säästölaskelma

[oma talo 2005]

kun kysyin thermialta tarjousta pumpusta, sain mukaan säästölaskelman, joka näytti tältä. ja minähän en siitä oiekin mitään ymmärrä, eli miltä kuulostaa? kyseessä n. 140 m2 talo ja 4 henkilöä. putkisto tulee vesistöön.

perustiedot:
lämmityksen nettotarve kw     7
nettoenergiantarve  kwh/v   23930
lämminkäyttövesi kwh/v   4500

sisälämpötila 21 astetta
vuoden keskilämpötila 2.9 astetta
mitoituslämpötila -29 astetta

säästölaskelman tulos:

lämpöpumpulta                kwh/v             23930
lämpöpumpulle                 kwh/v              4900
lisäenergiaa                    astetta              -23,4
energian tarpeen täyttöaste  %               100
lämpökerroin                                            4.88
säästö                               kwh/v             19030
lisäenergiaa (100%)          kwh/v              0
lisälämpö                           kw                   0.1
maksimi tehontarve           kw                  7, 5
koleektoripituus                 m                     300

[Kuumaa_kalliosta]

Tällaisia ovat säästölaskelmat yleensäkin. Maksat 4900 kWh:n edestä sähkölaskua vuodessa siitä, että lämmität taloasi ja käyttövettä 23930 kWh:n edestä. Ilmaista energiaa siis 19030 kWh:n verran. Laskelma kertoo sen, että tuo teho voidaan tuottaa -23,4° C pakkaseen saakka 7,5 kW sähkötehoa käyttävällä lämpöpumpulla. Laskennallisesti tuota kylmempiä pakkasia on niin vähän, että lisälämmön tarve on alle puolen prosentin, siksi siinä on pyöristettynä tasalukuihin nolla.

Aina täytyy muistaa, että tämä on vain laskelma. Käytännössä energiankulutus ja -säästö voivat poiketa suuntaan tai toiseen.

Sähkön säästön saat laskettua, kun kerrot 19030 kWh käytetyn sähkön hinnalla (sähkö+siirto+vero). Jos sähkö+siirto+vero olisi n. 0,9 snt /kWh, niin säästöä tulisi 1700 euroa vuodessa verrattuna sähkölämmittäjään.

[oma talo 2005]

kiitos!  
tuo selventi jo kummasti asiaa.

[MWatti]

Sanoisin että on lievästi optimistinen laskelma, mutta näitähän meille tarjotaan Vuotuisena keskiarvona tuo lämpökerroin 4.88 olisi nimittäin aika huima.

[oma talo 2005]

vesistöstä otettuna lämpökapasiteetti on paras! näin sanoi 3 eri valmistajan edustajat.
tarkoittanee samaa asiaa..

[pihi]

Olen vahvasti eri mieltä, että vesistöstä saataisiin paras lämpökapasiteetti.
Lämpökaivo on ehdottomasti paras ja tasaisin lämmönantaja, varsinkin, jos samasta reiästä otetaan myös talousvesi.
Tämä edellyttää riittävää vedentuloa porareikään, yli 1000 litraa/tunti.Mitä enemmän vettä käytetään, sitä parempi hyötysuhde yhdistetylle  lämpö-porakaivolle saadaan.
Lisäksi lämpökaivo pitää mitoittaa oikein, eli riittävän syväksi.
Tuollaisen 150-200 metrisen lämpöreiän lämpötila on reiän pohjalla + 6- +8 astetta.
Vesistön lämpötila on yleensä +4 astetta.Virtaavassa vedessä lämpötila voi pudota jopa miinuksen puolelle, kuten joskus tehty mittaus Imatrankoskessa todisti. Siellä virtaavan veden lämpötila oli alimmillaan -8 astetta ja vesi vielä virtasi.

[MWatti]

Eikös tuo lämpökerroin tarkoita sitä COP arvoa eli pumpun ottotehon ja antotehon suhdetta?

23930KWh/4900 KWh =~4.88

[vesamu]

Lämpöreiästä ei pidä ottaa käyttövettä millään muulla tavalla kuin imupumpulla,siksi että jos samaan reikään asennetaan uppopumppu, käy niin että joka kerran kun pumppu käynnistyy,pumppu yrittää pyörähtää vastakkaiseen suuntaan,mikä
ajankuluessa hankaa liuosputkeen reiän,mikä aiheuttaa vuodon järjestelmään.

