Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Vastusten toiminta  (Luettu 20407 kertaa)

Poissa 258m2

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 158
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vastusten toiminta
« : 08.02.12 - klo:08:34 »
Olen seuraillut nyt kovemmilla pakkasilla vastusten toimintaa pumpussa. Kovemmillakaan pakkasilla ei vastukset menneet päälle, vaikka A2 integraali alittuu. -33 pakkasella integraali putosi -800 asti. Menolämpö jäi junnaaman 2 astetta alle pyynnin. Tähänhän on syynä Thermian "vakiosäätö", jonka mukaan lisälämpö ei mene päälle, jos menolämmön erotus tavoitteeseen on alle 3 astetta. Vertailin vähän integtraalikäyrää ja lämpökäyrää sillä tuloksella, että tuo alle 3 asteen  tavoite saavutuu mulla melko nopeasti pumpun käynnistymisen jälkeen, jolloin integraali ei ole vielä laskenut kovinkaan paljon. Tästä nyt aiheutuu kokonaisuutena se, että vastukset ei mene päälle sillon kun niistä voisi olla hyötyä. A2 integraalin asetus on hyvin hankala, koska A2 arvon joutuisi asettamaan melko lähelle A1 integraalia, astepelillä. Kätevähän täsä olisi, jos tuota aste-erotusta voisi myös säätää halutessaa. Tietäisi aina, että jos integraali tietyn rajan alle, vastus menee päälle.
Puutalo pattereilla vm. 1952 258m2 ja  2 x 170m lämpökaivoa. Thermia G2 16Kw.

Poissa Hese

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 160
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #1 : 08.02.12 - klo:09:04 »
Lainaus
Olen seuraillut nyt kovemmilla pakkasilla vastusten toimintaa pumpussa. Kovemmillakaan pakkasilla ei vastukset menneet päälle, vaikka A2 integraali alittuu. -33 pakkasella integraali putosi -800 asti. Menolämpö jäi junnaaman 2 astetta alle pyynnin. Tähänhän on syynä Thermian "vakiosäätö", jonka mukaan lisälämpö ei mene päälle, jos menolämmön erotus tavoitteeseen on alle 3 astetta. Vertailin vähän integtraalikäyrää ja lämpökäyrää sillä tuloksella, että tuo alle 3 asteen  tavoite saavutuu mulla melko nopeasti pumpun käynnistymisen jälkeen, jolloin integraali ei ole vielä laskenut kovinkaan paljon. Tästä nyt aiheutuu kokonaisuutena se, että vastukset ei mene päälle sillon kun niistä voisi olla hyötyä. A2 integraalin asetus on hyvin hankala, koska A2 arvon joutuisi asettamaan melko lähelle A1 integraalia, astepelillä. Kätevähän täsä olisi, jos tuota aste-erotusta voisi myös säätää halutessaa. Tietäisi aina, että jos integraali tietyn rajan alle, vastus menee päälle.

Naulan kantaan!

Minulla integraali A1=80 ja Integraali A2=100
Eilen illalla ja yöllä pakkasta -35
Menoveden pyynti 37, menoveden lämpötila 36 ja integraali -250.
Vastukset eivät tule avuksi, koska erotus ei ole 3 astetta tai suurempi.
Kämppä on kyllä lämmin ja vettä piisaa, mutta kaivo on jäässä...

Ehdottelin kerran Thermian sedälle säädettävää hystereesiä A1+A2 integraalille, eli jos integraali A1+A2 alitettu esim. 10, niin laitettaisiin 3 kW vastus päälle.
Tahi jos pumppu on junnanut esim 1 tai 2 tuntia, menoveden pyyntiä ei saavuteta, niin 3 kW vastus päälle. Säätö hystereesillä...
Ei kirjannut ylös...


Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #2 : 08.02.12 - klo:09:31 »
Jepjep... Täälläkin samaa ongelmaa. A1 on -120 ja A2 -130, mutta vastukset eivät menneet päälle vaikka integraali hiipi noin arvoon -180 ja kun lämmitettävää massaa on niin pahissti niin tarvittiin sitten reilu 10h käyntijakso saamaan integraali nolliin. Ei sinäänsä mikään ongelma pumpun kannalta, mutta tuo 100m kaivo ei hirveästi tykkää kun kasikilosella pumpulla jauhetaan yli 10h jakso yhtäkkiä. Saisivat kyllä panostaa tuohon integraalin laskentaan sun muuhun ohjaukseen vähän enemmän. Muuten on kyllä ollut asiallinen peli.

Niin tuota kolmen asteen asetusta ei voi mistään muuttaa?

Poissa Hese

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 160
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #3 : 08.02.12 - klo:09:33 »
Lainaus
Jepjep... Täälläkin samaa ongelmaa. A1 on -120 ja A2 -130, mutta vastukset eivät menneet päälle vaikka integraali hiipi noin arvoon -180 ja kun lämmitettävää massaa on niin pahissti niin tarvittiin sitten reilu 10h käyntijakso saamaan integraali nolliin. Ei sinäänsä mikään ongelma pumpun kannalta, mutta tuo 100m kaivo ei hirveästi tykkää kun kasikilosella pumpulla jauhetaan yli 10h jakso yhtäkkiä. Saisivat kyllä panostaa tuohon integraalin laskentaan sun muuhun ohjaukseen vähän enemmän. Muuten on kyllä ollut asiallinen peli.

Niin tuota kolmen asteen asetusta ei voi mistään muuttaa?

Ei, se on kiveen hakattu...  ;)

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #4 : 08.02.12 - klo:09:45 »
Lainaus
Ei, se on kiveen hakattu...  ;)

"No kiva."

Mutta tulipa sellainen vekkuli idea, että muistaakseni ThermIQ:lla voi muuttaa mm. anturien kalibrointitietoja. Ei pitäisi olla ihan mahdoton homma vääntää skripta, joka muuttaisi menoveden lämpötilaa mittaavan anturin kalibrointia halutun verran (vaikka sen 3K) siksi aikaa kun integraali on alle A2:n. Eikös tämä sitten aiheuttaisi sen, että vastukset toimisivat A2:n ohjaamina. Tässä on tosin se ongelma, että integraali ei laskisi oikein, koska masiina luulisi, että tehdään viileämpää vettä kuin oikeasti. Eli vastuskäytön jälkeen pitäisi ajaa sama aika eri merkkisellä menoveden anturin kalibroinnilla niin eikös se sillä korjaantuisi? Integraalia pitäisi siis vastuskäytön ajan laskea tavallaan itse.

