä voi suositella jos ei kiinnostusta säätöön löydy. Toinen juttu on vielä se, että kun kerran säätöä tarvitaan aikalailla niin pumpusta pitäisi nuo säädöt sitten myös löytyä. Siinä mielessä tämä ei ehkä ollut ihan paras vaihtoehto. Erittäin asiallinen yksinkertainen kone, mutta jälkeenpäin ehkä kuitenkin ottaisin monimutkaisen (säädöltään, vaihtovenan kuitenkin).  ;) Uskoisin silti, että ei tuohon koskea tarvitse, kunhan sopiva toimintapiste löytyy.

Keskiviikkona sain teräsputkiosuuden sulaksi ja eilen illalla käynti oli jo tasaantunut 1h 20min käynti, 38min lepo lukemiin -13C ulkolämpötilalla (pidin sulattelun ajan huone-asetuksen arvossa 19 (lämmitys kuitenkin MLP:lla, vähän vastuksia avuksi huone-arvolla kikkailemalla), joten täytyi repiä kämppään sitten lämmöt takaisin). Kaivolta tuleva keruuneste oli eilen illalla +2C, kun koviempien pakkasten aikaan se oli -2C, eli aika nopeita vaihteluita tulee (oli odotettavissa simulaatioidenkin mukaan). 6kW pumpulla ja tuolla samalla kaivolla olisi varmaan elämä aikalailla helpompaa, mutta sitten käyttövesi lämpiäisi hitaammin...

Huomasin myös, että näköjään -13C lämpötilassa pyynti on +26C (eli tuolla ylempänä kirjoittamani lottorivi korjattuna on siis: -12C/+25C, -13C/+26C, -14C/+26C, -15C/+26C, -16C/+26C, -17C/+26C, -17C/+26C, -18C/+26C, -19C/+26C, -20C/+27C). Eli 6K välein mennään, mutta olin typottanut tuolla aiemmin nuo arvot.

peki

  • Vieras
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #41 : 10.02.12 - klo:21:28 »
Lainaus
Lainaus
sama ongelma mulla kivitalossa.. en oo käyttänyt termareita koska niin kirjoitetaan yleisesti ettei kannata..mut kokeilin termareita paikallaan ja totesin että pumppu pääsi heti yli pyynnin nopeemmin ja pääsi huilaan mut nyt kun termarit ei oo ollu paikallaan junnaa taukoamatta..hakusessa on vielä mikä on paras tapa mut näin ainaki kovilla pakkasilla mulla toimii paremmin termareitten kanssa.käsisäädöllä eteiset,kylppärit ,keittiö missä on laattaa..

Mukava kuulla, että sulla toimii termareilla hyvin vastaavanlaisessa tapauksessa. Mulla käsisäädöllä tulee kylppärit, eteinen ja autotalli.

Lainaus
Se sun litkun määrä on niin pieni laatassa että se ei kyllä pysty siirtämään varattua lämpöä yhtään minnekkään. Itsellä kävi samassa tilanteessa viime talvena niin päin että yksi kylmäksi päässyt osa laatasta kylmensi koko laatan. :: ::) Litku ikäänkuin kävi jäähyllä :)

Hmm.. eikös tuo kommentti nyt vähän sodi itseään vastaan? Jos litku ei pystyisi siirtämään lämpöä laatasta toiseen (mulla tosiaan on yläkerrassa 5 laattaa, alakerrassa 2) niin eihän siinä sitten kävisi niin kuin kerroit, että yksi kylmäksi päässyt osa laatasta kylmentäisi koko laatan...? Mulla siis -20C pakkasilla kämpän lämpimänä pitäminen vaatii sen +27C menoveden. Paluu on tällöin n. +23-24C. Märkätiloissa taas saisi olla mukavuuslämmöt eli sanotaan vaikka +30C (tai enemmän) kierto.

Eli kun MLP aloittaa käyntijakson niin oletettavasti termostaatit ovat auki. Tällöin homma toimii kuten nytkin eli kaikkiin piireihen ajetaan lämpöä ja esisäätö hoitaa tasapainotuksen. Sitten kun paikat ovat päässeet tuohon +27C pyyntiin niin muiden kuin märkätilojen termostaatit alkavat sulkeutua. Tällöin paluuvesi nousee, koska kierrossa oleva vesitilavuus pienenee (tämä on tullut jo testattua manuaalisesti) vastaavasti myös menovesi nousee ja tällöin märkätilojen laatat lämpenevät enemmän kuin muut (pyynti MLP:lla märkätilojen mukaan, eli enemmän kuin nyt).