[Kuumaa_kalliosta]

Näin on. Ejektoripumput ovat vaan aika arvokkaita. Sellainen kannattaa laittaa silloin, jos kunnallista vettä ei ole tarjolla. Muuten sen laittaminen porareiän lämmöntuoton parantajana ei ehkä ole taloudellisesti kannattavaa.

[vesamu]

Tarkoitin kyllä imupumppua ,missä tapauksessa
porareikään ei asenneta muuta kuin 11m pitkä
imuputki,joka ei liiku mihinkään suuntaan vaikka pumppu käunnistyy,vaatii porareiältä  n. 1,5 m3
tuottoa / h.

[Lauri]

lämpökerroin                                            4.88

Aika uskomaton lämpökerroin koko vuoden ajalle.  

Fysiikan Nobelpalkinto tulee ehdottomasti Suomeen, jos ovat kehittäneet laitteen joka todella tuohon pystyy. Muutenkin pitää suhtautua varauksella laskelmiin, jossa tuontyyppisiä arvoja annetaan sadasosan tarkkuudella.

[sailor]

Tarkoitin kyllä imupumppua ,missä tapauksessa
porareikään ei asenneta muuta kuin 11m pitkä
imuputki,joka ei liiku mihinkään suuntaan vaikka pumppu käunnistyy,vaatii porareiältä  n. 1,5 m3
tuottoa / h.

Muistanko väärin, mutta yli 8 metrin imukorkeus on fysikaalinen mahdottomuus. Saa korjata jos olen väärässä.

Jani

[pihi]

vesamu kirjoitti: Tarkoitin kyllä imupumppua ,missä tapauksessa porareikään ei asenneta muuta kuin 11m pitkä imuputki,joka ei liiku mihinkään suuntaan vaikka pumppu käunnistyy,vaatii porareiältä  n. 1,5 m3
tuottoa / h.

Tämä 11 metrin imuputki siitä syystä, että uusissa imupumpuissa on usein ns. sisäänrakennettu ejektori, millä voidaan päästä todellakin 9-9.5 metrin imukorkeuteen. Kun imuputki on tuon 11 metriä pitkä, ei tarvi pelätä, että pumppu imee ilmaa.

Itse kirjoitin aiemmassa viestissä:

Lämpökaivo on ehdottomasti paras ja tasaisin lämmönantaja, varsinkin, jos samasta reiästä otetaan myös talousvesi.
Tämä edellyttää riittävää vedentuloa porareikään, yli 1000 litraa/tunti.Mitä enemmän vettä käytetään, sitä parempi hyötysuhde yhdistetylle  lämpö-porakaivolle saadaan.
Lisäksi lämpökaivo pitää mitoittaa oikein, eli riittävän syväksi.

Olen yhä samaa mieltä, koska tiedän paljon tapauksia, missä lämpö ja käyttövesi otetaan samasta porareiästä, käytössä nimenomaan ejektoripumppu. Hyvin toimivat, eikä ole pelkoa putkien hankautumisesta, kunhan asennustyö on tehty oikein.

[vesamu]

no joo ,eipähän tullut fysiikan lait mieleen pätkääkään,tulee pidettyä niitä itsestään selvyyksinä no osu ja uppos.5" reikään ei mahdu
sekä 2-piiriliuosputket että ejektoripumpun letkut,joten on porattava 6,5"halk.oleva reikä tähän tarkoitukseen.On muistettava se että kukaan ei pysty takaamaan em. mainittua vesimäärää,jotta lämpöreikä sekä vesikaivo toimisivat ongelmitta.6,5" reiän poraaminen
on kallimpaa kuin 5" .Eli jos tarvittavaa vesituottomäärää ei saavuteta on touhu turhaa
rahan haaskautta.Eli,vaatikaa takuu siltä poraajalta joka tälläistä asiaa suosittelee etukäteen ,ettei tule turhia yllätyksiä

[vesamu]

kysyisin Tommy 200:lta ,onko kaivosi reiän halkaisija 5" vai 6,5"?

[pihi]

"vesamu:n" pitäisi itse tietää, että 5" porareikää ei Suomessa porata, vaan 5,5" reikäkokoa!!