Älytöntä kyllä, että tälläisiä pitää edes miettiä... Tekisivät softansa kunnolla.

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #5 : 08.02.12 - klo:10:05 »
Jos kaivo on alimittainen pitäisi kompura saada sammumaan ja se ei kyllä onnistu noilla integraalin säätämisillä. Kompura ottaa aina käydessään tietyn energian kaivosta ja "imutehon" pienentäminen ei onnistu. Vastuksien herkistäminen auttaa vähän kun se tehdään lämmityskauden alusta asti.

Se mikä auttaa on talon lämmittäminen sähköllä tms. eli jotenkin muuten kuin maalämmöllä.
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #6 : 08.02.12 - klo:10:19 »
Lainaus
Älytöntä kyllä, että tälläisiä pitää edes miettiä... Tekisivät softansa kunnolla.
Tuo ohjaus-softa on yksinkertaisen toimiva ja mm. pitää sisälämmön erittäin tasaisena. Se riittää kun mitoitukset, asennukset ja säädöt on kohdallaan niin taatusti pelaa eikä tarvi koskea sen jälkeen. Alimitoitettu keruupiiri pitää korjata jotenkin muuten kuin ohjauksen avulla..
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa Hese

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 160
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #7 : 08.02.12 - klo:10:22 »
Lainaus
Jos kaivo on alimittainen pitäisi kompura saada sammumaan ja se ei kyllä onnistu noilla integraalin säätämisillä. Kompura ottaa aina käydessään tietyn energian kaivosta ja "imutehon" pienentäminen ei onnistu. Vastuksien herkistäminen auttaa vähän kun se tehdään lämmityskauden alusta asti.

Se mikä auttaa on talon lämmittäminen sähköllä tms. eli jotenkin muuten kuin maalämmöllä.

Aikareleohjaus 3 kW vastukselle, joka ottaa ohjauksen kompressorin ohjauksesta.
Kompressori käynnistyessä aikareleelle menee ohjaus, joka asetetun tuntimäärän jälkeen ottaa 3 kW vastuksen avuksi, mikäli kompressori ei ole sammunut.
Kun kompressori sammuu, menee vastuskin pois päältä...

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #8 : 08.02.12 - klo:10:33 »
Lainaus
Aikareleohjaus 3 kW vastukselle, joka ottaa ohjauksen kompressorin ohjauksesta.
Kompressori käynnistyessä aikareleelle menee ohjaus, joka asetetun tuntimäärän jälkeen ottaa 3 kW vastuksen avuksi, mikäli kompressori ei ole sammunut.
Kun kompressori sammuu, menee vastuskin pois päältä...
Tuonhan voi rakentaa perussähkärikin sinne pumpun sisälle. Ei kyllä poista ongelmaa sen voin sanoa heti. Kompura pitää saada pysähtymään.

Heselle, porauta kesällä 50m kaivo tai laita 200m maapiiriä nykyisen kaivon rinnalle. Silloin pitäisi toimia ok kun keruupuoli vastaa kuormitusta.
« Viimeksi muokattu: 08.02.12 - klo:10:35 kirjoittanut sami68 »
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #9 : 08.02.12 - klo:10:44 »
Lainaus
Off topic, mutta entäpä jos alimitoitettu piiri onkin mitoittajan ja asentajan sekä mitoitusohjelmien mukaan riittävä?
Kaivo on jäässä, keruupiirin delta 6-7 astetta, mutta mitoitus on oikea...

Vois vaikka osallistua kustannuksiinkin, jotta laittaisivat kuntoon, mutta ei, koska mitoitus on kunnossa...

Siksi täällä "tuotekehitellään"...
 
Se ei ole ainakaan kuormitukseen nähden riittävä. Onko sitten energiatodistuksella laskettu tai ulkorakennus ei ole mukana tms. Kaivon tuotto saattaa olla huono mutta silti keruupuoli ei yksinkertaiseti riitä kulutukseen.
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa 258m2

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 158
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #10 : 08.02.12 - klo:10:56 »
Tuossa minun peruskysymyksessä oli se idea, että siinä tilanteessa kun pumpun mitoitus alkaa tulla vastaan ja vastuksien pitäisi tulla avuksi, jotta menovesi saadaan haluttuun lämpöön, voi menovesi jäädä pyörimään pari astetta alemmalle hyvinkin pitkäksi aikaa. Käytännössä vastus menee päälle vasta sitten kun menovesi alkaa laskea enemmän kuin tuon 2 astetta. Eikös tuosta seuraa se, että sisälämpö tippuu noin asteella?
Puutalo pattereilla vm. 1952 258m2 ja  2 x 170m lämpökaivoa. Thermia G2 16Kw.

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #11 : 08.02.12 - klo:11:11 »
Lainaus
Tuossa minun peruskysymyksessä oli se idea, että siinä tilanteessa kun pumpun mitoitus alkaa tulla vastaan ja vastuksien pitäisi tulla avuksi, jotta menovesi saadaan haluttuun lämpöön, voi menovesi jäädä pyörimään pari astetta alemmalle hyvinkin pitkäksi aikaa. Käytännössä vastus menee päälle vasta sitten kun menovesi alkaa laskea enemmän kuin tuon 2 astetta. Eikös tuosta seuraa se, että sisälämpö tippuu noin asteella?
Kyllä siinä pudotus tulee jos se jatkuu pidempään. Jos tuo haittaa niin nostaa sen lämpökäyrän -20 arvon vaikka 2:een.
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa Hese

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 160
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #12 : 08.02.12 - klo:13:04 »
Lainaus
Lainaus
Aikareleohjaus 3 kW vastukselle, joka ottaa ohjauksen kompressorin ohjauksesta.
Kompressori käynnistyessä aikareleelle menee ohjaus, joka asetetun tuntimäärän jälkeen ottaa 3 kW vastuksen avuksi, mikäli kompressori ei ole sammunut.
Kun kompressori sammuu, menee vastuskin pois päältä...
Tuonhan voi rakentaa perussähkärikin sinne pumpun sisälle. Ei kyllä poista ongelmaa sen voin sanoa heti. Kompura pitää saada pysähtymään.