Sitten kun pumppu on seis niin termostaatit aukeutuvat pikkuhiljaa ja märkätilojen kierrossa ollut lämmin vesi pääsee sekoittumaan muun veden kanssa, jolloin märkätilojen laatoista siirtyy lämpöä muualle. Tämä vaatii toki jonkinlaisen lämpötilaeron, mutta siksipä märkätilojen laatat onkin varattu lämpimimmiksi.

Sitten taas jos pakkanen kiristyy niin märkätilojen laatat toimivat siinäkin tapauksessa puskurina. Eli kaikkineensa käyntijaksot tasaantuvat.

Laskin vielä, paljonko märkätilojen laattoihin sitoutuu ylimääräistä energiaa 3K lämpötilaerolla ja 3,82kWh sinne näkyy jäävän nalkkiin. Tuohon sitten vielä viereiset seinärakenteet (ja/tai suurempi lämpötilaero) mukaan niin luku on isompi. On tuokin jo puolisen tuntia pois siitä ylipitkästä käyntijaksosta, joka tulee kun saavutetaan joku noista maagisista 6K välein osuvista rajoista (6K lämpötilaerolla olisi jo melkein tunti). Tämä on tietenkin vain teoriaa ja käytäntö näyttää sitten aikanaan miten toimii oikeasti.

Sorry, että meni höpötys vähän ohi tuosta vastuskäytöstä.

Kävin muuten tänään ennen duuniin menoa katsomassa, minkä lämpöistä vettä kaivosta nyt nousee ja +3,8-4,0C näytti pumppaavan (mitattu vesiautomaatin imuletkusta). Virtausta on nyt aika reilusti (n. 5l/min) kun sulattelen teräsputkiosuudelle kertynyttä jäätä pois. Se nyt on vaan niin, että kasikiloinen pumppu kyllä vetää tuollaisilla yli 10h jaksoilla satametrisen kaivon teräsputkiosuuden tuhtiin jäähän, vaikka kaivo kuinka olisi vuotuiseen tarpeeseen nähden oikein (tai yli) mitoitettu. Pointti vaan on siinä, että ainakin omassa talossa tuollaiset yli 10h jaksot ovat täysin tarpeettomia ja aiheutuvat taloon sopimattomasta ohjauksesta.
Taisi olla ekana talvena kun mietin tuota varaavuutta/märkätilojen ylilämpöä.
Ratkaisu oli se että käyrä ylös ja huonetermarit sitten pätkii lämpöä muista tiloista. Ajatus on ihan ok ja varmaan ehkä toimisikin jos paneutuisi asiaan.
Meillä kuitenkin kävi niin että täällä alkoi olemaan sikalämmin koko talossa vaikkei tuon ylilämpimän laatan koko ole kuin 20-25% koko laatan pinta-alasta. Ihan hyvä idea sulla tuossa varaavuudessa on ja toivottavasti saat toimimaan. :)

peki

  • Vieras
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #42 : 10.02.12 - klo:22:12 »
Lainaus
Lainaus
Xargon kannattaisi muuttaa integraalia esim -> -90, kun sinulla ei näytä olevan pätkäkäynnin vaaraa muutenkaan? Siis jos on tarvetta lyhentää käyntijaksoja.

Tuo lyhyt kaivo tekee oman haasteensa pumpun virittelyyn. Vaikka itsella on käyrä 23-24, niin vastaavaa ongelmaa ei ole.

Integraalin pienentäminen kävi mielessä, mutta tarkemmalla ajattelulla se ei kyllä noihin ääritilanteisiin apua tuo, koska riippumatta integraalin käynnistysarvosta, pumppu jää junnaamaan paikalleen jos ollaan ylitetty jokin noista kuuden asteen rajoista (meno ja pyynti samat) ja rakenteet ovat vielä selvästi "edellisen rajan puolella". Käytännön tilanteessa varmaan vetäsen tuhdit tulet takkaan ennen kunnon pakkasia niin eiköhän sekin jo auta. Nyt en ole takkaa käyttänyt muuten kuin makkaranpaiston verran, kun haluan nähdä miten MLP pelittää ilman avitusta (pienet ongelmat ei nyt haittaa kun ei asuta vielä talossa). Lisäksi haluan, että voin ajaa samoilla säädöillä kesät talvet. Tämän talven missio oli etsiä sopiva käyrä ja katsoa riittääkö kaivo vuotuisen energiantarpeen mielessä ja molemmat hommat on kyllä plakkarissa. Ensi talven säädän sitten termostaattien ohjausta.  :D