Kun porataan haja-asutusalueelle molemmat, sekä vesi-että lämpökaivo, on se edullista porausliikkeelle.

Kun porausliike ajattelee asiakkaan etuakin, kannattaa tällaisessa tapauksessa ensin porata nimenomaan lämpökaivo ja tehdä se 6,5" reikäkoolla.

Jos sitten lämpökaivoon tulee koepumppauksessa (mitä kaikki porausliikkeet tosin eivät ollenkaan tee lämpökaivolle) riittävästi vettä, eli yli 1000 litraa/ tunnissa vettä, ei tarvi porata vesikaivoa ollenkaan!!

Tässä tapauksessa erillisen vesikaivon poraus olisi turhaa rahan haaskausta.

Jos lämpökaivoon ei tule riittävää vesimäärää, edes vesipainehalkaisun jälkeenkään, vasta silloin kannattaa porata vesireikä erikseen.

Eikö tämä ole asiakkaan etu?

Muuten, useat porausyritykset poraavat lähes samalla hinnalla sekä 5,5" ja  6,5" reikää kallioon.
Ainoastaan maan osalle tulevat suojaputket(teräs- ja muoviputki) ovat 6,5" reikäkoossa hiukan kalliimpia.

Useat porausyritykset eivät käytä muoviputkea pintavesien eristämiseen lainkaan lämpökaivoissa, samoin useat porausliikkeet eivät koepumppaa lämpökaivoja, osa ei edes vesikaivoja, monikaan ei painehalkaise lämpökaivoja saadakseen kuiviin lämpöreikiin vedentuloa ym. eroja on.

Olen sanonut kaikille lämpökaivoa suunnitteleville: kilpailuttakaa aina useampaa  porausyritystä, verratkaa mitä saatte vastineeksi milläkin hinnalla.Lukekaa porausliikkeiden nettisivut ensin ja senjälkeen soittakaa ja kyselkää lisää sekä pyytäkää kirjallinen tarjous, mistä selviää muutakin kuin pelkkä halpa hinta.


 

[pihi]

Kumman putken, teräs- vai muoviputken?
5,5" reiässä teräsputki 168mm*5,0-5,5mm, muovi 140 mm*7,0mm.
6,5" reiässä teräsputki 193,7mm*5,5-6,0mm, muovi 160mm*7,5mm.

Helpommin näet reikäkoon porauslaskusta.

[oonakonna]

Olen vahvasti eri mieltä, että vesistöstä saataisiin paras lämpökapasiteetti.
Lämpökaivo on ehdottomasti paras ja tasaisin lämmönantaja, varsinkin, jos samasta reiästä otetaan myös talousvesi.
Tämä edellyttää riittävää vedentuloa porareikään, yli 1000 litraa/tunti.Mitä enemmän vettä käytetään, sitä parempi hyötysuhde yhdistetylle  lämpö-porakaivolle saadaan.
Lisäksi lämpökaivo pitää mitoittaa oikein, eli riittävän syväksi.
Tuollaisen 150-200 metrisen lämpöreiän lämpötila on reiän pohjalla + 6- +8 astetta.
.

Jos rintamamiestalon öljylämmityksen korvais maalämmöllä ja samasta haluais ottaa taloon rööristä haluais talousveden, niin mitä muuta tulisi huomioida (luvat tms.). Paikkakuntana Lohja jossa vesijohtovesi erittäin kalkkipitoista. Tämä tontti harjun vieressä ja pohjavesialuetta.

[Kuumaa_kalliosta]

Jos olet kaava-aluueella, taitaa Lohjan kaupunki edellyttää, että olette vesi- ja jätevesiverkostossa.

Ei taitaisi silloin onnistua, jos käyttäisitte pelkästään lämpökaivon vettä. Sen sijaan mikään ei taida estää, että käytätte sitä ohesssa, enemmän tai vähemmän. Vaivihkaa voi kysellä kaupungilta etukätään, miten kaupunki suhtautuisi tällaiseen asiaan.

Luulen, että Lohjan pohjavesien kalkkisuudessa on suuria alueellisia eroja. Suuressa osassa Keski-Eurooppaa juodaan vielä paljon kalkkisempaa vettä.