Tuohan saa kompuran pysähtymään aikaisemmin, kun kompura+sähkövastus jaksaa nostaa menevän veden lämpötilaa yli pyynnin ja integraali menee joutuisammin nollaan = huiliaikaa.
Jää se junnaaminen vähiin...

 

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #13 : 08.02.12 - klo:13:30 »
Lainaus
Tuohan saa kompuran pysähtymään aikaisemmin, kun kompura+sähkövastus jaksaa nostaa menevän veden lämpötilaa yli pyynnin ja integraali menee joutuisammin nollaan = huiliaikaa.
Jää se junnaaminen vähiin...
Laittaa tuon 3kW vastuksen pakkosyötöllä päälle niin kompura tekee vain loput tai sitten 6kW. Ei onnistu valikosta vaan "käsin".
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa kkuukkeli

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 265
  • Thermia Diplomat TWS 10, 175m, 139+38 m2
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #14 : 08.02.12 - klo:16:10 »
Eikö tätäkin "ongelmaa" pitäisi lähestyä miettimällä miksi tuo raja on 3 astetta, eikä jokin muu arvo? Tuskin ruottalaiset tuohon saunaillan päätteeksi ovat päätyneet.

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #15 : 08.02.12 - klo:17:08 »
En nyt taas ymmärrä miten tämä meni alimitoitushöpötykseksi. Tänään sain taas vesiautomaatilla nostettua vettä ja kaivovesi oli 2,5C-3,5C lämpöistä ja tuotto sellaiset 55m3/vrk. Eli ei mitään ongelmia mitoituksen suhteen.

Perimmäinen ongelma on tuo asteen resoluutiolla ohjaaminen, josta olen avautunut muissa ketjuissa. Se aiheuttaa hyvin eristetyssä massiivisessa talossa sellaisen ongelman, että jokaista kuutta ulkolämpötilan astetta kohden pyynti nousee asteella, jolloin lisälämmöntarve on melkoinen. Ohjaus olisi fiksumpi jos esim. -17C lämpötilassa olisi pyynti 26,5C, eikä niin kuin tämän softan kanssa menee, että -14C lämpötilassa pyynti on 25C, -15C/26C, -16C/26C, -17C/26C, -18C/26, -19C/26C ja -20C/27C. Kyllähän sen järkikin sanoo, että -15C lämpötilassa talo kuluttaa suuremman tehon kuin -19C lämpötilassa. Ohjauksen mukaan pyynti on kuitenkin molemmissa tapauksissa sama. Sitten kun lämpötila sattuu menemään esim. tuon maagisen -20C pykälän ohi niin tehdäänkin melkoisen pitkä käyntijakso kerralla kun "lämmitystarve" yhtäkkiä pompsahtaa. Fiksumpi logiikka ohjaisi asteen kymmenyksien tarkkuudella. Sisälämpötilassa tuota ei juurikaan huomaa.

Nonih... Tuo on siis se perimmäinen syy miksi kaipaisin niitä vastuksia sillon kun tuollainen yhtäkkinen lämmöntarve tulee. Siis lyhentämään sitä todistetusti yli 10h käyntijaksoa, joka aiheutuu tuosta asteen resoluutiosta. Vastukset eivät kuitenkaan tottele pelkkää integraalin mukaan ohjausta vaan haluaisivat tuon 3K hystereesin. No sitä nyt ei ole tarjolla, koska talo toimii sen verran pienillä lämpötilaeroilla ja kun tuohon 3K arvoon ei voi huoltovalikoidenkaan kautta koskea niin kyllä minusta on ihan aiheellista syyttää softaa kun koko ongelmaa ei olisi jos ohjattaisiin asteen kymmenyksien tarkkuudella ja sitten on vielä estetty tuon ongelman korjaaminen lyhyellä vastuskäytöllä.

Sanotaan nyt vielä, että kaikesta huolimatta lämpöä on piisannut ja ei tuosta muuta konkreettista haittaa ole kuin vesiautomaatin imuletkun jäätyminen.

... syy miksi tälläisiä ongelmia ei hirveästi (vielä) esiinny on se, että huonommin eristetyssä kevyemmässä talossa käytetään jyrkempää käyrää ja lisäksi kun ei ole samaa luokkaa varaavaa massaa niin paluulämpö nousee nopeammin, jolloin myös menolämpö nousee ja integraali pienenee nopeammin. Mulla nollakeleillä paluulämpö on keskimäärin 21-22C ja parinkympin pakkasien aikaan 23-24C. Sisälämpötila pysyy kuitenkin tasaisena. Meno vastaavasti 24C/27C.

<muoks>
Lisätääs vielä, että mitäs jos kaivo olisikin alimitoitettu (tai jäänyt kuivaksi tms.) ja haluaisin paikata lämmöntarvetta vastuksilla? Kyllä kunnon softassa olisi tämän mahdollistava säätö jossain huoltovalikoiden uumenissa.
</muoks>
« Viimeksi muokattu: 08.02.12 - klo:17:36 kirjoittanut Xargo_ »

peki

  • Vieras
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #16 : 08.02.12 - klo:17:56 »
Mulla tuo vastus toimii siten että jos pumppu ei saavuta pyslämpöjä säädettävävän ajan kuluessa, niin sitten vastusta peliin. En tosin tiedä miten tuo käytännössä pelaa kun ei ole ollut tarvetta. >:(
Onhan tuo asteen säätövara varsinkin lattialämmityksessä ihan hanurista. Tulee tosi loiva käyrä :)

Poissa 258m2

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 158
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #17 : 08.02.12 - klo:19:03 »
Joo. Se vastuskäyttö on sellainen, että sen käynnistymiseen tarvitaan kahden ehdon täyttyminen eli 1)Lisälämmön integraali laskee alle valitun ja 2)Käyrän mukaisen menoveden ja todellisen menoveden ero ei ole pienenpi kuin 3 astetta. Mulla siis täyttyy 1, muttei 2. Kun esimerkiksi pyynti on 51, voi pumppu jäädä "jumiin" 49 asteeseen.
Puutalo pattereilla vm. 1952 258m2 ja  2 x 170m lämpökaivoa. Thermia G2 16Kw.