... ja tottahan tuo, että aikamoista viilausta tarvitaan lyhyen kaivon ja suht tehokkaan pumpun yhdistelmällä. Ei kyllä voi suositella jos ei kiinnostusta säätöön löydy. Toinen juttu on vielä se, että kun kerran säätöä tarvitaan aikalailla niin pumpusta pitäisi nuo säädöt sitten myös löytyä. Siinä mielessä tämä ei ehkä ollut ihan paras vaihtoehto. Erittäin asiallinen yksinkertainen kone, mutta jälkeenpäin ehkä kuitenkin ottaisin monimutkaisen (säädöltään, vaihtovenan kuitenkin).  ;) Uskoisin silti, että ei tuohon koskea tarvitse, kunhan sopiva toimintapiste löytyy.

Keskiviikkona sain teräsputkiosuuden sulaksi ja eilen illalla käynti oli jo tasaantunut 1h 20min käynti, 38min lepo lukemiin -13C ulkolämpötilalla (pidin sulattelun ajan huone-asetuksen arvossa 19 (lämmitys kuitenkin MLP:lla, vähän vastuksia avuksi huone-arvolla kikkailemalla), joten täytyi repiä kämppään sitten lämmöt takaisin). Kaivolta tuleva keruuneste oli eilen illalla +2C, kun koviempien pakkasten aikaan se oli -2C, eli aika nopeita vaihteluita tulee (oli odotettavissa simulaatioidenkin mukaan). 6kW pumpulla ja tuolla samalla kaivolla olisi varmaan elämä aikalailla helpompaa, mutta sitten käyttövesi lämpiäisi hitaammin...

Huomasin myös, että näköjään -13C lämpötilassa pyynti on +26C (eli tuolla ylempänä kirjoittamani lottorivi korjattuna on siis: -12C/+25C, -13C/+26C, -14C/+26C, -15C/+26C, -16C/+26C, -17C/+26C, -17C/+26C, -18C/+26C, -19C/+26C, -20C/+27C). Eli 6K välein mennään, mutta olin typottanut tuolla aiemmin nuo arvot.
IVT:llä tuo käyrä säädetään viiden asteen välein
Esim
Ulko -5 käyrä 28.7
ulko -10 käyrä 29.5......
Sulla on painotettu liikaa ulkolämpöjä jostain syystä.

Poissa maru

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 1
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #43 : 16.02.12 - klo:11:12 »
terve,

Löytyisikö ohjeita kautta neuvoa kysymykseen miksi oma maalämpöpummppuni käyttää vastuksia aika ajoin, tähän mennessä noi 3 vko välein ilmestyy 2 h lisälämpö 2:seen(tammikuusta alkaen). En tiedä miksi lisälämpö 1 ei ole ilmestynyt tunteja ollenkaan?! minulla on thermia 8 diplomat, 120m reijällä, lämmitettävät neliöt on 116, patterit, käyrä 33,huonearvo 20, sisälämpö pakkasista riippuen 20,5 ja 21,5 c välillä. Maalämpö asennettu minulle 25.10.11. tunteja kertynyt yht. 873 h.
Minulla oli asennuksen jälkeen ilmaa siinä lämpökierukassa, joka käytiin asentajien toimesta ottamassa pois, koska aiheutti  korkeapaine hälytyksen. Olen lukenut, että jos kierukassa vielä ilmaa, niin se voi aiheuttaa lisävastusten tarvetta huippukuumennuksen aikana, voiko olla näin?. Olen seurannut maasta tulevia lämpöjä, jonkin verran ja alimmillaan kun ulkona oli -28 astetta, niin keruupiirin lämpötilat olivat meno -2 ja paluu +1,että luulisi että se ei siitä ainakaan voi johtua.
kone muuten toiminut moitteettomasti.
Jos jollakin on vinkkejä tähän asiaan, olisin siitä kiitollinen.

Poissa 258m2

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 158
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #44 : 16.02.12 - klo:11:44 »
Legionellakuumennus käyttää vastuksia, kun nostaa käyttöveden lämmöt. Se käyttää juuri niitä isompia vastuksia.
Puutalo pattereilla vm. 1952 258m2 ja  2 x 170m lämpökaivoa. Thermia G2 16Kw.

Poissa Seagear

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 885
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #45 : 03.03.12 - klo:20:17 »
Sattui taas legionellakuumennusjakso alkamaan juuri kun olimme saunaan menossä.  6 kW vastus lämmitti 55 min ennen kuin tuli valmista.
Danfoss DHP-H8+UKV100,
porakaivo 175m, patterilämmitys, 1. kerroksinen 146 + 70m2 puolilämmin, rv. -73