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #18 : 08.02.12 - klo:19:32 »
Lainaus
Joo. Se vastuskäyttö on sellainen, että sen käynnistymiseen tarvitaan kahden ehdon täyttyminen eli 1)Lisälämmön integraali laskee alle valitun ja 2)Käyrän mukaisen menoveden ja todellisen menoveden ero ei ole pienenpi kuin 3 astetta. Mulla siis täyttyy 1, muttei 2. Kun esimerkiksi pyynti on 51, voi pumppu jäädä "jumiin" 49 asteeseen.

Joo mulla sama tilanne, mutta jää "jumiin" tuonne 28 paikkeille. Jaksaa kyllä vääntää kompuralla itsensä sieltä ylös ennenpitkää, mutta mielelläni auttaisin vähän vastuksilla.

Kokeilin vähän lisää huijata masiinaa ottamaan vastuksia mukaan ja kyllähän se onnistuu nostamalla HUONE-arvoa niin, että tuo vastuskäytön ehto 2 täyttyy. Sitten täytyy pitää kirjaa kuinka pitkään "liian korkeaa" huone-arvoa on käytetty ja halutunpituisen vastuskäytön jälkeen sitten ajetaan sama aika vastaavasti pienemmällä HUONE-arvolla. Toimii.

Tuon pitäisi pystyä skriptaamaan ThermIQ:n kautta automaattiseksi. Eli kun saavutetaan A2 niin huone-arvo nousee sallien vastuskäytön. Tietokone sitten laskee, kuinka pitkään vastusta ollaan käytetty ja laskee sitten ThermIQ:n kautta HUONE-arvon samaksi aikaa alemmas kun vastuskäyttö on ohi.

Poissa Rebeli

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #19 : 08.02.12 - klo:19:41 »
Tuota samaa olen itsekkin miettinyt ottaa käyttöön kunhan saan tuon thermiq jatkuvaan käyttöön. Toinen ehkä isompi ongelma on saada talon lämpötila tasapainoon. Talon sisälämpötila nousee herkästi ylilämpöön. Sopivaa intgegraali/käyrä/huone arvo haettu jo hetken aikaa.

Poissa saimaanranta

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 272
  • Thermia 8kw, 155m kaivo,145 neliötä lattialämmitys
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #20 : 08.02.12 - klo:19:51 »
Onko huoneanturia? Itse saman ongelman kanssa taistelin aikani. Ostin ja asennettiin huoneanturi. Nyt pysyy paremmin tasapainossa. Anturalla menoveden lämpöä nostetaan/lasketaan . Ei pelkästään ulkolämmön perusteella ohjata konetta.

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #21 : 08.02.12 - klo:20:07 »
Lainaus
Onko huoneanturia? Itse saman ongelman kanssa taistelin aikani. Ostin ja asennettiin huoneanturi. Nyt pysyy paremmin tasapainossa. Anturalla menoveden lämpöä nostetaan/lasketaan . Ei pelkästään ulkolämmön perusteella ohjata konetta.

Salliiko huoneanturi alle yhden asteen resoluutiolla ohjauksen? Eli voiko huoneanturin korjaama pyynti olla vaikka 30,5C vai mennäänkö siinäkin tasaluvuilla? Jos mennään tasaluvuilla edelleen niin ei ratkaise mun ongelmia. Jos taas mahdollistaa alle asteen tarkkuuden niin täytyy laittaa ostoslistalle.

Sisälämmöt pysyy perussetillä 0,5C tarkkuudella kasassa riippumatta ulkolämpötilasta eli siihen en kaipaa korjausta.

Poissa Rebeli

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #22 : 08.02.12 - klo:20:10 »
Ei ole (vielä) huoneanturia. Suurella mielen kiinnolla olen seuraillut arvon henkilöiden kommentteja termareiden puolesta ja vastaan. Meidän uudis kohteessa on huone anturit asennetut, joilla pyritään pitämään asuin tilojen lämpötila noin 22 ja kosteiden tilojen lattiat sopivan lämpimänä (nais väelle). Ongelmana on tuon käyrän jyrkkyys itsessään. Omien (vähäisten) kokemusten mukaan tuo käyrän tulee olla aika loiva, jotta sopiva sisä lämpötila saadaan pidettyä eri ulko lämpötiloilla. Lattia lämmitys tukin säädöt on suunnittelijan antamissa säädöissä.

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #23 : 08.02.12 - klo:20:22 »
Xargo: toimiikohan ohjaus ym puolen asteen tarkkuudella vaikka kaikki näytöt on kokonaislukuna? Luultavasti..

Rebeli: laske käyrää aste kerrallaan ja sieltä se löytyy. Eka talvi on sitä lopullista hienosäätöä ja kun se oikea lopulta löytyy ei kaipaa mitään sisätermaria. Se oli ennen vakiovaruste mutta jätettiin pois koska sen kanssa pumppu ei toimi niin hyvin kuin ilman. käyrä 26-27 on varmaan aika lähellä uudessa talossa.
« Viimeksi muokattu: 08.02.12 - klo:20:23 kirjoittanut sami68 »
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa Rebeli

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #24 : 08.02.12 - klo:20:42 »
Käyrä asetus 25 tuntui olevan vähän liian vähän kosteille tiloille (muutaman päivän testin jälkeen) nyt takaisin 26, huone 21. Integraali on 80.

Tuo sähkövastusten käyttö/säätö Danfoss/Thermia punpuissa hivenen ihmetyttää. Minusta pumppu saisi käyttää sähkö vastuksia tarvittaessa, niin ettei kaivosta oteta "kaikkea irti" kerralla. Meilläkin tuon pumpun mitoitus ei ole niin sanottu täysteho mitoitus. Pumppuna on Danfoss DHP-H6, ei puskuri varaaja. Tekniset tiedot "suureen tiedon keruu ketjuun" ensi viikon lopun aikana.

Poissa saimaanranta

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 272
  • Thermia 8kw, 155m kaivo,145 neliötä lattialämmitys
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #25 : 08.02.12 - klo:20:43 »
Sami kirjoitti  koska sen kanssa pumppu ei toimi niin hyvin kuin ilman
Tuota en kyllä allekirjoita. Onkohan pumpun tai anturan toiminta muuttuneet ongelma ajoista? Mikähän ollut syy miksei toiminut? Ei kai noita myytäisikään, jos kerran häiskää tekee...
Täällä on ainakin yksi, jolla toimii. Oletuksena anturi menee 2-käyrälle, joka on turhan raju. Tekee 3-4 asteen muutoksen menoveteen. Ykkösellä 1-2 asteen muutos, joka on käytössäni.
Xargo: +/- 0,5c jaolla muutos huoneen lämpöön ja näyttää 0,1c jaolla. Pystyy myös kalibroimaan, jos tarvetta.

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #26 : 08.02.12 - klo:21:36 »
Lainaus
Xargo: toimiikohan ohjaus ym puolen asteen tarkkuudella vaikka kaikki näytöt on kokonaislukuna? Luultavasti..

Kyllä se ohjauskin näyttäisi toimivan asteen tarkkuudella, valitettavasti. Tässä käppyrää tuosta +10h käyntijaksosta:



Kuten näkyy niin pyynti kyllä saavutetaan, mutta sitten jäädään junnaamaan 28C menolämpötilaan. Asteen nousu paluussa kesti n. 9h. Jos ohjattaisiin alle asteen tarkkuudella niin tälläistä tilannetta ei syntyisi olettaen, että käyntiaikasuhde parin vuorokauden tasolla on kaukana sadasta prosentista (mulla oli tuona ajankohtana n. 75%).

Eli kyllä kompura jaksaa torpan lämpimäksi jauhaa ilman vastuksiakin ja jää tuo ~25% vielä reserviäkin, mutta ongelmana on, että tällä tavalla kaivo ei saa tasaisesti kunnon lepojaksoja (jotka kuitenkin olisivat aivan mahdollisia (25% ajasta) jos ohjattaisiin alle asteen tarkkuudella), joka taas aiheuttaa jäätymistä teräsputkiosuudella. Pienempitehoinen kompura toki auttaisi tähän ongelmaan kun kaivosta otettaisiin pienempi teho, mutta en silti koe, että tässä on mitoitusongelmasta kyse, koska koko ongelmaa ei olisi jos ohjaus tapahtuisi vaikka asteen kymmenyksen tarkkuudella.

Käppyrässä integraali siis kerrottava kymmenellä. A2 asetus on -130, mutta kuten näkyy, tuo "sääntö 2" estää vastuskäytön, vaikka integraali on yli tuon -130:n.

Pitää kyllä selvittää tuota sisäanturia lisää. Sinäänsä ei kiinnostaisi siihen rahojaan sijoittaa kun sisälämpötilassa ei ole mitään valittamista, mutta olisihan tuota käyntiä kiva tasata muista syistä. Varmaan kuitenkin ensin laitan jo hankitut Devilink termarit paikoilleen ja ajan "liian kuumaa" vettä niitä vasten ja katson saanko käyntiä tasattua sillä tavalla. Märkätiloihin siis jatkuva kierto ja ne toimivat sitten lämpöpankkina muille tiloille, jotka ovat termostaattien takana. Mulla on yläkerrassa kaikki huoneet eri laatoilla ja niiden välillä on lämpökatko, eli uskoisin, että tälläinen lämmönjako onnistuu.

Tarkoitus ei ollut sanoa, että MLP:n ohjaus olisi jotenkin aivan surkea. Kyllä se hommansa hoitaa. Tarkoitin vaan, että pienellä hiomisella sen saisi toimimaan paremmin myös erikoistapauksissa ja kuulostaa vähän omituiselta suhtautumiselta jos kerran Thermialla ei noteerata tuota 3K asiaa jos kuitenkin tiedetään sen aiheuttavan ongelmia joissain tapauksissa. Uskon kyllä oman pumppuni saavan aisoihin tuon Devilinkin avulla.

peki

  • Vieras
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #27 : 08.02.12 - klo:21:46 »
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn että paljonko sitä taukoa uskot tulevan käytien välille -20c pakkasessa vaikka olisi säätömahdollisuus asteen sadasoasan?

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #28 : 08.02.12 - klo:22:05 »
En oikein jaksa paneutua tuohon Xargon puolen asteen ohjauksen vaikutukseen, koska minusta se ei vaikuttaisi kovin kummoisesti toimintaan. Joku syy tähän nykytilanteeseen on.

Sisätermari toimii ehkä ok talvella, mutta ilman jatkuvaa ylilämpöongelmaa=tulisijaa en näe sitä mitenkään tarpeelliseksi ja toimiiko se pumppu ok myös muulloin kuin talvella? En osaa sanoa kun ei ole itsellä tarkkoja kokemuksia asiasta. Näin on kuitenkin kerrottu.

Vastuksen käyttöhän on näissä tottakai minimoitu, koska on tarkoitus ottaa kaikki mahdollinen energia keruupiiristä. Toiset pelkää vastusta ja toiset kaipaa sitä. Myyjän olisi hyvä tietää kumpaan kastii asiakas kuuluu.. :)
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa Seagear

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 885
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #29 : 08.02.12 - klo:22:12 »
Lainaus
En oikein jaksa paneutua tuohon Xargon puolen asteen ohjauksen vaikutukseen, koska minusta se ei vaikuttaisi kovin kummoisesti toimintaan. Joku syy tähän nykytilanteeseen on.

Sisätermari toimii ehkä ok talvella, mutta ilman jatkuvaa ylilämpöongelmaa=tulisijaa en näe sitä mitenkään tarpeelliseksi ja toimiiko se pumppu ok myös muulloin kuin talvella? En osaa sanoa kun ei ole itsellä tarkkoja kokemuksia asiasta. Näin on kuitenkin kerrottu.

Vastuksen käyttöhän on näissä tottakai minimoitu, koska on tarkoitus ottaa kaikki mahdollinen energia keruupiiristä. Toiset pelkää vastusta ja toiset kaipaa sitä. Myyjän olisi hyvä tietää kumpaan kastii asiakas kuuluu.. :)

Minä en oikein osaa sanoa, kuinka "prinsessoja" missäkin huushollissa asuu, mutta ainakin näin "reippaaseen ulkoilmaelämään" tottuneen mielestä joku sisälämpötilan vaihtelu 20 plusmiinus 1 aste talviaikaan on aika mitätön asia. Meillä voi olla aamulla 19,5 ja illalla 21,5 ja itse ainakin tähtään siihen että kun lämpöä on tasan 20 töistä tullessa niin se on OK, asteen tai puolitoista se nousee joka tapauksessa normaalin elämisen myötä. Jos takkaa poltetaan niin huoneasetusta voi huoletta pudottaa asteella ja se ei kovin suuri vaiva ole.
Danfoss DHP-H8+UKV100,
porakaivo 175m, patterilämmitys, 1. kerroksinen 146 + 70m2 puolilämmin, rv. -73

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #30 : 08.02.12 - klo:22:46 »
Lainaus
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn että paljonko sitä taukoa uskot tulevan käytien välille -20c pakkasessa vaikka olisi säätömahdollisuus asteen sadasoasan?

Käyntiaikasuhdehan sen kokonaislepojan määrää. Se on sitten ohjauksesta kiinni miten se jaetaan. -20C pakkasilla toteutuneet käyntiaikasuhteet on luokkaa 75% eli vuorokaudessa 18h käyntiä ja 6h lepoa. Hatusta vedettynä 10 käyntijaksoa voisi olla sopiva lukumäärä vuorokaudelle eli 1,8h/jakso (1h 48min) ja vastaavasti 0,6h (36min) lepoa. Nyt kun ohjataan asteen tarkkuudella niin välillä tehdään yli 10h käyntijakso ja sitten tykitetään läjä lyhyitä jaksoja suht pitkällä tauoilla (käytännössä tuon 10h jakson jälkeen tuli 9kpl tunnin jaksoja, joiden jokaisen välillä oli tunnin tauko. Edelleenkään sisälämpötilassa tuota ei huomannut. Massaa on sen verran reilusti, että tasaa lämpötilanvaihtelut suht pitkälläkin aikavälillä.

Pointti nyt vaan oli se, että jos koko tuon ajan oltaisiin tehty 1½ - 2h jaksoja ja huilittu puolisen tuntia jaksojen välissä niin en usko, että olisi tuo vesiautomaatin letkukaan jäätynyt ja olisin säästynyt tuskalliselta sulattelulta. Hyötysuhdekin olisi voinut olla hitusen parempi kun keruu olisi pysynyt lämpimämpänä. Uskoisin kuitenkin, että termostaateilla asia korjaantuu, koska lämpöä voidaan tehdä "reserviin" (varata märkätilojen laattoihin).

<lisäys>
Laskinpa vielä pahisuttaani paljonko taloni eristeiden sisäpuolella olevien materiaalien (n. 200 tonnia) lämmittäminen asteella vaatii ja tulos on n. 56kWh. Tuohon päälle tulee vielä lisääntynyt lämpöhävikki kun pakkasilla lämpötilaero kasvaa sisätiloihin verraten. Jos nyt kuitenkin unohdetaan lämpöhävikin vaikutus ja ajatellaan ainoastaan varaavan massan lämmittämistä yhdellä asteella niin 8kW pumpulla siihen menee karkeasti ottaen 7h. Tämä 7h voitaisiin jakaa tasaisemminkin kuin mitä tuossa reilussa 10h käyntijaksossa tapahtui. Normitalossa näin käykin kun käyrä on jyrkempi, jolloin menolämmön pyynti vaihtuu nopeammin ulkoilman vaikutuksesta.
</lisäys>
« Viimeksi muokattu: 08.02.12 - klo:22:56 kirjoittanut Xargo_ »

Poissa kt

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #31 : 08.02.12 - klo:23:18 »
Lainaus
Lainaus
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn että paljonko sitä taukoa uskot tulevan käytien välille -20c pakkasessa vaikka olisi säätömahdollisuus asteen sadasoasan?

Käyntiaikasuhdehan sen kokonaislepojan määrää. Se on sitten ohjauksesta kiinni miten se jaetaan. -20C pakkasilla toteutuneet käyntiaikasuhteet on luokkaa 75% eli vuorokaudessa 18h käyntiä ja 6h lepoa. Hatusta vedettynä 10 käyntijaksoa voisi olla sopiva lukumäärä vuorokaudelle eli 1,8h/jakso (1h 48min) ja vastaavasti 0,6h (36min) lepoa. Nyt kun ohjataan asteen tarkkuudella niin välillä tehdään yli 10h käyntijakso ja sitten tykitetään läjä lyhyitä jaksoja suht pitkällä tauoilla (käytännössä tuon 10h jakson jälkeen tuli 9kpl tunnin jaksoja, joiden jokaisen välillä oli tunnin tauko. Edelleenkään sisälämpötilassa tuota ei huomannut. Massaa on sen verran reilusti, että tasaa lämpötilanvaihtelut suht pitkälläkin aikavälillä.

Pointti nyt vaan oli se, että jos koko tuon ajan oltaisiin tehty 1½ - 2h jaksoja ja huilittu puolisen tuntia jaksojen välissä niin en usko, että olisi tuo vesiautomaatin letkukaan jäätynyt ja olisin säästynyt tuskalliselta sulattelulta. Hyötysuhdekin olisi voinut olla hitusen parempi kun keruu olisi pysynyt lämpimämpänä. Uskoisin kuitenkin, että termostaateilla asia korjaantuu, koska lämpöä voidaan tehdä "reserviin" (varata märkätilojen laattoihin).

<lisäys>
Laskinpa vielä pahisuttaani paljonko taloni eristeiden sisäpuolella olevien materiaalien (n. 200 tonnia) lämmittäminen asteella vaatii ja tulos on n. 56kWh. Tuohon päälle tulee vielä lisääntynyt lämpöhävikki kun pakkasilla lämpötilaero kasvaa sisätiloihin verraten. Jos nyt kuitenkin unohdetaan lämpöhävikin vaikutus ja ajatellaan ainoastaan varaavan massan lämmittämistä yhdellä asteella niin 8kW pumpulla siihen menee karkeasti ottaen 7h. Tämä 7h voitaisiin jakaa tasaisemminkin kuin mitä tuossa reilussa 10h käyntijaksossa tapahtui. Normitalossa näin käykin kun käyrä on jyrkempi, jolloin menolämmön pyynti vaihtuu nopeammin ulkoilman vaikutuksesta.
</lisäys>
sama ongelma mulla kivitalossa.. en oo käyttänyt termareita koska niin kirjoitetaan yleisesti ettei kannata..mut kokeilin termareita paikallaan ja totesin että pumppu pääsi heti yli pyynnin nopeemmin ja pääsi huilaan mut nyt kun termarit ei oo ollu paikallaan junnaa taukoamatta..hakusessa on vielä mikä on paras tapa mut näin ainaki kovilla pakkasilla mulla toimii paremmin termareitten kanssa.käsisäädöllä eteiset,kylppärit ,keittiö missä on laattaa..

peki

  • Vieras
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #32 : 08.02.12 - klo:23:19 »
Se sun litkun määrä on niin pieni laatassa että se ei kyllä pysty siirtämään varattua lämpöä yhtään minnekkään. Itsellä kävi samassa tilanteessa viime talvena niin päin että yksi kylmäksi päässyt osa laatasta kylmensi koko laatan. :: ::) Litku ikäänkuin kävi jäähyllä :)
Tosin ei ole kuin styroksit eristeenä laatassa ja puutalo.
Itse pystyn säätämään aika tarkastikkin käynnistyskerrat pumpulla, mutta se vaan käy jos ulkona pakastuu ja laatta huutaa esim 0.8c lisää lämpöö.
Kaivo tarvii ainakin mun tapauksessa vähintään vuorokauden toipuakseen edes vähän. Litku itsessään voi olla hyvinkin lämmintä, mutta itse kaivo on vain reiän läheltä lämmin ja ylimääräinen hyöty on imetty aika hätäseen harakoille sieltä reiästä.
Tuo kaivo on ihan niinkuin muija:
Silloin lämmin kun  ei tarviis....
« Viimeksi muokattu: 08.02.12 - klo:23:26 kirjoittanut peki »

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 237
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #33 : 08.02.12 - klo:23:42 »
Lainaus
Tuo kaivo on ihan niinkuin muija:
Silloin lämmin kun  ei tarviis....
Hahah, taitaa kumminkin nuo jäätymäisillään olevat kaivot muistuttaa enemmän "muijaa"... ne ei lämpee oikeen koskaan.  ;)

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #34 : 09.02.12 - klo:08:36 »
Lainaus
sama ongelma mulla kivitalossa.. en oo käyttänyt termareita koska niin kirjoitetaan yleisesti ettei kannata..mut kokeilin termareita paikallaan ja totesin että pumppu pääsi heti yli pyynnin nopeemmin ja pääsi huilaan mut nyt kun termarit ei oo ollu paikallaan junnaa taukoamatta..hakusessa on vielä mikä on paras tapa mut näin ainaki kovilla pakkasilla mulla toimii paremmin termareitten kanssa.käsisäädöllä eteiset,kylppärit ,keittiö missä on laattaa..

Mukava kuulla, että sulla toimii termareilla hyvin vastaavanlaisessa tapauksessa. Mulla käsisäädöllä tulee kylppärit, eteinen ja autotalli.

Lainaus
Se sun litkun määrä on niin pieni laatassa että se ei kyllä pysty siirtämään varattua lämpöä yhtään minnekkään. Itsellä kävi samassa tilanteessa viime talvena niin päin että yksi kylmäksi päässyt osa laatasta kylmensi koko laatan. :: ::) Litku ikäänkuin kävi jäähyllä :)

Hmm.. eikös tuo kommentti nyt vähän sodi itseään vastaan? Jos litku ei pystyisi siirtämään lämpöä laatasta toiseen (mulla tosiaan on yläkerrassa 5 laattaa, alakerrassa 2) niin eihän siinä sitten kävisi niin kuin kerroit, että yksi kylmäksi päässyt osa laatasta kylmentäisi koko laatan...? Mulla siis -20C pakkasilla kämpän lämpimänä pitäminen vaatii sen +27C menoveden. Paluu on tällöin n. +23-24C. Märkätiloissa taas saisi olla mukavuuslämmöt eli sanotaan vaikka +30C (tai enemmän) kierto.

Eli kun MLP aloittaa käyntijakson niin oletettavasti termostaatit ovat auki. Tällöin homma toimii kuten nytkin eli kaikkiin piireihen ajetaan lämpöä ja esisäätö hoitaa tasapainotuksen. Sitten kun paikat ovat päässeet tuohon +27C pyyntiin niin muiden kuin märkätilojen termostaatit alkavat sulkeutua. Tällöin paluuvesi nousee, koska kierrossa oleva vesitilavuus pienenee (tämä on tullut jo testattua manuaalisesti) vastaavasti myös menovesi nousee ja tällöin märkätilojen laatat lämpenevät enemmän kuin muut (pyynti MLP:lla märkätilojen mukaan, eli enemmän kuin nyt).

Sitten kun pumppu on seis niin termostaatit aukeutuvat pikkuhiljaa ja märkätilojen kierrossa ollut lämmin vesi pääsee sekoittumaan muun veden kanssa, jolloin märkätilojen laatoista siirtyy lämpöä muualle. Tämä vaatii toki jonkinlaisen lämpötilaeron, mutta siksipä märkätilojen laatat onkin varattu lämpimimmiksi.

Sitten taas jos pakkanen kiristyy niin märkätilojen laatat toimivat siinäkin tapauksessa puskurina. Eli kaikkineensa käyntijaksot tasaantuvat.

Laskin vielä, paljonko märkätilojen laattoihin sitoutuu ylimääräistä energiaa 3K lämpötilaerolla ja 3,82kWh sinne näkyy jäävän nalkkiin. Tuohon sitten vielä viereiset seinärakenteet (ja/tai suurempi lämpötilaero) mukaan niin luku on isompi. On tuokin jo puolisen tuntia pois siitä ylipitkästä käyntijaksosta, joka tulee kun saavutetaan joku noista maagisista 6K välein osuvista rajoista (6K lämpötilaerolla olisi jo melkein tunti). Tämä on tietenkin vain teoriaa ja käytäntö näyttää sitten aikanaan miten toimii oikeasti.

Sorry, että meni höpötys vähän ohi tuosta vastuskäytöstä.

Kävin muuten tänään ennen duuniin menoa katsomassa, minkä lämpöistä vettä kaivosta nyt nousee ja +3,8-4,0C näytti pumppaavan (mitattu vesiautomaatin imuletkusta). Virtausta on nyt aika reilusti (n. 5l/min) kun sulattelen teräsputkiosuudelle kertynyttä jäätä pois. Se nyt on vaan niin, että kasikiloinen pumppu kyllä vetää tuollaisilla yli 10h jaksoilla satametrisen kaivon teräsputkiosuuden tuhtiin jäähän, vaikka kaivo kuinka olisi vuotuiseen tarpeeseen nähden oikein (tai yli) mitoitettu. Pointti vaan on siinä, että ainakin omassa talossa tuollaiset yli 10h jaksot ovat täysin tarpeettomia ja aiheutuvat taloon sopimattomasta ohjauksesta.

Poissa Hese

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 160
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #35 : 09.02.12 - klo:08:58 »
Lainaus
En nyt taas ymmärrä miten tämä meni alimitoitushöpötykseksi. Tänään sain taas vesiautomaatilla nostettua vettä ja kaivovesi oli 2,5C-3,5C lämpöistä ja tuotto sellaiset 55m3/vrk. Eli ei mitään ongelmia mitoituksen suhteen.

Perimmäinen ongelma on tuo asteen resoluutiolla ohjaaminen, josta olen avautunut muissa ketjuissa. Se aiheuttaa hyvin eristetyssä massiivisessa talossa sellaisen ongelman, että jokaista kuutta ulkolämpötilan astetta kohden pyynti nousee asteella, jolloin lisälämmöntarve on melkoinen. Ohjaus olisi fiksumpi jos esim. -17C lämpötilassa olisi pyynti 26,5C, eikä niin kuin tämän softan kanssa menee, että -14C lämpötilassa pyynti on 25C, -15C/26C, -16C/26C, -17C/26C, -18C/26, -19C/26C ja -20C/27C. Kyllähän sen järkikin sanoo, että -15C lämpötilassa talo kuluttaa suuremman tehon kuin -19C lämpötilassa. Ohjauksen mukaan pyynti on kuitenkin molemmissa tapauksissa sama. Sitten kun lämpötila sattuu menemään esim. tuon maagisen -20C pykälän ohi niin tehdäänkin melkoisen pitkä käyntijakso kerralla kun "lämmitystarve" yhtäkkiä pompsahtaa. Fiksumpi logiikka ohjaisi asteen kymmenyksien tarkkuudella. Sisälämpötilassa tuota ei juurikaan huomaa.

Nonih... Tuo on siis se perimmäinen syy miksi kaipaisin niitä vastuksia sillon kun tuollainen yhtäkkinen lämmöntarve tulee. Siis lyhentämään sitä todistetusti yli 10h käyntijaksoa, joka aiheutuu tuosta asteen resoluutiosta. Vastukset eivät kuitenkaan tottele pelkkää integraalin mukaan ohjausta vaan haluaisivat tuon 3K hystereesin. No sitä nyt ei ole tarjolla, koska talo toimii sen verran pienillä lämpötilaeroilla ja kun tuohon 3K arvoon ei voi huoltovalikoidenkaan kautta koskea niin kyllä minusta on ihan aiheellista syyttää softaa kun koko ongelmaa ei olisi jos ohjattaisiin asteen kymmenyksien tarkkuudella ja sitten on vielä estetty tuon ongelman korjaaminen lyhyellä vastuskäytöllä.

Sanotaan nyt vielä, että kaikesta huolimatta lämpöä on piisannut ja ei tuosta muuta konkreettista haittaa ole kuin vesiautomaatin imuletkun jäätyminen.

... syy miksi tälläisiä ongelmia ei hirveästi (vielä) esiinny on se, että huonommin eristetyssä kevyemmässä talossa käytetään jyrkempää käyrää ja lisäksi kun ei ole samaa luokkaa varaavaa massaa niin paluulämpö nousee nopeammin, jolloin myös menolämpö nousee ja integraali pienenee nopeammin. Mulla nollakeleillä paluulämpö on keskimäärin 21-22C ja parinkympin pakkasien aikaan 23-24C. Sisälämpötila pysyy kuitenkin tasaisena. Meno vastaavasti 24C/27C.

<muoks>
Lisätääs vielä, että mitäs jos kaivo olisikin alimitoitettu (tai jäänyt kuivaksi tms.) ja haluaisin paikata lämmöntarvetta vastuksilla? Kyllä kunnon softassa olisi tämän mahdollistava säätö jossain huoltovalikoiden uumenissa.
</muoks>

Siinäpä se asia kiteytettynä...
Mutta, lämpöä ja vettä on tosiaankin riittänyt - se on kuitenkin pääasia.
Älkäämme säästäkö itseämme hengiltä!

Laitteet ei kehity, jos loppukäyttäjien kommentteja ei kuunnella ja viedä eteenpäin.
Laite mikä tahansa, loppukäyttäjät ovat parhaita asiantuntijoita!  :)

Osateho, täysteho... Omasta ei ota selvää... vielä...  :)



              
« Viimeksi muokattu: 09.02.12 - klo:08:59 kirjoittanut kurjenjalka »

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #36 : 09.02.12 - klo:09:26 »
Kahden ehdon on täytyttävä lisälämmön käynnistymiseksi: integraalin käynnistysarvo
on pienempi kuin integraali A1 + A2 ja menojohdon lämpötila on 2°
alhaisempi kuin laskettu lämpötila.


* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa Hese

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 160
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #37 : 09.02.12 - klo:13:25 »
Vaihtoehtoisesti:

Thermia Diplomat TWS Asennusohje 9680–54361001 – Sivu 25

9.2.2 Lisälämpö
• Integraaliarvo on pienempi kuin “Integraali A1” + “Integraali A2” valikossa on asetettu ja
• menoveden lämpötila on enemmän kuin 3°C alle oletusarvon
• käyttöpressostaatti on kiinni (=1)

Poissa 258m2

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 158
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #38 : 09.02.12 - klo:14:43 »
"Kahden ehdon on täytyttävä lisälämmön käynnistymiseksi: integraalin
käynnistysarvo on pienempi kuin integraali A2 ja menojohdon
lämpötila on 2°C alhaisempi kuin laskettu lämpötila."
Puutalo pattereilla vm. 1952 258m2 ja  2 x 170m lämpökaivoa. Thermia G2 16Kw.

Poissa kkuukkeli

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 265
  • Thermia Diplomat TWS 10, 175m, 139+38 m2
Re: Vastusten toiminta
« Vastaus #39 : 10.02.12 - klo:08:36 »
Xargon kannattaisi muuttaa integraalia esim -> -90, kun sinulla ei näytä olevan pätkäkäynnin vaaraa muutenkaan? Siis jos on tarvetta lyhentää käyntijaksoja.

Tuo lyhyt kaivo tekee oman haasteensa pumpun virittelyyn. Vaikka itsella on käyrä 23-24, niin vastaavaa ongelmaa ei ole.